.. Kesäkuu
Kesäkuu Sisältö Sivu YHTEENVETO JOHDANTO RAHA-ASIOIDEN SUUNNITTELEMINEN JA NYKYINEN RAHATILANNE SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet. Säästö- ja sijoitusaikeet. Säästö- ja sijoituskohteen valintakriteerit TALOUDEN RISKIT JA NIIHIN VARAUTUMINEN MAKSAMINEN. Internetin käyttö yleensä. Laskunmaksutavat. E-laskupalvelut. Muut pankkipalvelut. Päivittäistavaraostosten maksaminen. Internetin kautta ostettujen tavaroiden ja palvelujen maksaminen sekä maksutapojen turvallisuus.. Tavaroiden ja palveluiden ostaminen Internetin kautta.. Internetin kautta ostettujen tavaroiden ja palveluiden maksaminen.. Maksutapojen turvallisuus
Kesäkuu YHTEENVETO Reilu viidennes senioreista suunnittelee talouttaan vähintään puolen vuoden aikavälillä, mutta toisaalta kolmannes ei suunnittele raha-asioitaan lainkaan. Yli puolella senioreista tulot ovat suuremmat kuin menot, ja vain neljä prosenttia senioreista joutuu käyttämään säästöjään menojensa kattamiseen. Seniorit suunnittelevat raha-asioitaan koko väestöä harvemmin, mutta heidän rahatilanteensa näyttää kuitenkin olevan hieman vakaammalla pohjalla. Seniorien kiinnostus säästämistä kohtaan on jonkin verran vähentynyt vuoden takaisesta. Myös säästö- ja sijoitusaikeita on vähemmän. Koko väestöön verrattuna senioreilla on säästöjä ja sijoituksia useammin, mutta säästö- ja sijoitusaikeita selvästi vähemmän. Sekä senioreilla että koko väestössä vuosiin ja ajoittui kasvupiikki, mikä varmastikin johtui halusta kasvattaa oman talouden puskuria pahan päivän varalle talouden taantuman aikana. Pankkitileille säästäminen on senioreilla edelleen suosituinta ja etenkin käyttötilille säästäminen on lisääntynyt. Pörssiosakkeisiin sijoittamisen suosio on jatkanut kasvuaan, mutta sijoitusrahastosäästämisen suosion kasvu on taittunut. Nousua on myös maa- ja metsäomaisuuteen säästämisessä sekä loma- ja sijoitusasuntoon sijoittamisessa. Tulevissa säästö- ja sijoituskohteissa kaikkien sijoitusmuotojen osuudet ovat laskeneet. Kiinnostus osakesäästämistä kohtaan on kasvanut senioreilla vähemmän kuin koko väestössä. Rahastosäästämisessä taas koko väestössä on nousua, mutta senioreilla laskua. Turvallisuus on edelleen senioreillekin tärkein säästö- ja sijoituskohteen valintakriteeri. Seniorinaisille sekä eettisyys ja vastuullisuus että ekologisuus ovat tärkeämpiä sijoituskriteereitä kuin miehille, seniori-miehille taas tuotto ja kohteen rahaksi muuttamisen helppous. Alle puolet senioreista kokee riskien uhkaavan omaa talouttaan. Talouden tulojen lasku koetaan edelleen suurimpana riskitekijänä. Seniorien Internetin käyttö on edelleen lisääntynyt viimeisen vuoden aikana. Alle -vuotiaat seniorit käyttävät Internetiä selvästi yleisemmin kuin iäkkäämmät, mutta suurin harppaus Internetin käytössä on tapahtunut - -vuotiailla. Verkkopankissa tavallisimmin laskunsa maksavien seniorien osuus on kasvanut vuodentakaisesta hieman ja on nyt prosenttia. Verkkopankki on tavallisin maksutapa edelleen vain alle - vuotiailla. Suoraveloitus on edelleen eniten käytetty maksutapa laskettaessa yhteen tavallisimmat ja muut laskunmaksutavat. E-laskupalvelujen käyttö on lisääntynyt senioreilla viime keväästä, kuten myös e-laskun tunnettuus. Kuitenkin seniorien kiinnostus e-laskupalveluja kohtaan vähentynyt. Päivittäistavaraostokset maksetaan edelleen useimmiten käteisellä. Pankkikorttia pääasiallisena ostostensa maksutapana käyttävien osuus on pysynyt suunnilleen viime vuoden tasolla, mutta Visa Electronilla tai muulla Electron-kortilla maksavien osuus on noussut. Reilu kymmenesosa senioreista on ostanut tavaroita tai palveluita Internetin kautta. Verkkoostoksiaan seniorit ovat maksaneet useimmiten verkkomaksulla tai pankkitunnuksia käyttämällä tai luottokortilla, luottokorttiominaisuudella tai credit-ominaisuudella. Turvallisimpina verkko-ostosten maksutapoina seniorit pitävät tilisiirrolla maksamista sekä verkkomaksua tai pankkitunnusten käyttämistä. Verkko-ostosten tekeminen on senioreilla selvästi koko väestöä harvinaisempaa ja koko väestöä useammat ovat epätietoisia eri maksutapojen turvallisuudesta.
