Jalostuspäivät 16. - 17.2.2012 Tallien ympäristöasiat tutkittu Etelä-Savossa Ympäristöasiat osana hevostallien kannattavuutta -hanke tutkimusjohtaja Hanne Soininen Mikkelin ammattikorkeakoulu Energia- ja ympäristötekniikan laitos Lisätietoja: hanne.soininen@mamk.fi SISÄLTÖ: Yleistä tietoa Ympäristöasiat osana hevostallien kannattavuutta -hankkeesta Hankkeen toteutus ja toimenpiteet Hevostallien jätehuollon ja ympäristöasioiden i id nykytila Etelä-Savossa Yleistä ympäristövaikutuksista Valumavesien käsittely Hevostalouden pesuvesien laatu Lannan käsittelymenetelmät Katetun lantalan mitoitus ja kustannusarvio Avolantalan mitoitus ja kustannusarvio Teknistaloudellinen tarkastelu hevosen lannan kompostoinnille ja polttamiselle Yhteenveto ja lisätarpeita tutkimukselle 1
Ympäristöasiat osana hevostallien kannattavuutta -hanke TAVOITE: Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää eteläsavolaisten hevostallien jätehuoltoa ja parantaa yritysten ympäristöriskien hallintaa sekä tehostaa yritysten energiaomavaraisuutta taloudelliset näkökohdat huomioon ottaen. Tavoitteena oli saattaa yrityksissä muodostuva lantajae lannoitus- tai muuhun hyötykäyttöön. AIKATAULU: Hanke toteutettiin vuosina 2008-2010 RAHOITUS: Tutkimushanketta rahoittivat Etelä-Savon ELY-keskus ja hankkeen osatoteuttajat Kekkolan Kartano, Mikkelin Hevosjalostusliitto ry, Mikkelin Ravirata Oy, Mikkelin seudun ympäristöpalvelut, Ravitalli Suuronen Oy ja Raita Environment sekä Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy. Hanke oli EU-osarahoitteinen (EAKR) hanke. Budjetti 99 000. Ympäristöasiat osana hevostallien kannattavuutta -hanke TOTEUTUS JA TOIMENPITEET: Hankkeessa tehtiin yhdeksälle alueen hevostalousyrittäjälle Hevostallien jätehuollon ja ympäristöturvallisuuden nykytila -tarkastelu tarkastelu. Hevosyrityksille tehtiin muun muassa jätehuollon ja ympäristöasioiden nykytilaselvitys sekä ympäristöriskien arviointi. Selvityksestä koottiin julkinen kuvitteellinen esimerkkiraportti Heikki ja Helmi Hevosmies Hankkeessa arvioitiin yrityksissä muodostuvien sivutuotteiden hyötykäyttömahdollisuuksia sekä lantajakeiden kompostointiprosessin onnistumista laboratoriomittakaavassa. Valituille lannan hyötykäyttövaihtoehdoille, y y rumpukompostointi p ja lannan poltto, tehtiin myös alustava kustannustarkastelu sekä tekninen tarkastelu. Lisäksi tehtiin periaatepiirrokset kuuden ja kahdenkymmenen hevostallin avoja katetuille lantaloille sekä arvioitiin niiden investointikustannukset. 2
Ympäristöasiat osana hevostallien kannattavuutta -hanke TOTEUTUS JA TOIMENPITEET: Hankkeen aikana arvioitiin Sanni-Mari Häkkisen ja Maria Laineen opinnäytetyössä y Hevostilojen lannan ja valumavesien käsittely hevostarhojen valumavesien laatua ja niiden ominaisuuksia sekä tutkittiin vuonna 2008 laskeutusojaston soveltuvuutta valumavesien käsittelyyn. Hankkeessa tutkittiin hevosten pesuvesien laatua Mikkelin Raviradalta vuosina 2009 ja 2010 otettujen pesuvesinäytteiden pohjalta. Hevosten pesuvesille tehtiin lisäksi laskeutuskokeita saostuskemikaaleja apuna käyttäen. Laskeutuskokeiden tulokset ovat