Hanketukihakemus, JATKOhanke Lomakkeen täyttöohjeet HUOM! Lomakkeessa on pakollisia ruutuja, jotka on pakko täyttää, jotta lomakkeen voi palauttaa asiointitilille. Pakollisiin numerosarakkeisiin tulee kirjoittaa 0, jos ei muuta tietoa. 1. Järjestön tiedot 1.1. Hakijajärjestön täydellinen virallinen nimi 1.2. Ladattuasi asiointipalveluun järjestön perustietolomakkeen, saat asiointitunnuksen. Ilmoita tunnus tässä kentässä. Tunnuksen avulla hakemus ja järjestön perustiedot yhdistetään toisiinsa. 1.3. Jos hanketta toteuttaa muu suomalainen toimija kuin hakija, ilmoita toteuttajan täydellinen virallinen nimi. 2. Ilmoita henkilö, joka osaa vastata hankehakemusta koskeviin kysymyksiin 3. Hankkeen perustiedot 3.1. Hankkeen koko nimi suomeksi 3.2. Hankkeen koko nimi englanniksi 3.3. Määrittele tarkemmin hankkeen toteutusalue esim. lääni, maakunta, kunta, kaupunki, kaupunginosa, kylä. 3.4. Ilmoita hankkeen interventiokoodi (8-numeroinen luku). Tämä koodi on ulkoministeriön asian- ja tiedonhallintajärjestelmässä hankkeenyksilöivä koodi, ja se pysyy samana hankkeen kaikkien vaiheiden aikana. Jos sinulle ei ole tiedossasi tätä koodia, ota yhteys ulkoministeriön kansalaisjärjestöyksikköön. 4. Hankkeen kuvaus 4.1. Vuosi, jolloin hankkeen on suunniteltu päättyvän 4.2. Kuvaile lyhyesti hankkeen jatkovaihe: Kehitysongelma, jota hankkeella pyritään ratkaisemaan Hankkeen päätavoitteet Miten kehityspoliittiset läpileikkaavat tavoitteet huomioidaan Luoko hanke uuden rakenteen vai kehitetäänkö jo olemassa olevaa Ketkä ovat päähyödynsaajat Mitkä ovat keskeisimmät hanketoiminnot HUOM! Ministeriö käyttää tätä kohtaa tiedottaessaan hankkeesta julkisuuteen. 4.3. Sama kuvaus kuin yllä englanniksi. HUOM! Ministeriö käyttää tätä kohtaa tiedottaessaan hankkeesta julkisuuteen. 4.4. Kuvaile jatkohankkeen idean syntymistä sekä tavoitteiden määrittelyn ja toimintojensuunnittelun prosessia. Miten hankkeen kehitysongelma, tavoitteet, tuotokset ja toiminnot on määritelty? Ketkä ovat osallistuneet suunnitteluun ja miten? Millaisiin taustaselvityksiin, kenen osaamiseen ja tietoon suunnittelu perustui? 4.5. Kuvaile hankkeen edellisen vaiheen tuloksia. Mitä tuloksia hankkeessa on saatu? Miten nämä tulokset on todennettu? Miten näitä tuloksia käytetään hyväksi hankkeen jatkovaiheessa? 4.6. Miksi hanketta tulee edelleen jatkaa? Anna tässä selkeät perustelut hankkeen jatkamiselle. 4.7. Kuvaile mahdollisen evaluaation suositukset ja se, miten suositukset on otettu huomioon hankkeen jatkovaiheen suunnittelussa. 4.8. Onko hankkeen hyödynsaajissa helposti syrjäytettäviä ryhmiä? Rastita tarpeelliset kohdat. HUOM! Näi-
den hyödynsaajaryhmien roolin tulee myös näkyä hankkeen suunnitelmassa ja toiminnoissa. 4.9. Rastita Ei, jos hankkeen hyödynsaajat ovat samoja kuin hankkeen edellisessä vaiheessa. Rastita Kyllä jos hankkeessa on uusia hyödynsaajaryhmiä. 4.9.1. Kuvaile jatkohankkeen uusia hyödynsaajaryhmiä. Määrittele uusien hyödynsaajien määrä. Täsmennä ovatko hyödynsaajat naisia, miehiä, lapsia, nuoria, tietyn ammattiryhmän edustajia jne. Kerro, miksi juuri nämä uudet hyödynsaajat on valittu. Miten juuri näiden uusien ryhmien osallistaminen edistää hankkeen kohteeksi valitun kehitysongelman ratkaisua tai uuden toimintatavan käyttöönottoa? 