KURIKAN OSUUSPANKKI TASEKIRJA

KURIKAN OSUUSPANKKI TASEKIRJA 2015 Yritys- ja yhteisötunnus: 0180229-1 Postiosoite: PL 11, 61301 KURIKKA Käyntiosoite: Keskuspuistikko 7, Kurikka Kotipaikka: Kurikka

SISÄLLYSLUETTELO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2015 Sisällys Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta 1.1. - 31.12.2015... 1 POP Pankki -ryhmä... 1 Pankin liiketoiminta... 1 Tulos... 2 Tase... 4 Konsernitilinpäätös... 6 Vapaaehtoiset ja lakisääteiset rahastot... 6 Vakavaraisuuden hallinta... 7 Riskienhallinta... 9 Hallinto ja henkilöstö... 14 Yhteiskuntavastuu... 20 Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat... 20 Liiketoiminnan kehitys vuonna 2016... 20 Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten varojen käytöstä... 21 Tunnuslukujen laskentakaavat... 22 Tilinpäätös... 23 Kurikan Osuuspankin tuloslaskelma... 23 Kurikan Osuuspankin tase... 24 Kurikan Osuuspankin rahoituslaskelma... 26 Liitetiedot... 27 Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitus... 43 Tilinpäätösmerkintä... 44 Luettelo tilikauden aikana käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tositelajeista... 45

1 Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta 1.1. - 31.12.2015 Kurikan Osuuspankki on itsenäinen osuuspankki, joka on perustettu vuonna 1925. Vuosi 2015 oli pankin 90. toimintavuosi. Pankki toimii Kurikassa ja Pirkanmaalla. Pankin asiakaskunnasta pääosa on yksityisasiakkaita ja pienyrityksiä mukaan lukien maa- ja metsätalouden harjoittajat. Pankin asiakasmäärä oli tilikauden päättyessä lähes 14 900. Pankilla on yhteensä 3 konttoria, Kurikassa, Tampereella ja Nokian Siurossa. Konttoreissa asioinnin lisäksi asiakkaat käyttävät verkkopankki- ja mobiilipankkipalveluita, sekä palveluautomaatteja ja käteisautomaatteja. Itsepalvelun osuus asiakkaiden kaikista peruspalvelutapahtumista vuonna 2015 oli 95,7 prosenttia. Vuoden lopussa lähes 6 900 pankin asiakkaalla oli verkkopankkipankkisopimus. Kurikan Osuuspankki emoyhtiönä ja sen tytäryhtiö Kiinteistö Oy Kylymäjyrä muodostavat konsernin. Emoyhtiö omistaa 71,8 prosenttia tytäryhtiön osakkeista. Tytäryhtiöllä ei ole merkittävää vaikutusta muodostettaessa kokonaiskäsitystä konsernin toiminnasta ja sen vaikutus konsernin tulokseen ja omaan pääomaan on vähäinen. Siten hallituksen toimintakertomuksessa kuvataan pääosin pankin toimintoja. POP Pankki -ryhmä Kurikan Osuuspankki on paikallisesti ja alueellisesti toimiva osuuspankki, joka kuuluu POP Pankki -ryhmään. Osuuspankki on POP Pankkiliitto osk:n jäsen ja se kuuluu 31.12.2015 toimintansa aloittaneeseen POP Pankkien yhteenliittymään. POP Pankkien yhteenliittymän muodostavat 26 itsenäistä osuuspankkia, keskusyhteisö POP Pankkiliitto osk ja näiden konsolidointiryhmiin kuuluvat yritykset. POP Pankkiliitto toimii POP Pankki -ryhmän ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. POP Pankkien yhteenliittymä on laissa talletuspankkien yhteenliittymästä tarkoitettu yhteenliittymä, jonka keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat yhteisvastuullisesti toistensa veloista ja sitoumuksista. Yhteenliittymän jäsenluottolaitosten vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. POP Pankki -ryhmään kuuluvat myös POP Holding Oy, Suomen Vahinkovakuutus Oy ja POP Pankkien vakuusrahasto, jotka eivät ole keskinäisen vastuun piirissä. Pankin liiketoiminta Kurikan Osuuspankin operatiivisen toiminnan kasvu ja tulos olivat suunnitelmien mukaiset. Tuloksenteon kannalta merkittäviä tapahtumia olivat ryhmässä käyttöön otettujen IFRS- käytäntöjen mukaisesti tehdyt poikkeuksellisen suuret alaskirjaukset. Kurikan Osuuspankki harjoittaa peruspankkitoimintaa ja tarjoaa asiakkailleen monipuolisia pankkipalveluja sekä oman taseensa kautta että välittäen yhteistyökumppaneidensa tuotteita. Välitetyt tuotteet käsittävät luotto-, sijoitus- ja vakuutustuotteita. Välitetyt luotot koostuvat mm. Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n myöntämistä kiinnitysluotoista, joiden määrä vuoden 2015 lopussa oli 29 864 tuhatta euroa. Aktia Hypoteekkipankki ei enää katsauskaudella ole myöntänyt uusia asuntoluottoja, vaan uuslainananto tapahtuu pankkien omista taseista. POP Pankit, Aktia Pankki ja säästöpankit ovat sopineet vakuudellisten joukkovelkakirjalainojen jälleenrahoitusta koskevan yhteistyön päättämisestä. Osuuspankilla oli 2014 välitettyjen luottojen määrään sidottu jälleenrahoitusvelvoite, joka toteutettiin pitkäaikaisena vakuudettomana seniorluottona Aktia Hypoteekkipankille. Jälleenrahoitusvelvoitetta ei ole 31.12.2015.

2 Sijoitustuotteina pankin tuotevalikoimaan kuuluvat yhteistyökumppaneiden, mm. Aktia Rahastoyhtiö Oy:n sijoitusrahastot. Arvopaperipalveluissa yhteistyökumppanina on Nordnet Bank Ab Suomen sivuliike. Pankin välittämät eläke- ja henkivakuutustuotteet tuottaa Aktia Henkivakuutus Oy. Yhteistyön tarkoituksena on turvata kilpailukykyiset eläke- ja säästövakuutuspalvelut POP Pankkien asiakkaille. Vuoden lopussa asiakkailla oli pankin välittämiä rahasto- ja vakuutussäästöjä 37 916 tuhatta euroa. POP Pankkien keskusluottolaitoksena toimii POP Pankkiliiton omistama Bonum Pankki Oy. POP Pankkien asiakkaiden maksuliike siirrettiin helmikuussa 2015 Bonum Pankin välitettäväksi ja toukokuussa 2015 POP Pankkien asiakkaiden Visa-korttien liikkeelle lasku ja hallinnointi siirtyi Bonum Pankille. Osuuspankin osuuskunnan kokous päätti 19.2.2015 muuttaa sääntöjään ja liittyä laissa talletuspankkien yhteenliittymästä tarkoitettuun POP Pankkien yhteenliittymään, jonka keskusyhteisön POP Pankkiliiton jäsen osuuspankki on. Finanssivalvonta myönsi POP Pankkiliitto osk:lle talletuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisön toimiluvan 14.12.2015 ja POP Pankkien yhteenliittymä aloitti toimintansa 31.12.2015. Tulos Kurikan Osuuspankin liikevoitto oli 254 tuhatta euroa (1 047 tuhatta euroa vuonna 2014). Tilikauden voitto oli 1 001 tuhatta euroa (1 074 tuhatta euroa vuonna 2014). Liikevoittoprosentiksi taseen vuosikeskiarvosta muodostui 0,1 prosenttia (0,4). Liiketuloksen heikkeneminen johtui pääosin ryhmätason IFRS- käytännöstä johtuneista merkittävistä alaskirjauksista. Pankin kulutuotto -suhde oli 82,6 prosenttia (78,3). Pankin keskeiset tuloslaskelmaerät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: Tuhatta euroa 01-12/2015 01-12/2014 Muutos-% *) 01-12/2013 Muutos-% **) Korkokate 3 513 3 566-1,5 3 456 3,2 Nettopalkkiotuotot 1 739 1 770-1,8 1 747 1,3 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot -622 153-22 Muut tuotot 291 138 308-55,2 Tuotot yhteensä 4 921 5 627-12,6 5 489 2,5 Henkilöstökulut -1 739-1 755-0,9-1 746 0,5 Muut hallintokulut -1 659-1 681-1,3-1 620 3,8 Muut kulut -665-971 -31,6-843 15,2 Kulut yhteensä -4 063-4 407-7,8-4 209 4,7 Kulu-tuotto -suhde 82,58 78,31 76,68 Arvonalentumistappiot luotoista -603-174 -5 Liikevoitto 254 1 047-75,7 1 274-17,9 Tilikauden voitto 1 001 1 074-6,8 735 46,1 *) Muutos 2015-2014 **) Muutos 2014-2013 Pankin korkokatteeksi muodostui 3 513 tuhatta euroa (3 566). Korkokate pieneni 53 tuhannella edelliseen tilikauteen verrattuna.