raportoituina Leena Loisan hankkeelle tekemässä opinnäytetyössä Hevostalouden pesuvesien laatu ja soveltuvat puhdistusmenetelmät. t Hankkeen tuloksista koottiin julkaisu, jonka tavoitteena on antaa tukea Etelä- Savon alueen hevostallien ympäristöturvallisuuteen liittyvien asioiden kehittämiseen ja hallintaan. HEVOSTALLIEN JÄTEHUOLLON JA YMPÄRISTÖASIOIDEN NYKYTILA ETELÄ-SAVOSSA Hankkeen nykytilaselvityksiin osallistui seuraavat yritykset (hevosmäärä) Kekkolan Kartano Oy (22 kpl) Kotikorven puutarha (4 kpl) Leijonamielen tila (20 kpl) Mikkelin Ravirata Oy Ravitalli Suuronen Oy (52 kpl) Relanderin ponitalli (30 kpl) Rouhialan Talli (30 kpl) Suojalammen talli (18 kpl) Tiina ja Asko Viljanen Oy (7 kpl) Yritysten toiminta Siittolatoiminta Ravitalli Pienet ja isot yksityistallit Ravirata Ratsastuskoulu 3
HEVOSTALLIEN JÄTEHUOLLON JA YMPÄRISTÖASIOIDEN NYKYTILA ETELÄ-SAVOSSA Talleilla käytössä olevat kuivikkeet Turvetta, kutterinpurua ja olkea Lantalat ja lannan hyötykäyttö Suurimmassa osassa yrityksistä i tä käytössä ä betonilaatalle t ll perustettu lantala (katettuja ja kattamattomia) Lantalana on myös siirto- tai avolavoja Muutamissa yrityksissä lanta siirretään karsinoista ensin siirtolavalle, joka tyhjennetään lantalaatalle Lanta hyödynnetään suurimmaksi osaksi peltoviljelyssä (sopimusviljelijät hakevat lannan) Osa lannasta käytetään yrityksen omien laidunten tai peltojen kunnostamisen yhteydessä. Lantaa hyödynnetään myös puutarhakasvien lannoitteena sekä kompostoinnissa Kutterilannan hyödyntäminen haasteellista HEVOSTALLIEN JÄTEHUOLLON JA YMPÄRISTÖASIOIDEN NYKYTILA ETELÄ-SAVOSSA Lantalaratkaisuja 4
HEVOSTALLIEN JÄTEHUOLLON JA YMPÄRISTÖASIOIDEN NYKYTILA ETELÄ-SAVOSSA Eläinten jaloittelualueet Tarhojen pohjamateriaalina käytetään hiekkaa ja haketta Suurin osa poistaa tarhoista hevosenlannan säännöllisesti Tarhat vaihtopohjaisia (uusiminen 4-5 vuoden välein) Ne joiden tarha-alueet sijaitsevan vesistön läheisyydessä, ovat ryhtyneet toimenpiteisiin ympäristökuormituksen vähentämiseksi Yhdessä kohteista tarhojen valumavedet käsitellään laskeutusojastossa ennen niiden ympäristöön pääsyä Laidunalueet kynnetään, yksi yritys poistaa lannat Vesistön läheisyydessä sijaitsevia laitumia ei lannoiteta ja laitumet eivät yllä vesistöön asti (suojaetäisyys, ympäristötukiehdot) HEVOSTALLIEN JÄTEHUOLLON JA YMPÄRISTÖASIOIDEN NYKYTILA ETELÄ-SAVOSSA Tarhojen pohjaratkaisuja 5
HEVOSTALLIEN JÄTEHUOLLON JA YMPÄRISTÖASIOIDEN NYKYTILA ETELÄ-SAVOSSA Jätehuolto Hevostaloudessa ei muodostu erityisiä ongelmajätteitä Lääkkeet ja muut ongelmajätteet toimitetaan niille varattuihin keräyspisteisiin Jokaisella käytössä lääkekirjanpito (lainsäädännön vaatimus) Maatalousmuovi myös hevostalouden riesa (joissakin kunnissa 4H kerää) Lanta määrältään suurin muodostuva jäte Tllil Talleilta kerätään erilleen sekajäte kj sekä keräyspaperi ja -pahvi HEVOSTALLIEN JÄTEHUOLLON JA YMPÄRISTÖASIOIDEN NYKYTILA ETELÄ-SAVOSSA Muut esiin nousseet asiat 80 %:lla käytössä oma talousvesikaivo (rengaskaivo tai porakaivo) Hevosten juomavettä otetaan myös suoraan vesistöstä, vesistön vettä käytetään myös kenttien yms. kasteluun Sähköä kuluu tallirakennusten ilmanvaihtoon, valaistukseen, toimisto- ja hoitotilojen lämmittämiseen Talleilla ei ole käytössä yleensä varajärjestelmiä sähkökatkojen varalle Kaikilla isoilla talleilla käytössä turvallisuusasiakirjat ja pelastussuunnitelmat Noin 50 %:a yrityksistä kiinnostaa lannan käyttö energiana, jos se olisi lainsäädännön sallimaa Kuivikkeiden hinta ja niiden saatavuus aiheuttavat ongelmia 6