4.9.2. Kuvaile kunkin uuden hyödynsaajaryhmän tehtävät ja vastuut hankkeen toteutuksessa. Mikä on heidän osallisuutensa ja sitoutumisensa hankkeeseen? Miten sitoutuminen on varmistettu? 4.10. Kuvaile ne toiminnot, joilla hankkeen välittömät tavoitteet pyritään saavuttamaan. Kuvaile millä menetelmillä ja millaisten vaiheiden kautta edetään. Kuvaile siis muutostarina; miksi ja miten juuri näillä toiminnoilla voidaan olettaa päästävän asetettuihin välittömiin tavoitteisiin. Perustuvatko nämä olettamukset kokemuksiin, tutkimukseen tms.? HUOM! Toimintojen tulee olla samat kuin hakemuksen kohdassa 11.2. 5. Hankkeen tuotokset Listaa taulukkoon hankkeessa syntyvät tuotokset max. 10 kappaletta. Tuotokset ovat hankkeen toimintojen konkreettisia lopputuloksia. Hankeorganisaatio on vastuussa tuotosten aikaansaamisesta. Lisärivejä saat painamalla plussapainiketta. 5.1. Kuvaile syntyvä tuotos esim. kirjoitettu ja painettu manuaali, pidetty 5 koulutusta, hankittu oikeanlaiset työvälineet, luotu toimijoiden verkosto. 5.2. Kuvaile mittari, jolla seurataan kyseisen tuotoksen toteutumista. Esim. kopio manuaalista, koulutukseen osallistuneiden nimilista, käyttöomaisuusluettelo, verkosto kokoontuu tasaisin väliajoin. 5.3. Tarvittaessa voit kertoa lisää tuotoksista ja mittareista mm. miten mittareita seurataan. 6. Jatkohankkeelle asetetut tavoitteet 6.1. Listaa taulukkoon jatkohankkeelle asetetut välittömät tavoitteet max. 10 kappaletta. Hankkeenvälitön tavoite on positiivinen muutos, joka odotetaan saavutettavan jo hankkeen aikana esim. viljasato parantunut 15 %, tieto oikeudesta opetukseen lisääntynyt, markkinoille pääsyparantunut. Lisärivejä saat painamalla plussapainiketta. 6.2. Kuvaile mittari, jolla seurataan kyseisen tavoitteet toteutumista esim. hyödynsaajien satojen punnitukset vuosittain, onko oikeuden opetukseen toimeenpano parantunut tai onko ko. oikeudelle relevantti lainsäädäntö kehittynyt, onko olemassa mekanismeja, jolla ko. oikeuden toimeenpanoa valvotaan, hyödynsaajaryhmän viljelijöiden määrä viikkomarkkinoilla. 6.3. Tarvittaessa voit antaa lisätietoja esim. seuraavista asioista: Miten hankkeen tavoitteet ovat muuttuneet hankkeen edellisestä vaiheeseen ja miksi? Kuka vastaa hankkeen tavoitteiden seurannasta? Miten seuranta toteutetaan? Onko hankkeessa tehty lähtötilannekartoitus, johon mittareita verrataan jne. 6.4. Mihin kehitystavoitteeseen hankkeella pyritään pitkällä tähtäimellä? Mihin syy-seuraussuhteisiin perustuu se, että hankkeen välittömien tavoitteiden saavuttaminen edistää osaltaan mainittuja kehitystavoitteita? 7. Hankkeen toimintaympäristö ja riskit 7.1. Kuvaile lyhyesti hankkeen toimintaympäristössä mahdollisesti tapahtuneet muutokset. 1. Sosiaaliset ja kulttuuriset olosuhteet ml. eri sukupuolten, vähemmistöjen, alkuperäiskansojen, vammaisten osallistumismahdollisuudet sekä alueen HIV/AIDS-tilanne, 2. Infrastruktuuri ja teknologia, 3. Institutionaaliset tekijät, 4. Taloudelliset voimavarat ja tekijät, 5. Luonnonolosuhteet ml. ilmastokestävyys. Lisätietoja hanketuen käsikirjassa kohdassa Suunnittelu. 7.2. Kuvaile jatkohankkeen toteutuksen kannalta keskeisimpiä sisäisiä riskejä esim. henkilöstöongelmat,