3 Korkotuottojen määrä oli 4 996 tuhatta euroa (5 233), jossa vähennystä edellisvuodesta oli 237 tuhatta euroa. Korkotuotoista merkittävimmän osan muodostivat antolainauksen korkotuotot. Korkokulut olivat 1 483 tuhatta euroa (1 667). Korkokulut vähenivät edelliseen tilikauteen verrattuna 184 tuhatta euroa. Korkokulut koostuivat pääasiassa yleisön talletuksille maksetuista koroista. Tilikauden 2015 aikana tehtiin käypää arvoa suojaavien koronvaihtosopimusten korkojen kirjauksiin liittyen kirjauskäytännön muutos. Aikaisemmin käypää arvoa suojaavien koronvaihtosopimusten korot kirjattiin korkokuluihin ja muutoksen jälkeen ne on kirjattu korkotuottoihin. Muutos perustuu siihen, että koronvaihtosopimusten korot ovat asianmukaisesti pankille tuottoa. Pankilla ei tilikauden aikana ollut koronvaihtosopimuksia. Nettopalkkiotuotot olivat 1 739 tuhatta euroa (1 770). Tästä palkkiotuottojen osuus oli 1 960 tuhatta euroa (2 018) ja palkkiokulujen 221 tuhatta euroa (247). Palkkiotuottoihin sisältyy välitetyistä tuotteista saatuja palkkioita yhteensä 480 tuhatta euroa (418), josta välitetyistä kiinnitysluottopankin luotoista saadut palkkiot olivat -38 tuhatta euroa (-25) ja muista välitetyistä tuotteista 518 tuhatta euroa (443). Välitetyistä kiinnitysluotoista saadut palkkiot sisältyvät edellä esitettyihin lukuihin nettomääräisinä. Muista palkkiotuotoista merkittävimpiä olivat palkkiot antolainauksesta 540 tuhatta euroa (586), palkkiot maksuliikenteestä 720 tuhatta euroa (798), palkkiot omaisuuden hoidosta ja lainopillisista tehtävistä 116 tuhatta euroa (109) ja palkkiot takauksista 24 tuhatta euroa (29). Palkkiokulut pienenivät edelliseen vuoteen verrattuna 10,7 prosenttia. Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot olivat -622 tuhatta euroa (153). Tästä myyntivoitot- ja tappiot olivat 952 tuhatta euroa (153). Erään sisältyy myös käyvän arvon rahastosta tuloslaskelmaan siirrettyjä arvonalentumistappioita -1 574 tuhatta euroa (0). Muut tuotot sisältävät tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista, sijoituskiinteistöjen nettotuotot ja liiketoiminnan muut tuotot, yhteismäärältään 291 tuhatta euroa (138). Saadut osingot olivat 119 tuhatta euroa (155), jossa vähennystä edellisvuoteen oli 36 tuhatta euroa. Sijoituskiinteistöjen nettotuotoksi muodostui 15 tuhatta euroa (-70). Ero, 85 tuhatta euroa, johtui korkeammasta käyttöasteesta ja vähäisemmistä perusparannustarpeista. Liiketoiminnan muut tuotot kasvoivat 198,4 prosentilla 157 tuhanteen euroon (52) johtuen kertaluonteisista eristä. Henkilöstökulut muodostuvat palkkakuluista sekä eläke- ja muista henkilösivukuluista. Näiden kulujen kokonaismäärä oli 1 739 tuhatta euroa (1 755), mikä oli 0,9 prosenttia (tai 15 tuhatta euroa) pienempi kuin edellisenä vuonna. Henkilöstökulujen vähennys johtui mm. eläköitymisistä. Muut hallintokulut pienenivät 1,3 prosenttia, 1 659 tuhanteen euroon (1 681). Muut kulut, 665 tuhatta euroa (971), käsittävät poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä sekä liiketoiminnan muut kulut. Suunnitelman mukaisten poistojen määrä oli 123 tuhatta euroa (131). Arvonalentumisia omassa käytössä olevien kiinteistöyhteisöjen osakkeista kirjattiin 0 tuhatta euroa (0). Liiketoiminnan muut kulut pienenivät 35,5 prosenttia, 542 tuhanteen euroon (841). Luotoista ja takauksista kirjattujen arvonalentumistappioiden nettomäärä tilikauden tuloksessa oli 603 tuhatta euroa (174), jossa kasvua edellisvuodesta oli 430 tuhatta euroa. Arvonalentumistappioiden bruttomäärä oli 612 tuhatta euroa (178). Arvonalentumisten palautuksia aikaisemmin toteutuneiksi luottotappioiksi kirjatuista saamisista saatiin 9 tuhatta euroa (4). Arvonalentumistappiot sisältävät saamiskohtaisia arvonalentumisia 420 636 euroa ja saamisryhmäkohtaisia arvonalentumisia 191 493 euroa. Saamisryhmäkohtaiset arvonalentumiset kirjattiin POP Pankki ryhmän keskusyhteisön ohjeistuksen mukaisesti yhtenäisin periaattein POP Pankki ryhmässä.

4 Liiketoiminnan tuottoja kasvatti talletussuojarahaston kannatusmaksun palautus, joka johtui talletussuojajärjestelmän uudistuksesta. Tase Pankin tase kasvoi vuoden 2015 aikana 5,9 prosenttia ja oli vuoden lopussa 261 682 tuhatta euroa (247 001). Taseessa olevien luottojen määrä oli 191 923 tuhatta euroa. Luottojen keskikorko oli 2,4 prosenttia. Talletusten määrä oli 220 394 tuhatta euroa ja niiden keskikorko 0,6 prosenttia. Kurikan Osuuspankin taseen keskeiset erät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: Tuhatta euroa 31.12.2015 31.12.2014 Muutos-% **) 31.12.2013 Muutos-% ***) Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 191 923 189 927 1,1 187 712 1,2 Luotot 191 923 189 927 1,1 187 712 1,2 Sijoitukset 67 916 55 132 23,2 49 742 10,8 Saamiset luottolaitoksilta 25 546 17 067 49,7 26 498-35,6 Saamistodistukset 3 935 4 719-16,6 6 199-23,9 Osakkeet ja osuudet 33 608 28 370 18,5 12 544 Kiinteistöt 4 827 4 975-3,0 4 501 10,5 Yleisön talletukset *) 220 394 204 694 7,7 199 026 2,8 Velat luottolaitoksille 2 331 4 048-42,4 3 076 31,6 Liikkeeseen lasketut velkakirjat 4 580 4 988-8,2 5 396-7,6 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat *) 4 580 4 573 0,2 4 566 0,2 Velat, joilla on huonompi etuoikeus 0 415 830-50,0 Oma pääoma 21 536 19 959 7,9 18 794 6,2 Tilinpäätössiirtojen kertymä 7 488 8 489-11,8 8 830-3,9 ROA % 0,0 0,3 0,4 ROE % -0,2 2,8 4,0 Omavaraisuusaste 10,5 10,7 10,6 Vakavaraisuussuhde 16,07 % 16,67 % *) Luku ei sisällä suojauksesta johtuvaa käyvän arvon muutosta **) Muutos 2015-2014 ***) Muutos 2014-2013 Luotonanto Kurikan Osuuspankin luotonannon kokonaismäärä tilikauden lopussa oli 221 787 tuhatta euroa (226 183). Luotonanto sisältää pankin taseessa olevat luotot 191 923 tuhatta euroa (189 927) sekä pankin välittämät Aktia Hypoteekkipankin kiinnitysluotot, jotka eivät sisälly pankin taseeseen. Välitettyjen kiinnitysluottojen määrä vuoden lopussa oli 29 864 tuhatta euroa (36 256). Pankin valtion varoista välittämät luotot sisältyvät pankin taseeseen erään Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä. Niiden määrä vuoden lopussa oli 1 400 tuhatta euroa (1 569). Mukaan luettuna välitetyt kiinnitysluotot, luottoja nostettiin ja uudistettiin vuoden aikana yhteensä 41 368 tuhatta euroa. Luotonannon nettovähennys oli 4 397 tuhatta euroa eli 1,9 prosenttia. Luotonannon kehitykseen vaikuttivat yleisen talouden tilanteen mukainen luottojen kysyntä ja varautuminen välitettyjen hypoteekkiluottojen siirtämiseksi taseeseen Järjestämättömien saamisten määrä säilyi edelleen kohtuullisella tasolla.