YLEISTÄ YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA Hevostallin toiminta vaikuttaa ympäristöön monella eri tapaa. Suurimmat tekijät ovat hevosenlannan käsittely ja vesistökuormitus, joka aiheutuu hevosten ulkoilualueiden kunnosta ja paikasta sekä tallin jätevesistä. Lannankäsittely voi muodostua ongelmaksi erityisesti sellaisissa hevosalan yrityksissä, joissa ei ole viljelykäytössä lannanlevitykseen soveltuvaa peltoa. Keskikokoinen hevonen tuottaa yhden vuoden aikana jopa 7 500 kg sontaa ja 1900 kg virtsaa, kuivikelannan ik määrän ä ollessa vuosittain i arviolta 12 m 3 Etelä-Savossa on noin 3000 kpl poneja ja hevosia, jotka tuottavat puruja turvepohjaista lantaa vuosittain arviolta 34 000 m 3 VALUMAVESIEN KÄSITTELY Valumavesiä voidaan puhdistaa laskeutusaltaiden ja -ojastojen, kosteikkojen, suojavyöhykkeiden sekä pohjapatojen avulla. Valumavesiä voidaan biologisten laskeutusmenetelmien lisäksi käsitellä kemiallisella puhdistuksella, saostamalla, maasuodatuksella tai pienpuhdistamolla P i t ii Periaatepiirros valumavesien kemiallisesta puhdistuksesta (Närvänen ym. 2008) 7
VALUMAVESIEN KÄSITTELY Hankkeessa tutkittiin vuoden 2008 aikana laskeutusojaston vaikutusta hevosten jaloittelualueiden valumavesien pitoisuuksiin Laskeutusojastosta piirretty havainnollistamiskuva Tulokset on raportoitu Maria Laineen ja Sanni-Mari Häkkisen opinnäytetyössä Kuvat: Sanni-Mari Häkkinen ja Maria Laine VALUMAVESIEN KÄSITTELY Valumavesinäytteistä määritettiin MAMK:n ympäristölaboratoriossa Escherichia coli, koliformiset bakteerit, ph, sähkönjohtokyky, väriluku, kiintoaines, kokonaistyppi, nitraatti, kokonaisfosfori ja liukoinen fosfori. Laskeutusojastostak t j t t analysoitujen valumavesinäytteiden id perusteella laskeutusojasto vähentää valumavesien sisältämää ravinnekuormitusta sekä epäpuhtauksia. Valumavesien pitoisuudet olivat alhaisimmat laskeutusojaston loppuosassa. Parhaat tulokset saatiin pohjapadon läheisyydestä. Laskeutusojaston puhdistustehokkuus oli kokonaisfosforin osalta 62-87 % ja kokonaistypen osalta 31-61 %. Tutkimuksen mukaan laskeutusojaston puhdistustehokkuus olikin lähes yhtä hyvä kuin kemiallisella puhdistuksella. Laskeutusojastoa voidaankin pitää yhtenä varteenotettavana käsittelyvaihtoehtona hevostarhojen valumavesille. 8