hyödynsaajien osallistamisen ja motivoimisen ongelmat. Miten nämä riskit on otettu hankesuunnittelussa huomioon ja miten niiden toteutumista pyritään ehkäisemään jo ennalta? 7.3. Kuvaile jatkohankkeen toteutuksen kannalta keskeisimpiä ulkoisia riskejä esim. viranomaisyhteistyön ongelmat, korruptio, poliittiset muutokset, ympäristöntilan muutos, luonnonkatastrofien todennäköisyys ja vaikutukset. Miten nämä riskit on otettu hankesuunnittelussa huomioon ja miten niiden toteutumista pyritään ehkäisemään jo ennalta? 7.4. Aiheuttaako jatkohanke toimintaympäristössä tai hyödynsaajien elämässä negatiivisia vaikutuksia? Esim. lisääntyykö polttopuun käyttö tai jätteen määrä, muuttuuko jonkun asemaepäsuotuisaksi, aiheuttavatko yleistä tasoa laadukkaammat palvelut ristiriitoja tai luovat erilaisia kilpailuasetelmia, jne. Mitä voidaan tehdä näiden negatiivisten vaikutusten vähentämiseksi? 8. Paikallinen yhteistyökumppani. Paikallinen yhteistyökumppani on se päävastuullinen taho, jonka kanssa hanketta on suunniteltu ja toteutetaan. Paikallinen yhteistyökumppani on se järjestö tai toimija, jonka kanssa suomalaisella hanketoteuttajalla on yhteistyösopimus ja joka hoitaa paikallisesti hankkeen rahaliikenteen. 8.1. 8.10. Laita rasti ruutuun ei, jos paikallinen yhteistyökumppani ei ole vaihtunut. Jatka suoraan kohtaan 9. Laita rasti ruutuun kyllä, jos paikallinen yhteistyökumppani on vaihtunut tai hankkeessa on uusia yhteistyökumppaneita. Täytä kohdat 8.2-8.16. Jos uusia kumppaneita on useita, voit lisätä uuden kumppanin painikkeesta Lisää yhteistyökumppani. 8.11. Henkilö, joka osaa vastata hankehakemusta koskeviin kysymyksiin. Jos yhteistyökumppani on suuri järjestö, jonka päämaja sijaitsee muualla kuin hankepaikkakunnalla, merkitse tähän järjestön hankepaikkakunnalla työskentelevien, hankkeesta välittömästi vastuullistenhenkilöiden yhteystiedot 8.12. Kuvaile kumppanijärjestön asema yhteiskunnassa, ydinosaaminen, toimintatavat ja päätöksentekoorganisaatio. Mikä on yhteistyökumppanin suhde hankkeen lopullisiin hyödynsaajiin? Ovatko hyödynsaajat edustettuna järjestön päätöksenteossa? Jos yhteistyökumppani on muu kuin järjestö, kerro millainen yhteisö tai instituutio se on ja miten se toimii. Kerro, miksi juuri tämä kumppani on valittu. Miten hakijajärjestö on luonut suhteen yhteistyökumppaniin? Mikäli järjestö on aiemmin tehnyt yhteisiä hankkeita tämän yhteistyökumppanin kanssa, kerro miten yhteistyö sujui. 8.13. Miten kumppanijärjestö on kuvaillut omaa kehitysyhteistyö osaamistaan? Millaisia hankkeita he ovat toteuttaneet muiden yhteistyötahojen kanssa? Millaisia paikallisia, kansallisia, kansainvälisiä verkostoja järjestöllä on? Miten hyvin järjestö tuntee hankkeen toimialan hyvät käytännöt sekä alan toimijoiden yhteiset linjaukset? 8.14. Yhteistyökumppanin kapasiteetti 8.14.1. Vuosi jolloin kumppanijärjestö on perustettu. Ilmoita myös rekisteröitymisvuosi ja rekisteriviranomainen, jos järjestö on rekisteröitynyt. 