5 Järjestämättömät saamiset olivat 2 381 tuhatta euroa (2 871) eli 491 tuhatta euroa pienemmät kuin vuotta aiemmin. Järjestämättömien saamisten määrä oli 1,2 prosenttia (1,5) pankin taseessa olevien luottojen ja taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin sisältyvien takausten yhteismäärästä ja 1,1 prosenttia (1,2) kokonaisluotonannon ja taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin sisältyvien takausten yhteismäärästä. Taseen ulkopuoliset sitoumukset Taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin kuuluvat asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset ja asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset. Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset, 2 123 tuhatta euroa (4 646) muodostuvat pääasiassa pankki- ja muista takauksista. Muihin takauksiin sisältyvät pankin antamat omavelkaiset takaukset omasta ja muiden POP pankkien puolesta Bonum Pankki Oy:lle (aiemmin Aktia Pankki Oyj:lle) liittyen pankkien tekemään maksuliiketilisopimukseen ja Aktia Hypoteekkipankki Oyj:lle liittyen välitetyistä kiinnitysluotoista mahdollisesti aiheutuvien tappioiden korvaamiseen. Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset, joiden määrä tilikauden päättyessä oli 6 155 tuhatta euroa (5 961) koostuvat pääasiassa myönnetyistä nostamattomista luotoista. Sijoitukset Pankin sijoitukset kohdistuivat pääosin talletuksiin muissa luottolaitoksissa, saamistodistuksiin, osakkeisiin ja osuuksiin sekä kiinteistöihin, jotka sisältyvät tase-erään Aineelliset hyödykkeet. Pankin talletukset muissa luottolaitoksissa olivat 25 546 tuhatta euroa (17 067). Määrä oli 8 479 tuhatta euroa suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Sijoitukset saamistodistuksiin muodostuivat rahamarkkina-arvopapereista ja joukkovelkakirjalainoista. Niiden määrä tilikauden päättyessä oli 3 935 tuhatta euroa (4 719), mikä on 16,6 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Sijoitukset osakkeisiin ja osuuksiin olivat kauden päättyessä 33 608 tuhatta euroa (28 370). Tästä toiminnalle välttämättömien osakkeiden ja osuuksien osuus oli 5 819 tuhatta euroa (5 630) ja muiden osakkeiden ja rahasto-osuuksien osuus 27 789 tuhatta euroa (22 740). Pankin kiinteistöomaisuuden arvo taseessa oli 4 827 tuhatta euroa (4 975). Tästä omassa käytössä olevien kiinteistöjen arvo oli 1 934 tuhatta euroa (1 992) ja sijoituskiinteistöjen arvo 2 893 tuhatta euroa (2 983). Tilikauden aikana aktivoitiin taseeseen 34 tuhannella eurolla kiinteistöihin kohdistuvia perusparannusmenoja. Vuoden 2015 aikana pankki myi omistamiensa kiinteistöyhteisöjen osakkeita 49 tuhannen euron arvosta. Johdannaissopimukset Pankki ei tilikauden aikana käyttänyt johdannaissopimuksia. Yleisön talletukset Pankin varainhankinnasta valtaosa muodostui yleisöltä vastaanotetuista talletuksista. Talletusten määrä vuoden lopussa oli 220 394 tuhatta euroa (204 694). Talletukset kasvoivat vuoden aikana 15 700 tuhatta euroa eli 7,7 prosenttia.

6 Talletukset käyttely- ja säästämistileillä vähenivät vuoden aikana 173 tuhatta euroa eli 0,1 prosenttia ja niiden määrä vuoden vaihteessa oli 132 836 tuhatta euroa (133 008). Sijoittamis- ja asuntosäästöpalkkiotilien kasvu oli 15 873 tuhatta euroa eli 22,1 prosenttia ja niitä oli vuoden vaihteessa 87 558 tuhatta euroa (71 686). Muutokseen vaikuttivat pankin varautuminen hypoteekkiluottojen siirtämiseen omaan taseeseen. Muut velat Muut velat muodostuvat pääasiassa veloista luottolaitoksille ja liikkeeseen lasketuista velkakirjoista, joita ovat sijoitustodistukset, joukkovelkakirjalainat sekä debentuurit, joilla on huonompi etuoikeus kuin pankin muilla veloilla. Velat luottolaitoksille olivat 2 331 tuhatta euroa (4 048). Pankki ei laskenut vuoden aikana liikkeeseen uusia velkakirjalainoja. Tilikauden päättyessä liikkeeseen laskettujen velkakirjojen määrä pankin taseessa oli yhteensä 4 580 tuhatta euroa (4 988), josta sijoitustodistuksia oli 0 tuhatta euroa, joukkovelkakirjalainoja 4 580 tuhatta euroa ja debentuurilainoja 0 tuhatta euroa. Muut vieraan pääoman erät muodostuivat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja tilinpäätössiirtojen kertymä Pankin oma pääoma tilikauden päättyessä oli 21 536 tuhatta euroa (19 959). Lisäystä edelliseen tilikauteen verrattuna oli 1 577 tuhatta euroa. Omaan pääomaan sisältyvän käyvän arvon rahaston määrä laskennallisilla veroilla oikaistuna oli -365 tuhatta euroa (-917). Määrä koostui rahavirtaa suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutoksesta 0 tuhatta euroa (0) ja myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutoksesta -365 tuhatta euroa (-917). Tilinpäätössiirtoja ovat poistoerot ja vapaaehtoiset varaukset, joiden yhteismäärä kauden päättyessä oli 7 488 tuhatta euroa (8 489), josta luottotappiovaraus oli 7 488 tuhatta euroa (8 489). Vuonna 2015 luottotappiovarausta purettiin -1 001 tuhatta euroa (purettiin -342 tuhatta euroa), jonka jälkeen varauksen määrä tilinpäätöksessä oli 4,5 prosenttia saamisista. Varauksesta 1 427 tuhatta euroa on siirretty vararahastoon. Tilikauden aikana ei kirjattu poistoeron muutosta. Konsernitilinpäätös Kurikan Osuuspankki muodostaa konsernin, johon kuuluvat emopankki ja sen 71,80 %:sti omistama Koy Kylymäjyrä. Pankin tytäryhtiö Koy Kylymäjyrä on jätetty konsernitilinpäätöksen ulkopuolelle, koska se on luottolaitoslain 12 luvun 10 :ssä tarkoitettu pieni tytäryhtiö. Tytäryhtiön vaikutus konsernin tulokseen ja omaan pääomaan on vähäinen. Vapaaehtoiset ja lakisääteiset rahastot Kurikan Osuuspankki kuuluu jäsenenä POP Pankkien vakuusrahastoon. Vakuusrahaston tehtävänä on POP Pankkien vakaan toiminnan turvaaminen. Rahasto on velaton, eikä se ole tehnyt toimintansa aikana tukipäätöksiä. Rahastolla on varoja 12,9 milj. euroa (13,0). Vapaaehtoisessa

