KURIKAN OSUUSPANKKI TASEKIRJA 2015 Yritys- ja yhteisötunnus: 0180229-1 Postiosoite: PL 11, 61301 KURIKKA Käyntiosoite: Keskuspuistikko 7, Kurikka Kotipaikka: Kurikka
SISÄLLYSLUETTELO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2015 Sisällys Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta 1.1. - 31.12.2015... 1 POP Pankki -ryhmä... 1 Pankin liiketoiminta... 1 Tulos... 2 Tase... 4 Konsernitilinpäätös... 6 Vapaaehtoiset ja lakisääteiset rahastot... 6 Vakavaraisuuden hallinta... 7 Riskienhallinta... 9 Hallinto ja henkilöstö... 14 Yhteiskuntavastuu... 20 Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat... 20 Liiketoiminnan kehitys vuonna 2016... 20 Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten varojen käytöstä... 21 Tunnuslukujen laskentakaavat... 22 Tilinpäätös... 23 Kurikan Osuuspankin tuloslaskelma... 23 Kurikan Osuuspankin tase... 24 Kurikan Osuuspankin rahoituslaskelma... 26 Liitetiedot... 27 Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitus... 43 Tilinpäätösmerkintä... 44 Luettelo tilikauden aikana käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tositelajeista... 45
1 Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta 1.1. - 31.12.2015 Kurikan Osuuspankki on itsenäinen osuuspankki, joka on perustettu vuonna 1925. Vuosi 2015 oli pankin 90. toimintavuosi. Pankki toimii Kurikassa ja Pirkanmaalla. Pankin asiakaskunnasta pääosa on yksityisasiakkaita ja pienyrityksiä mukaan lukien maa- ja metsätalouden harjoittajat. Pankin asiakasmäärä oli tilikauden päättyessä lähes 14 900. Pankilla on yhteensä 3 konttoria, Kurikassa, Tampereella ja Nokian Siurossa. Konttoreissa asioinnin lisäksi asiakkaat käyttävät verkkopankki- ja mobiilipankkipalveluita, sekä palveluautomaatteja ja käteisautomaatteja. Itsepalvelun osuus asiakkaiden kaikista peruspalvelutapahtumista vuonna 2015 oli 95,7 prosenttia. Vuoden lopussa lähes 6 900 pankin asiakkaalla oli verkkopankkipankkisopimus. Kurikan Osuuspankki emoyhtiönä ja sen tytäryhtiö Kiinteistö Oy Kylymäjyrä muodostavat konsernin. Emoyhtiö omistaa 71,8 prosenttia tytäryhtiön osakkeista. Tytäryhtiöllä ei ole merkittävää vaikutusta muodostettaessa kokonaiskäsitystä konsernin toiminnasta ja sen vaikutus konsernin tulokseen ja omaan pääomaan on vähäinen. Siten hallituksen toimintakertomuksessa kuvataan pääosin pankin toimintoja. POP Pankki -ryhmä Kurikan Osuuspankki on paikallisesti ja alueellisesti toimiva osuuspankki, joka kuuluu POP Pankki -ryhmään. Osuuspankki on POP Pankkiliitto osk:n jäsen ja se kuuluu 31.12.2015 toimintansa aloittaneeseen POP Pankkien yhteenliittymään. POP Pankkien yhteenliittymän muodostavat 26 itsenäistä osuuspankkia, keskusyhteisö POP Pankkiliitto osk ja näiden konsolidointiryhmiin kuuluvat yritykset. POP Pankkiliitto toimii POP Pankki -ryhmän ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. POP Pankkien yhteenliittymä on laissa talletuspankkien yhteenliittymästä tarkoitettu yhteenliittymä, jonka keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat yhteisvastuullisesti toistensa veloista ja sitoumuksista. Yhteenliittymän jäsenluottolaitosten vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. POP Pankki -ryhmään kuuluvat myös POP Holding Oy, Suomen Vahinkovakuutus Oy ja POP Pankkien vakuusrahasto, jotka eivät ole keskinäisen vastuun piirissä. Pankin liiketoiminta Kurikan Osuuspankin operatiivisen toiminnan kasvu ja tulos olivat suunnitelmien mukaiset. Tuloksenteon kannalta merkittäviä tapahtumia olivat ryhmässä käyttöön otettujen IFRS- käytäntöjen mukaisesti tehdyt poikkeuksellisen suuret alaskirjaukset. Kurikan Osuuspankki harjoittaa peruspankkitoimintaa ja tarjoaa asiakkailleen monipuolisia pankkipalveluja sekä oman taseensa kautta että välittäen yhteistyökumppaneidensa tuotteita. Välitetyt tuotteet käsittävät luotto-, sijoitus- ja vakuutustuotteita. Välitetyt luotot koostuvat mm. Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n myöntämistä kiinnitysluotoista, joiden määrä vuoden 2015 lopussa oli 29 864 tuhatta euroa. Aktia Hypoteekkipankki ei enää katsauskaudella ole myöntänyt uusia asuntoluottoja, vaan uuslainananto tapahtuu pankkien omista taseista. POP Pankit, Aktia Pankki ja säästöpankit ovat sopineet vakuudellisten joukkovelkakirjalainojen jälleenrahoitusta koskevan yhteistyön päättämisestä. Osuuspankilla oli 2014 välitettyjen luottojen määrään sidottu jälleenrahoitusvelvoite, joka toteutettiin pitkäaikaisena vakuudettomana seniorluottona Aktia Hypoteekkipankille. Jälleenrahoitusvelvoitetta ei ole 31.12.2015.
2 Sijoitustuotteina pankin tuotevalikoimaan kuuluvat yhteistyökumppaneiden, mm. Aktia Rahastoyhtiö Oy:n sijoitusrahastot. Arvopaperipalveluissa yhteistyökumppanina on Nordnet Bank Ab Suomen sivuliike. Pankin välittämät eläke- ja henkivakuutustuotteet tuottaa Aktia Henkivakuutus Oy. Yhteistyön tarkoituksena on turvata kilpailukykyiset eläke- ja säästövakuutuspalvelut POP Pankkien asiakkaille. Vuoden lopussa asiakkailla oli pankin välittämiä rahasto- ja vakuutussäästöjä 37 916 tuhatta euroa. POP Pankkien keskusluottolaitoksena toimii POP Pankkiliiton omistama Bonum Pankki Oy. POP Pankkien asiakkaiden maksuliike siirrettiin helmikuussa 2015 Bonum Pankin välitettäväksi ja toukokuussa 2015 POP Pankkien asiakkaiden Visa-korttien liikkeelle lasku ja hallinnointi siirtyi Bonum Pankille. Osuuspankin osuuskunnan kokous päätti 19.2.2015 muuttaa sääntöjään ja liittyä laissa talletuspankkien yhteenliittymästä tarkoitettuun POP Pankkien yhteenliittymään, jonka keskusyhteisön POP Pankkiliiton jäsen osuuspankki on. Finanssivalvonta myönsi POP Pankkiliitto osk:lle talletuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisön toimiluvan 14.12.2015 ja POP Pankkien yhteenliittymä aloitti toimintansa 31.12.2015. Tulos Kurikan Osuuspankin liikevoitto oli 254 tuhatta euroa (1 047 tuhatta euroa vuonna 2014). Tilikauden voitto oli 1 001 tuhatta euroa (1 074 tuhatta euroa vuonna 2014). Liikevoittoprosentiksi taseen vuosikeskiarvosta muodostui 0,1 prosenttia (0,4). Liiketuloksen heikkeneminen johtui pääosin ryhmätason IFRS- käytännöstä johtuneista merkittävistä alaskirjauksista. Pankin kulutuotto -suhde oli 82,6 prosenttia (78,3). Pankin keskeiset tuloslaskelmaerät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: Tuhatta euroa 01-12/2015 01-12/2014 Muutos-% *) 01-12/2013 Muutos-% **) Korkokate 3 513 3 566-1,5 3 456 3,2 Nettopalkkiotuotot 1 739 1 770-1,8 1 747 1,3 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot -622 153-22 Muut tuotot 291 138 308-55,2 Tuotot yhteensä 4 921 5 627-12,6 5 489 2,5 Henkilöstökulut -1 739-1 755-0,9-1 746 0,5 Muut hallintokulut -1 659-1 681-1,3-1 620 3,8 Muut kulut -665-971 -31,6-843 15,2 Kulut yhteensä -4 063-4 407-7,8-4 209 4,7 Kulu-tuotto -suhde 82,58 78,31 76,68 Arvonalentumistappiot luotoista -603-174 -5 Liikevoitto 254 1 047-75,7 1 274-17,9 Tilikauden voitto 1 001 1 074-6,8 735 46,1 *) Muutos 2015-2014 **) Muutos 2014-2013 Pankin korkokatteeksi muodostui 3 513 tuhatta euroa (3 566). Korkokate pieneni 53 tuhannella edelliseen tilikauteen verrattuna.
3 Korkotuottojen määrä oli 4 996 tuhatta euroa (5 233), jossa vähennystä edellisvuodesta oli 237 tuhatta euroa. Korkotuotoista merkittävimmän osan muodostivat antolainauksen korkotuotot. Korkokulut olivat 1 483 tuhatta euroa (1 667). Korkokulut vähenivät edelliseen tilikauteen verrattuna 184 tuhatta euroa. Korkokulut koostuivat pääasiassa yleisön talletuksille maksetuista koroista. Tilikauden 2015 aikana tehtiin käypää arvoa suojaavien koronvaihtosopimusten korkojen kirjauksiin liittyen kirjauskäytännön muutos. Aikaisemmin käypää arvoa suojaavien koronvaihtosopimusten korot kirjattiin korkokuluihin ja muutoksen jälkeen ne on kirjattu korkotuottoihin. Muutos perustuu siihen, että koronvaihtosopimusten korot ovat asianmukaisesti pankille tuottoa. Pankilla ei tilikauden aikana ollut koronvaihtosopimuksia. Nettopalkkiotuotot olivat 1 739 tuhatta euroa (1 770). Tästä palkkiotuottojen osuus oli 1 960 tuhatta euroa (2 018) ja palkkiokulujen 221 tuhatta euroa (247). Palkkiotuottoihin sisältyy välitetyistä tuotteista saatuja palkkioita yhteensä 480 tuhatta euroa (418), josta välitetyistä kiinnitysluottopankin luotoista saadut palkkiot olivat -38 tuhatta euroa (-25) ja muista välitetyistä tuotteista 518 tuhatta euroa (443). Välitetyistä kiinnitysluotoista saadut palkkiot sisältyvät edellä esitettyihin lukuihin nettomääräisinä. Muista palkkiotuotoista merkittävimpiä olivat palkkiot antolainauksesta 540 tuhatta euroa (586), palkkiot maksuliikenteestä 720 tuhatta euroa (798), palkkiot omaisuuden hoidosta ja lainopillisista tehtävistä 116 tuhatta euroa (109) ja palkkiot takauksista 24 tuhatta euroa (29). Palkkiokulut pienenivät edelliseen vuoteen verrattuna 10,7 prosenttia. Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot olivat -622 tuhatta euroa (153). Tästä myyntivoitot- ja tappiot olivat 952 tuhatta euroa (153). Erään sisältyy myös käyvän arvon rahastosta tuloslaskelmaan siirrettyjä arvonalentumistappioita -1 574 tuhatta euroa (0). Muut tuotot sisältävät tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista, sijoituskiinteistöjen nettotuotot ja liiketoiminnan muut tuotot, yhteismäärältään 291 tuhatta euroa (138). Saadut osingot olivat 119 tuhatta euroa (155), jossa vähennystä edellisvuoteen oli 36 tuhatta euroa. Sijoituskiinteistöjen nettotuotoksi muodostui 15 tuhatta euroa (-70). Ero, 85 tuhatta euroa, johtui korkeammasta käyttöasteesta ja vähäisemmistä perusparannustarpeista. Liiketoiminnan muut tuotot kasvoivat 198,4 prosentilla 157 tuhanteen euroon (52) johtuen kertaluonteisista eristä. Henkilöstökulut muodostuvat palkkakuluista sekä eläke- ja muista henkilösivukuluista. Näiden kulujen kokonaismäärä oli 1 739 tuhatta euroa (1 755), mikä oli 0,9 prosenttia (tai 15 tuhatta euroa) pienempi kuin edellisenä vuonna. Henkilöstökulujen vähennys johtui mm. eläköitymisistä. Muut hallintokulut pienenivät 1,3 prosenttia, 1 659 tuhanteen euroon (1 681). Muut kulut, 665 tuhatta euroa (971), käsittävät poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä sekä liiketoiminnan muut kulut. Suunnitelman mukaisten poistojen määrä oli 123 tuhatta euroa (131). Arvonalentumisia omassa käytössä olevien kiinteistöyhteisöjen osakkeista kirjattiin 0 tuhatta euroa (0). Liiketoiminnan muut kulut pienenivät 35,5 prosenttia, 542 tuhanteen euroon (841). Luotoista ja takauksista kirjattujen arvonalentumistappioiden nettomäärä tilikauden tuloksessa oli 603 tuhatta euroa (174), jossa kasvua edellisvuodesta oli 430 tuhatta euroa. Arvonalentumistappioiden bruttomäärä oli 612 tuhatta euroa (178). Arvonalentumisten palautuksia aikaisemmin toteutuneiksi luottotappioiksi kirjatuista saamisista saatiin 9 tuhatta euroa (4). Arvonalentumistappiot sisältävät saamiskohtaisia arvonalentumisia 420 636 euroa ja saamisryhmäkohtaisia arvonalentumisia 191 493 euroa. Saamisryhmäkohtaiset arvonalentumiset kirjattiin POP Pankki ryhmän keskusyhteisön ohjeistuksen mukaisesti yhtenäisin periaattein POP Pankki ryhmässä.
4 Liiketoiminnan tuottoja kasvatti talletussuojarahaston kannatusmaksun palautus, joka johtui talletussuojajärjestelmän uudistuksesta. Tase Pankin tase kasvoi vuoden 2015 aikana 5,9 prosenttia ja oli vuoden lopussa 261 682 tuhatta euroa (247 001). Taseessa olevien luottojen määrä oli 191 923 tuhatta euroa. Luottojen keskikorko oli 2,4 prosenttia. Talletusten määrä oli 220 394 tuhatta euroa ja niiden keskikorko 0,6 prosenttia. Kurikan Osuuspankin taseen keskeiset erät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: Tuhatta euroa 31.12.2015 31.12.2014 Muutos-% **) 31.12.2013 Muutos-% ***) Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 191 923 189 927 1,1 187 712 1,2 Luotot 191 923 189 927 1,1 187 712 1,2 Sijoitukset 67 916 55 132 23,2 49 742 10,8 Saamiset luottolaitoksilta 25 546 17 067 49,7 26 498-35,6 Saamistodistukset 3 935 4 719-16,6 6 199-23,9 Osakkeet ja osuudet 33 608 28 370 18,5 12 544 Kiinteistöt 4 827 4 975-3,0 4 501 10,5 Yleisön talletukset *) 220 394 204 694 7,7 199 026 2,8 Velat luottolaitoksille 2 331 4 048-42,4 3 076 31,6 Liikkeeseen lasketut velkakirjat 4 580 4 988-8,2 5 396-7,6 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat *) 4 580 4 573 0,2 4 566 0,2 Velat, joilla on huonompi etuoikeus 0 415 830-50,0 Oma pääoma 21 536 19 959 7,9 18 794 6,2 Tilinpäätössiirtojen kertymä 7 488 8 489-11,8 8 830-3,9 ROA % 0,0 0,3 0,4 ROE % -0,2 2,8 4,0 Omavaraisuusaste 10,5 10,7 10,6 Vakavaraisuussuhde 16,07 % 16,67 % *) Luku ei sisällä suojauksesta johtuvaa käyvän arvon muutosta **) Muutos 2015-2014 ***) Muutos 2014-2013 Luotonanto Kurikan Osuuspankin luotonannon kokonaismäärä tilikauden lopussa oli 221 787 tuhatta euroa (226 183). Luotonanto sisältää pankin taseessa olevat luotot 191 923 tuhatta euroa (189 927) sekä pankin välittämät Aktia Hypoteekkipankin kiinnitysluotot, jotka eivät sisälly pankin taseeseen. Välitettyjen kiinnitysluottojen määrä vuoden lopussa oli 29 864 tuhatta euroa (36 256). Pankin valtion varoista välittämät luotot sisältyvät pankin taseeseen erään Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä. Niiden määrä vuoden lopussa oli 1 400 tuhatta euroa (1 569). Mukaan luettuna välitetyt kiinnitysluotot, luottoja nostettiin ja uudistettiin vuoden aikana yhteensä 41 368 tuhatta euroa. Luotonannon nettovähennys oli 4 397 tuhatta euroa eli 1,9 prosenttia. Luotonannon kehitykseen vaikuttivat yleisen talouden tilanteen mukainen luottojen kysyntä ja varautuminen välitettyjen hypoteekkiluottojen siirtämiseksi taseeseen Järjestämättömien saamisten määrä säilyi edelleen kohtuullisella tasolla.