HEVOSTALOUDEN PESUVESIEN LAATU Hevosten pesemiseen käytetystä vedestä otettiin näytteitä 27.9.2009, 25.5.2010, 3.6.2010 ja 17.6.2010 Mikkelin Raviradalta TotoTV-ravien yhteydessä y Näytteenottopaikoiksi valittiin kaksi erillistä hevostenpesupaikkaa Parametri HEVOSTALOUDEN PESUVESIEN LAATU Pesuvesinäytteen tuloksia ja käytetyt analysointimenetelmät Pesuvesinäytteiden analyysitulokset Orgaaninen aines BHK 7 (mg/l) 430-1 900 Kokonaisfosfori P (mg/l) 1,1-7,1 Kokonaistyppi N (mg/l) 106-292 Annettu raja-arvo puhdistusvaatimuksist a (VNa 542/2003) 90 % puhdistettava laitteiston 85 % puhdistettava laitteiston 40 % puhdistettava laitteiston Analysointimenetelmä tai - laitteisto Respirometrric BOD-measurement (ASTM 5210 D), The OxiTop System SFS 3026: Veden kokonaisfosforin määritys. Hajotus peroksodisulfaatilla SFS 5505 Jäteveden epäorgaanisen ja orgaanisen typen määritys. Modifioitu Kjeldahlmenetelmä Ammoniumtyppi Ei raja-arvoa V-2000 Photometer, CHEMetrics (mg/l) 17-56 Ei raja-arvoa SFS 3021: Veden ph-arvon ph 7,3-8,8 määritys Ei raja-arvoa SFS 27888: Veden laatu. Sähkönjohtavuus 1 490-5 470 Sähkönjohtavuuden määritys 9
HEVOSTALOUDEN PESUVESIEN LAATU Analysoitujen pesuvesien kokonaisfosforipitoisuus oli jätevedenpuhdistamoille tulevan jäteveden kuormituspitoisuuteen verrattuna pienempi. Kokonaistyppipitoisuus puolestaan oli jätevedenpuhdistamoille tulevan kuormituksen kanssa samaa suuruusluokkaa. Näytteiden orgaanisen aineen aiheuttama BHK-kuorma oli pesuvesinäytteissä korkea. Näytteenoton aikana hevosten pesuvedet eivät olleet laimentuneet esimerkiksi hevosten viilentämisvesillä. Todellisuudessa pesuvesien BHK-kuorma voi olla näytteenottohetkellä olleita arvoja alhaisempi. HEVOSTALOUDEN PESUVESIEN LAATU Hankkeen näytteenoton aikana kerätyille pesuvesinäytteille (25.5.2010) tehtiin peruslaskeutuskokeita VNa 542/2003 mukaan kokonaisfosforin puhdistusteho jätevedenkäsittely prosessissa tulee olla vähintään 85 % ja kokonaistypen vähintään 40 %. Tulokset on raportoitu Leena Loisan opinnäytetyössä Käsittelyvaihtoehdot olivat peruslaskeutuskoe ilman kemikaaleja ja kokeet eri pitoisuuksia alumiinikloridia ja rautakloridia (saostuskemikaaleja) käyttäen Näyte Saostuskemi kaalin pitoisuus (mg/l) Kokonaistypen puhdistuvuus- % Kokonaisfosforin puhdistuvuus- % Peruslaskeutuskoe - 27 28 Al -laskeutus 10 26 43 Al -laskeutus 40 43 72 Al -laskeutus 60 45 98 Fe-laskeutus 10 27 44 Fe-laskeutus 40 42 81 Fe-laskeutus 60 42 92 10
LANNAN KÄSITTELYMENETELMÄT Hevonen tuottaa vuodessa noin 7 500 kg sontaa ja 1 900 kg virtsaa. Karsinassa tuotettu sonta ja virtsa sekoittuvat kuivikkeisiin ja lopputulos on lantaa Käytetyn kuivikemateriaalin laatu ja karsinoiden puhdistustekniikka vaikuttavat oleellisesti kuivikkeen määrään, ja se voi olla jopa 80 % lannasta. Tallissa muodostuva kuivikelanta ja tarhoista kerättävä sonta varastoidaan lantalaan. EU:n sivutuoteasetuksen mukaisesti hevosenlanta luokitellaan eläinperäiseksi sivutuotteeksi. Kaupallisesti myytävällä ja markkinoitavalla lannoitevalmisteella, myös hevosenlannalla, tulee olla Eviran tyyppinimihyväksyntä. Hevosenlantaa voidaan kompostoida muun muassa aumakompostoinnilla sekä rumpu- ja tuubikompostoinnilla Hevosenlantaa voitaisiin myös polttaa hajautetuissa pienmittakaavan laitoksissa tai keskitetysti voimalaitoksissa, jos se olisi lainsäädännöllisesti mahdollista Suomessa LANNAN KÄSITTELYMENETELMÄT KATETUN LANTALAN MITOITUS JA KUSTANNUSARVIO Otettava huomioon MMM-RMO C4 määräykset Mitoitettu 12 kuukauden varastoimistarpeelle Katetun lantalan periaatepiirroksien mitoitus: 20 hevosen lantala -> tilavuus 240 kuutiota 6 hevosen lantala -> tilavuus 78 kuutiota Kustannusarvioon saatu hintatietoja vuonna 2010 seuraavilta j yrityksiltä: Savon Kuljetus Oy, K-Rauta Mikkeli, Mikkelin Betoni, Puukeskus Mikkeli, Betonituote Hokkanen 11