8.14.2. Ilmoita järjestön jäsenmäärä. Erittele mahdolliset henkilöjäsenet, järjestöjäsenet jne. 8.14.3. Kuvaile kumppanijärjestön strategiset tavoitteet. Onko tavoitteet kirjattu järjestön sääntöihin tai muuhun vastaavaan? 8.14.4. Ilmoita kumppanijärjestön oma varainhankinta euroina edellisellä päättyneellä tilikaudella. Kuvaile kumppanijärjestön varainhankinnan keinoja ja menetelmiä. 8.14.5. Järjestössä työskentelevien, palkkaa saavien työntekijöiden lukumäärä. 8.14.6. Järjestön piirissä työskentelevien vapaaehtoisten lukumäärä. 8.15. Muut kumppanin toimintaa rahoittavat tahot, muiden rahoittajien osuus kokonaistuloista 8.15.1. Listaa taulukkoon kumppanijärjestön muut paikalliset tai kansainväliset rahoittajat, kuten julkinen hallinto, säätiöt, kansainväliset järjestöt. Tässä kohdassa kysytään kumppanijärjestön yleisestä rahoituksesta, alla kohdassa 9.2. ko. hankkeen muusta rahoituksesta. Lisärivejä saat painamalla plussapainiketta. 8.15.2. Rahoittajan tuen osuus prosentteina kumppanijärjestön kokonaistuloista edellisellä päättyneellä tilikaudella. 8.15.3. Mahdollisia lisätietoja rahoittajasta, rahoituksen jatkuvuudesta, rahoituksen suuruudesta jne.
8.16. Mitä yhteistyökumppanin kapasiteettia on tarkoitus kasvattaa (esim. resurssit, henkilöstö, rahoituspohja, prosessit, kyky osallistua tarpeellisiin verkostoihin sekä innovaatiotaito) ja miksi? Onko kumppanijärjestö esittänyt omia toivomuksia kapasiteettinsa kasvattamisen suhteen, jos on, mitä. Kuvaile, millä toimenpiteillä kapasiteettia on tarkoitus kasvattaa. Onko kumppanijärjestönkapasiteetin kasvattaminen yksi hankkeen päätavoitteista? 9. Muut yhteistyötahot 9.1. Listaa muut hankkeen yhteistyötahot ja kuvaile miten eri tahot osallistuvat hankkeentoteutukseen tai sen toimintaedellytysten luomiseen. Minkälainen on hankkeen toteutus- ja seurantaorganisaatio ja mikä on suomalaisen, kumppanijärjestön ja muiden toimijoiden välinen vastuunjako? Kuvaile miten toteutus- ja seurantaorganisaatio on järjestetty: tärkeimmät vastuuhenkilöt ja heidän vastuualueensa, ja mitä hankkeen päätöksenteosta on sovittu. 9.2. Jatkohankkeen mahdollinen muu rahoitus 9.2.1. Kerro tässä, jos hanke saa muuta rahoitusta eli rahoittajan nimi. Yllä kohdassa 8.17. kysytään kumppanijärjestön muun toiminnan rahoituksesta. Lisää tarvittaessa rivejä plussapainikkeella. 9.2.2. Rahoittajan osuus hankkeen rahoituksesta euroina 9.2.3. Mahdollisia lisätietoja esim. rahoittajasta, rahoituksen jatkuvuudesta, rahoittajan ehdoista hankkeelle 10. Jatkohankkeen budjetti, haettavan valtionavun määrä ja käyttötarkoitus 10.1. Haettavan valtionavun käyttövuosi. Vuosia on mahdollista luoda 3, koska valtionapua voi hakea kerrallaan kolmeksi vuodeksi. 10.2. Hankkeen kokonaiskulut euroissa mukaan laskettuna järjestön omarahoitus 10.3. Järjestön omarahoitus sekä rahallinen, että vapaaehtoistyö ja palvelu- tai tavaralahjoitukset euroissa yhteensä. 10.4. Vapaaehtoistyönä tai tavara- tai palvelulahjoituksina kirjattava osuus omarahoituksesta. 