Kesäkuu. JOHDANTO Tässä tutkimuksessa selvitetään - -vuotiaiden suomalaisten säästämistä, maksutapoja ja oman talouden riskejä sekä niissä tapahtuneita muutoksia. Uutena asiana selvitettiin tällä kertaa myös Internetissä ostettujen tavaroiden ja palveluiden maksamista ja maksutapojen turvallisuusmielikuvia. Senioritutkimuksen kysymyspatteristo on osittain yhteneväinen Finanssialan Keskusliiton - -vuotiaita koskevan Säästäminen, luotonkäyttö ja maksaminen -tutkimuksen samoja asioita kartoittavien kysymysten kanssa, ja tässä raportissa on vertailtu senioreiden ja koko väestön, eli - -vuotiaiden tuloksia keskenään. Samoin tutkimuksen tuloksia on vertailtu soveltuvin osin vastaavana ajankohtana vuosina,,, ja tehtyjen senioritutkimusten tuloksiin. Lisäksi on tehty ikäryhmittäisiä vertailuja. Tutkimuksen kohderyhmän muodostavat mannersuomalaiset - -vuotiaat henkilöt. Nyt tehdyn haastattelututkimuksen aineisto on kerätty puhelimitse pääosin helmikuussa. Tutkimukseen haastateltiin kohderyhmään kuuluvaa henkilöä eri puolilla Suomea. Aineisto on osittain päällekkäinen Säästäminen, luotonkäyttö ja maksaminen -tutkimuksen kanssa, sillä alle -vuotiaat vastaajat on haastateltu tämän tutkimuksen yhteydessä. -vuotiaat ja sitä vanhemmat haastateltiin erikseen omana ryhmänään. Ikäryhmään - kuuluvia oli Manner-Suomessa Tilastokeskuksen Väestörakennetilaston mukaan vuoden lopussa. Haastattelututkimuksen tulosten tulkinnassa on hyvä ottaa huomioon kyselyajankohdan taloudellisen tilanteen vaikutus. Toista vuotta jatkuneessa talouden epävarmuudessa näkyy merkkejä kuluttajien luottamuksen lisääntymisestä sekä maan että omaa taloutta kohtaan. Mahdollisiin talouden riskeihin varaudutaan erityisesti säästämällä. Haastattelut suoritti Finanssialan Keskusliiton toimeksiannosta IROResearch Oy. Raportin on laatinut tutkimuspäällikkö Riitta Kuhno IROResearch Oy:stä yhteistyössä rahoitusasiantuntija Ulla Halosen, Finanssialan Keskusliitto, kanssa.