5 Järjestämättömät saamiset olivat 2 381 tuhatta euroa (2 871) eli 491 tuhatta euroa pienemmät kuin vuotta aiemmin. Järjestämättömien saamisten määrä oli 1,2 prosenttia (1,5) pankin taseessa olevien luottojen ja taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin sisältyvien takausten yhteismäärästä ja 1,1 prosenttia (1,2) kokonaisluotonannon ja taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin sisältyvien takausten yhteismäärästä. Taseen ulkopuoliset sitoumukset Taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin kuuluvat asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset ja asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset. Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset, 2 123 tuhatta euroa (4 646) muodostuvat pääasiassa pankki- ja muista takauksista. Muihin takauksiin sisältyvät pankin antamat omavelkaiset takaukset omasta ja muiden POP pankkien puolesta Bonum Pankki Oy:lle (aiemmin Aktia Pankki Oyj:lle) liittyen pankkien tekemään maksuliiketilisopimukseen ja Aktia Hypoteekkipankki Oyj:lle liittyen välitetyistä kiinnitysluotoista mahdollisesti aiheutuvien tappioiden korvaamiseen. Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset, joiden määrä tilikauden päättyessä oli 6 155 tuhatta euroa (5 961) koostuvat pääasiassa myönnetyistä nostamattomista luotoista. Sijoitukset Pankin sijoitukset kohdistuivat pääosin talletuksiin muissa luottolaitoksissa, saamistodistuksiin, osakkeisiin ja osuuksiin sekä kiinteistöihin, jotka sisältyvät tase-erään Aineelliset hyödykkeet. Pankin talletukset muissa luottolaitoksissa olivat 25 546 tuhatta euroa (17 067). Määrä oli 8 479 tuhatta euroa suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Sijoitukset saamistodistuksiin muodostuivat rahamarkkina-arvopapereista ja joukkovelkakirjalainoista. Niiden määrä tilikauden päättyessä oli 3 935 tuhatta euroa (4 719), mikä on 16,6 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Sijoitukset osakkeisiin ja osuuksiin olivat kauden päättyessä 33 608 tuhatta euroa (28 370). Tästä toiminnalle välttämättömien osakkeiden ja osuuksien osuus oli 5 819 tuhatta euroa (5 630) ja muiden osakkeiden ja rahasto-osuuksien osuus 27 789 tuhatta euroa (22 740). Pankin kiinteistöomaisuuden arvo taseessa oli 4 827 tuhatta euroa (4 975). Tästä omassa käytössä olevien kiinteistöjen arvo oli 1 934 tuhatta euroa (1 992) ja sijoituskiinteistöjen arvo 2 893 tuhatta euroa (2 983). Tilikauden aikana aktivoitiin taseeseen 34 tuhannella eurolla kiinteistöihin kohdistuvia perusparannusmenoja. Vuoden 2015 aikana pankki myi omistamiensa kiinteistöyhteisöjen osakkeita 49 tuhannen euron arvosta. Johdannaissopimukset Pankki ei tilikauden aikana käyttänyt johdannaissopimuksia. Yleisön talletukset Pankin varainhankinnasta valtaosa muodostui yleisöltä vastaanotetuista talletuksista. Talletusten määrä vuoden lopussa oli 220 394 tuhatta euroa (204 694). Talletukset kasvoivat vuoden aikana 15 700 tuhatta euroa eli 7,7 prosenttia.
6 Talletukset käyttely- ja säästämistileillä vähenivät vuoden aikana 173 tuhatta euroa eli 0,1 prosenttia ja niiden määrä vuoden vaihteessa oli 132 836 tuhatta euroa (133 008). Sijoittamis- ja asuntosäästöpalkkiotilien kasvu oli 15 873 tuhatta euroa eli 22,1 prosenttia ja niitä oli vuoden vaihteessa 87 558 tuhatta euroa (71 686). Muutokseen vaikuttivat pankin varautuminen hypoteekkiluottojen siirtämiseen omaan taseeseen. Muut velat Muut velat muodostuvat pääasiassa veloista luottolaitoksille ja liikkeeseen lasketuista velkakirjoista, joita ovat sijoitustodistukset, joukkovelkakirjalainat sekä debentuurit, joilla on huonompi etuoikeus kuin pankin muilla veloilla. Velat luottolaitoksille olivat 2 331 tuhatta euroa (4 048). Pankki ei laskenut vuoden aikana liikkeeseen uusia velkakirjalainoja. Tilikauden päättyessä liikkeeseen laskettujen velkakirjojen määrä pankin taseessa oli yhteensä 4 580 tuhatta euroa (4 988), josta sijoitustodistuksia oli 0 tuhatta euroa, joukkovelkakirjalainoja 4 580 tuhatta euroa ja debentuurilainoja 0 tuhatta euroa. Muut vieraan pääoman erät muodostuivat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja tilinpäätössiirtojen kertymä Pankin oma pääoma tilikauden päättyessä oli 21 536 tuhatta euroa (19 959). Lisäystä edelliseen tilikauteen verrattuna oli 1 577 tuhatta euroa. Omaan pääomaan sisältyvän käyvän arvon rahaston määrä laskennallisilla veroilla oikaistuna oli -365 tuhatta euroa (-917). Määrä koostui rahavirtaa suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutoksesta 0 tuhatta euroa (0) ja myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutoksesta -365 tuhatta euroa (-917). Tilinpäätössiirtoja ovat poistoerot ja vapaaehtoiset varaukset, joiden yhteismäärä kauden päättyessä oli 7 488 tuhatta euroa (8 489), josta luottotappiovaraus oli 7 488 tuhatta euroa (8 489). Vuonna 2015 luottotappiovarausta purettiin -1 001 tuhatta euroa (purettiin -342 tuhatta euroa), jonka jälkeen varauksen määrä tilinpäätöksessä oli 4,5 prosenttia saamisista. Varauksesta 1 427 tuhatta euroa on siirretty vararahastoon. Tilikauden aikana ei kirjattu poistoeron muutosta. Konsernitilinpäätös Kurikan Osuuspankki muodostaa konsernin, johon kuuluvat emopankki ja sen 71,80 %:sti omistama Koy Kylymäjyrä. Pankin tytäryhtiö Koy Kylymäjyrä on jätetty konsernitilinpäätöksen ulkopuolelle, koska se on luottolaitoslain 12 luvun 10 :ssä tarkoitettu pieni tytäryhtiö. Tytäryhtiön vaikutus konsernin tulokseen ja omaan pääomaan on vähäinen. Vapaaehtoiset ja lakisääteiset rahastot Kurikan Osuuspankki kuuluu jäsenenä POP Pankkien vakuusrahastoon. Vakuusrahaston tehtävänä on POP Pankkien vakaan toiminnan turvaaminen. Rahasto on velaton, eikä se ole tehnyt toimintansa aikana tukipäätöksiä. Rahastolla on varoja 12,9 milj. euroa (13,0). Vapaaehtoisessa
7 vakuusrahastossa pankki ei kuulu sellaiseen yhteisvastuujärjestelyyn, jossa se vastaisi toisen pankin veloista tai sitoumuksista. Rahaston hallitus on päättänyt ryhtyä valmistelemaan vakuusrahaston purkamista perustuen vakuusrahaston ja sen jäsenpankkien 18.12.2014 tekemään sopimukseen. POP Pankkien yhteenliittymän aloitettua toimintansa jäsenpankeilla ei ole tarvetta erilliselle vakuusrahastolle. Vakuusrahaston valtuuskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä rahaston purkamisesta. Osuuspankki on talletussuojarahaston jäsen. Uusi luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisua koskeva lainsäädäntö tuli voimaan 1.1.2015. Samalla Suomeen perustettiin uusi rahoitusvakausvirasto hoitamaan sekä kriisinratkaisutehtäviä että talletussuojaa. Virastolla on laajat toimivaltuudet taloudellisiin vaikeuksiin ajautuneiden pankkien kriisinratkaisussa. Viraston tehtävänä on lisäksi hallinnoida perustettavaa rahoitusvakausrahastoa. Rahoitusvakausrahasto muodostuu vakausmaksuin kartutettavasta kriisinratkaisurahastosta ja talletussuojamaksuin kartutettavasta uudesta talletussuojarahastosta. Virasto kerää suomalaisilta pankeilta sekä talletussuojamaksuja että vakausmaksuja. Vanha talletussuojarahasto, jonka jäsen osuuspankki on, huolehtii jäsenpankeilleen määrättävistä talletussuojamaksuista siinä suhteessa kuin kukin jäsenpankki on vuosien kuluessa kartuttanut vanhaa talletussuojarahastoa. Pankin kannatusmaksu rahastolle oli 122 tuhatta euroa. POP Pankki -ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään jatkossa talletussuojan osalta yhtenä pankkina. POP Pankki -ryhmän talletuspankkeja ovat POP Pankit ja Bonum Pankki Oy. Kurikan Osuuspankki kuuluu myös sijoittajien korvausrahastoon, jonka suojan piiriin kuuluvat kaikki ei-ammattimaiset sijoittajat. Myös sijoittajien korvausrahaston osalta POP Pankki - ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään jatkossa yhtenä pankkina. Vakavaraisuuden hallinta Kurikan Osuuspankki on määritellyt vakavaraisuuden hallintaprosessin, jonka tavoitteena on pankin riskinkantokyvyn riittävyyden turvaaminen suhteessa toiminnan kaikkiin olennaisiin riskeihin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi pankki tunnistaa ja arvioi toimintaansa liittyvät riskit kattavasti ja mitoittaa riskinkantokykynsä vastaamaan pankin riskien yhteismäärää. Vakavaraisuutensa turvaamiseksi pankki asettaa riskiperusteiset pääomatavoitteet ja laatii pääomasuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Vakavaraisuuden hallintaprosessin tavoitteena on myös ylläpitää ja kehittää laadukasta riskienhallintaa. Pankki toimii strategiansa mukaisesti vähittäispankkitoiminnassa. Toimimalla vain tällä liiketoiminta-alueella pankki kykenee pitämään toimintaansa sisältyvät riskit hallittavina ja toiminnan laatuun nähden pieninä. Osuuspankin vakavaraisuuden hallinnasta vastaa pankin hallitus, joka myös määrittelee toimintaan liittyvät riskirajat. Pankin hallitus käy vuosittain läpi pankin vakavaraisuuden hallintaan liittyvät riskit, pääomasuunnitelman sekä riskeille asetetut rajat. Vakavaraisuuden hallintaprosessissaan pankki laatii mm. tulos-, kasvu- ja vakavaraisuusennusteita. Ennusteiden perusteella pankki kartoittaa tarvittavat toimenpiteet, joilla liiketoimintastrategian mukainen vakavaraisuustaso kyetään ylläpitämään. Pankki soveltaa vakavaraisuuslaskennassa luottoriskin laskentaan standardimenetelmää ja operatiivisen riskin osalta perusmenetelmää. Standardimenetelmässä vastuut jaetaan vastuuryhmiin ja vähittäissaamisten ryhmässä on määritelty luotonannon hajautukselle vaadittavat vähimmäisrajat. Kurikan Osuuspankki julkistaa vakavaraisuuslaskennan kannalta olennaiset tiedot vuosittain osana toimintakertomustaan ja tilinpäätöksen liitetietoja. Puolivuosittain tehtävässä osavuosikatsauksessa julkistetaan keskeiset vakavaraisuustiedot. Kurikan Osuuspankin omat varat (TC) yhteensä olivat 23.650 tuhatta euroa (22.834), kun omien varojen vähimmäisvaatimus 11.771 tuhatta euroa (10.956). Ensisijainen pääoma (T1) oli 23.071
8 tuhatta euroa, josta ydinpääoman (CET1) osuus oli 23.071 tuhatta euroa ja ensisijaisten lisäpääomien (AT1) osuus oli 446 tuhatta euroa. Toissijainen pääoma (T2) oli 134 tuhatta euroa. EU:n vakavaraisuusasetus N:o 575/2013 ei tunnista Kurikan Osuuspankin liikkeeseen laskemia lisäosuuksia säätelyn määrittelemiksi pääomainstrumentiksi, joten lisäosuus ei ole sääntelyn mukaan jäsenluottolaitoksen omien varojen erä. Vakavaraisuusasetusta sovelletaan 1.1.2014 alkaen, mutta lisäosuuksia koskevien siirtymäsäännösten osalta soveltaminen muuttuu asteittain niin, että lisäosuudet vähenevät asteittain ja poistuvat kokonaisuudessaan pankin omista varoista vuonna 2022. Kurikan Osuuspankin omiin varoihin sisältyi 31.12.2015 siirtymäsäädöksen piirissä käsiteltäviä lisäosuuksia 2.273.880 euroa. Kurikan Osuuspankki voi laskea liikkeelle korvaavia pääomainstrumentteja POP Osuuksia. Kurikan Osuuspankki on laskenut liikkeelle POP Osuuksia 2.677.300 euroa. Kurikan Osuuspankin vakavaraisuussuhde säilyi edelleen hyvällä tasolla, vaikka pankin vakavaraisuussuhde laski 0,60 prosenttiyksikköä ja oli vuoden lopussa 16,07 prosenttia. Ensisijaisen pääoman (T1) suhde riskipainotettuihin eriin oli 15,98 % (15,97 %). POP Pankki -ryhmä julkistaa nk. Pilari III -vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. POP Pankki - ryhmän tilinpäätös on saatavissa keskusyhteisön toimitiloista osoitteesta Hevosenkenkä 3, 02600 Espoo tai sähköisesti osoitteessa www.poppankki.fi. Vakavaraisuuslaskennan pääerät, tuhatta euroa Emo Omat varat Ydinpääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja 27 346 25 212 Ydinpääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut -4 275-3 896 Ydinpääoma (CET1) yhteensä 23 071 21 316 Ensisijainen lisäpääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja 446 555 Ensisijaiseen lisäpääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut 0 Ensisijainen lisäpääoma (AT1) 446 555 Ensisijainen pääoma (T1 = CET1 + AT1) 23 517 21 872 Toissijainen pääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja 134 526 Toissijaiseen pääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut 0 436 Toissijainen pääoma (T2) yhteensä 134 962 Omat varat yhteensä (TC = T1 + T2) 23 651 22 834 Riskipainotetut erät yhteensä 147 140 136 946 josta luotto- ja vastapuoliriskin osuus 134 932 125 551 josta vastuun arvonoikaisuriski (CVA) 0 josta markkinariskin osuus (valuuttakurssiriski) 1 386 710 josta operatiivisen riskin osuus 10 823 10 685 Ydinpääoma (CET1) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%) 15,68 % 15,57 % Ensisijainen pääoma (T1) suhteessa riskipainotettuihin erin (%) 15,98 % 15,97 % Omat varat yhteensä (TC) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%) 16,07 % 16,67 % Vähimmäisomavaraisuusaste Ensijainen pääoma (T1) 23 071 21 811 Vastuut yhteensä 263 412 250 747 Vähimmäisomavaraisuusaste, % 8,76 % 8,70 %
9 Kurikan Osuuspankin vakavaraisuuden kehitykseen vaikuttivat tuloksen lisäksi taseen kasvu, muuttunut sääntely ja POP Osuuksien emissio. Osuuspankin vakavaraisuuden odotetaan tulevaisuudessakin täyttävän vaaditun 8 %:n vähimmäistason. Vähimmäisvakavaraisuusvaatimuksen lisäksi 1.1.2015 otettiin käyttöön kiinteä lisäpääomavaatimus 2,5 % sekä muuttuva lisäpääomavaatimus, jonka viranomaiset voivat tarvittaessa asettaa 0-2,5 %:n tasolle. Finanssivalvonnan johtokunta ei ole asettanut muuttuvaa lisäpääomavaadetta vuonna 2015 kotimaisille saamisille, joista pankin saamiset pääasiallisesti muodostuvat. Maksuvalmiusvaatimus LCR:n sitova soveltaminen alkoi 60 %:n tasolla 1.10.2015, josta se nousee asteittain 100 %:n tasolle 1.1.2018 mennessä. EU päättää pysyvän varainhankinnan vaatimuksen NSFR:n ja vähimmäisomavaraisuusasteen sitovuudesta ja sisällöstä seurantajakson jälkeen. Tämänhetkisen tiedon perusteella ne tulevat sitoviksi vaatimuksiksi aikaisintaan vuonna 2018. Riskienhallinta Riskienhallinnan tavoite Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että pankin liiketoiminnasta aiheutuvat riskit on tunnistettu, arvioitu ja mitoitettu hyväksytylle tasolle ja että riskejä valvotaan ja ne ovat oikeassa suhteessa pankin riskinkantokykyyn. Riskienhallinnan keskeiset osa-alueet ovat luottoriskit, markkinariskit sisältäen korko- ja hintariskit, rahoitusriskit, kiinteistöriskit sekä strategiset ja operatiiviset riskit. Pankki seuraa riskikartalla eri riskien keskinäisiä riippuvuuksia. Periaatteet ja organisointi Kurikan Osuuspankin riskienhallintastrategia perustuu hallituksen pankille vahvistamaan päämäärään ja liiketoimintastrategiaan, riskienhallintaohjeisiin, valtuusjärjestelmään sekä keskeisimmistä liiketoiminnan osa-alueista tuotettavaan riski- ja poikkeamaraportointiin. Pankki kohdistaa strategiansa mukaisesti liiketoimintansa vähittäispankkitoiminnan vähäriskiseen osaan. Pankilla ei ole taloudelliseen kantokykyynsä nähden ylisuuria asiakas- tai sijoitusriskikeskittymiä eikä pankki niitä strategiansa mukaisesti myöskään ota. Pankki pitää vakavaraisuutensa turvallisella tasolla. Pankin vakavaraisuutta ja riskienkantokykyä vahvistetaan kannattavalla liiketoiminnalla. Luotto- ja muiden riskien muodostaman tappiouhan pankki huomioi tilinpäätöksessään riittävillä arvonalentumiskirjauksilla ja muilla tappiokirjauksilla. Hallitukselle annetaan säännöllisesti tietoa pankin eri riskeistä ja niiden tasoista. Hallitus myös hyväksyy valtuudet ja puitteet riskinotolle määrittelemällä sallitut riskirajat luotto- ja markkinariskeille. Valtuuksien puitteissa vastuu päivittäisestä riskienseurannasta ja valvonnasta kuuluu toimivalle johdolle. Toimiva johto hyödyntää seurannassaan järjestelmien tuottamia raportteja eri riskien osa-alueilta. Riskien raportointiin ja seurantaan tarkoitetut järjestelmät sekä käytännöt täyttävät riskienhallinnalle asetetut edellytykset ottaen huomioon pankin toiminnan luonteen ja laajuuden.