10.5. Ohjelma laskee automaattisesti omarahoituksen prosenttiosuuden kokonaiskuluista. Pienennä kokonaiskuluja tai isää omarahoitusta, jos se on alle 15 % tai vammaishankkeissa alle 7,5 %. Lomakkeessa on oletusarvona 15 % omarahoitus. 10.6. Jatkohankkeelle haettavan valtionavun määrä euroissa 10.7. Omarahoitus 10.7.1.1. Järjestön rahallinen omarahoitus tulee olla vähintään 7,5 % hankkeen kokonaisbudjetista vuosittain. Omarahoitukseen ei voida laskea muuta julkista avustusta. Kerro, miltä taholta ja mistä maasta omarahoitus kerätään. Omarahoituksen lähteitä ei tarvitse eritellä vuositasolla. 10.7.1.2. Kyseisestä lähteestä tuleva rahasumma euroina yhteensä 10.7.1.3. Mahdollisia lisätietoja omarahoituksen jatkuvuudesta tai epävarmuudesta. Jos omarahoitukseen ehdotetaan käytettäväksi ETA-alueen ulkopuolelta kerättyä rahaa, kirjoita tähän perustellut syyt. Liitä tarvittaessa pidempi selostus hakemukseen. 10.7.1.4. Valitse kyllä, jos hankkeen omarahoituksessa käytetään muutakin kuin rahallista omarahoitusta. Omarahoituksen (rahallinen+ muu) tulee olla yhteensä 15 % hankkeen kokonaisbudjetista vuosittain. Täytä tiedot avautuvaan taulukkoon. 10.7.2. Vain Suomessa tehty vapaaehtoistyö tai Suomesta lähetetyn järjestön edustajan tekemä vapaaehtoistyö tai Suomesta tai ETA-alueelta kerätty tavara- tai palvelulahjoitus hyväksytään omarahoitukseksi. Ks. Lisätietoja hanketuen käsikirjan Periaatteet osiosta. 10.7.2.1. Kuvaile työtehtävä, lahjoitettava tavara tai palvelu sekä työn/tavaran/palvelun kpl määrä. Ilmoita myös mikä yksikkö kyseessä tuntia/päivää/laatikkoa jne. Järjestön tulee pitää yllä lahjoitusluetteloa ja työtuntilistoja vapaaehtoisten työtuntien osalta. 10.7.2.2. Ilmoita tässä laskentaperusteet, jolla tuntipalkka, palvelun tai tavaran arvo on laskettu. Vapaaehtoistyön arvon määrittämisen lähtökohta on kohtuullinen bruttopalkka, jota maksettaisiin vastaavasta työstä siinä maassa, jossa vapaaehtoistyö tehdään. Palvelu- ja tavaralahjoitusten arvo lasketaan niiden käyvän arvon mukaan
10.7.2.3. Kyseisestä kohteesta/työstä kertyvä summa yhteensä. 11. Tässä kohdassa määritellään jatkohankkeen kokonaiskustannukset. Valtionapua saa käyttää vain tässä kohdassa määriteltyyn tarkoitukseen. 11.1. Vuosi, jota kustannukset koskevat. Seuraavan vuoden lomakkeen saat esille painamalla Lisää seuraavan vuoden kokonaiskustannukset -nappia. Tässä kohdassa voi myös valita ensimmäisen vuoden budjetin seuraavan vuoden pohjaksi. 11.2. Toimintokohtaiset kustannukset ovat kunkin hankkeen toiminnon toteuttamisesta syntyviä kustannuksia. Ilmoita kullekin toiminnolle budjetoidut kustannukset. Toimintojen tulee olla samat kuin hakemuksen kohdassa 4.8. Hankinnat ja investoinnit sekä lahjoitukset ovat osa toimintojen kustannuksia. Myös seuranta, arviointi ja hankkeen kotimaan tiedotus ovat hankkeen toimintoja. Kaikki henkilöstökulut, käyttö- ja kunnossapitokulut sekä Suomessa syntyvät hallintokulut ilmoitetaan erikseen. Lisärivejä saat painamalla plussapainiketta. Hankkeen toiminto: Esim. opetussuunnitelman tekeminen, viranomaisten asenteisiin vaikuttaminen koulutuksella, taimitarhan perustaminen