Kesäkuu. RAHA-ASIOIDEN SUUNNITTELEMINEN JA NYKYINEN RAHATILANNE Senioreista prosenttia suunnittelee omaa talouttaan lyhyellä tähtäimellä, korkeintaan puoleksi vuodeksi kerrallaan. Pitemmän tähtäimen suunnittelijoita eli vuoden tai sitäkin pidemmällä aikavälillä talouttaan suunnittelevia on senioreista reilu viidennes. Raha-asioitaan jonkinlaisella tähtäimellä suunnittelevien osuus on kuitenkin hieman alempi kuin keväällä, sillä prosenttia senioreista ei suunnittele raha-asioitaan lainkaan ja osuus on kasvanut viime keväästä neljällä prosenttiyksiköllä. Pitemmällä tähtäimellä rahaasioitaan suunnittelevien osuus on suurempi alle -vuotiaiden seniorien keskuudessa kuin sitä vanhemmilla. On luonnollista elämänvaiheesta johtuen, että senioreista selvästi harvemmat suunnittelevat raha-asioitaan kuin koko väestö keskimäärin tekee. Kun noin kolmannes senioreista ei suunnittele raha-asioitaan lainkaan, koko väestössä tämä osuus on prosenttia. Seniorit tekevät myös pitemmän tähtäimen suunnitelmia harvemmin kuin koko väestössä keskimäärin tehdään. Koko väestöstä prosenttia suunnittelee talouttaan vuoden tai sitäkin pidemmällä aikavälillä, senioreista prosenttia. Kuvio a. Kuinka pitkällä aikavälillä suunnittelee raha-asioitaan "Kuinka pitkällä aikavälillä yleensä suunnittelette raha-asioitanne?" % kaikista - -vuotiaista vastaajista (n= v. ) Korkeintaan kuukausi Vähintään kuukausi, mutta alle kuukautta Vähintään kuukautta, mutta alle puoli vuotta Vähintään puoli vuotta, mutta alle vuosi - vuotta Ei suunnittele raha-asioitaan lainkaan Ei osaa sanoa kevät kevät Kuvio b. Kuinka pitkällä aikavälillä suunnittelee raha-asioitaan ikäryhmittäin "Kuinka pitkällä aikavälillä yleensä suunnittelette raha-asioitanne?" Korkeintaan kuukausi Vähintään kuukausi, mutta alle kuukautta Vähintään kuukautta, mutta alle puoli vuotta Vähintään puoli vuotta, mutta alle vuosi - vuotta Ei suunnittele raha-asioitaan lainkaan Ei osaa sanoa % - -vuotiaista vastaajista - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=)
Kesäkuu Vastaajien nykyistä rahatilannetta selvitettiin kysymällä, mikä luetelluista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten heidän nykyistä rahatilannettaan. Seniorien rahatilanne näyttää tämän tutkimuksen mukaan edelleen varsin hyvältä. Senioreista prosentilla tulot ovat suuremmat kuin menot, eli rahaa voisi jäädä säästöön, mutta osuus on laskenut viime keväästä viidellä prosenttiyksiköllä. Lähes prosentilla tulot ja menot ovat yhtä suuret, ja tämä osuus on puolestaan viisi prosenttiyksikköä viimekeväistä korkeampi. Kuitenkin yhteensä vain neljällä prosentilla tulot ovat menoja pienemmät, ja he kaikki selviävät käyttämällä säästöjään. Vuosi sitten joukossa oli muutamia senioreita, jotka joutuivat ottamaan ylimääräistä lainaa menojensa kattamiseen. Tulot ovat menoja suuremmat useammin alle -vuotiaiden keskuudessa kuin sitä vanhemmilla. Yli - vuotiailla taas tulot ja menot ovat yhtä suuret nuorempia ikäryhmiä useammin. Senioreiden rahatilanne näyttää edelleen olevan hieman vakaammalla pohjalla kuin koko väestöllä keskimäärin. Niiden osuus, joilla rahaa voisi jäädä säästöön, on senioreilla ja koko väestössä samalla tasolla, mutta koko väestön keskuudessa kuitenkin seitsemällä prosentilla tulot ovat menoja pienemmät ja yksi prosentti kaikista joutuu ottamaan ylimääräistä lainaa menojensa kattamiseen. Kuvio a. Nykyinen rahatilanne "Mikä seuraavista kuvaa nykyistä rahatilannettanne?" % kaikista - -vuotiaista vastaajista (n= v. ) Tulot ovat suuremmat kuin menot Tulot ovat yhtä suuret kuin menot Tulot ovat pienemmät kuin menot, käyttää säästöjään menojen rahoittamiseen Tulot ovat pienemmät kuin menot, joutuu ottamaan ylimääräistä lainaa menojen kattamiseen Ei osaa sanoa kevät kevät
Kesäkuu Kuvio b. Nykyinen rahatilanne ikäryhmittäin "Mikä seuraavista kuvaa nykyistä rahatilannettanne?" Tulot ovat suuremmat kuin menot Tulot ovat yhtä suuret kuin menot Tulot ovat pienemmät kuin menot, käyttää säästöjään menojen rahoittamiseen Tulot ovat pienemmät kuin menot, joutuu ottamaan ylimääräistä lainaa menojen kattamiseen Ei osaa sanoa % - -vuotiaista vastaajista - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=)