10 Riskienhallinnan ja compliancen järjestelyt Pankissa on toteutettu compliance-toiminto suhteellisuusperiaatetta noudattaen. Ylimmän hallintoelimen jäsenten valinnassa noudatettava monipuolisuuteen tähtäävä toimintamalli ja sen tavoitteet ja päämäärät Pankin ohjeistuksessa on korostettu hallituksen monipuolisuuden merkitystä. Monipuolisuustavoitteeseen pyritään vuosittaisen hallituksen itsearvioinnin avulla.
11 Luottoriskit Luottoriskien hallinnan tavoitteena on rajoittaa asiakasvastuista syntyvien riskien tulos- ja vakavaraisuusvaikutukset hyväksyttävälle tasolle. Hallituksen vahvistama liiketoimintastrategia ja luotonanto-ohjeet määrittelevät enimmäismäärät riskikeskittymille ja ohjaavat luotonannon suuntaamista asiakassektoreittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Pankin keskeisiä asiakasryhmiä ovat toimialueen henkilöasiakkaat ja maatilayritykset sekä pienyritykset. Pankin varainhankinnasta pääosa on myönnetty luottoina pankin asiakkaille. Pankin taseessa olevista luotoista kotitalouksien ja elinkeinonharjoittajien yhteinen osuus on noin 60,3 % (60,0 %). Maatilayrittäjien osuus taseessa olevista luotoista on 17,6 % (17,3 %) ja muiden 22,1 % (22,7 %). Valtaosa, 67,6 % (67,2 %), pankin luotoista on myönnetty asuntovakuutta vastaan. Yritys- ja maatilatalousluottoriskien hallinta perustuu asiakasvastuuhenkilön suorittamaan asiakasseurantaan ja sisäiseen luottokelpoisuusluokitteluun. Henkilöasiakkaan luottokelpoisuuden arviointi rakentuu pankin hyvään asiakastuntemukseen ja sen pohjalta tehtävään arvioon asiakkaan maksukyvystä. Pankin hallitus tekee suurimmat luottopäätökset. Hallitus on edelleen delegoinut luottovaltuuksia pankin johdolle, luottotoimikunnalle ja muille nimetyille toimihenkilöille. Luottopäätökset tehdään pankin hallituksen vahvistamien luotonanto-ohjeiden mukaisesti. Pääsääntönä on vähintään kahden päätöksentekijän periaate. Luottopäätökset perustuvat asiakkaan luottokelpoisuuteen ja maksukykyyn sekä muiden luoton myöntämiskriteereiden, kuten vakuusvaatimusten täyttymiseen. Luotot on myönnetty pääosin turvaavin vakuuksin. Vakuudet arvostetaan varovaisesti käypään arvoon ja niiden käypiä arvoja seurataan säännöllisesti sekä tilastoja että hyvää toimialuetuntemusta hyödyntämällä. Pankin hallitus on vahvistanut pankille ohjeet eri vakuusmuotojen arvostuksista ja niiden vakuusarvoista, joita vastaan luottoa voidaan myöntää. Luottoriskiä arvioidaan jatkuvasti seuraamalla mm. takaisinmaksussa esiintyviä viivästyksiä ja järjestämättömiä luottoja. Asiakaskohtaisia vastuiden ja vakuuksien määriä seurataan asiakasvastuuhenkilöiden taholta perustuen jatkuvaan maksukäyttäytymisen ja asiakkaiden toiminnan seuraamiseen. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti suuret asiakasvastuut ja järjestämättömät luotot. Raportointi sisältää mm. riskien määrän ja kehityksen asiakaskokonaisuuksittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden vastuut ylittäisivät luottolaitoslain asettaman ylärajan 25 prosenttia pankin omista varoista. Pankin luottokantaan sisältyvät riskit ovat tehtyjen selvitysten perusteella pankin vuositulostasoon ja riskinkantokykyyn nähden alhaisella tasolla. Rahoitusriski Rahoitusriski on jälleenrahoituksen saatavuuteen ja hintaan liittyvä riski, joka syntyy, kun saamisten ja velkojen maturiteetit poikkeavat toisistaan. Rahoitusriski syntyy myös, jos saatavat ja velat ovat liiaksi keskittyneet yksittäisille vastapuolille. Rahoitusriskiä arvioidaan maturiteettiluokittain kunkin luokan saatavien ja velkojen erotuksen suuruudella. Rahoitusriskiä hallitaan mm. pitämällä riittävästi likvidejä varoja maksuvalmiuden takaamiseksi. Rahoitusriskiä seurataan raportoimalla hallitukselle pankin rahoitustilanteesta sekä maksuvalmiusasemasta. Raportointi perustuu tietoihin saatavien ja velkojen erääntymishetkistä sekä käytettävissä olevista limiiteistä. Kurikan Osuuspankki hankkii tarvitsemansa jälleenrahoituksen talletuksina omalta toimialueeltaan. Talletustiliehtojen mukaan merkittävä osa jälleenrahoituksesta on avistaehtoista jakautuen yli 13 600 tallettaja-asiakkaalle. Pankin tavoitteena on pidentää jälleenrahoituksensa maturiteettia ja ylläpitää laajaa rahoituspohjaa.
12 Pankki sijoittaa varainhankinnastaan enintään 95 prosenttia luotonantoon ja pitää maksuvalmiutensa hyvänä sijoittamalla likvidit varat pääosin jälkimarkkinakelpoisiin rahoitusinstrumentteihin ja lyhytaikaisiin talletuksiin muihin rahalaitokseen. Pankin taseessa olevista luotoista on 16,1 % (15,3 %) luotoissa, joiden luottoaika on yli 20 vuotta. Vuoden 2015 aikana pankin rahoitusasema pysyi hyvänä. Korkoriski Korkoriskillä tarkoitetaan korkotason muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja vakavaraisuuteen. Korkoriski aiheutuu saatavien ja velkojen toisistaan poikkeavista korkoperusteista sekä eriaikaisista korontarkistus- tai erääntymisajankohdista. Pankki ei käyttänyt tilikaudella johdannaisia korkoriskeiltä suojautumiseen. Avoimen korkoriskin määrää mitataan korkoherkkyydellä, joka huomioi edellä mainittujen korkoshokkien vaikutuksen korkokatteeseen tulevina vuosina. Pankin korkoriski oli 31.12.2015 + 1 /- 6 prosenttia 12 kk:n korkokatteesta, jos korkotaso muuttuisi yhden prosenttiyksikön verran. Kahden prosenttiyksikön muutoksella pankin korkoriski olisi vastaavasti + 11 /- 6 prosenttia 12 kk:n korkokatteesta. Korkoriski raportoidaan säännöllisesti hallitukselle. Johdannaissopimukset Pankilla ei ollut tilikaudella käytössä johdannaisia korollisten velkojen suojaamistarkoituksessa. Markkinariski Markkinariskillä tarkoitetaan korkojen ja markkinahintojen muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja omiin varoihin. Kaupankäyntitoiminnassa korkojen muutos aiheuttaa markkinariskin toteutumisen arvopapereiden markkina-arvon muutoksena. Osakeriskillä tarkoitetaan mm. julkisesti noteerattavien osakkeiden ja rahasto-osuuksien kurssimuutosten aiheuttamaa tulosvaikutusta. Pankin tavoitteena arvopaperisijoituksissa on hankkia tuotto-riskisuhteeltaan kilpailukykyinen tuotto sijoitetulle pääomalle. Pankki sijoittaa arvopapereihin vain siten, että kurssimuutosten tulosvaikutus ei vaaranna pankin vakavaraisuutta tai kannattavuutta. Tilinpäätöshetkellä realisoitumattomia arvomuutoksia sisältyy käyvän arvon rahastoon, määrältään -365 tuhatta euroa (-917)) ja myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonmuutos -365 tuhatta euroa (-917). Arvopapereiden realisoitumattomista arvonmuutoksista aiheutuva vaikutus pankin omiin varoihin oli -1 940 tuhatta euroa (-917) mikä on -8,2 % (-4,0 %) pankin omista varoista tilikauden päättyessä. Pankilla ei ole arvopapereihin liittyvää koko toiminnan selvitysriskistä aiheutuvaa vähimmäisvakavaraisuusvaatimusta. Sijoitusten hajauttamisella vähennetään yksittäisistä sijoituksista aiheutuvaa keskittyneisyysriskiä. Pankilla ei ole sijoituskokonaisuuksia, joissa sijoitusten ja saamisten määrä ylittäisi luottolaitoslain asettaman ylärajan 25 prosenttia pankin omista varoista. Pankki seuraa kuukausittain sijoitustarkoitukseen hankittujen arvopapereiden markkina-arvoja ja niiden transaktioihin liittyviä kassavirtoja. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti arvopaperisalkun sisältö ja taseasema. Arvopaperisalkkuun sisältyvää markkinariskiä arvioidaan suhteessa pankin tulokseen ja omiin varoihin.
13 Kiinteistöriski Kiinteistöriskillä tarkoitetaan kiinteistöomaisuuteen kohdistuvaa arvonalentumis-, tuotto- tai vahingoittumisriskiä. Kiinteistösijoitukset eivät kuulu pankin ydinliiketoimintaan. Pankin kiinteistökohteet on vakuutettu pääosin täysarvovakuutuksilla. Pankin sijoituskiinteistöomaisuus on arvioitu pääosin tuottoarvo-menetelmällä. Markkinaperusteista tuottovaadetta asetettaessa on otettu huomioon kiinteistökohteen sijainti, kunto, käyttötarkoitus ja markkinanäkymät. Tuottoarvomenetelmän lisäksi erityisesti asuntojen ja maa-alueiden arvioinnissa on käytetty kauppahintamenetelmää. Pankin kiinteistöriskiä seurataan säännöllisesti hallitukselle tehtävällä raportoinnilla, jossa raportoidaan kiinteistöjen tuotot, sitoutuneet pääomat, vuokrausasteet ja kiinteistöjen tuottoprosentit. Kiinteistöomaisuuden arvo on maltillinen verrattuna pankin taseeseen ja pankin omiin pääomiin eikä kiinteistöomaisuuden arvoihin tällä hetkellä kohdistu sellaisia arvonalentamistarpeita, joilla olisi olennaista vaikutusta pankin lähivuosien tulokseen ja vakavaraisuuteen. Pankin omassa käytössä oleviin kiinteistöihin ja kiinteistöyhtiöiden osakkeisiin sitoutunut pääoma oli tilinpäätöshetkellä 2 245 tuhatta euroa (2 345). Sijoituskiinteistöomaisuuteen sitoutunut pääoma väheni verrattuna edelliseen tilikauteen ja oli määrältään 3 619 (3 834) tuhatta euroa, mikä on 1 prosenttia pankin taseen loppusummasta. Strategiset ja operatiiviset riskit Strategisella riskillä tarkoitetaan pankin toimintaympäristön kehitykseen nähden väärin valitusta liiketoimintastrategiasta syntyviä menetyksiä. Strategiset riskit pyritään minimoimaan päivittämällä strategiset ja vuositason suunnitelmat säännöllisesti. Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan menetyksiä, jotka voivat johtua sisäisistä puutteellisuuksista järjestelmissä, prosesseissa ja henkilöstön toiminnassa tai ulkoisista liiketoimintaan vaikuttavista tekijöistä. Operatiivisten riskien toteutumista pyritään minimoimaan henkilöstön jatkuvalla kehittämisellä ja kattavilla toimintaohjeilla sekä sisäisen valvonnan toimenpiteillä mm. eriyttämällä mahdollisuuksien mukaan asioiden valmistelu, päätöksenteko, toimeenpano ja valvonta toisistaan. Pankki on varautunut erityisellä vakuutuksella pankkitoiminnassa mahdollisesti toteutuviin operatiivisiin riskeihin ja niistä aiheutuviin vahinkoihin. Oikeudellisten riskien toteutumista osaltaan vähentävät laajasti käytössä olevat vakiomuotoiset sopimusehdot. Tietojärjestelmien toimintahäiriöistä aiheutuviin riskeihin on varauduttu jatkuvuussuunnittelulla. Operatiivisia riskejä seurataan keräämällä tietoa pankkia kohdanneista taloudellisista menetyksistä ja mahdollisista väärinkäytöksistä. Hallitukselle raportoidaan vähintään kahdesti vuodessa havainnot pankin operatiivisista riskeistä. Toimiva johto hyödyntää sisäisen valvonnan tuottamaa raportointia ohjeistuksen noudattamisesta sekä tietoja toimintaympäristön muutoksista. Sisäinen tarkastus Hallitus on asettanut pankille sisäisen tarkastuksen ja vahvistaa sisäiselle tarkastukselle tarkastussuunnitelman sekä raportointiperiaatteet.