16.2.2012 Rakentamiskusta nnuksista otettiin huomioon pohjatyöt ja salaojitustarvikk eet, lantalan pohjalaatta ja seinärakenteet sekä katettujen lantalavaihtoehto jen osalta puu- ja kattorakenteet. Arviokustannuks et eivät sisällä rakentamis- ja kaivurityön kustannuksia eivätkä rakennussuunnit telusta ja lupaprosessista aiheutuvia kustannuksia. Arvio katettujen lantalavaihtoehtojen (6 ja 20 hevosen) rakentamiskustannuksista (ALV 0 %) Katetun lantalan rakenteet Pohjatyöt ja salaojitus 6 hevosen katettu lantala harkko- ja elementtirakenteella Pohjan pinta-ala = 48 m 2 (sis. ajoluiskan), salaojasoran kerrospaksuus 30 cm, salaojatarvikkeet 320 Pohjalaatta Valukerros 15 cm: K-50 betonia ja kaksi raudoitusverkkokerros ta 2 020 Seinärakenteet k i i Katetun lantalan puu- ja kattorakenteet Seinärakenteinen pinta-ala 25,6 m 2, harkkoja, muurauslaastia ja raudoitus Seinälautaa, kattoruoteet lankkuja, kattotuoleja ja kattopellit 6 hevosen 20 hevosen katettu lantalan lantala harkko- ja arvioidut elementtirakenteella kustannukset ( ) Harkot, laasti ja raudoitus: 630 Elementit (16 m) : 1 530 Seinälaudat, ruoteet ja lankut: 240, kattotuolit ja kattopellit: 1900 20 hevosen lantalan arvioidut kustannukse t ( ) Pohjan pinta-ala = 110 m 2 (sis. ajoluiskan), salaojasoran kerrospaksuus 30 cm, salaojatarvikkeet 650 Valukerros 15 cm: K- 50 betonia ja kaksi raudoitusverkkokerr osta 4 360 Seinärakenteinen Harkot, laasti pinta-ala 52 m 2, ja raudoitus: harkkoja, 1 090 muurauslaastia ja Elementit raudoitus (26m): 2 320 Seinälautaa, kattoruoteet lankkuja, kattotuoleja ja kattopellit Seinälaudat, ruoteet ja lankut: 730, kattotuolit ja kattopellit: 3200 Rakentamis- ja kaivurityöt Tee se itse -periaatteella Ei otettu huomioon Tee se itse -periaatteella Ei otettu huomioon Kustannusarvio Harkoilla 5 110 Harkoilla 10 030 yhteensä ( ) Elementeillä 6 010 Elementeillä 11 260 12
LANNAN KÄSITTELYMENETELMÄT AVOLANTALAN MITOITUS JA KUSTANNUSARVIO Otettava huomioon MMM-RMO C4 määräykset Mitoitettu 8 kuukauden varastoimistarpeelle, joka edellyttää 4 kk laidunkautta Avolantalassa otettava huomioon säämitoitus (0,1 m 3 /m 2 ) Avolantalan periaatepiirroksien mitoitus: 20 hevosen lantala -> tilavuus 270 kuutiota 6 hevosen lantala -> tilavuus 109 kuutiota Kustannusarvioon saatu hintatietoja vuonna 2010 seuraavilta yrityksiltä: Savon Kuljetus Oy, K-Rauta Mikkeli, Mikkelin Betoni, Puukeskus Mikkeli, Betonituote Hokkanen 16.2.2012 13