Kesäkuu. SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet Seniorien kiinnostus säästämistä kohtaan on jonkin verran vähentynyt viime keväästä. Nyt kaikista - - vuotiaista prosentilla on säästettynä tai sijoitettuna varoja eri kohteisiin, kun osuus vuosi sitten oli prosenttia. Tutkimuksessa mukana olevaan väestöön suhteutettuna säästäjien ja sijoittajien osuus edustaa lähes iältään - -vuotiasta senioria. Osuus on kuitenkin edelleen selvästi korkeampi kuin keväällä, jolloin se oli prosentissa. Säästäjien määrä on noussut alle -vuotiaiden seniorien keskuudessa, mutta laskenut sitä iäkkäämpien joukossa. Eniten säästäjien ja sijoittajien osuus on laskenut - - vuotiaissa prosentista prosenttiin. Koko väestöön verrattuna on senioreista edelleen kuitenkin useammilla säästöjä ja sijoituksia: koko väestössä säästöjä ja sijoituksia omaavien osuus on prosenttia. Koko väestöllä säästäminen ja sijoittaminen oli pysynyt ennallaan, mutta senioreilla laskenut vuoden takaisesta. Tilisäästäminen on edelleen selvästi suosituin säästömuoto, alhaisesta korkotasosta huolimatta. Senioreista prosenttia säästää käyttötilille ja prosenttia säästö- ja sijoitustileille. Käyttötilisäästämisen osuus on noussut viime keväästä neljällä prosenttiyksiköllä. Säästö- ja sijoitustileille säästäjien osuus on suunnilleen viime kevään tasolla. Pörssiosakkeisiin sijoittamisen suosio on kasvanut myös hivenen ja nyt joka viidennellä seniorilla on pörssiosakkeita. Sijoitusrahastosäästämisessä viime kevään suuri nousu on taittunut ja osuus on nyt laskenut neljällä prosenttiyksiköllä prosenttiin. Rahastosäästäjien osuus on kuitenkin edelleen selvästi korkeampi kuin keväällä ja sitä aiemmin. Viime kevääseen verrattuna senioreiden sijoituskohteissa nousua on tälläkin kertaa maa- ja metsäomaisuuteen säästämisessä sekä loma- ja sijoitusasuntoon sijoittamisessa. Myös vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin säästäjien osuus on korkeammalla tasolla kuin vuosi sitten, viidessä prosentissa. Ikäryhmittäin tarkasteltuna säästäjien ja sijoittajien osuus on korkein alle -vuotiaissa senioreissa, joista kahdella kolmasosalla on säästöjä tai sijoituksia. Iäkkäimmistä yli -vuotiaista senioreista säästöjä on noin joka toisella. Aktiivisimmat säästäjät, alle -vuotiaat, ovat myös hajauttaneet sijoituksiaan aktiivisimmin eri sijoitusmuotoihin. Heillä eri sijoitusmuotojen osuudet ovat myös selvästi viimekeväistä korkeampia. Säästäjien ja sijoittajien osuus oli laskenut eniten - -vuotiailla ja heidän keskuudessaan eniten ovat laskeneet sijoitusrahastosäästämisen (- prosenttiyksikköä) ja tilisäästämisen osuudet (käyttötilit - ja säästöja sijoitustilit - prosenttiyksikköä). Myös sukupuolten välillä on eroja eri säästö- ja sijoitusmuotojen käyttämisessä. Miehet käyttävät ylipäätään eri sijoitusmuotoja naisia monipuolisemmin ja lisäksi sijoittavat naisia selvästi useammin pörssiosakkeisiin ja sijoitusrahastoihin sekä loma- tai sijoitusasuntoon. Pankkitileille säästäminen, käyttötilisäästäminen erityisesti, on suositumpaa senioreiden kuin koko väestön keskuudessa. Säästö- ja sijoitustileille säästäviä on - -vuotiaissa keskimäärin prosenttia ja käyttötilisäästäjiä prosenttia, kun vastaavat osuudet nousevat senioreilla ovat ja prosenttiin. Jo viime keväänä todettiin ikäihmisten olevan kiinnostuneempia osakesijoittamisesta kuin koko väestö keskimäärin ja tämä suuntaus näkyy edelleen. Kun koko väestössä osakesäästäjiä oli keskimäärin prosenttia, on osuus seniorien keskuudessa prosenttia. Sen sijaan rahastosäästäminen kiinnostaa senioreita tällä hetkellä hieman vähemmän kuin kaikkia - -vuotiaita. Rahastosäästäjien osuus koko väestössä oli prosenttia, mutta senioreilla kaksi prosenttiyksikköä vähemmän. Kiinnostus osakesäästämistä kohtaan on kasvanut sekä koko väestössä että senioreilla, mutta senioreilla hieman vähemmän kuin koko väestössä keskimäärin. Rahastosäästämisessä taas koko väestössä on hieman nousua ja senioreilla selvää laskua.