14 Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on pankin toimintaorganisaation sisäisen valvonnan laajuuden ja riittävyyden arviointi sekä riskienhallintajärjestelmien toimivuuden valvonta ja arviointi. Sisäinen tarkastus raportoi havainnoistaan hallitukselle ja toimitusjohtajalle. Pankin hallitus käsittelee sisäisen tarkastuksen laatimat tarkastusyhteenvedot vuosittain. Sisäinen valvonta Pankin sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että pankissa eri tasoille asetetut päämäärät ja tavoitteet saavutetaan sovittuja ja asetettuja sisäisen valvonnan ohjeita noudattaen. Sisäinen valvonta on pankin sisältä käsin tapahtuvaa hallintoelinten ja organisaation itsensä hoitamaa tarkkailua ja kohdistuu ensisijassa toiminnan tilaan, laatuun ja tuloksiin. Sisäistä valvontaa suorittavat hallintoneuvosto, hallitus, toimitusjohtaja, esimiehet ja toimihenkilöt. Lisäksi toimihenkilöillä on velvollisuus ilmoittaa poikkeamista ja laittomuuksista ylemmälle organisaatiolle. Hallinto ja henkilöstö Pankin jäsenmäärä oli 31.12.2015 7.000 jäsentä (7.089 vuonna 2014). Osuuskunnan varsinaisessa osuuskuntakokouksessa vahvistettiin vuoden 2014 tilinpäätös ja myönnettiin vastuuvapaus pankin hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Pankin voitonjakokelpoisista varoista 13 811 657,16 euroa päätettiin käyttää voitonjakoon 98 755,31 euroa, pankin vapaan oman pääoman rahastoon siirrettiin 975 282,86. Osuuskuntakokous päätti hallintoneuvoston jäsenmääräksi vuodelle 2016 25 jäsentä. Erovuoroisista hallintoneuvoston jäsenistä valittiin uudelleen toimikausiksi 2016-2018 Kairi Alanko, Tapio Harmanen, Veli-Matti Hirsimäki, Elisa Korjonen, Päivi Krekola, Rainer Kuusisto, Olli Latva-Luopa, Liisa Lempiäinen, Masa Mäki- Jyllilä ja Mauno Vataja. Ikänsä puolesta eroamaan joutuvien Tauno Hautalan ja Reijo Pättikankaan tilalle ei valittu uusia jäseniä, eikä myöskään hallitukseen valitun Olavi Kuja-Lipastin tilalle. Pankin tilintarkastajaksi valittiin KHT Jari Paloniemi sekä varatilintarkastajaksi KHT Tapani Rotola-Pukkila. Pankin hallintoneuvoston puheenjohtajana toimi Kari Ollikkala ja varapuheenjohtajana Anna- Kaisa Niemi. Hallintoneuvosto kokoontui kolme (3) kertaa. Kurikan Osuuspankin hallitukseen kuuluu kahdeksan (8) jäsentä. Hallituksen puheenjohtajana on toiminut Hannu Latva-Hirvelä ja varapuheenjohtajana Kari Piirto sekä toimitusjohtajana Teemu Teljosuo. Toimitusjohtajan sijaisena on toiminut Pekka Nokso 19.11.2015 saakka. Hallintoneuvosto määräsi kokouksessaan 17.11.2015 toimitusjohtajan sijaiseksi Eija Lintalan. Hallitus kokoontui vuoden aikana 25 kertaa. Hallituksen varsinaiset jäsenet: Nimi ammatti jäsenyyden alkamisvuosi Latva-Hirvelä Hannu, pj metsäpalveluesimies 1991 Piirto Kari, varapj maatalousyrittäjä 1995 Haavisto Arto yrittäjä 2009 Kiskola Veli-Pekka rakennusmestari 2013 Kuja-Lipasti Olavi erityisasiantuntija 2015 Lahtinen Krista kouluttaja 2013 Oja-Lipasti Mari maatalousyrittäjä 2014 Teljosuo Teemu toimitusjohtaja 2014
15 Hallintoneuvoston jäsenet: Nimi ammatti jäsenyyden alkamisvuosi Ala-Nikkola Pirjo myyjä 1996 Alanko Kairi kokoonpanija 2014 Haapoja Pekka maatalousyrittäjä 1994 Hakala Reetta fysioterapeutti 2001 Harmanen Tapio eläinlääkäri 2000 Hautala Tauno kirvesmies 1983 Hirsimäki Veli-Matti tuotepäällikkö 1992 Kahila Asko toimitusjohtaja 1996 Keskimäki Merja maatalousyrittäjä 1998 Keskimäki Vesa-Matti liikkeenharjoittaja 2007 Konsteri Heikki yrittäjä 1997 Korjonen Elisa maatalousyrittäjä 1991 Krekola Päivi toimistonhoitaja 2007 Kurjenluoma Pekka maatalousyrittäjä 1989 Kuusisto Rainer yrittäjä 1995 Latva-Luopa Olli autoilija 1996 Lehtola Jarmo maatalousyrittäjä 1999 Leino Hanne sairaanhoitaja 2011 Lempiäinen Liisa terveyskeskuslääkäri 1989 Markkila Esko maatalousyrittäjä 1996 Mäki-Jyllilä Masa luokanopettaja 2011 Nevala Leena laitoshuoltaja 2014 Niemi Anna-Kaisa maatalousyrittäjä 2013 Ollikkala Kari maatalousyrittäjä 1978 Pohjois-Koivisto Pasi hankintapäällikkö 2013 Pättikangas Reijo työpäällikkö 1985 Vataja Mauno maatalousyrittäjä 1991 Pankin palveluksessa oli vuoden lopussa 35 (35) henkilöä, joista kokoaikaisia oli 25 (26) ja osaaikaisia 8 (7) henkilöä, määräaikaisia työntekijöitä on kaksi (2). Henkilömäärä säilyi edellisvuoden tasolla. Henkilökunnan keski-ikä oli tilinpäätöshetkellä 46 vuotta. Pankinjohtaja Pekka Nokso jäi vapaalle 19.11.2015 ja vapaan jälkeen 31.1.2016 aloittaa eläkepäivät. Pankin tilintarkastajina on toiminut Jari Paloniemi, KHT. Pankki on ulkoistanut sisäisen tarkastuksen. Sisäisenä tarkastajana on toiminut Sanna Lindemann EY:stä. Pankin hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä Pankin toimintoja ohjaavat osuuskuntakokouksen päättämät säännöt. Osuuskuntakokous päättää pankin voitonjaosta ja valitsee hallintoneuvoston jäsenet. Hallintoneuvosto valitsee pankille hallituksen ja toimitusjohtajan, joka toimiaikanaan on hallituksen jäsen. Hallintoneuvoston keskeinen tehtävä on ohjata ja valvoa pankin toimintaa. Ohjaustehtäväänsä hallintoneuvosto toteuttaa vahvistamalla pankille sääntöjen edellyttämät yleisohjeet pankin riskienhallinnasta, toimitusjohtajan ja hallituksen välisestä tehtävänjaosta ja asioista, jotka ovat laajakantoisia ja periaatteellisesti tärkeitä. Tilinpäätöksestä hallintoneuvosto antaa varsinaiselle osuuskunnan kokoukselle lausunnon.
16 Valvontatehtäväänsä hallintoneuvosto toteuttaa valitsemalla tarkastustoimikunnan, jonka tehtävänä on pankin hallinnon valvominen hallintoneuvoston vahvistaman yleisohjeen mukaisesti. Tarkastustoimikunta kuulee pankin tilintarkastajaa ja sisäistä tarkastusta. Tarkastustoimikunnan laatima kertomus tarkastushavainnoistaan ja pankin hallinnosta käsitellään ainakin kerran vuodessa hallintoneuvoston kokouksessa. Osuuspankkia edustaa ja sen toimintaa johtaa hallitus. Pankin operatiiviset päätökset pankin liiketoiminnasta ja strategisista asioista tekee pankin hallitus. Hallituksen työskentely perustuu pankin sääntöihin ja hallintoneuvoston päättämiin yleisohjeisiin. Pankin toimitusjohtaja hoitaa pankin juoksevaa hallintoa hallitukselta saamiensa ohjeiden mukaisesti. Hallitusten jäsenten ja toimitusjohtajan riippumattomuuden selvittäminen tapahtuu Finanssivalvonnan ja sen edeltäjän Rahoitustarkastuksen antamien määräysten mukaisesti. Tehtävään valittaessa sekä vuosittain hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen on annettava selvitys yhteisöistä, joissa he toimivat. Lisäksi hallituksen jäsenen, toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan varahenkilön on annettava Rahoitustarkastuksen määräyksen mukainen sopivuus- ja luotettavuusselvitys tehtävää vastaanottaessaan. Palkitsemisjärjestelmät Palkitsemisjärjestelmän määrittelyssä käytetty päätöksentekoprosessi Pankin hallitus vastaa palkitsemisasioista. Pankilla ei ole palkitsemisjärjestelmän hallinnointia varten hallituksen nimeämää ja sen jäsenistä koostuvaa palkitsemisvaliokuntaa. Sitä ei ole katsottu tarpeelliseksi pankin liiketoiminnan suppeuden vuoksi. Pankin hallitus valvoo palkitsemisjärjestelmän noudattamista sekä arvioi säännöllisesti sen toimivuutta. Pankin sisäinen, liiketoiminnasta riippumaton valvontatoimi todentaa vähintään kerran vuodessa, onko pankin hallituksen hyväksymää palkitsemisjärjestelmää noudatettu. Valvojana toimii pankin lakiasiainjohtaja Aleksi Forsström. Valvontatoiminnoissa työskentelevän henkilön palkkio ei ole riippuvainen sen liiketoiminnan tuloksesta, jota hän valvoo. Palkitsemisen ja tuloksen välinen suhde Palkitsemisjärjestelmä on pankin liiketoimintastrategian, tavoitteiden ja arvojen mukainen ja se vastaa pankin pitkän aikavälin etua. Palkitsemisjärjestelmä on sopusoinnussa pankin hyvän ja tehokkaan riskienhallinnan ja riskinkantokyvyn kanssa ja edistää sitä. Suoritusten arvioinnissa käytetyt perusteet ja riskiperusteiset palkkioiden määrän muutokset, lykkäämiskäytänteet ja palkkioiden maksamisperusteet Pankissa kenenkään palkkionsaajan muuttuva palkkio ei voi ylittää 50.000 euroa yhden vuoden ansaintajaksolta. Tämä tarkoittaa sitä, että palkkionsaajalle maksettavan muuttuvan palkkion osan maksamista ei tarvitse lykätä, vaan se voidaan maksaa kerralla. Pankki voi päättää muuttuvien palkkioiden maksamatta jättämisestä joko kokonaan tai osittain siinä tapauksessa, että pankin vakavaraisuus on heikentynyt vakavaraisuus-suunnitelmassa määriteltyjen hälytys- tai toimenpidetason alle.
17 Palkkionsaajalle maksettavan erorahan ja muun vastaavan korvauksen, joka maksetaan, jos palvelussuhde päättyy ennenaikaisesti, maksamisessa otetaan huomioon edellä mainitut periaatteet ja maksamisperusteet laaditaan siten, ettei korvaus johda epäonnistuneen suorituksen palkitsemiseen. Palkkioiden kiinteiden ja muuttuvien osien suhde Pankin palkitsemisjärjestelmässä muuttuvat palkkiot voivat olla enintään 100 % kiinteästä vuosipalkasta. Muuttuvien palkkioiden ja muiden luontoisetujen määrittämisessä sovellettavat keskeiset parametrit ja perusteet Pankin muuttuviin palkkioihin sovelletaan seuraavia periaatteita: 1. Palkkio perustuu kokonaisarviointiin palkkionsaajan ja asianomaisen liiketoimintayksikön suorituksesta sekä pankin kokonaistuloksesta ja sen kehittymisestä. Suoritusta arvioitaessa huomioidaan taloudelliset ja muut tekijät sekä se miten suoritus tai tulos on toteutunut pitkällä aikavälillä. 2. Palkkion määrässä otetaan huomioon muun ohella arviointihetkellä tiedossa olevat riskit, pääomakustannukset ja tarpeellinen maksuvalmius. 3. Pankki voi sitoutua ehdottomaan palkkion maksamiseen ainoastaan erityisen painavista syistä ja edellyttäen, että luvattu palkkio kohdistuu ainoastaan palkkionsaajan palvelussuhteen ensimmäiseen vuoteen. Yhteenlasketut palkitsemista koskevat tiedot toimivan johdon ja niiden henkilöstön jäsenten osalta, joiden toiminnalla on merkittävä vaikutus laitoksen riskiprofiiliin Pankissa pidetään luetteloa seuraavista henkilöistä ja heille maksetuista palkkioista: 1. Toimitusjohtaja ja henkilöt, jotka toimitusjohtajan lisäksi tosiasiallisesti osallistuvat yrityksen toiminnan johtamiseen, 2. Muu henkilö, jonka toiminnalla on olennainen vaikutus yrityksen riskiasemaan, 3. Henkilö, joka työskentelee liiketoiminnoista riippumattomissa yrityksen sisäisissä valvontatoiminnoissa, 4. Muu henkilö, jonka palkkioiden kokonaismäärä ei merkittävästi poikkea 1 ja 2 kohdissa tarkoitetulle henkilölle määräytyvän palkkion kokonaismäärästä Näiden henkilöiden muuttuvat palkkiot ovat maksimissaan 20 % heidän kiinteästä vuosipalkastaan. Palkkioiden saajien määrä Palkkioiden saajien määrä oli 5. Muuttuvien palkkioiden määrä ja muoto jaettuna käteiseen, osakkeisiin sekä osakesidonnaisiin rahoitusvälineisiin ja muihin välinetyyppeihin Muuttuvien palkkioiden määrä oli 2.656,00 euroa, joista käteisenä 2.656,00 euroa. Maksettavien palkkioiden määrä, joiden maksamista on lykätty Pankissa ei ole lykätty palkkioiden maksamista. Tilikauden aikana maksetut uusien palkkionsaajien aloitusrahat ja maksetut erorahat sekä näiden maksujen saajien määrä
18 Pankissa ei ole maksettu aloitusrahoja tai erorahoja. Yli miljoonan euron palkkiot Pankin korkein palkkio ei ylitä 50 000 euroa. Keskeisimmät ulkoistetut toiminnot Pankin keskeiset tietojärjestelmät on ulkoistettu Oy Samlink Ab:hen, josta POP pankit omistavat vähemmistön. Pankin kirjanpito hoidetaan Samlinkin täysin omistamassa Paikallispankkien PP- Laskenta Oy:ssä. Maksujenvälityksessä pankki käyttää Bonum Pankki Oy:n maksujenvälitys- ja clearingpalveluja ja rahahuollossa Automatia Pankkiautomaatit Oy:n rahahuoltojärjestelmää. Osuusmaksun, POP Osuuden ja lisäosuusmaksun ehdot Pankin ydinpääomaan (CET1) sisältyi 7000 kpl jäsenosuuksia. Jäsenosuuksien ehdot Jokainen jäsen on velvollinen ottamaan osuuspankista yhden osuuden ja suorittamaan siitä sadan (100) euron suuruisen osuusmaksun. Osuusmaksu on maksettava kokonaisuudessaan rahana osuuspankkiin liityttäessä. Jos osuusmaksua korotetaan, jäsenen maksettavaksi tuleva korotus on suoritettava hallituksen määrääminä erinä ja aikoina, kuitenkin viimeistään viiden (5) vuoden kuluessa korotusta koskevan sääntömuutoksen kaupparekisteriin merkitsemisestä lukien. Jäsenelle tulevaa ylijäämää ei pidätetä osuusmaksun suorittamiseksi. Osuusmaksun korotus voidaan tehdä maksullisena, rahastokorotuksena tai sekakorotuksena. Rahastokorotus luetaan jäsenen puolesta maksettuun määrään osuusmaksua palautettaessa ja ylijäämää jaettaessa. Osuusmaksut palautetaan jäsenyyden päätyttyä osuuskuntalain 17 luvun 1 :n ja osuuspankkilain (Laki osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista) 19 :n mukaisesti ja sanotuissa lainkohdissa mainituin edellytyksin. Jos osuusmaksua ei ole voitu jäsenyyden päättyessä palauttaa kokonaisuudessaan osuuskuntalain 17 luvun 1 :n tai osuuspankkilain 19 :n perusteella, voi palautus tapahtua jälkipalautuksena, jos se on kolmen seuraavan tilinpäätöksen perusteella mahdollista. Osuusmaksu palautetaan vuoden kuluttua sen tilikauden päättymisestä, jonka perusteella palautus ensimmäisen kerran voidaan suorittaa. Eronneen jäsenen oikeudet osuuspankissa määräytyvät tällöin sääntöjen 26 :n 5 momentin mukaisesti. Osuuspankilla on oikeus kieltäytyä jäsenosuusmaksujen palauttamisesta osuuspankin toiminnan aikana. Osuuspankki voi myöhemmin päättää edellä mainitun kiellon kumoamisesta. Palauttamista koskevasta kiellosta ja sen kumoamisesta päättää tarvittaessa hallitus. Pankin ydinpääomaan (CET1) sisältyi 26.773 kpl POP Osuuksia. POP Osuuksien ehdot Osuuspankki voi antaa sääntöjensä mukaan POP Osuuksia. POP Osuuksia voidaan antaa vain osuuspankin jäsenille osuuspankin hallituksen tekemällä päätöksillä.