Kustannukset: Kaikki toiminnon toteuttamiseen budjetoidut kustannukset. Lisätietoja: Kerro, millä perusteilla toiminnon kokonaiskustannukset on laskettu. Esim. opetussuunnitelman tekemiseen tarvitaan konsultin työtä 20 tuntia x á 30h/tunti sekä opetusviranomaisten koulutuksien matkakorvaukset 30kpl x á 10 euroa. Taimitarhan perustaminen paikallisen kouluttajan palkkio 30 euroa/päivä x 3pv, 10 lapiota á 5 euroa sekä tutustumisretki viereisen kylän taimitarhalle 200 euroa. Tarvittaessa liitä hakemukseen tarkempi selostus. 11.3. Kustannukset kululajeittain. Hankkeen muut kustannukset kuin toimintokohtaiset kustannukset. 11.3.1. Täytä alla olevaan taulukkoon yhteenveto henkilöstökuluista. Yksilöi henkilöstön toimenkuvat ja kulut tarkemmin liitteellä Henkilöstökuluerittely. Projektihenkilöstö Suomessa: Henkilöt, jotka työskentelevät Suomessa hankkeen suunnittelussa tai toteutuksessa. Hallintohenkilöstöä EI ilmoiteta tässä, vaan kohdassa 11.3.3. Lähetetty suomalainen henkilöstö: Suomesta palkatut kohdemaassa hankkeessa työskentelevät henkilöt Lähetetty suomalainen henkilöstö; asuminen ja matkakulut: Merkitse niiden henkilöiden lukumäärä, joiden kuluja maksetaan ja oleskeluaika, kulut yhteensä ja palkkaperusteet kohtaan tarkennus siitä, mitä kulut kattavat. Paikallinen henkilöstö: Kohdemaasta palkatut henkilöt. Vapaaehtoistyö: Ilmoita vapaaehtoisten määrä sekä kokonaissumma ja tarvittaessa lisätietoja kohtaan palkkaperuste. Varmista, että vapaaehtoistyön arvo on sama kuin kohdassa 10.6.2. Muut henkilöstökulut: Suomalaisen tai paikallisen henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvat muut kuin lakisääteiset henkilöstökulut. Tällaisia voivat olla esimerkiksi matkavakuutus, lähetetyn henkilöstön lasten koulunkäyntikulut tai henkilöstön välttämättömät koulutuskulut. Ilmoita muiden henkilöstökulujen kokonaissumma sekä palkkaperusteet kohtaan tarkennus siitä, mitä kulut kattavat. Henkilöiden lukumäärä: Ilmoita kuinka monta henkilöä yhteensä työskentelee hankkeessa, tekee vapaaehtoistyötä tai joiden muita kuluja maksetaan Aika: Miltä ajalta yhteensä edellä mainituille henkilöille maksetaan palkkaa ko. hankevuonna/tehdään vapaaehtoistyötä/maksetaan muita kuluja Palkka- ja sivukulut euroina: Kaikkien edellä mainittujen työntekijöiden bruttopalkat sekä lakisääteiset palkan perusteella määräytyvät sivukulut yhteensä ko. hankevuodelta tai ilmoita muiden kulujen summa. Palkkausperuste: Tarvittaessa lisätietoja palkkausperusteista tai muista kuluista. Lisätietoja annetaan myös liitteellä Henkilöstökuluerittely. 11.3.2. Käyttö- ja kunnossapitokulut kohdemaassa eivät kohdistu suoraan jollekin toiminnolle, vaan ovat hankkeen yleisiä juoksevia kuluja kohdemaassa. Esim. hankkeen paikallisten toimitilojen kulut, vuokrat, sähkö-, vesi yms. juoksevat kiinteistökulut, paikalliset puhelin-, internet-, posti-, yms. toimistokulut. Käyttökuluja ovat myös esimerkiksi koneiden ja laitteiden polttoainekulut ja vastaavat. Suomessa syntyvät vastaavat kulut eivät kuulu tähän, vaan ne lasketaan hankkeen hallintokuluihin. Lisää rivejä saat painamalla plussapainiketta.