7 vakuusrahastossa pankki ei kuulu sellaiseen yhteisvastuujärjestelyyn, jossa se vastaisi toisen pankin veloista tai sitoumuksista. Rahaston hallitus on päättänyt ryhtyä valmistelemaan vakuusrahaston purkamista perustuen vakuusrahaston ja sen jäsenpankkien 18.12.2014 tekemään sopimukseen. POP Pankkien yhteenliittymän aloitettua toimintansa jäsenpankeilla ei ole tarvetta erilliselle vakuusrahastolle. Vakuusrahaston valtuuskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä rahaston purkamisesta. Osuuspankki on talletussuojarahaston jäsen. Uusi luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisua koskeva lainsäädäntö tuli voimaan 1.1.2015. Samalla Suomeen perustettiin uusi rahoitusvakausvirasto hoitamaan sekä kriisinratkaisutehtäviä että talletussuojaa. Virastolla on laajat toimivaltuudet taloudellisiin vaikeuksiin ajautuneiden pankkien kriisinratkaisussa. Viraston tehtävänä on lisäksi hallinnoida perustettavaa rahoitusvakausrahastoa. Rahoitusvakausrahasto muodostuu vakausmaksuin kartutettavasta kriisinratkaisurahastosta ja talletussuojamaksuin kartutettavasta uudesta talletussuojarahastosta. Virasto kerää suomalaisilta pankeilta sekä talletussuojamaksuja että vakausmaksuja. Vanha talletussuojarahasto, jonka jäsen osuuspankki on, huolehtii jäsenpankeilleen määrättävistä talletussuojamaksuista siinä suhteessa kuin kukin jäsenpankki on vuosien kuluessa kartuttanut vanhaa talletussuojarahastoa. Pankin kannatusmaksu rahastolle oli 122 tuhatta euroa. POP Pankki -ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään jatkossa talletussuojan osalta yhtenä pankkina. POP Pankki -ryhmän talletuspankkeja ovat POP Pankit ja Bonum Pankki Oy. Kurikan Osuuspankki kuuluu myös sijoittajien korvausrahastoon, jonka suojan piiriin kuuluvat kaikki ei-ammattimaiset sijoittajat. Myös sijoittajien korvausrahaston osalta POP Pankki - ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään jatkossa yhtenä pankkina. Vakavaraisuuden hallinta Kurikan Osuuspankki on määritellyt vakavaraisuuden hallintaprosessin, jonka tavoitteena on pankin riskinkantokyvyn riittävyyden turvaaminen suhteessa toiminnan kaikkiin olennaisiin riskeihin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi pankki tunnistaa ja arvioi toimintaansa liittyvät riskit kattavasti ja mitoittaa riskinkantokykynsä vastaamaan pankin riskien yhteismäärää. Vakavaraisuutensa turvaamiseksi pankki asettaa riskiperusteiset pääomatavoitteet ja laatii pääomasuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Vakavaraisuuden hallintaprosessin tavoitteena on myös ylläpitää ja kehittää laadukasta riskienhallintaa. Pankki toimii strategiansa mukaisesti vähittäispankkitoiminnassa. Toimimalla vain tällä liiketoiminta-alueella pankki kykenee pitämään toimintaansa sisältyvät riskit hallittavina ja toiminnan laatuun nähden pieninä. Osuuspankin vakavaraisuuden hallinnasta vastaa pankin hallitus, joka myös määrittelee toimintaan liittyvät riskirajat. Pankin hallitus käy vuosittain läpi pankin vakavaraisuuden hallintaan liittyvät riskit, pääomasuunnitelman sekä riskeille asetetut rajat. Vakavaraisuuden hallintaprosessissaan pankki laatii mm. tulos-, kasvu- ja vakavaraisuusennusteita. Ennusteiden perusteella pankki kartoittaa tarvittavat toimenpiteet, joilla liiketoimintastrategian mukainen vakavaraisuustaso kyetään ylläpitämään. Pankki soveltaa vakavaraisuuslaskennassa luottoriskin laskentaan standardimenetelmää ja operatiivisen riskin osalta perusmenetelmää. Standardimenetelmässä vastuut jaetaan vastuuryhmiin ja vähittäissaamisten ryhmässä on määritelty luotonannon hajautukselle vaadittavat vähimmäisrajat. Kurikan Osuuspankki julkistaa vakavaraisuuslaskennan kannalta olennaiset tiedot vuosittain osana toimintakertomustaan ja tilinpäätöksen liitetietoja. Puolivuosittain tehtävässä osavuosikatsauksessa julkistetaan keskeiset vakavaraisuustiedot. Kurikan Osuuspankin omat varat (TC) yhteensä olivat 23.650 tuhatta euroa (22.834), kun omien varojen vähimmäisvaatimus 11.771 tuhatta euroa (10.956). Ensisijainen pääoma (T1) oli 23.071

8 tuhatta euroa, josta ydinpääoman (CET1) osuus oli 23.071 tuhatta euroa ja ensisijaisten lisäpääomien (AT1) osuus oli 446 tuhatta euroa. Toissijainen pääoma (T2) oli 134 tuhatta euroa. EU:n vakavaraisuusasetus N:o 575/2013 ei tunnista Kurikan Osuuspankin liikkeeseen laskemia lisäosuuksia säätelyn määrittelemiksi pääomainstrumentiksi, joten lisäosuus ei ole sääntelyn mukaan jäsenluottolaitoksen omien varojen erä. Vakavaraisuusasetusta sovelletaan 1.1.2014 alkaen, mutta lisäosuuksia koskevien siirtymäsäännösten osalta soveltaminen muuttuu asteittain niin, että lisäosuudet vähenevät asteittain ja poistuvat kokonaisuudessaan pankin omista varoista vuonna 2022. Kurikan Osuuspankin omiin varoihin sisältyi 31.12.2015 siirtymäsäädöksen piirissä käsiteltäviä lisäosuuksia 2.273.880 euroa. Kurikan Osuuspankki voi laskea liikkeelle korvaavia pääomainstrumentteja POP Osuuksia. Kurikan Osuuspankki on laskenut liikkeelle POP Osuuksia 2.677.300 euroa. Kurikan Osuuspankin vakavaraisuussuhde säilyi edelleen hyvällä tasolla, vaikka pankin vakavaraisuussuhde laski 0,60 prosenttiyksikköä ja oli vuoden lopussa 16,07 prosenttia. Ensisijaisen pääoman (T1) suhde riskipainotettuihin eriin oli 15,98 % (15,97 %). POP Pankki -ryhmä julkistaa nk. Pilari III -vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. POP Pankki - ryhmän tilinpäätös on saatavissa keskusyhteisön toimitiloista osoitteesta Hevosenkenkä 3, 02600 Espoo tai sähköisesti osoitteessa www.poppankki.fi. Vakavaraisuuslaskennan pääerät, tuhatta euroa Emo Omat varat Ydinpääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja 27 346 25 212 Ydinpääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut -4 275-3 896 Ydinpääoma (CET1) yhteensä 23 071 21 316 Ensisijainen lisäpääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja 446 555 Ensisijaiseen lisäpääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut 0 Ensisijainen lisäpääoma (AT1) 446 555 Ensisijainen pääoma (T1 = CET1 + AT1) 23 517 21 872 Toissijainen pääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja 134 526 Toissijaiseen pääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut 0 436 Toissijainen pääoma (T2) yhteensä 134 962 Omat varat yhteensä (TC = T1 + T2) 23 651 22 834 Riskipainotetut erät yhteensä 147 140 136 946 josta luotto- ja vastapuoliriskin osuus 134 932 125 551 josta vastuun arvonoikaisuriski (CVA) 0 josta markkinariskin osuus (valuuttakurssiriski) 1 386 710 josta operatiivisen riskin osuus 10 823 10 685 Ydinpääoma (CET1) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%) 15,68 % 15,57 % Ensisijainen pääoma (T1) suhteessa riskipainotettuihin erin (%) 15,98 % 15,97 % Omat varat yhteensä (TC) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%) 16,07 % 16,67 % Vähimmäisomavaraisuusaste Ensijainen pääoma (T1) 23 071 21 811 Vastuut yhteensä 263 412 250 747 Vähimmäisomavaraisuusaste, % 8,76 % 8,70 %