19 Yhden POP Osuuden nimellisarvo on sata (100) euroa. POP Osuus on maksettava kokonaisuudessaan osuuspankille hallituksen päättämänä aikana. POP Osuuksien merkintä tapahtuu tekemällä osuuspankin hallitukselle tai sen määräämälle taholle kirjallinen hakemus, jonka hyväksymisestä päättää hallitus tai hallituksen määräämä taho. POP Osuuksiin liittyvät oikeudet syntyvät maksun suorittamisella. POP Osuuksia voidaan antaa enintään 100.000 kappaletta. POP Osuus voidaan siirtää vain toiselle jäsenelle. POP Osuus ei tuota etuoikeutta annettaviin jäsenosuuksiin tai uusiin POP Osuuksiin. POP Osuuksille voidaan maksaa korkoa osuuspankin jakokelpoisesta ylijäämästä. Maksettavasta korosta päättää osuuskunnan kokous. POP Osuuksille maksettava korko voi poiketa jäsen- ja lisäosuuksille maksettavasta korosta. Mikäli osuuspankki sulautuessa toiseen osuuspankkiin tai jakautuessa, POP Osuuksista suoritetut maksut palautetaan osuuskuntalain mukaisesti, ellei vastaanottava yhtiö ota niitä vastatakseen sulautumis- tai jakautumissuunnitelman mukaisesti. Osuuspankin muuttuessa osakeyhtiöksi, POP Osuudet eivät anna oikeutta osakkeisiin, vaan niistä suoritetut maksut palautetaan osuuskuntalain mukaisesti. POP Osuudet palautetaan jäsenyyden päätyttyä tai osuudenomistajan irtisanottua POP Osuuden. POP Osuudesta suoritettu maksu voidaan palauttaa 12 kuukauden kuluttua sen tilikauden päättymisestä, jonka aikana jäsenyys on päättynyt tai POP Osuuden omistaja on irtisanonut osuuden. Ellei palautusta voida jonakin vuonna maksaa täysimääräisesti, maksamatta jäänyt osa maksetaan seuraavien tilinpäätösten perusteella käytettävissä olevista omista pääomista. Osuuspankilla on oikeus kieltäytyä jäsenosuusmaksujen palauttamisesta osuuspankin toiminnan aikana. Osuuspankki voi myöhemmin päättää edellä mainitun kiellon kumoamisesta. Palauttamista koskevasta kiellosta ja sen kumoamisesta päättää tarvittaessa hallitus. Osuuspankilla on oikeus lunastaa kaikki POP Osuudet. Lunastusvastike on POP Osuudesta maksettu merkintähinta. Lunastusoikeuden käyttämisestä päättää osuuspankin hallitus. Osuuspankin purkautuessa POP Osuudet palautetaan yhtäläisellä etuoikeudella jäsenosuuksista suoritettujen maksujen kanssa. Pankin ydinpääomaan (CET1), ensisijaiseen lisäpääomaan (AT1) ja toissijaiseen pääomaan (T2) sisältyi lisäosuuksia. Lisäosuuksien määrä oli 227.388 kpl. Lisäosuuksien ehdot Osuuspankki on antanut jäsenilleen kymmenen (10) euron suuruisia lisäosuuksia. Lisäosuuksien enimmäismäärä on 1000 kappaletta. Muuttuneiden vakavaraisuussäännösten vuoksi osuuspankki ei anna enää uusia lisäosuuksia. Lisäosuuksien merkintäoikeutta on haettava hallitukselta kirjallisesti. Hallitus voi oikeuttaa jäsenen osallistumaan osuuspankkiin usealla lisäosuudella. Hallitus päättää lisäosuushakemusten hyväksymismenettelystä. Lisäosuus on maksettava rahana kokonaisuudessaan heti, kun lisäosuushakemus on hyväksytty.
20 Kaikki lisäosuudet tuottavat yhtäläiset oikeudet. Ennen näiden sääntöjen rekisteröintiä annettujen lisäosuuksien ehtoihin sovelletaan 1.1.2002 voimaan tullutta osuuskuntalakia ja näitä sääntöjä. Lisäosuus voidaan luovuttaa vain jäsenelle. Ylijäämästä voidaan maksaa lisäosuuksille korkoa, joka voi poiketa osuuksille maksettavasta korosta. Osuuskunnan kokous voi päättää lisäosuuksien määrän vähentämisestä palautusta vastaan tai niistä maksetun määrän alentamisesta maksua vastaan. Osuuspankin sulautuessa toiseen osuuspankkiin, jakautuessa tai muuttuessa osakeyhtiöksi osuuspankki voi irtisanoa lisäosuudet. Osuuspankin purkautuessa selvitystilan tai konkurssin kautta, kertyneet lisäosuusmaksut palautetaan ennen muita osuusmaksuja, tai jos varat eivät siihen riitä, se osa lisäosuusmaksuista, mikä kullekin suoritettujen lisäosuusmaksujen suhteen mukaisesti laskien tulee. Lisäosuudet eivät tuota oikeutta osuuskunnan omaisuuden säästöön. Muutoin lisäosuudet tuottavat soveltuvin osin osuuksia vastaavat oikeudet kun osuuspankki sulautuu, jakautuu, muutetaan osakeyhtiöksi tai poistetaan muusta syystä rekisteristä. Jos irtisanottua lisäosuusmaksua ei ole voitu palauttaa kokonaisuudessaan osuuskuntalain 10 luvun 1 :n tai osuuspankkilain 19 :n perusteella, voi palautus tapahtua jälkipalautuksena, jos se on kolmen seuraavan tilinpäätöksen perusteella mahdollista. Lisäosuusmaksu palautetaan kuuden kuukauden kuluttua sen tilikauden päättymisestä, jonka perusteella palautus ensimmäisen kerran voidaan suorittaa. Eronneen jäsenen oikeudet osuuskunnassa määräytyvät tällöin näiden sääntöjen 26 :n 5 momentin mukaisesti. Lisäosuudet voidaan muuntaa POP Osuuksiksi. Yhtä POP Osuutta kohden on käytettävä nimellisarvoltaan sama määrä lisäosuuksia. Osuuksien muuntoa on haettava kirjallisesti hallitukselta. Yhteiskuntavastuu Kurikan Osuuspankin yhteiskuntavastuulla tarkoitetaan pankin vastuuta yritystoimintansa vaikutuksista ympäröivään yhteiskuntaan ja yrityksen sidosryhmiin. Paikallispankkina Kurikan Osuuspankille on tärkeää kantaa omalta osaltaan vastuunsa ympäröivästä yhteiskunnasta. Kurikan Osuuspankki huolehtii työnantajavelvoitteiden noudattamisesta. Pankin tuloksesta maksettiin vuonna 2015 yhteisöjen tuloveroa 320 tuhatta euroa. Omalla toiminnallaan pankki edisti toimialueensa aktiivisuutta tukemalla alueen yhteisöjä ja yhdistyksiä. Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat Pankin hallituksen tiedossa ei ole seikkoja, jotka olennaisesti vaikuttaisivat pankin taloudelliseen asemaan tilinpäätöksen valmistumisen jälkeiseltä ajalta. Liiketoiminnan kehitys vuonna 2016 Pankin liiketoiminnan arvioidaan kehittyvän vakaasti vuoden 2016 aikana. Pankin tuloskehityksen arvioidaan pysyvän vuoden 2015 tasolla, jos korkotasossa ei tapahdu muutoksia. Mikäli korkotaso nousee lievästi, on tällä pankin tulokseen positiivinen vaikutus. Voimakas korkotason nousu voi kuitenkin aiheuttaa arvonalentumistappioiden lisääntymisen. Kilpailutilanteen pysyes-
21 sä kireänä pankin saamat marginaalit voivat laskea, jolla voi olla pankin tulosta heikentävä vaikutus. Vuoden 2016 aikana pankin taseeseen siirtyvät hypoteekkilainat tulevat kasvattamaan pankin tasetta ja väliaikaisesti heikentämään korkokatetta, sekä vaikuttamaan tasepohjaisiin tunnuslukuihin, kuten vakavaraisuusasteeseen ja taseeseen suhteutettuun kannattavuuteen. Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten varojen käytöstä Kurikan Osuuspankin jakokelpoinen ylijäämä oli 14 714 230,78 euroa, josta tilikauden ylijäämä on 1 001 328,93 euroa. Hallitus ehdottaa osuuskunnan/edustajiston kokoukselle, että tilikauden ylijäämä käytetään seuraavasti: - Maksetaan korkoa osuuspääomalle 2,00 % 13 849,49 euroa - Maksetaan korkoa lisäosuuspääomalle 0,75 % 28 534,85 euroa - Maksetaan korkoa POP Osuuksille 2,25 % 9 354,68 euroa - Siirretään ed. tilikausien voittoihin 949 589,91 euroa Yhteensä 1 001 328,93 euroa Osuuspääoman korko maksetaan jäsenelle vain mikäli koron määrä on enemmän kuin 1 euroa. Ylijäämän palautuksen jäädessä alle 1 euron, ei palautusta makseta vaan se jää osuuskunnalle. Pankin taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Pankin maksuvalmius on hyvä eikä ehdotettu ylijäämän jako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan pankin maksukykyä.