Kulu: Nimeä kululaji esim. sähkö tai toimistokulut (erittele tarvittaessa tarkemmin: esim. toimiston sähkö, opetustilojen sähkö). Yksikköhinta: esim. kuukauden vuokra tai sähkö Yhteensä: kyseisen kululajin kokonaiskulut ko. vuodelta Lisätietoja: Mahdollisia lisätietoja, kuten vuokrasta hankkeelle kuuluu vain 30 %, vuokra maksettiin vain 10 kuukaudelta, koska hanke alkoi myöhässä jne. 11.3.3. Hankkeen Suomessa syntyvät hallintokulut voivat olla korkeintaan 10 % hankkeen kokonaiskuluista tai 7 % jos sovelletaan flat rate käytäntöä. Varainhankinta ja järjestön tilintarkastuskulut kuuluvat hallintokuluihin. Hankkeen seuranta- ja hankkeentarkastuskulut ovat osa hankkeen toimintoja ja kuuluvat näin ollen kohtaan 11.2. Kulu: Nimeä kululaji esim. toimistotarvikkeet, puhelinkulut hallintohenkilöstön toimenkuva ja lukumäärä. Jos käytät 7 % flat ratea, ilmoita tässä vain yksi kululaji flat rate. Yksikköhinta: esim. kuukauden vuokra tai sähkö tai hallintohenkilöstön palkka ja sivukulut kuukaudessa. Yhteensä: kyseisen kululajin kokonaiskulut ko. vuodelta. Jos käytät flat ratea, ilmoita hallinnon kokonaiskulut ko. vuonna. Lisätietoja: Mahdollisia lisätietoja, kuten toimistokuluista tälle hankkeelle kuuluu vain 30 %, vuokra maksettiin vain 10 kuukaudelta tai hallintohenkilöstön työpanos vain 3 kk. 11.4. Ohjelma laskee automaattisesti hankkeen ko. vuoden kokonaiskulut. Siirry täyttämään kulujaseuraavan vuoden osalta. Jos luvut eivät vastaa hankkeen rahoitussuunnitelmaa, saat automaattisen ilmoituksen. Voit kopioida edellisen vuoden budjetin seuraavan vuoden pohjaksi. 11.5. Ohjelma laskee automaattisesti koko jatkohankkeen kulut kaikilta toteutusvuosilta. 12. Seuranta ja tuloksellisuuden arviointi 12.1. Kuvaile lyhyesti, miten hankkeen tavoitteiden toteutumista seurataan? 12.2. Kerro lyhyesti, mikä on suomalaisen ja paikallisen järjestön välinen työnjako hankkeen seurannassa? 12.3. Kerro, miten hankkeen paikalliskulujen kirjanpito ja tilintarkastus järjestetään. Tehdäänkö kirjanpito ja tilintarkastus paikan päällä? Kuka hoitaa kirjanpidon? Miten tilintarkastaja valitaan? Vai lähetetäänkö kuitit Suomeen? 12.4. Kerro, milloin hanketta arvioidaan, mitä arvioidaan, miten arvioinnin tuloksia hyödynnetään, kuka suorittaa arvioinnin. 13. Kestävyys ja poistumissuunnitelma 13.1. Kuvaile, miten varmistetaan hankkeen kestävyys; taloudellinen kestävyys, institutionaalinen kestävyys, yhteiskunnallinen, poliittinen kestävyys ja kulttuurinen kestävyys sekä naisten asema ja luonnontaloudellinen kestävyys. Ks. lisätietoja kestävyydestä hanketuen käsikirjasta 13.2. Miten taataan toiminnan jatkuminen ja tulosten pysyvyys hankkeen päätyttyä? Miten vastuuhankkeen toiminnoista siirtyy paikallisille toimijoille? 14. Tiedottaminen 14.1. Hankkeesta tiedottamiseen Suomessa saa käyttää 5 % hankkeen kokonaiskuluista. HUOM! Tiedotuskulut ilmoitetaan lomakkeella toimintokulut kohdassa (11.2.), koska tiedotus on yksi hankkeen toiminnoista. Kerro lyhyesti, mitkä ovat tiedottamisen tavoitteet, keinot ja kohderyhmät. 15. Lisätietoja hankkeesta 15.1. Jos hankesuunnittelulomakkeen muut kysymykset eivät riitä kertomaan hankkeesta, sen taustoista tai muista oleellisista seikoista, tässä on tilaa vapaamuotoiselle selostukselle. 16. Liitteet Liitä tähän pakolliset asiakirjat eli yli 100.000 euron hankkeissa hankeasiakirja ja alle 100.000 euron hankkeissa
Henkilöstökuluerittely. Voit halutessasi liittää muita liitteitä, kuten yhteistyösopimus tai aiesopimus, taustaselvityksiä jne. Liitteet liitetään lomakkeelle ja siirtyvät sen mukana asiointipalveluun. Voit tarkastella liitteitä klikkaamalla lomakkeen vasemmassa alareunassa olevaa klemmaria. Muutoksia varten liite on poistettava lomakkeelta ja liitettävä muutosten jälkeen siihen uudelleen. HUOM! Liitteiden maksimikoko on 10 MB.