9 Kurikan Osuuspankin vakavaraisuuden kehitykseen vaikuttivat tuloksen lisäksi taseen kasvu, muuttunut sääntely ja POP Osuuksien emissio. Osuuspankin vakavaraisuuden odotetaan tulevaisuudessakin täyttävän vaaditun 8 %:n vähimmäistason. Vähimmäisvakavaraisuusvaatimuksen lisäksi 1.1.2015 otettiin käyttöön kiinteä lisäpääomavaatimus 2,5 % sekä muuttuva lisäpääomavaatimus, jonka viranomaiset voivat tarvittaessa asettaa 0-2,5 %:n tasolle. Finanssivalvonnan johtokunta ei ole asettanut muuttuvaa lisäpääomavaadetta vuonna 2015 kotimaisille saamisille, joista pankin saamiset pääasiallisesti muodostuvat. Maksuvalmiusvaatimus LCR:n sitova soveltaminen alkoi 60 %:n tasolla 1.10.2015, josta se nousee asteittain 100 %:n tasolle 1.1.2018 mennessä. EU päättää pysyvän varainhankinnan vaatimuksen NSFR:n ja vähimmäisomavaraisuusasteen sitovuudesta ja sisällöstä seurantajakson jälkeen. Tämänhetkisen tiedon perusteella ne tulevat sitoviksi vaatimuksiksi aikaisintaan vuonna 2018. Riskienhallinta Riskienhallinnan tavoite Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että pankin liiketoiminnasta aiheutuvat riskit on tunnistettu, arvioitu ja mitoitettu hyväksytylle tasolle ja että riskejä valvotaan ja ne ovat oikeassa suhteessa pankin riskinkantokykyyn. Riskienhallinnan keskeiset osa-alueet ovat luottoriskit, markkinariskit sisältäen korko- ja hintariskit, rahoitusriskit, kiinteistöriskit sekä strategiset ja operatiiviset riskit. Pankki seuraa riskikartalla eri riskien keskinäisiä riippuvuuksia. Periaatteet ja organisointi Kurikan Osuuspankin riskienhallintastrategia perustuu hallituksen pankille vahvistamaan päämäärään ja liiketoimintastrategiaan, riskienhallintaohjeisiin, valtuusjärjestelmään sekä keskeisimmistä liiketoiminnan osa-alueista tuotettavaan riski- ja poikkeamaraportointiin. Pankki kohdistaa strategiansa mukaisesti liiketoimintansa vähittäispankkitoiminnan vähäriskiseen osaan. Pankilla ei ole taloudelliseen kantokykyynsä nähden ylisuuria asiakas- tai sijoitusriskikeskittymiä eikä pankki niitä strategiansa mukaisesti myöskään ota. Pankki pitää vakavaraisuutensa turvallisella tasolla. Pankin vakavaraisuutta ja riskienkantokykyä vahvistetaan kannattavalla liiketoiminnalla. Luotto- ja muiden riskien muodostaman tappiouhan pankki huomioi tilinpäätöksessään riittävillä arvonalentumiskirjauksilla ja muilla tappiokirjauksilla. Hallitukselle annetaan säännöllisesti tietoa pankin eri riskeistä ja niiden tasoista. Hallitus myös hyväksyy valtuudet ja puitteet riskinotolle määrittelemällä sallitut riskirajat luotto- ja markkinariskeille. Valtuuksien puitteissa vastuu päivittäisestä riskienseurannasta ja valvonnasta kuuluu toimivalle johdolle. Toimiva johto hyödyntää seurannassaan järjestelmien tuottamia raportteja eri riskien osa-alueilta. Riskien raportointiin ja seurantaan tarkoitetut järjestelmät sekä käytännöt täyttävät riskienhallinnalle asetetut edellytykset ottaen huomioon pankin toiminnan luonteen ja laajuuden.

10 Riskienhallinnan ja compliancen järjestelyt Pankissa on toteutettu compliance-toiminto suhteellisuusperiaatetta noudattaen. Ylimmän hallintoelimen jäsenten valinnassa noudatettava monipuolisuuteen tähtäävä toimintamalli ja sen tavoitteet ja päämäärät Pankin ohjeistuksessa on korostettu hallituksen monipuolisuuden merkitystä. Monipuolisuustavoitteeseen pyritään vuosittaisen hallituksen itsearvioinnin avulla.

11 Luottoriskit Luottoriskien hallinnan tavoitteena on rajoittaa asiakasvastuista syntyvien riskien tulos- ja vakavaraisuusvaikutukset hyväksyttävälle tasolle. Hallituksen vahvistama liiketoimintastrategia ja luotonanto-ohjeet määrittelevät enimmäismäärät riskikeskittymille ja ohjaavat luotonannon suuntaamista asiakassektoreittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Pankin keskeisiä asiakasryhmiä ovat toimialueen henkilöasiakkaat ja maatilayritykset sekä pienyritykset. Pankin varainhankinnasta pääosa on myönnetty luottoina pankin asiakkaille. Pankin taseessa olevista luotoista kotitalouksien ja elinkeinonharjoittajien yhteinen osuus on noin 60,3 % (60,0 %). Maatilayrittäjien osuus taseessa olevista luotoista on 17,6 % (17,3 %) ja muiden 22,1 % (22,7 %). Valtaosa, 67,6 % (67,2 %), pankin luotoista on myönnetty asuntovakuutta vastaan. Yritys- ja maatilatalousluottoriskien hallinta perustuu asiakasvastuuhenkilön suorittamaan asiakasseurantaan ja sisäiseen luottokelpoisuusluokitteluun. Henkilöasiakkaan luottokelpoisuuden arviointi rakentuu pankin hyvään asiakastuntemukseen ja sen pohjalta tehtävään arvioon asiakkaan maksukyvystä. Pankin hallitus tekee suurimmat luottopäätökset. Hallitus on edelleen delegoinut luottovaltuuksia pankin johdolle, luottotoimikunnalle ja muille nimetyille toimihenkilöille. Luottopäätökset tehdään pankin hallituksen vahvistamien luotonanto-ohjeiden mukaisesti. Pääsääntönä on vähintään kahden päätöksentekijän periaate. Luottopäätökset perustuvat asiakkaan luottokelpoisuuteen ja maksukykyyn sekä muiden luoton myöntämiskriteereiden, kuten vakuusvaatimusten täyttymiseen. Luotot on myönnetty pääosin turvaavin vakuuksin. Vakuudet arvostetaan varovaisesti käypään arvoon ja niiden käypiä arvoja seurataan säännöllisesti sekä tilastoja että hyvää toimialuetuntemusta hyödyntämällä. Pankin hallitus on vahvistanut pankille ohjeet eri vakuusmuotojen arvostuksista ja niiden vakuusarvoista, joita vastaan luottoa voidaan myöntää. Luottoriskiä arvioidaan jatkuvasti seuraamalla mm. takaisinmaksussa esiintyviä viivästyksiä ja järjestämättömiä luottoja. Asiakaskohtaisia vastuiden ja vakuuksien määriä seurataan asiakasvastuuhenkilöiden taholta perustuen jatkuvaan maksukäyttäytymisen ja asiakkaiden toiminnan seuraamiseen. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti suuret asiakasvastuut ja järjestämättömät luotot. Raportointi sisältää mm. riskien määrän ja kehityksen asiakaskokonaisuuksittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden vastuut ylittäisivät luottolaitoslain asettaman ylärajan 25 prosenttia pankin omista varoista. Pankin luottokantaan sisältyvät riskit ovat tehtyjen selvitysten perusteella pankin vuositulostasoon ja riskinkantokykyyn nähden alhaisella tasolla. Rahoitusriski Rahoitusriski on jälleenrahoituksen saatavuuteen ja hintaan liittyvä riski, joka syntyy, kun saamisten ja velkojen maturiteetit poikkeavat toisistaan. Rahoitusriski syntyy myös, jos saatavat ja velat ovat liiaksi keskittyneet yksittäisille vastapuolille. Rahoitusriskiä arvioidaan maturiteettiluokittain kunkin luokan saatavien ja velkojen erotuksen suuruudella. Rahoitusriskiä hallitaan mm. pitämällä riittävästi likvidejä varoja maksuvalmiuden takaamiseksi. Rahoitusriskiä seurataan raportoimalla hallitukselle pankin rahoitustilanteesta sekä maksuvalmiusasemasta. Raportointi perustuu tietoihin saatavien ja velkojen erääntymishetkistä sekä käytettävissä olevista limiiteistä. Kurikan Osuuspankki hankkii tarvitsemansa jälleenrahoituksen talletuksina omalta toimialueeltaan. Talletustiliehtojen mukaan merkittävä osa jälleenrahoituksesta on avistaehtoista jakautuen yli 13 600 tallettaja-asiakkaalle. Pankin tavoitteena on pidentää jälleenrahoituksensa maturiteettia ja ylläpitää laajaa rahoituspohjaa.