Arvio avolantalavaihtoehtojen (6 ja 20 hevosen) rakentamiskustannuksista (ALV 0 %) Myöskään avolantalan rakentamiskus tannuksissa ki ei ole otettu huomioon rakentamis- ja kaivurityön kustannuksia eikä rakennussuun nittelusta ja lupaprosessist a aiheutuvia kustannuksia. Avolantalan rakenteet 6 hevosen avolantala harkko- ja elementtirakentee lla 6 hevosen lantalan arvioidut kustannukset ( ) 20 hevosen avolantala harkko- ja elementtirakente ella 20 hevosen lantalan arvioidut kustannukset ( ) Phjtöt Pohjatyöt ja Pohjan pinta-ala = Pohjan pinta-ala salaojitus 63 m 2 (sis. = 117 m 2 (sis. ajoluiskan), ajoluiskan), salaojasoran salaojasoran kerrospaksuus 30 kerrospaksuus 30 cm, cm, salaojatarvikkeet 400 salaojatarvikkeet 710 Pohjalaatta Valukerros 15 cm: Valukerros 15 K-50 betonia ja cm: K-50 betonia kaksi ja kaksi raudoitusverkkoke raudoitusverkko rrosta 2 500 kerrosta 4 600 Siä Seinärakenteet t Siä Seinärakenteinen ti Siä Seinärakenteinen ti Harkot, laasti ja Rakentamis- ja kaivurityöt Kustannusarvio yhteensä ( ) pinta-ala 30,4 m 2, harkkoja, muurauslaastia ja raudoitus Harkot, laasti ja raudoitus: 730 Elementit (16m): 2 250 pinta-ala 58 m 2, harkkoja, muurauslaastia ja raudoitus Tee se itse Ei otettu Tee se itse -periaatteella huomioon -periaatteella Harkoilla 3 630 Harkoilla 6 710 Elementeillä 5 150 Elementeillä 8 390 raudoitus: 1 400 Elementit (26m): 3 080 Ei otettu huomioon LANNAN KÄSITTELYMENETELMÄT Teknistaloudellinen tarkastelu hevosen lannan kompostoinnille ja polttamiselle Kustannustarkasteluun valittiin kuuden, kahdenkymmenen ja viidenkymmenen hevosen tallin vuodessa tuottama tt lantamäärä. ä Kuivikemateriaaleiksi valittiin kutterinpuru ja turve. Turvelannan irtotiheyden on arvioitu olevan 250 kg/m 3 ja kutterinpurulannan 200 kg/m 3. Turvelannan kuiva-ainepitoisuus on 31,2-36,2 %, laskelmissa on käytetty arvoa 33 %. Kutterinpurulannan kuiva-ainepitoisuus ainepitoisuus on 35,0-57,2 % (laskelmissa on käytetty arvoa 45 %). Laskelmissa on käytetty turvelannan tehollisena lämpöarvona saapumistilassa 3,22 MJ/kg ja kutterinpurulannalla arvoa 3,86 MJ/kg. 14
LANNAN KÄSITTELYMENETELMÄT Teknistaloudellinen tarkastelu hevosen lannan kompostoinnille ja polttamiselle Hevosten lukumäärä Kuivike Lanta (m 3 /a) Lanta (t/a) Lanta (t/a) kuivaaineena Energiamäärä (MJ) Energiamäär ä (MWh) kutterinpur 6 u 72 14 6,5 55 584 15,4 6 turve 72 18 5,9 57 960 16,1 kutterinpur 20 u 240 48 21,6 185 280 51,3 20 turve 240 60 19,8 193 200 53,5 kutterinpur 50 u 600 120 54,0 463 200 128,3 50 turve 600 150 49,5 483 000 133,8 LANNAN KÄSITTELYMENETELMÄT Teknistaloudellinen tarkastelu hevosen lannan kompostoinnille ja polttamiselle Kompostointi Hevosenlanta voidaan käsitellä ennen sen peltoviljelykäyttöä tai tuotteistamista muun muassa auma-, rumpu- tai säkkikompostoinnilla. Hankkeessa tarkasteluun valittiin käsittelyvaihtoehdoksi rumpukompostointimenetelmä. Budjettitarjoukset saatiin eri kokoluokkiin Preseco Oy:ltä ja Raita Environment Oy:ltä vuonna 2010 Hevosten lukumäärä Lanta Kuivike (m 3 /a) 6 kutterinpuru 72 30 000-36 000 6 turve 72 30 000-36 000 20 kutterinpuru 240 50 000-52 000 20 turve 240 50 000-52 000 50 kutterinpuru 600 75 000-150 000 50 turve 600 75 000-150 000 Investointikustannus, ALV 0 % ( ) 15