22 Tunnuslukujen laskentakaavat Kulu-tuotto -suhde, % Hallintokulut + poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + nettopalkkiotuotot + arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + suojauslaskennan nettotulos + sijoituskiinteistöjen nettotuotot + liiketoiminnan muut tuotot + osuus osakkuusyritysten tuloksesta Oman pääoman tuotto (ROE) Liikevoitto/-tappio - Tuloverot * 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verovelalla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA) Liikevoitto/-tappio - Tuloverot * 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verovelalla vähennettynä * 100 Taseen loppusumma Vakavaraisuussuhde Omat varat yhteensä * 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Ydinpääoma (CET1) suhteessa riskipainotettuihin eriin Ydinpääoma (CET1) * 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Ensisijainen pääoma (T1) suhteessa riskipainotettuihin eriin Ensisijainen pääoma (T1) * 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Omat varat yhteensä (TC) suhteessa riskipainotettuihin eriin Omat varat yhteensä (TC) * 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä
23 Tilinpäätös Kurikan Osuuspankin tuloslaskelma TULOSLASKELMA 1.1. - 31.12.2015 1.1. - 31.12.2014 eur eur Korkotuotot (1.1) 4 996 005,48 5 232 861,89 Korkokulut (1.1) -1 483 130,94-1 666 801,43 KORKOKATE 3 512 874,54 3 566 060,46 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista (1.2) 118 881,45 155 293,30 Palkkiotuotot (1.3) 1 959 942,93 2 017 649,17 Palkkiokulut (1.3) -220 808,14-247 196,90 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot (1.4) -72,55 56,44 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot (1.5) -621 947,65 152 952,17 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot (1.6) 15 171,91-69 988,63 Liiketoiminnan muut tuotot (1.7) 156 601,34 52 488,25 Hallintokulut -3 398 706,43-3 435 472,77 Henkilöstökulut (1.8) -1 739 261,79-1 754 594,19 Muut hallintokulut (1.9) -1 659 444,64-1 680 878,58 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja (1.10) aineettomista hyödykkeistä -122 768,32-130 833,49 Liiketoiminnan muut kulut (1.7) -541 801,46-840 631,94 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista saamisista (1.11) -603 316,77-173 624,45 LIIKEVOITTO 254 050,85 1 046 751,61 Tilinpäätössiirrot 1 000 950,36 341 754,63 Tuloverot -253 672,28-314 468,07 VARSINAISEN TOIMINNAN VOITTO(TAPPIO) VEROJEN JÄLKEEN 1 001 328,93 1 074 038,17 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 1 001 328,93 1 074 038,17
24 Kurikan Osuuspankin tase VASTAAVAA 31.12.2015 31.12.2014 eur eur Käteiset varat 860 049,77 797 682,02 Saamiset luottolaitoksilta (2.1) 25 546 156,84 17 067 424,42 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä (2.2) 191 923 273,43 189 927 251,78 Saamistodistukset (2.3) 3 934 848,00 4 719 317,00 Muilta 3 934 848,00 4 719 317,00 Osakkeet ja osuudet (2.4) 33 607 793,75 28 369 779,78 Aineettomat hyödykkeet (2.6) 268 629,70 235 458,52 Aineelliset hyödykkeet 4 748 021,36 4 870 959,34 Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja -osuudet (2.7) 2 844 727,66 2 934 145,47 Muut kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet (2.7) 1 802 246,58 1 815 149,10 Muut aineelliset hyödykkeet 101 047,12 121 664,77 Muut varat (2.9) 31 632,22 16 249,78 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot (2.10) 571 539,61 643 571,81 Laskennalliset verosaamiset (2.16) 189 568,24 352 838,37 VASTAAVAA YHTEENSÄ 261 681 512,92 247 000 532,82
25 VASTATTAVAA VIERAS PÄÄOMA 31.12.2015 31.12.2014 eur eur Velat luottolaitoksille (2.11) 2 330 991,04 4 048 131,90 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille (2.12) 221 789 470,65 206 254 790,33 Talletukset 220 393 787,49 204 693 742,20 Muut velat 1 395 683,16 1 561 048,13 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat (2.13) 4 579 620,56 4 572 756,47 Muut velat (2.14) 2 796 175,40 1 881 440,22 Siirtovelat ja saadut ennakot (2.15) 1 129 383,53 1 256 867,41 Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla 415 200,00 Laskennalliset verovelat (2.16) 31 684,33 123 648,24 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 232 657 325,51 218 552 834,57 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Vapaaehtoiset varaukset 7 487 707,00 8 488 657,36 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ YHTEENSÄ 7 487 707,00 8 488 657,36 OMA PÄÄOMA (2.20) Osuuspääoma 5 026 320,00 4 902 940,00 Arvonkorotusrahasto 195 097,99 195 097,99 Muut sidotut rahastot 1 600 831,64 1 049 345,74 Vararahasto 1 966 106,24 1 966 106,24 Käyvän arvon rahasto -365 274,60-916 760,50 Vapaat rahastot 8 070,69 8 070,69 Muut rahastot 8 070,69 8 070,69 Edellisten tilikausien voitto (tappio) 13 704 831,16 12 729 548,30 Tilikauden voitto (tappio) 1 001 328,93 1 074 038,17 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 21 536 480,41 19 959 040,89 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 261 681 512,92 247 000 532,82 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET 31.12.2015 31.12.2014 eur eur Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset 2 122 573,97 4 646 227,84 Takaukset ja pantit 2 122 573,97 4 646 227,84 Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset 6 154 955,59 5 961 134,60 Muut 6 154 955,59 5 961 134,60
26 Kurikan Osuuspankin rahoituslaskelma Rahoituslaskelma 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014 eur eur Liiketoiminnan rahavirta Varsinaisen toiminnan voitto verojen jälkeen 1 001 328,93 1 074 038,17 Tilikauden oikaisut -555 656,48 171 998,80 Liiketoiminnan varojen lisäys (-) tai vähennys (+) -3 536 769,38-7 411 786,91 Saamistodistukset 832 492,89 1 493 495,52 Saamiset luottolaitoksilta 1 977 661,20 6 737 625,00 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöltä -1 996 021,65-2 215 477,65 Osakkeet ja osuudet -4 407 551,58-13 695 070,72 Muut varat 56 649,76 267 640,94 Liiketoiminnan velkojen lisäys (+) tai vähennys (-) 14 162 377,01 6 873 994,64 Velat luottolaitoksille -1 717 140,86 972 182,01 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 15 534 680,32 5 433 810,37 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 6 864,09 6 864,10 Muut velat 337 973,46 461 138,16 Maksetut tuloverot -495 819,70-217 207,17 Liiketoiminnan rahavirta yhteensä 10 575 460,38 491 037,53 Investointien rahavirta Investoinnit osakkeisiin ja osuuksiin, lisäykset -189 128,90-1 777 718,25 Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -157 209,80-610 539,75 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutukset 55 355,00 0,00 Investointien rahavirta yhteensä -290 983,70-2 388 258,00 Rahoituksen rahavirta Velat, joilla on huonompi etuoikeus, vähennykset -415 200,00-415 200,00 Osuuspääoman lisäykset 2 721 380,00 250 020,00 Osuuspääoman vähennykset -1 973 140,00-352 620,00 Maksetut osingot ja muu voitonjako -98 755,31-100 195,07 Rahoituksen rahavirta yhteensä 234 284,69-617 995,07 Rahavarojen nettomuutos 10 518 761,37-2 515 215,54 Rahavarat tilikauden alussa 7 737 275,44 10 252 490,98 Rahavarat tilikauden lopussa 18 256 036,81 7 737 275,44 Rahavarat muodostuvat seuraavista tase-eristä: Käteiset varat 860 049,77 797 682,02 Vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta 17 395 987,04 6 939 593,42 Yhteensä 18 256 036,81 7 737 275,44 Lisätiedot rahoituslaskelmaan: Saadut korot 5 076 001,32 5 326 014,44 Maksetut korot 1 482 117,12 1 689 211,87 Saadut osingot 118 881,45 155 293,30 Tilikauden oikaisut: Tilinpäätössiirrot -1 000 950,36-341 754,63 Tuloslaskelman verot 253 672,28 314 468,07 Poistot ja arvonalentumiset aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä 197 965,66 199 285,36 Muut oikaisut -6 344,06 0,00 Yhteensä -555 656,48 171 998,80
27 Liitetiedot Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet Pankin tilinpäätös on laadittu kirjanpito- ja luottolaitoslain säännösten, valtiovarainministeriön luottolaitoksen tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätöksestä antaman asetuksen (698/2014) sekä Finanssivalvonnan Määräykset ja ohjeet 1/2013 Rahoitussektorin kirjanpito, tilinpäätös ja toimintakertomus mukaisesti. Konsernitilinpäätös Pankin tytäryritykset ovat kiinteistöyhtiöitä eikä pankilla ole osakkuus- eikä yhteisyrityksiä. Luottolaitoslain 12 luku 10 :n perusteella tytär-, osakkuus- ja yhteisyritykset, joiden taseen loppusumma on alle yksi prosentti emopankin taseen loppusummasta ja vähemmän kuin 10 miljoonaa euroa, voidaan jättää konsernitilinpäätöksen ulkopuolelle. Tytäryrityksillä ei ole olennaista vaikutusta konsernin tulokseen eikä taseeseen, joten pankin tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Rahoitusinstrumentit Luokittelu Rahoitusvarat on tilinpäätöksessä luokiteltu Finanssivalvonnan määräykset ja ohjeet 1/2013 Rahoitussektorin kirjanpito, tilinpäätös ja toimintakertomus mukaisesti neljään arvostusluokkaan: - Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat - Myytävissä olevat rahoitusvarat - Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset - Lainat ja muut saamiset. Pankilla ei ole käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja. Pankilla ei ole eräpäivään asti pidettäviä sijoituksia. Lainat ja muut saamiset ryhmään on luokiteltu saamiset, joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määritettävissä olevia eikä niitä noteerata julkisesti toimivilla markkinoilla. Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin on luokiteltu rahoitusvarat, joita ei ole luokiteltu edellä kuvattuihin arvostusluokkiin. Rahoitusvarojen ostot ja myynnit on kirjattu kirjanpitoon kaupantekopäivän mukaisesti ja ne sisältyvät tase-eriin Saamistodistukset ja Osakkeet ja osuudet. Rahoitusvelat jaetaan kahteen arvostusluokkaan: - Kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin rahoitusvelkoihin - Muihin rahoitusvelkoihin. Pankilla ei ole kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä rahoitusvelkoja. Kaikki rahoitusvelat on siten luokiteltu Muihin rahoitusvelkoihin.
28 Arvostaminen Rahoitusvarat on merkitty taseeseen joko käypään arvoon tai jaksotettuun hankintamenoon. Johdannaissopimuksia lukuun ottamatta rahoitusvelat on merkitty taseeseen jaksotettuun hankintamenoon. Myytävissä olevat rahoitusvarat on arvostettu käypään arvoon. Niiden käyvän arvon muutokset laskennallisilla veroilla oikaistuna on kirjattu omaan pääomaan muodostettuun käyvän arvon rahastoon. Ulkomaan rahan määräisistä eristä johtuvia kurssivoittoja ja -tappioita ei kirjata käyvän arvon rahastoon vaan suoraan tulokseen. Käyvän arvon rahastoon kertynyt arvonmuutos kirjataan tulokseen, kun myytävissä oleviin rahoitusvaroihin kuuluva omaisuuserä myydään tai muuten kirjataan pois taseesta. Julkisesti noteerattujen osakkeiden käypänä arvona on pidetty vuoden viimeistä ostokurssia. Muiden kuin julkisesti noteerattujen osakkeiden käypänä arvona on pidetty niiden hankintamenoa silloin, kuin käypää arvoa ei ole voitu luotettavasti määritellä. Saamistodistusten käypänä arvona on pidetty vuoden viimeistä ostokurssia, jos saamistodistuksella on julkinen hintanoteeraus tai sen puuttuessa saatavan pääoma- ja korkovirran markkinakorolla diskontattua nykyarvoa tai arvoa, joka on laskettu muuta yleisesti hyväksyttyä arvostusmallia tai menetelmää käyttäen. Tytär- ja omistusyhteysyritysten osakkeet ja osuudet on kirjattu hankintamenoon tai arvonalentumistappiolla vähennettyyn hankintamenoon, jos arvonalentumisen on todettu olevan merkittävä tai pitkäaikainen Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta Suojaavan johdannaisen arvostamisesta käyvän arvon rahastoon kertynyt arvonmuutos kirjataan tulokseen suojatun rahavirran oikaisuksi sitä mukaa, kun suojattu rahavirta tuloutuu. Rahavirran suojauksessa suojattavaa kohdetta ei arvosteta käypään arvoon. Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet Kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet on jaettu käyttötarkoituksen perusteella omassa käytössä oleviin kiinteistöihin ja sijoituskiinteistöihin. Jaon lähtökohtana ovat olleet käytetyt neliömetrit. Kiinteistöt on merkitty taseeseen suunnitelman mukaisilla poistoilla vähennetyn hankintamenon määräisinä. Kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet on merkitty taseeseen hankintamenoon. Pankki ei sovella luottolaitoslain 12 luvun 8 :n mahdollisuutta arvostaa sijoituskiinteistöt käypään arvoon. Omassa käytössä olevien kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden ja osuuksien tasearvot perustuvat hyödykkeiden arvoon suhteessa varsinaisen liiketoiminnan tulonodotuksiin. Sijoituskiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden kirjanpitoarvon ja sitä pysyvästi alemman todennäköisen luovutushinnan ero, mikäli se on olennainen, on kirjattu arvonalentumistappiona kuluksi sijoituskiinteistöjen nettotuottoihin. Mahdolliset arvonalentumisten peruutukset kirjataan saman erän oikaisuiksi.
29 Pankin keskeiset sijoituskiinteistökohteet on arvioitu kiinteistökohtaisesti kauppahintamenetelmää käyttäen. Kauppahintamenetelmää on käytetty etupäässä asuntojen ja maaalueiden arvioinnissa. Tuottoarvomenetelmän arviot perustuvat kiinteistökohteesta saatavissa olevan nettovuokratuoton määrään ja kiinteistömarkkinoiden tuottovaateeseen. Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot on ilmoitettu liitetiedoissa. Tilinpäätössiirtojen kertymä Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset Poistoeroon on kirjattu tehtyjen ja suunnitelmanmukaisten poistojen erotus. Vapaaehtoisia varauksia, mm. luottotappiovarauksia, käytetään pankin tilinpäätös- ja verosuunnittelussa. Vapaaehtoisten varausten määrä tai muutos eivät siten kuvaa pankin riskejä. Pankin tilinpäätöksessä tilinpäätössiirtojen kertymä esitetään siihen liittyvää verovelkaa vähentämättä. Taseen ulkopuoliset sitoumukset Taseen ulkopuolisina sitoumuksina esitetään asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset ja asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset. Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annettuja sitoumuksia ovat mm. takaukset ja niihin rinnastettavat takuusitoumukset. Sitoumukset esitetään sen määräisenä, mitä takaus tai takuusitoumus tilinpäätöshetkellä enintään vastaa. Asiakkaan hyväksi annettuja peruuttamattomia sitoumuksia ovat mm. sitovat luottolupaukset, myönnetyt nostamattomat luotot sekä käyttämättömät luottolimiitit. Sitoumukset esitetään sen määräisinä, mitä niiden perusteella tilinpäätöshetkellä enintään voidaan joutua maksamaan. Korkotuotot ja kulut Korkotuottoihin ja kuluihin on kirjattu kaikki korollisista varoista ja veloista aiheutuvat korkotuotot ja -kulut. Korot on kirjattu suoriteperusteella lukuunottamatta viivästyskorkoja, jotka on kirjattu, kun maksu on saatu. Korot on jaksotettu efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Korkotuottoina tai kuluina on käsitelty myös saamisten ja velkojen hankintahinnan ja nimellisarvon erotus, joka on jaksotettu saamisen tai velan juoksuajalle efektiivisen koron menetelmällä. Vastaerä on kirjattu saamisen tai velan muutokseksi. Korkotuottoa on kerrytetty myös arvoltaan alentuneen saamisen kirjanpidossa jäljellä olevalle saldolle sopimuksen alkuperäisellä efektiivisellä korolla. Rahoitusvarojen arvonalentumistappiot Lainat ja muut saamiset Arvonalentumistappioihin on kirjattu arvonalentumiset lainoista ja muista saamisista, kun on ollut objektiivista näyttöä siitä, että lainan tai muun saamisen pääomasta tai koroista ei saada suoritusta eikä saamisen vakuus riitä kattamaan sen määrää. Objektiivisen näytön arviointi perustuu asiakkaan maksukyvyttömyyden ja vakuuden riittävyyden arviointiin. Arvonalentumista kirjattaessa vakuus on arvostettu määrään, joka siitä todennäköisesti odotetaan saatavan realisointihetkellä. Arvonalentumistappion määrä on määritetty saamisen kirjanpitoarvon ja arvioitu-
30 jen, saamisesta kerrytettävissä olevien tulevien rahavirtojen nykyarvon erotuksena ottaen huomioon vakuuden käypä arvo. Diskonttauskorkona on käytetty saamisen alkuperäistä efektiivistä korkoa. Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset Mikäli tilinpäätöspäivänä on havaittu objektiivista näyttöä siitä, että eräpäivään asti pidettäviin sijoituksiin luokitellun saamistodistuksen arvo on saattanut alentua, saamistodistukselle on tehty arvonalentumistarkastelu. Jos tarkastelussa on havaittu arvon alentuneen, esim. liikkeeseenlaskijan luottoriski on kasvanut, arvon arvonalennus on kirjattu tulosvaikutteisesti erään Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot. Arvonalentumistappion määrä on määritetty saamisen kirjanpitoarvon ja arvioitujen, saamisesta kerrytettävissä olevien tulevien rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Diskonttauskorkona on käytetty saamisen alkuperäistä efektiivistä korkoa. Myytävissä olevat rahoitusvarat Mikäli tilinpäätöspäivänä on havaittu objektiivista näyttöä siitä, että myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokitellun arvopaperin arvo on saattanut alentua, arvopaperille on tehty arvonalentumistarkastelu. Jos tarkastelussa on havaittu arvon alentuneen, esim. liikkeeseenlaskijan luottoriski on kasvanut tai osakkeen arvo on laskenut merkittävästi tai pitkäaikaisesti alle hankintamenon ja pankki arvioi, että se ei saa sijoittamiaan varoja takaisin, käyvän arvon rahastoon kertynyt tappio on kirjattu tulosvaikutteisesti erään Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot. Saamistodistusten osalta arvonalentumistappion määrä on määritetty saamisen kirjanpitoarvon ja arvioitujen, saamisesta kerrytettävissä olevien tulevien rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Diskonttauskorkona on käytetty saamisen alkuperäistä efektiivistä korkoa. Saamistodistusten arvonalentumistappion peruuntuminen kirjataan tulosvaikutteisesti. Osakkeiden ja osuuksien arvonalentumistappion määrää on arvioitu niiden kirjanpitoarvon ja sen arvon, jonka pankki arvioi jäävän saamatta, erotuksena. Osakkeiden tai osuuksien arvonalentumistappiota ei voida peruuttaa tulosvaikutteisesti, vaan arvonmuutos kirjataan käyvän arvon rahastoon. Poistoperiaatteet Rakennusten ja muiden kuluvien aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankintamenot poistetaan taloudellisen pitoajan perusteella ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaan tasapoistoin. Poistoajat ovat rakennusten ja rakennelmien osalta 30-40 vuotta ja koneiden ja kaluston osalta 3-6 vuotta. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Tietokoneohjelmistojen kehittämismenot sekä lisenssit aktivoidaan Aineettomiin oikeuksiin ja poistetaan 3-5 vuodessa. Pitkävaikutteiset menot poistetaan vaikutusaikanaan. Muut kuin varsinaisen toiminnan tuotot ja kulut sekä pakolliset varaukset Pankissa eikä konsernissa ole kirjattu pakollisia varauksia eikä muita kuin varsinaisen toiminnan tuottoja ja kuluja. Verot Pankin tilinpäätöksessä tuloverot on kirjattu verotettavan tulon perusteella laskettuna. Käyvän arvon rahastoon sisältyvästä positiivisesta arvonmuutoksesta on taseeseen merkitty laskennallinen verovelka ja negatiivisesta arvonmuutoksesta laskennallinen verosaaminen. Lisäksi käyvän arvon rahastosta tulokseen siirretystä negatiivisesta arvonmuutoksesta on kirjattu laskennallinen verosaaminen. Muita laskennallisia veroja on kirjattu sopimus- ja saamisryhmäkohtaisista arvonalentumisista antolainauksessa.