12 Pankki sijoittaa varainhankinnastaan enintään 95 prosenttia luotonantoon ja pitää maksuvalmiutensa hyvänä sijoittamalla likvidit varat pääosin jälkimarkkinakelpoisiin rahoitusinstrumentteihin ja lyhytaikaisiin talletuksiin muihin rahalaitokseen. Pankin taseessa olevista luotoista on 16,1 % (15,3 %) luotoissa, joiden luottoaika on yli 20 vuotta. Vuoden 2015 aikana pankin rahoitusasema pysyi hyvänä. Korkoriski Korkoriskillä tarkoitetaan korkotason muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja vakavaraisuuteen. Korkoriski aiheutuu saatavien ja velkojen toisistaan poikkeavista korkoperusteista sekä eriaikaisista korontarkistus- tai erääntymisajankohdista. Pankki ei käyttänyt tilikaudella johdannaisia korkoriskeiltä suojautumiseen. Avoimen korkoriskin määrää mitataan korkoherkkyydellä, joka huomioi edellä mainittujen korkoshokkien vaikutuksen korkokatteeseen tulevina vuosina. Pankin korkoriski oli 31.12.2015 + 1 /- 6 prosenttia 12 kk:n korkokatteesta, jos korkotaso muuttuisi yhden prosenttiyksikön verran. Kahden prosenttiyksikön muutoksella pankin korkoriski olisi vastaavasti + 11 /- 6 prosenttia 12 kk:n korkokatteesta. Korkoriski raportoidaan säännöllisesti hallitukselle. Johdannaissopimukset Pankilla ei ollut tilikaudella käytössä johdannaisia korollisten velkojen suojaamistarkoituksessa. Markkinariski Markkinariskillä tarkoitetaan korkojen ja markkinahintojen muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja omiin varoihin. Kaupankäyntitoiminnassa korkojen muutos aiheuttaa markkinariskin toteutumisen arvopapereiden markkina-arvon muutoksena. Osakeriskillä tarkoitetaan mm. julkisesti noteerattavien osakkeiden ja rahasto-osuuksien kurssimuutosten aiheuttamaa tulosvaikutusta. Pankin tavoitteena arvopaperisijoituksissa on hankkia tuotto-riskisuhteeltaan kilpailukykyinen tuotto sijoitetulle pääomalle. Pankki sijoittaa arvopapereihin vain siten, että kurssimuutosten tulosvaikutus ei vaaranna pankin vakavaraisuutta tai kannattavuutta. Tilinpäätöshetkellä realisoitumattomia arvomuutoksia sisältyy käyvän arvon rahastoon, määrältään -365 tuhatta euroa (-917)) ja myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonmuutos -365 tuhatta euroa (-917). Arvopapereiden realisoitumattomista arvonmuutoksista aiheutuva vaikutus pankin omiin varoihin oli -1 940 tuhatta euroa (-917) mikä on -8,2 % (-4,0 %) pankin omista varoista tilikauden päättyessä. Pankilla ei ole arvopapereihin liittyvää koko toiminnan selvitysriskistä aiheutuvaa vähimmäisvakavaraisuusvaatimusta. Sijoitusten hajauttamisella vähennetään yksittäisistä sijoituksista aiheutuvaa keskittyneisyysriskiä. Pankilla ei ole sijoituskokonaisuuksia, joissa sijoitusten ja saamisten määrä ylittäisi luottolaitoslain asettaman ylärajan 25 prosenttia pankin omista varoista. Pankki seuraa kuukausittain sijoitustarkoitukseen hankittujen arvopapereiden markkina-arvoja ja niiden transaktioihin liittyviä kassavirtoja. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti arvopaperisalkun sisältö ja taseasema. Arvopaperisalkkuun sisältyvää markkinariskiä arvioidaan suhteessa pankin tulokseen ja omiin varoihin.

13 Kiinteistöriski Kiinteistöriskillä tarkoitetaan kiinteistöomaisuuteen kohdistuvaa arvonalentumis-, tuotto- tai vahingoittumisriskiä. Kiinteistösijoitukset eivät kuulu pankin ydinliiketoimintaan. Pankin kiinteistökohteet on vakuutettu pääosin täysarvovakuutuksilla. Pankin sijoituskiinteistöomaisuus on arvioitu pääosin tuottoarvo-menetelmällä. Markkinaperusteista tuottovaadetta asetettaessa on otettu huomioon kiinteistökohteen sijainti, kunto, käyttötarkoitus ja markkinanäkymät. Tuottoarvomenetelmän lisäksi erityisesti asuntojen ja maa-alueiden arvioinnissa on käytetty kauppahintamenetelmää. Pankin kiinteistöriskiä seurataan säännöllisesti hallitukselle tehtävällä raportoinnilla, jossa raportoidaan kiinteistöjen tuotot, sitoutuneet pääomat, vuokrausasteet ja kiinteistöjen tuottoprosentit. Kiinteistöomaisuuden arvo on maltillinen verrattuna pankin taseeseen ja pankin omiin pääomiin eikä kiinteistöomaisuuden arvoihin tällä hetkellä kohdistu sellaisia arvonalentamistarpeita, joilla olisi olennaista vaikutusta pankin lähivuosien tulokseen ja vakavaraisuuteen. Pankin omassa käytössä oleviin kiinteistöihin ja kiinteistöyhtiöiden osakkeisiin sitoutunut pääoma oli tilinpäätöshetkellä 2 245 tuhatta euroa (2 345). Sijoituskiinteistöomaisuuteen sitoutunut pääoma väheni verrattuna edelliseen tilikauteen ja oli määrältään 3 619 (3 834) tuhatta euroa, mikä on 1 prosenttia pankin taseen loppusummasta. Strategiset ja operatiiviset riskit Strategisella riskillä tarkoitetaan pankin toimintaympäristön kehitykseen nähden väärin valitusta liiketoimintastrategiasta syntyviä menetyksiä. Strategiset riskit pyritään minimoimaan päivittämällä strategiset ja vuositason suunnitelmat säännöllisesti. Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan menetyksiä, jotka voivat johtua sisäisistä puutteellisuuksista järjestelmissä, prosesseissa ja henkilöstön toiminnassa tai ulkoisista liiketoimintaan vaikuttavista tekijöistä. Operatiivisten riskien toteutumista pyritään minimoimaan henkilöstön jatkuvalla kehittämisellä ja kattavilla toimintaohjeilla sekä sisäisen valvonnan toimenpiteillä mm. eriyttämällä mahdollisuuksien mukaan asioiden valmistelu, päätöksenteko, toimeenpano ja valvonta toisistaan. Pankki on varautunut erityisellä vakuutuksella pankkitoiminnassa mahdollisesti toteutuviin operatiivisiin riskeihin ja niistä aiheutuviin vahinkoihin. Oikeudellisten riskien toteutumista osaltaan vähentävät laajasti käytössä olevat vakiomuotoiset sopimusehdot. Tietojärjestelmien toimintahäiriöistä aiheutuviin riskeihin on varauduttu jatkuvuussuunnittelulla. Operatiivisia riskejä seurataan keräämällä tietoa pankkia kohdanneista taloudellisista menetyksistä ja mahdollisista väärinkäytöksistä. Hallitukselle raportoidaan vähintään kahdesti vuodessa havainnot pankin operatiivisista riskeistä. Toimiva johto hyödyntää sisäisen valvonnan tuottamaa raportointia ohjeistuksen noudattamisesta sekä tietoja toimintaympäristön muutoksista. Sisäinen tarkastus Hallitus on asettanut pankille sisäisen tarkastuksen ja vahvistaa sisäiselle tarkastukselle tarkastussuunnitelman sekä raportointiperiaatteet.