Kuvia kompostoreista, rumpu- ja tuubitekniikka Kuvat: Raita Environment & Preseco Oy & MurskaBiopacker LANNAN KÄSITTELYMENETELMÄT Teknistaloudellinen tarkastelu hevosen lannan kompostoinnille ja polttamiselle Energiahyötykäyttö Hevosenlannan energiakäyttö voitaisiin toteuttaa kahdella eri tavoin Etelä- Savossa, jos sen käyttö olisi mahdollista ilman jätteenpolttodirektiivin vaatimuksia. Alueen yrittäjiltä muodostuva turve- ja kutterinpurupohjainen hevosenlanta voitaisiin varastoida ja kuljettaa polttoon alueen voimalaitoksille. Etelä-Savossa on muun muassa Mikkelissä ja Savonlinnassa voimalaitokset, joissa lantaa voitaisiin hyödyntää energialähteenä. Toinen vaihtoehto olisi investoida omaan lannan polttamiseen soveltuvaan esikäsittely- ja kattilajärjestelmään. Hankkeelle vuonna 2010 annetuissa budjettitarjouksissa (Swebo Biotherm/Piccola Oy & Ökotherm) lannan polttolaitteistojen kustannukset vaihtelivat eri koko luokissa 140 000-170 000 euron välillä (ALV 0 %). Jos lannanpoltto hyväksyttäisiin lainsäädännöllisesti, tulisivat laitteistojen investointikustannukset tarkentumaan. 16
Ökotherm 1. Murskain, kuljetin ja kuivausyksikkö 2. Hienomurskain ja pelletöinti 3. Poltinyksikkö (kuvassa 120 kw) Kuvat: Ökotherm 2010 KUSTANNUSTARKASTELU Swebo Biotherm/Piccola Oy 1. Lantavarasto ja ruuvikuljetin 2. Biotherm etu-uuni (kuivaukseen ja kaasuunnuttamiseen) 3. Arimaxin kattilan Kuvat: Swebo Bioenergy 2010 17
YHTEENVETO JA LISÄTARPEITA TUTKIMUKSELLE Hankkeen tulosten pohjalta voidaan todeta, että Etelä-Savon alueen hevosyrittäjät näkevät ympäristöasioiden kehittämisen yrityksissään tärkeänä osana tulevaisuuden yritystoimintaansa. Toiminnasta ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia ja haittoja on vähennetty muun muassa jäte- ja pesuvesien käsittelyllä, lantaloiden rakentamisella sekä ulkoilualueiden oikealla sijoittamisella ja pohjarakenteilla sekä lannan keräämisellä tarhoista. Jatkossa kehittämisen painopisteitä voitaisiin ohjata ulkoilualueiden pohjaratkaisuiden ja valumavesien käsittelymenetelmien t l i kehittämiseen, i lannankäsittelyn l energiahyötykäytön edistämiseen sekä laaja-alaiseen taloudelliset näkökohdat huomioon ottavaan ympäristöturvallisuuden kehittämistyöhön. 18
LÄHTEET Valokuvat: Hanne Soininen ja Leena Mäkelä Loisa, Leena 2010. Hevostalouden pesuvesien laatu ja soveltuvat puhdistusmenetelmät. Opinnäytetyö. Mikkelin ammattikorkeakoulu. Ympäristöteknologian koulutusohjelma. 45 s. Häkkinen, Sanni-Mari, Laine, Maria 2009. Hevostilojen lannan ja valumavesien käsittely. Opinnäytetyö. Mikkelin ammattikorkeakoulu. Ympäristöteknologian koulutusohjelma. 95 s. + liitt. 7 s. Soininen, H. & Luste, S. 2011. Bioenergy from horse manure. S. 141-144. (4 pages). In: Book of Proceedings (CD) of the International Nordic Bioenergy 2011, Conference held in Jyväskylä, Finland 5.- 9.9.2011. Editor Mia Savolainen, FINBIO The Bioenergy Association of Finland. FINBIO publication 51. 373 s. ISBN 978-952-5135-51-0. Soininen, H., Mäkelä, L., Äikäs, V., Laitinen, A. 2010. Ympäristöasiat osana hevostallien kannattavuutta. Mikkelin ammattikorkeakoulu, A: Tutkimuksia ja raportteja nro 57. 107 s. + liit. 11 s. ISBN 978-951-588-290-5. (Julkaisun sähköinen versio on ladattavissa osoitteessa: http://www.mamk.fi/ejulkaisut) 19