31 Rahavarat Rahoituslaskelman rahavarat koostuvat käteisistä varoista ja vaadittaessa maksettavista saamisista luottolaitoksilta. Rahoituslaskelma on laadittu epäsuoraa menetelmää käyttäen. 00000000000000 00000000000000 00000000000000 00000000000000
32 LIITETIEDOT TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITE- TIEDOT 1.1 Korkotuotot ja -kulut Korkotuotot Saamisista luottolaitoksilta 102 657,97 226 732,71 Saamisista yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 4 674 902,02 4 753 522,34 Saamistodistuksista 169 469,91 219 669,27 Muut korkotuotot 48 975,58 32 937,57 Yhteensä 4 996 005,48 5 232 861,89 Korkotuotot arvoltaan alentuneista luotoista ja muista saamisista 7 742,30 1 294,79 Korkokulut Veloista luottolaitoksille -70 665,99-38 802,67 Veloista yleisölle ja julkisyhteisöille -1 335 065,08-1 522 155,80 Yleiseen liikkeeseen lasketuista -76 637,30-86 789,80 velkakirjoista Veloista, joilla on huonompi etuoikeus -412,93-14 114,54 kuin muilla veloilla Muut korkokulut -349,64-4 938,62 Yhteensä -1 483 130,94-1 666 801,43 1.2 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista Myytävissä olevista rahoitusvaroista 118 881,45 155 293,30 Yhteensä 118 881,45 155 293,30 1.3 Palkkiotuotot ja -kulut Palkkiotuotot Luotonannosta 540 309,43 585 664,48 Ottolainauksesta 6 381,89 11 381,89 Maksuliikenteestä 719 736,68 797 945,85 Omaisuudenhoidosta 121 010,80 115 203,00 Välitetystä toiminnasta 518 659,87 448 615,74 Takausten myöntämisestä 23 959,86 29 243,80 Muut palkkiotuotot 29 884,40 29 594,41 Yhteensä 1 959 942,93 2 017 649,17 Palkkiokulut Maksetut toimitusmaksut -17 472,60-17 842,70 Muut -203 335,54-229 354,20 Yhteensä -220 808,14-247 196,90 1.4 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 2015 Myyntivoitot ja - tappiot(netto) Käyvän arvon muutokset(netto) Yhteensä Valuuttatoiminnan nettotuotot -72,55-72,55 Tuloslaskelmaerä yhteensä -72,55-72,55 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 2014 Myyntivoitot ja - tappiot(netto) Käyvän arvon muutokset(netto) Yhteensä Valuuttatoiminnan nettotuotot 56,44 56,44 Tuloslaskelmaerä yhteensä 56,44 56,44
33 1.5 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 2015 Myyntivoitot ja - tappiot(netto) Arvonalentumiset Siirrot käyvän arvon rahastosta Yhteensä Saamistodistuksista 4 610,00 10 709,98 15 319,98 Osakkeista ja osuuksista 52 843,90-1 574 428,14 884 316,61-637 267,63 Yhteensä 57 453,90-1 574 428,14 895 026,59-621 947,65 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 2014 Myyntivoitot ja - tappiot(netto) Arvonalentumiset Siirrot käyvän arvon rahastosta Yhteensä Saamistodistuksista -2 124,46 46 605,51 44 481.05 Osakkeista ja osuuksista -43 981,38 152 452,50 108 471,12 Yhteensä -46 105,84 199 058,01 152 952,17 1.6 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot Vuokratuotot 276 973,72 212 109,83 Suunnitelman mukaiset poistot -75 197,34-68 451,87 Myyntivoitot ja -tappiot (netto) 6 344,06 Muut tuotot 10 740,16 9 781,09 Muut kulut -203 688,69-223 427,68 Yhteensä 15 171,91-69 988,63 1.7 Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut Liiketoiminnan muut tuotot Muut tuotot 156 601,34 52 488,25 Yhteensä 156 601,34 52 488,25 Liiketoiminnan muut kulut Vuokrakulut -15 677,00-14 570,48 Kulut omassa käytössä olevasta -217 108,81-207 754,00 kiinteistöomaisuudesta Vakuusrahastomaksut -18 629,00 Muut kulut -309 015,65-599 678,46 Yhteensä -541 801,46-840 631,94 1.8 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -1 397 210,81-1 387 468,51 Henkilösivukulut -342 050,98-367 125,68 Eläkekulut -297 142,32-322 946,65 Muut henkilösivukulut -44 908,66-44 179,03 Yhteensä -1 739 261,79-1 754 594,19 1.9 Muut hallintokulut Muut henkilöstökulut -148 896,89-173 106,29 Toimistokulut -409 073,39-304 460,40 Atk-kulut -753 729,67-877 814,95 Yhteyskulut -107 777,75-105 677,48 Edustus- ja markkinointikulut -239 966,94-219 819,46 Yhteensä -1 659 444,64-1 680 878,58 1.10 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä Suunnitelman mukaiset poistot -122 768,32-130 833,49 Aineelliset hyödykkeet -42 805,92-72 814,93 Aineettomat hyödykkeet -79 962,40-58 018,56 Yhteensä -122 768,32-130 833,49
34 1.11 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista sekä muista rahoitusvaroista Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista Saamisista yleisöltä ja julkisyhteisöiltä Sopimuskohtaiset arvonalentumistappiot Ryhmäkohtaiset arvonalentumistappiot Arvonalentumisten peruutukset ja palautukset (-) Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista yhteensä Arvonalentumistappiot rahoitusvaroista yhteensä -603 316,77-173 624,45-420 636,30-177 836,40-191 493,87 8 813,40 4 211,95-603 316,77-173 624,45-603 316,77-173 624,45 1.12 Tuotot liiketoiminta-alueittain ja markkinaalueittain Pankkitoiminnan tuotot 5 141 451,97 5 874 511,16 Tuottojen, liikevoiton, varojen ja velkojen jakautumista liiketoiminta-alueittain ei ole ilmoitettu, koska jaolla ei ole olennaista merkitystä. Pankki harjoittaa liiketoimintaa vain Suomessa. Tuotot on esitetty eliminoimattomina TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT 2.1 Saamiset luottolaitoksilta Vaadittaessa maksettavat 17 395 987,04 6 939 593,42 Kotimaisilta luottolaitoksilta 17 395 987,04 6 939 593,42 Muut 8 150 169,80 10 127 831,00 Kotimaisilta luottolaitoksilta 8 150 169,80 10 127 831,00 Yhteensä 25 546 156,84 17 067 424,42 Erään Muut sisältyy pankin Aktia Hypoteekkipankki Oy:lle antama pitkäaikainen, vakuudeton seniorluotto liittyen välitettyjen kiinnitysluottojen jälleenrahoitukseen. 2.2 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä Yritykset ja asuntoyhteisöt 30 417 169,56 32 454 111,26 Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 452 906,55 30 566,99 Kotitaloudet 160 430 172,70 156 546 088,81 Kotitalouksia palvelevat voittoa 623 024,62 896 484,72 tavoittelemattomat yhteisöt Yhteensä 191 923 273,43 189 927 251,78 Tilikauden aikana kirjatut arvonalentumistappiot Arvonalennustappiot tilikauden 111 809,30 alussa + tilikauden aikana kirjatut saamiskohtaiset 420 636,30 177 836,40 arvonalentumistappiot + tilikauden aikana kirjatut ryhmäkohtaiset arvonalentumistappiot 191 493,87
35 - tilikauden aikana peruutetut saamiskohtaiset arvonalentumistappiot -2 384,00-624,25 - tilikauden aikana toteutuneet luottotappiot, joista on aikaisemmin kirjattu saamiskohtainen -8 578,49-65 402,85 arvonalentumistappio Arvonalentumistappiot tilikauden lopussa 712 976,98 111 809,30 2.3 Saamistodistukset Yhteensä Joista keskuspankkirahoitukseen oikeuttavia saamistodistuksia Yhteensä Myytävissä olevat saamistodistukset 3 934 848,00 4 719 317,00 Julkisesti noteeratut 2 274 259,00 2 867 878,00 Muut 1 660 589,00 1 851 439,00 Yhteensä 3 934 848,00 4 719 317,00 - joista saamiset, joilla on huonompi 410 000,00 519 775,00 etuoikeus velallisen muilla veloil- la 2.4 Osakkeet ja osuudet Myytävissä olevat osakkeet ja 33 607 793,75 28 369 779,78 osuudet Julkisesti noteeratut 27 731 175,21 22 550 966,83 Muut 5 876 618,54 5 818 812,95 Osakkeet ja osuudet yhteensä 33 607 793,75 28 369 779,78 -joista luottolaitoksissa 1 604 401,90 1 609 677,34 Joista keskuspankkirahoitukseen oikeuttavia saamistodistuksia 2.5 Lähipiiritiedot Lähipiiritiedot esitetään henkilöstöä ja johtoa koskevien liitetietojen yhteydessä. Liitetieto 4.4. 2.6 Aineettomat hyödykkeet IT-kulut 9 455,51 Muut aineettomat hyödykkeet 268 629,70 226 003,01 Yhteensä 268 629,70 235 458,52 2.7 Aineelliset hyödykkeet Kirjanpitoarvo Käypä arvo Maa- ja vesialueet Omassa käytössä 30 018,08 Sijoituskäytössä 292 225,00 208 500,00 Yhteensä 322 243,08 Rakennukset Omassa käytössä 226 036,35 Sijoituskäytössä 552 987,98 500 000,00 Yhteensä 779 024,33 Kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet Omassa käytössä 1 546 192,15 Sijoituskäytössä 1 999 514,68 2 369 000,00 Yhteensä 3 545 706,83 Muut aineelliset hyödykkeet 101 047,12 Aineelliset hyödykkeet yhteensä 4 748 021,36 Sijoituskiinteistöt on arvostettu hankintamenoon.