14 Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on pankin toimintaorganisaation sisäisen valvonnan laajuuden ja riittävyyden arviointi sekä riskienhallintajärjestelmien toimivuuden valvonta ja arviointi. Sisäinen tarkastus raportoi havainnoistaan hallitukselle ja toimitusjohtajalle. Pankin hallitus käsittelee sisäisen tarkastuksen laatimat tarkastusyhteenvedot vuosittain. Sisäinen valvonta Pankin sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että pankissa eri tasoille asetetut päämäärät ja tavoitteet saavutetaan sovittuja ja asetettuja sisäisen valvonnan ohjeita noudattaen. Sisäinen valvonta on pankin sisältä käsin tapahtuvaa hallintoelinten ja organisaation itsensä hoitamaa tarkkailua ja kohdistuu ensisijassa toiminnan tilaan, laatuun ja tuloksiin. Sisäistä valvontaa suorittavat hallintoneuvosto, hallitus, toimitusjohtaja, esimiehet ja toimihenkilöt. Lisäksi toimihenkilöillä on velvollisuus ilmoittaa poikkeamista ja laittomuuksista ylemmälle organisaatiolle. Hallinto ja henkilöstö Pankin jäsenmäärä oli 31.12.2015 7.000 jäsentä (7.089 vuonna 2014). Osuuskunnan varsinaisessa osuuskuntakokouksessa vahvistettiin vuoden 2014 tilinpäätös ja myönnettiin vastuuvapaus pankin hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Pankin voitonjakokelpoisista varoista 13 811 657,16 euroa päätettiin käyttää voitonjakoon 98 755,31 euroa, pankin vapaan oman pääoman rahastoon siirrettiin 975 282,86. Osuuskuntakokous päätti hallintoneuvoston jäsenmääräksi vuodelle 2016 25 jäsentä. Erovuoroisista hallintoneuvoston jäsenistä valittiin uudelleen toimikausiksi 2016-2018 Kairi Alanko, Tapio Harmanen, Veli-Matti Hirsimäki, Elisa Korjonen, Päivi Krekola, Rainer Kuusisto, Olli Latva-Luopa, Liisa Lempiäinen, Masa Mäki- Jyllilä ja Mauno Vataja. Ikänsä puolesta eroamaan joutuvien Tauno Hautalan ja Reijo Pättikankaan tilalle ei valittu uusia jäseniä, eikä myöskään hallitukseen valitun Olavi Kuja-Lipastin tilalle. Pankin tilintarkastajaksi valittiin KHT Jari Paloniemi sekä varatilintarkastajaksi KHT Tapani Rotola-Pukkila. Pankin hallintoneuvoston puheenjohtajana toimi Kari Ollikkala ja varapuheenjohtajana Anna- Kaisa Niemi. Hallintoneuvosto kokoontui kolme (3) kertaa. Kurikan Osuuspankin hallitukseen kuuluu kahdeksan (8) jäsentä. Hallituksen puheenjohtajana on toiminut Hannu Latva-Hirvelä ja varapuheenjohtajana Kari Piirto sekä toimitusjohtajana Teemu Teljosuo. Toimitusjohtajan sijaisena on toiminut Pekka Nokso 19.11.2015 saakka. Hallintoneuvosto määräsi kokouksessaan 17.11.2015 toimitusjohtajan sijaiseksi Eija Lintalan. Hallitus kokoontui vuoden aikana 25 kertaa. Hallituksen varsinaiset jäsenet: Nimi ammatti jäsenyyden alkamisvuosi Latva-Hirvelä Hannu, pj metsäpalveluesimies 1991 Piirto Kari, varapj maatalousyrittäjä 1995 Haavisto Arto yrittäjä 2009 Kiskola Veli-Pekka rakennusmestari 2013 Kuja-Lipasti Olavi erityisasiantuntija 2015 Lahtinen Krista kouluttaja 2013 Oja-Lipasti Mari maatalousyrittäjä 2014 Teljosuo Teemu toimitusjohtaja 2014

15 Hallintoneuvoston jäsenet: Nimi ammatti jäsenyyden alkamisvuosi Ala-Nikkola Pirjo myyjä 1996 Alanko Kairi kokoonpanija 2014 Haapoja Pekka maatalousyrittäjä 1994 Hakala Reetta fysioterapeutti 2001 Harmanen Tapio eläinlääkäri 2000 Hautala Tauno kirvesmies 1983 Hirsimäki Veli-Matti tuotepäällikkö 1992 Kahila Asko toimitusjohtaja 1996 Keskimäki Merja maatalousyrittäjä 1998 Keskimäki Vesa-Matti liikkeenharjoittaja 2007 Konsteri Heikki yrittäjä 1997 Korjonen Elisa maatalousyrittäjä 1991 Krekola Päivi toimistonhoitaja 2007 Kurjenluoma Pekka maatalousyrittäjä 1989 Kuusisto Rainer yrittäjä 1995 Latva-Luopa Olli autoilija 1996 Lehtola Jarmo maatalousyrittäjä 1999 Leino Hanne sairaanhoitaja 2011 Lempiäinen Liisa terveyskeskuslääkäri 1989 Markkila Esko maatalousyrittäjä 1996 Mäki-Jyllilä Masa luokanopettaja 2011 Nevala Leena laitoshuoltaja 2014 Niemi Anna-Kaisa maatalousyrittäjä 2013 Ollikkala Kari maatalousyrittäjä 1978 Pohjois-Koivisto Pasi hankintapäällikkö 2013 Pättikangas Reijo työpäällikkö 1985 Vataja Mauno maatalousyrittäjä 1991 Pankin palveluksessa oli vuoden lopussa 35 (35) henkilöä, joista kokoaikaisia oli 25 (26) ja osaaikaisia 8 (7) henkilöä, määräaikaisia työntekijöitä on kaksi (2). Henkilömäärä säilyi edellisvuoden tasolla. Henkilökunnan keski-ikä oli tilinpäätöshetkellä 46 vuotta. Pankinjohtaja Pekka Nokso jäi vapaalle 19.11.2015 ja vapaan jälkeen 31.1.2016 aloittaa eläkepäivät. Pankin tilintarkastajina on toiminut Jari Paloniemi, KHT. Pankki on ulkoistanut sisäisen tarkastuksen. Sisäisenä tarkastajana on toiminut Sanna Lindemann EY:stä. Pankin hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä Pankin toimintoja ohjaavat osuuskuntakokouksen päättämät säännöt. Osuuskuntakokous päättää pankin voitonjaosta ja valitsee hallintoneuvoston jäsenet. Hallintoneuvosto valitsee pankille hallituksen ja toimitusjohtajan, joka toimiaikanaan on hallituksen jäsen. Hallintoneuvoston keskeinen tehtävä on ohjata ja valvoa pankin toimintaa. Ohjaustehtäväänsä hallintoneuvosto toteuttaa vahvistamalla pankille sääntöjen edellyttämät yleisohjeet pankin riskienhallinnasta, toimitusjohtajan ja hallituksen välisestä tehtävänjaosta ja asioista, jotka ovat laajakantoisia ja periaatteellisesti tärkeitä. Tilinpäätöksestä hallintoneuvosto antaa varsinaiselle osuuskunnan kokoukselle lausunnon.

16 Valvontatehtäväänsä hallintoneuvosto toteuttaa valitsemalla tarkastustoimikunnan, jonka tehtävänä on pankin hallinnon valvominen hallintoneuvoston vahvistaman yleisohjeen mukaisesti. Tarkastustoimikunta kuulee pankin tilintarkastajaa ja sisäistä tarkastusta. Tarkastustoimikunnan laatima kertomus tarkastushavainnoistaan ja pankin hallinnosta käsitellään ainakin kerran vuodessa hallintoneuvoston kokouksessa. Osuuspankkia edustaa ja sen toimintaa johtaa hallitus. Pankin operatiiviset päätökset pankin liiketoiminnasta ja strategisista asioista tekee pankin hallitus. Hallituksen työskentely perustuu pankin sääntöihin ja hallintoneuvoston päättämiin yleisohjeisiin. Pankin toimitusjohtaja hoitaa pankin juoksevaa hallintoa hallitukselta saamiensa ohjeiden mukaisesti. Hallitusten jäsenten ja toimitusjohtajan riippumattomuuden selvittäminen tapahtuu Finanssivalvonnan ja sen edeltäjän Rahoitustarkastuksen antamien määräysten mukaisesti. Tehtävään valittaessa sekä vuosittain hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen on annettava selvitys yhteisöistä, joissa he toimivat. Lisäksi hallituksen jäsenen, toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan varahenkilön on annettava Rahoitustarkastuksen määräyksen mukainen sopivuus- ja luotettavuusselvitys tehtävää vastaanottaessaan. Palkitsemisjärjestelmät Palkitsemisjärjestelmän määrittelyssä käytetty päätöksentekoprosessi Pankin hallitus vastaa palkitsemisasioista. Pankilla ei ole palkitsemisjärjestelmän hallinnointia varten hallituksen nimeämää ja sen jäsenistä koostuvaa palkitsemisvaliokuntaa. Sitä ei ole katsottu tarpeelliseksi pankin liiketoiminnan suppeuden vuoksi. Pankin hallitus valvoo palkitsemisjärjestelmän noudattamista sekä arvioi säännöllisesti sen toimivuutta. Pankin sisäinen, liiketoiminnasta riippumaton valvontatoimi todentaa vähintään kerran vuodessa, onko pankin hallituksen hyväksymää palkitsemisjärjestelmää noudatettu. Valvojana toimii pankin lakiasiainjohtaja Aleksi Forsström. Valvontatoiminnoissa työskentelevän henkilön palkkio ei ole riippuvainen sen liiketoiminnan tuloksesta, jota hän valvoo. Palkitsemisen ja tuloksen välinen suhde Palkitsemisjärjestelmä on pankin liiketoimintastrategian, tavoitteiden ja arvojen mukainen ja se vastaa pankin pitkän aikavälin etua. Palkitsemisjärjestelmä on sopusoinnussa pankin hyvän ja tehokkaan riskienhallinnan ja riskinkantokyvyn kanssa ja edistää sitä. Suoritusten arvioinnissa käytetyt perusteet ja riskiperusteiset palkkioiden määrän muutokset, lykkäämiskäytänteet ja palkkioiden maksamisperusteet Pankissa kenenkään palkkionsaajan muuttuva palkkio ei voi ylittää 50.000 euroa yhden vuoden ansaintajaksolta. Tämä tarkoittaa sitä, että palkkionsaajalle maksettavan muuttuvan palkkion osan maksamista ei tarvitse lykätä, vaan se voidaan maksaa kerralla. Pankki voi päättää muuttuvien palkkioiden maksamatta jättämisestä joko kokonaan tai osittain siinä tapauksessa, että pankin vakavaraisuus on heikentynyt vakavaraisuus-suunnitelmassa määriteltyjen hälytys- tai toimenpidetason alle.

17 Palkkionsaajalle maksettavan erorahan ja muun vastaavan korvauksen, joka maksetaan, jos palvelussuhde päättyy ennenaikaisesti, maksamisessa otetaan huomioon edellä mainitut periaatteet ja maksamisperusteet laaditaan siten, ettei korvaus johda epäonnistuneen suorituksen palkitsemiseen. Palkkioiden kiinteiden ja muuttuvien osien suhde Pankin palkitsemisjärjestelmässä muuttuvat palkkiot voivat olla enintään 100 % kiinteästä vuosipalkasta. Muuttuvien palkkioiden ja muiden luontoisetujen määrittämisessä sovellettavat keskeiset parametrit ja perusteet Pankin muuttuviin palkkioihin sovelletaan seuraavia periaatteita: 1. Palkkio perustuu kokonaisarviointiin palkkionsaajan ja asianomaisen liiketoimintayksikön suorituksesta sekä pankin kokonaistuloksesta ja sen kehittymisestä. Suoritusta arvioitaessa huomioidaan taloudelliset ja muut tekijät sekä se miten suoritus tai tulos on toteutunut pitkällä aikavälillä. 2. Palkkion määrässä otetaan huomioon muun ohella arviointihetkellä tiedossa olevat riskit, pääomakustannukset ja tarpeellinen maksuvalmius. 3. Pankki voi sitoutua ehdottomaan palkkion maksamiseen ainoastaan erityisen painavista syistä ja edellyttäen, että luvattu palkkio kohdistuu ainoastaan palkkionsaajan palvelussuhteen ensimmäiseen vuoteen. Yhteenlasketut palkitsemista koskevat tiedot toimivan johdon ja niiden henkilöstön jäsenten osalta, joiden toiminnalla on merkittävä vaikutus laitoksen riskiprofiiliin Pankissa pidetään luetteloa seuraavista henkilöistä ja heille maksetuista palkkioista: 1. Toimitusjohtaja ja henkilöt, jotka toimitusjohtajan lisäksi tosiasiallisesti osallistuvat yrityksen toiminnan johtamiseen, 2. Muu henkilö, jonka toiminnalla on olennainen vaikutus yrityksen riskiasemaan, 3. Henkilö, joka työskentelee liiketoiminnoista riippumattomissa yrityksen sisäisissä valvontatoiminnoissa, 4. Muu henkilö, jonka palkkioiden kokonaismäärä ei merkittävästi poikkea 1 ja 2 kohdissa tarkoitetulle henkilölle määräytyvän palkkion kokonaismäärästä Näiden henkilöiden muuttuvat palkkiot ovat maksimissaan 20 % heidän kiinteästä vuosipalkastaan. Palkkioiden saajien määrä Palkkioiden saajien määrä oli 5. Muuttuvien palkkioiden määrä ja muoto jaettuna käteiseen, osakkeisiin sekä osakesidonnaisiin rahoitusvälineisiin ja muihin välinetyyppeihin Muuttuvien palkkioiden määrä oli 2.656,00 euroa, joista käteisenä 2.656,00 euroa. Maksettavien palkkioiden määrä, joiden maksamista on lykätty Pankissa ei ole lykätty palkkioiden maksamista. Tilikauden aikana maksetut uusien palkkionsaajien aloitusrahat ja maksetut erorahat sekä näiden maksujen saajien määrä

18 Pankissa ei ole maksettu aloitusrahoja tai erorahoja. Yli miljoonan euron palkkiot Pankin korkein palkkio ei ylitä 50 000 euroa. Keskeisimmät ulkoistetut toiminnot Pankin keskeiset tietojärjestelmät on ulkoistettu Oy Samlink Ab:hen, josta POP pankit omistavat vähemmistön. Pankin kirjanpito hoidetaan Samlinkin täysin omistamassa Paikallispankkien PP- Laskenta Oy:ssä. Maksujenvälityksessä pankki käyttää Bonum Pankki Oy:n maksujenvälitys- ja clearingpalveluja ja rahahuollossa Automatia Pankkiautomaatit Oy:n rahahuoltojärjestelmää. Osuusmaksun, POP Osuuden ja lisäosuusmaksun ehdot Pankin ydinpääomaan (CET1) sisältyi 7000 kpl jäsenosuuksia. Jäsenosuuksien ehdot Jokainen jäsen on velvollinen ottamaan osuuspankista yhden osuuden ja suorittamaan siitä sadan (100) euron suuruisen osuusmaksun. Osuusmaksu on maksettava kokonaisuudessaan rahana osuuspankkiin liityttäessä. Jos osuusmaksua korotetaan, jäsenen maksettavaksi tuleva korotus on suoritettava hallituksen määrääminä erinä ja aikoina, kuitenkin viimeistään viiden (5) vuoden kuluessa korotusta koskevan sääntömuutoksen kaupparekisteriin merkitsemisestä lukien. Jäsenelle tulevaa ylijäämää ei pidätetä osuusmaksun suorittamiseksi. Osuusmaksun korotus voidaan tehdä maksullisena, rahastokorotuksena tai sekakorotuksena. Rahastokorotus luetaan jäsenen puolesta maksettuun määrään osuusmaksua palautettaessa ja ylijäämää jaettaessa. Osuusmaksut palautetaan jäsenyyden päätyttyä osuuskuntalain 17 luvun 1 :n ja osuuspankkilain (Laki osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista) 19 :n mukaisesti ja sanotuissa lainkohdissa mainituin edellytyksin. Jos osuusmaksua ei ole voitu jäsenyyden päättyessä palauttaa kokonaisuudessaan osuuskuntalain 17 luvun 1 :n tai osuuspankkilain 19 :n perusteella, voi palautus tapahtua jälkipalautuksena, jos se on kolmen seuraavan tilinpäätöksen perusteella mahdollista. Osuusmaksu palautetaan vuoden kuluttua sen tilikauden päättymisestä, jonka perusteella palautus ensimmäisen kerran voidaan suorittaa. Eronneen jäsenen oikeudet osuuspankissa määräytyvät tällöin sääntöjen 26 :n 5 momentin mukaisesti. Osuuspankilla on oikeus kieltäytyä jäsenosuusmaksujen palauttamisesta osuuspankin toiminnan aikana. Osuuspankki voi myöhemmin päättää edellä mainitun kiellon kumoamisesta. Palauttamista koskevasta kiellosta ja sen kumoamisesta päättää tarvittaessa hallitus. Pankin ydinpääomaan (CET1) sisältyi 26.773 kpl POP Osuuksia. POP Osuuksien ehdot Osuuspankki voi antaa sääntöjensä mukaan POP Osuuksia. POP Osuuksia voidaan antaa vain osuuspankin jäsenille osuuspankin hallituksen tekemällä päätöksillä.