36 2.8 Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden muutokset tilikauden aikana Aineettomat hyödykkeet 2015 Hankintameno 1.1. 1 676 002,04 + tilikauden lisäykset 120 626,84 Hankintameno 31.12. 1 796 628,88 Kertyneet poistot ja arvonalennukset -1 440 543,52 1.1. - tilikauden poistot -87 455,66 Kertyneet poistot ja arvonalennukset -1 527 999,18 31.12. Kirjanpitoarvo 31.12. 268 629,70 Kirjanpitoarvo 1.1. 235 458,52 Aineelliset hyödykkeet 2015 Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet Muut kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet Muut aineelliset hyödykkeet Yhteensä Hankintameno 1.1. 3 130 267,87 1 882 649,61 1 000 335,35 6 013 252,83 + tilikauden lisäykset 27 297,21 900,00 8 385,75 36 582,96 - tilikauden vähennykset -49 010,94-49 010,94 Hankintameno 31.12. 3 108 554,14 1 883 549,61 1 008 721,10 6 000 824,85 Kertyneet poistot ja arvonalennukset -196 122,40-67 500,51-878 670,58-1 142 293,49 1.1. - tilikauden poistot -67 704,08-13 802,52-29 003,40-110 510,00 Kertyneet poistot ja arvonalennukset -263 826,48-81 303,03-907 673,98-1 252 803,49 31.12. Kirjanpitoarvo 31.12. 2 844 727,66 1 802 246,58 101 047,12 4 748 021,36 2.9 Muut varat Muut 31 632,22 16 249,78 Yhteensä 31 632,22 16 249,78 2.10 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot Korot 498 285,02 578 280,86 Muut 73 254,59 65 290,95 Yhteensä 571 539,61 643 571,81 2.11 Velat luottolaitoksille Luottolaitoksille 2 330 991,04 4 048 131,90 Vaadittaessa maksettavat 19 408,37 180 942,18 Muut 2 311 582,67 3 867 189,72 Yhteensä 2 330 991,04 4 048 131,90 2.12 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Talletukset 220 393 787,49 204 693 742,20 Vaadittaessa maksettavat 132 835 516,18 133 008 170,25 Muut 87 558 271,31 71 685 571,95 Muut velat 1 395 683,16 1 561 048,13 Muut 1 395 683,16 1 561 048,13 Yhteensä 221 789 470,65 206 254 790,33 2.13 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat Kirjanpitoarvo Nimellisarvo Kirjanpitoarvo Nimellisarvo
37 Joukkovelkakirjalainat 4 579 620,56 4 584 416,00 4 572 756,47 Yhteensä 4 579 620,56 4 584 416,00 4 572 756,47 2.14 Muut velat Maksujenvälitysvelat 2 788 858,44 1 830 274,44 Muut 7 316,96 51 165,78 Yhteensä 2 796 175,40 1 881 440,22 2.15 Siirtovelat ja saadut ennakot Korot 558 870,91 552 580,26 Muut 570 512,62 704 287,15 Yhteensä 1 129 383,53 1 256 867,41 2.16 Laskennalliset verovelat ja -saamiset Laskennalliset verovelat ja -saamiset on kirjattu käyvän arvon rahastoon kirjatuista rahavirtaa suojaavien johdannaisten ja myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutoksista sekä laskennallinen verosaaminen käyvän arvon rahastosta arvonalentumistappiona tulokseen siirretystä negatiivisesta arvonmuutoksesta. Muilta osin laskennallisia verovelkoja ja saamisia on kirjattu sopimus- ja saamisryhmäkohtaisista arvonalentumisista antolainauksesta. Konsernitilinpäätöksessä vapaaehtoisista varauksista ja poistoeroista on kirjattu laskennallinen verovelka. Laskennalliset verovelat ja - saamiset Arvostamisesta johtuvat laskennalliset verosaamiset Arvostamisesta johtuvat laskennalliset verovelat 189 568,24 31 684,33 2.17 Rahoitusvarojen ja -velkojen maturiteettijakauma Rahoitusvarat Emo 2015 alle 3 kk 3-12 kk 1-5 vuotta Saamiset luottolaitoksilta 17 395 987,04 8 150 169,80 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 2 866 241,39 22 888 255,77 67 312 268,87 Saamistodistukset 3 524 848,00 Yhteensä 20 262 228,43 31 038 425,57 70 837 116,87 2015 5-10 vuotta yli 10 vuotta Yhteensä Saamiset luottolaitoksilta 25 546 156,84 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 49 154 830,85 49 701 676,55 191 923 273,43 Saamistodistukset 410 000,00 3 934 848,00 Yhteensä 49 154 830,85 50 111 676,55 221 404 278,27 Rahoitusvarat 2014 alle 3 kk 3-12 kk 1-5 vuotta Saamiset luottolaitoksilta 6 939 593,42 4 887 231,00 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 3 477 169,87 25 919 563,35 65 131 413,29 Saamistodistukset 711 222,00 3 798 760,00 Yhteensä 10 416 763,29 31 518 016,35 68 930 173,29
38 Rahoitusvarat 2014 5-10 vuotta yli 10 vuotta Yhteensä Saamiset luottolaitoksilta 5 240 600,00 17 067 424,42 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 47 957 778,10 47 441 327,17 189 927 251,78 Saamistodistukset 106 560,00 102 775,00 4 719 317,00 Yhteensä 48 064 338,10 52 784 702,17 211 713 993,20 Rahoitusvelat 2015 alle 3 kk 3-12 kk 1-5 vuotta Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille 19 408,37 2 311 582,67 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 139 531 236,53 48 629 303,96 32 233 247,00 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 4 579 620,56 Yhteensä 139 550 644,90 55 520 507,19 32 233 247,00 Rahoitusvelat 2015 5-10 vuotta yli 10 vuotta Yhteensä Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille 2 330 991,04 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 1 395 683,16 221 789 470,65 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 4 579 620,56 Yhteensä 1 395 683,16 228 700 082,25 Rahoitusvelat 2014 alle 3 kk 3-12 kk 1-5 vuotta Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille 180 942,18 3 867 189,72 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 141 381 577,14 45 800 852,29 17 511 312,77 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 4 572 756,47 Velat, joilla huonompi etuoikeus 415 200,00 kuin muilla veloilla Yhteensä 141 977 719,32 49 668 042,01 22 084 069,24 Rahoitusvelat 2014 5-10 vuotta yli 10 vuotta Yhteensä Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille 4 048 131,90 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 1 561 048,13 206 254 790,33 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 4 572 756,47 Velat, joilla huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla 415 200,00 Yhteensä 1 561 048,13 215 290 878,70 Vaadittaessa maksettavat saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä: Muut kuin määräaikaiset talletukset sekä luotolliset tilit on ilmoitettu luokassa alle 3 kk. 2.18 Varojen ja velkojen erittely kotimaan ja ulkomaan rahan määräisiin sekä samaan konserniin kuuluvilta Varat Kotimaan raha Ulkomaan raha Kotimaan raha Ulkomaan raha Saamiset luottolaitoksilta 25 546 156,84 17 067 424,42 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 191 923 273,43 189 927 251,78 Saamistodistukset 3 934 848,00 4 719 317,00 Muu omaisuus 40 277 234,65 24 070,03 35 286 539,62 27 419,98 Yhteensä 261 657 442,89 24 070,03 246 973 112,84 27 419,98
39 Velat Kotimaan raha Ulkomaan raha Kotimaan raha Ulkomaan raha Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille 2 330 991,04 4 048 131,90 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 221 789 470,65 206 254 790,33 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 4 579 620,56 4 572 756,47 Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla 415 200,00 Muut velat 2 827 859,73 2 005 088,46 Siirtovelat ja saadut ennakot 1 129 383,53 1 256 867,41 Yhteensä 232 657 325,51 218 552 834,57 2.19 Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot Rahoitusvarat Kirjanpitoarvo Käypä arvo Kirjanpitoarvo Käypä arvo Käteiset varat 860 049,77 860 049,77 797 682,02 797 682,02 Saamiset luottolaitoksilta 25 546 156,84 25 546 156,84 17 067 424,42 17 067 424,42 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 191 923 273,43 191 923 273,43 189 927 251,78 189 927 251,78 Saamistodistukset 3 934 848,00 3 934 848,00 4 719 317,00 4 719 317,00 Osakkeet ja osuudet 33 607 793,75 33 611 998,46 28 369 779,78 28 369 779,78 Yhteensä 255 872 121,79 255 876 326,50 240 881 455,00 240 881 455,00 Rahoitusvelat Kirjanpitoarvo Käypä arvo Kirjanpitoarvo Käypä arvo Velat luottolaitoksille 2 330 991,04 2 330 991,04 4 048 131,90 4 048 131,90 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 221 789 470,65 221 789 470,65 206 254 790,33 206 254 790,33 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 4 579 620,56 4 579 620,56 4 572 756,47 4 572 756,47 Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla 415 200,00 415 200,00 Yhteensä 228 700 082,25 228 700 082,25 215 290 878,70 215 290 878,70 Rahoitusvarojen käyvät arvot on ensisijaisesti määritelty käyttäen noteerattuja markkinahintoja. Jos noteerattua markkinahintaa ei ole ollut saatavissa, arvostamisessa on käytetty markkinakorolla diskontattua nykyarvoa tai muuta yleisesti hyväksyttyä arvostusmallia tai -menetelmää. Muiden rahoitusvarojen käypänä arvona on käytetty kirjanpitoarvoa. Rahoitusvelkojen käypänä arvona on käytetty kirjanpitoarvoa. Taseessa käypään arvoon arvostetut rahoitusinstrumentit Emo 2015 Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä 30 732 492,21 933 531,00 31 666 023,21 Emo 2014 Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä 25 118 916,83 2 151 367,00 27 270 283,83 Olennaiset rahoitusvarat, jotka on arvostettu hankintamenoon käyvän arvon sijasta Hankintamenoon on arvostettu osakkeet ja osuudet toiminnalle välttämättömissä yrityksissä, jotka on esitetty tarkemmin liitetiedossa X.XX. Toiminnalle välttämättömät osakkeet ja osuudet on tarkoitettu pidettäväksi pysyvästi hallussa. Näiden omistusten käypää arvoa ei voida määritellä luotettavasti. 2.20 Oman pääoman lisäykset ja vähennykset sekä siirrot erien välillä tilikauden aikana Emo Tilikauden Lisäykset Vähennykset Tilikauden alussa lopussa Osuuspääoma 4 902 940,00 2 688 200,00-2 564 820,00 5 026 320,00 Arvonkorotusrahasto 195 097,99 195 097,99 Muut sidotut rahastot 1 049 345,74 4 004 624,97-3 453 139,07 1 600 831,64 Vararahasto 1 966 106,24 1 966 106,24 Käyvän arvon rahasto -916 760,50 4 004 624,97-3 453 139,07-365 274,60 Käypään arvoon arvostamisesta -916 760,50 4 004 624,97-3 453 139,07-365 274,60 Vapaat rahastot 8 070,69 8 070,69
40 Muut rahastot 8 070,69 8 070,69 Edellisten tilikausien voitto 12 729 548,30 2 049 321,03-1 074 038,17 13 704 831,16 Tilikauden voitto 1 074 038,17 1 759 554,20-1 832 263,44 1 001 328,93 Oma pääoma yhteensä 19 959 040,89 10 501 700,20-8 924 260,68 21 536 480,41 Tilikauden Lisäykset Vähennykset Tilikauden alussa lopussa Oman pääoman ehtoiset instrumentit -968 032,32 3 859 376,07-3 346 309,28-454 965,53 josta laskennalliset verot 242 008,08-128 266,70 113 741,38 Saamistodistukset 51 271,82 145 248,90-106 829,79 89 690,93 josta laskennalliset verot -12 817,95-9 604,78-22 422,73 Käyvän arvon rahasto yhteensä -916 760,50 4 004 624,97-3 453 139,07-365 274,60 Tiedot hallituksen voimassaolevista uusmerkintää ja/tai vaihtovelkakirjalainan ottamista koskevista valtuuksista. ANNETTUJA VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA SEKÄ TASEEN ULKOPUOLI- SIA JÄRJESTELYJÄ KOSKEVAT LIITETIE- DOT 3.1 Annetut vakuudet Muiden velasta annetut: Pankki ei ole antanut muiden veloista vakuuksia. 3.2 Eläkevastuut Henkilöstön eläketurva on järjestetty eläkevakuutusyhtiön Veritaksen kautta eikä kattamatonta eläkevastuuta ole. 3.3 Taseen ulkopuoliset sitoumukset Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset Takaukset 2 122 573,97 4 646 227,84 Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset 6 154 955,59 5 961 134,60 joista luottolupaukset 4 912 466,22 4 678 091,04 Taseen ulkopuoliset sitoumukset yhteensä 8 277 529,56 10 607 362,44 Pankki on antanut omavelkaisen takauksen Aktia Hypoteekkipankki Oyj:lle omasta ja muiden välityssopimuksessa mukanaolevien säästöpankkien/ paikallisosuuspankkien puolesta välitettyjen kiinnitysluottojen mahdollisten tappioiden korvaamisesta Aktia Hypoteekkipankki Oyj:lle. Takausvastuun määrä on rajoitettu. Pankki on antanut omavelkaisen takauksen Bonum Oy:lle kaikkien muiden samansanaisen maksuliikesopimuksen Bonum Oy:n kanssa tehneiden POP Pankkiliiton jäsenpankkien hyväksi. Takauksen kohteena on ne saatavat, jotka Bonum Oy:lle saattavat syntyä maksuliiketilisopimuksen ehtojen rikkomisesta. Takausvastuun määrä on rajoitettu. 3.4 Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt Pankki kuuluu Oy Samlink Ab:n arvonlisäverovelvollisuusryhmään. Arvonlisäveron ryhmärekisteröintiin liittyvä yhteisvastuumäärä 69 715,06 984 440,27
41 xxx Tilikaudella 2015 korttiliiketoiminta siirtyi Bonum Pankki Oy:lle, joka on Visa Europen jäsen (Principal Member-jäsenyys). POP Pankit toimivat Bonum Pankki Oy:n asiamiehinä. HENKILÖSTÖÄ JA JOHTOA KOSKEVAT LIITETIEDOT 4.1 Henkilöstön lukumäärä 31.12. 25 26 Vakinainen kokoaikainen henkilöstö Vakinainen osa-aikainen henkilöstö 8 7 Määräaikainen henkilöstö 2 2 Yhteensä 35 35 4.2 Johdon palkat ja palkkiot Hallintoneuvoston jäsenet ja varajäsenet 17 295,00 14 845,00 Hallituksen jäsenet ja varajäsenet 157 232,00 187 959,76 sekä toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa Yhteensä 174 527,00 202 804,76 Eläkesitoumukset 4.3 Johdolle myönnetyt luotot ja takaukset Luotot Takaukset Luotot Takaukset Hallintoneuvoston jäsenet ja varajäsenet 806 170,07 994 147,12 Hallituksen jäsenet ja varajäsenet 871 168,23 912 114,25 sekä toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa Yhteensä 1 677 338,30 1 906 261,37 Lisäykset 460 000,00 445 477,39 Vähennykset 415 203,89 121 814,59 Lainaehdot Luotot ja takaukset on myönnetty ehdoin, joita sovelletaan vastaaviin asiakasluottoihin ja takauksiin. 4.4 Lähipiiritiedot 2015 Lähipiiriin kuulumisen peruste Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä Sijoitukset Muut saamiset Takaukset/ vakuudet Sukulaisuus 425 069,05 Määräysvalta 263 521,91 66 000,00 Yhteensä 688 590,96 66 000,00 2014 Lähipiiriin kuulumisen peruste Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä Sijoitukset Muut saamiset Takaukset/ vakuudet Sukulaisuus 1 274 969,88 Määräysvalta 277 731,55 226 967,00 Yhteensä 1 552 701,43 226 967,00 *) Johdon luotot ja takaukset on esitetty liitetiedossa 4.3. Saamisia ja sijoituksia koskevat pääasialliset ehdot: Annettujen takausten ja asetettujen vakuuksien pääasiallinen sisältö:
42 OMISTUKSET MUISSA YRITYKSISSÄ 5.1 Konsernitilinpäätökseen yhdistelemättä jätetyt pienet tytär- ja osakkuusyhtiöt Tytäryhtiöt Kpl Kirjanpitoarvot Asunto- ja kiinteistöyhtiöt 1 1 264 488,88 Osakkuusyhtiöt Kpl Kirjanpitoarvot Asunto- ja kiinteistöyhtiöt 5 1 962 267,15 5.2 Omistukset muissa yrityksissä Yrityksen nimi ja kotipaikka Omistusosuus, % Oma pääoma* Tilikauden voitto* Aktia Hypoteekkipankki, Helsinki 1,23 136 223 528,24 5 170 144,09 Oy Samlink Ab, Espoo 0,33 14 113 120,32 2 598 942,51 POP Holding Oy, Helsinki 8,23 36 770 830,54-595 539,07 POP Pankkiliitto, Helsinki 4,89 24 023 143,88 83 370,11 Optium Oy, Tampere 11,43 309 256,07-115 205,23 Yhteensä 211 439 879,05 7 141 712,41 * Tilikauden 2014 oma pääoma ja voitto MUUT LIITETIEDOT 6.1 Luottolaitoksen harjoittama notariaattitoiminta Luottolaitoksen tarjoamat omaisuudenhoitopalvelut Pankki tarjoaa sijoituspalvelulain 11 :n mukaista toimeksiantojen välittämistä ja toteuttamista, kaupankäyntiä omaan lukuun, omaisuudenhoitoa ja sijoitusneuvontaa ja rahoitusvälineiden säilytys- ja hoitopalvelua sekä tallelokeropalvelua ja niihin liittyviä palveluja. Pankissa ei hoideta ns. täyden palvelun omaisuudenhoitoa. 6.2 Osuuspankkia koskevat liitetiedot Irtisanottujen osuusmaksujen määrä Irtisanottujen lisäosuusmaksujen määrä 36 200,00 38 300,00 624 860,00 298 560,00 Jos jäsenyys on päättynyt, voidaan irtisanottu osuuspääoma maksaa takaisin osuuskuntalain 10 luvun 1 :n ja osuuspankkilain 19 :n mukaisesti ja sanotuissa lainkohdissa mainituin edellytyksin. Osuuspankin jäsenten lukumäärä 7000 6.3 Tilintarkastajan palkkiot 2015 Tilintarkastajan palkkiot toimeksiantoryhmittäin: Tilintarkastus 6 099,55 Muut palvelut 1 550,00 Yhteensä 7 649,55
Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitus 43
Tilinpäätösmerkintä 44
45 Luettelo tilikauden aikana käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tositelajeista Kirjanpitokirjat Pääkirja/päiväkirja Tasekirja Tositteet Reskontrat Asiakasreskontrat (koneelliset) Salkkukirjanpito Ostoreskontra (eoffice) Kassapäiväkirja Kassaraportit Palkkakirjanpito Käyttöomaisuusreskontra Vuokrasaamiset Notariaattitoimeksiannot Käyttämättömät talletustilit Kassayli- ja alijäämät Säilytystapa Elektroninen arkisto Sidottu kirja Paperituloste Elektroninen arkisto Elektroninen arkisto Elektroninen arkisto Elektroninen arkisto Atk-tuloste Elektroninen arkisto Elektroninen arkisto Excel-taulukko Atk-tuloste Excel-taulukko Excel-taulukko Tositelajit 10 Maksuliiketilin tiliotteen tapahtumat 20 Ostolaskut 21 Toimitusjohtajan kulut 22 Henkilökunnan kulut 25 Ostolaskujen suoritukset 30 Ostolaskut, eoffice -pankit, ei-pankissa kiertävät laskut 32 Matkalaskut 51 Salkkukirjanpito 56 Konekieliset viennit muista reskontrista, QS-kassalla kirjattavat tapahtumat 58 Konekieliset kustannuspaikkojen väliset siirrot 60 Sisäisen laskennan tositteet 61 Konekielinen sisäisen laskennan tietojen välitys 70 Muistiotositteet 71 Pääkirjakirjaukset 75 Palkkaviennit, maksetut palkat 80 Jaksotustositteet, purettavat viennit 82 Konekieliset laskennalliset erät 83 Konekieliset laskennalliset erät, palkat, lomapalkat 85 Poistot 99 Tuloksen kirjaus