Kesäkuu Kuvio a. Nykyiset säästö- ja sijoituskohteet "Onko teillä tällä hetkellä säästettynä tai sijoitettuna varoja jossakin kohteessa?" "Missä seuraavista kohteista teillä on säästöjä tai sijoituksia?" % kaikista - -vuotiaista vastaajista (n= v. ) On säästöjä tai sijoituksia Säästö- ja sijoituskohteet: Käyttötilillä ( esim. palkkatilillä) Säästö-, sijoitus- tai muulla pankkitilillä Pörssiosakkeissa Sijoitusrahastoissa Loma-asunnossa Maa- ja metsäomaisuudessa Sijoitusasunnon muodossa Säästö- ja sijoitusvakuutuksissa (ml. kapitalisaatiosop.) Vapaaehtoisissa yksilöllisissä eläkevakuutuksissa Muissa arvopapereissa (ml. optiot) Joukkovelkakirjalainoissa ja indeksilainoissa ( ja aiemmin myös obligaatioissa) PS-tuotteissa kevät kevät kevät kevät kevät kevät
Kesäkuu Kuvio b. Nykyiset säästö- ja sijoituskohteet ikäryhmittäin "Missä seuraavista kohteista teillä on säästöjä tai sijoituksia?" % - -vuotiaista vastaajista On säästöjä tai sijoituksia Käyttötilillä Säästö-, sijoitus- tai muulla pankkitilillä Pörssiosakkeissa Sijoitusrahastoissa Lomaasunnossa Maa- ja metsäomaisuud. - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=). Säästö- ja sijoitusaikeet Senioreilla on nyt viimekeväistä vähemmän säästö- ja sijoitusaikeita. Tällä hetkellä prosenttia senioreista aikoo säästää tai sijoittaa varoja seuraavien kuukauden aikana, kun vuosi sitten osuus oli prosenttia ja kaksi vuotta sitten prosenttia. Eniten säästämis- ja sijoitusaikeita on toisaalta alle -vuotiailla ja toisaalta taas yli -vuotiailla senioreilla (noin joka kolmannella). Kaiken kaikkiaan senioreilla on säästö- ja sijoitusaikeita selvästi vähemmän kuin koko väestöllä keskimäärin. Säästö- ja sijoitusaikeiden viime kevääseen asti jatkunut nousu oli taittunut myös kaikkien - -vuotiaiden keskuudessa. Kaikista - -vuotiaista prosentilla oli tällä hetkellä säästö- ja sijoitusaikeita. Sekä senioreilla että koko väestössä on nähtävissä vuosina ja aikeissa kasvupiikki, mikä varmastikin johtui siitä, että haluttiin erityisesti kasvattaa oman talouden puskuria pahan päivän varalle talouden taantuman aikana. Myös niistä senioreista, joilla on tällä hetkellä säästöjä tai sijoituksia, viimekeväistä selvästi pienempi osuus aikoo edelleen jatkaa säästämistä ja sijoittamista. Osuus on nyt prosenttia, kun se viime keväänä oli prosenttia. Sen sijaan uusien, säästämistä ja sijoittamista harkitsevien seniorien osuus on samalla tasolla kuin vuosi sitten, prosentissa. Useimmiten seniorit aikovat edelleen säästää säästö- ja sijoitustileille, mutta niiden suosio säästökohteena on vuoden sisällä laskenut. Säästö- ja sijoitustilien osuus on nyt prosenttia, kun se vuosi sitten oli prosenttia. Käyttötilisäästämisen suosio on myös hieman laskenut viime vuodesta, sillä viime keväänä joka kymmenes seniori aikoi säästää käyttötililleen osuuden ollessa nyt kahdeksan prosenttia. Tulevista säästökohteista kiinnostus sijoitusrahastosäästämistä kohtaan on vähentynyt suhteessa eniten. Viime keväänä kahdeksan prosenttia senioreista suunnitteli rahastosäästämistä, mutta nyt osuus on laskenut neljään prosenttiin. Myös osakesäästämistä suunnittelevien osuus on kaksi prosenttiyksikköä viimekeväistä alempi, kuusi prosenttia. Yli -vuotiaat seniorit aikovat muita useammin säästää tulevaisuudessa sekä säästö- ja sijoitustileille että myös käyttötilille. Sekä pörssiosakkeisiin että sijoitusrahastoihin aikovat muita senioreita useammin säästää alle -vuotiaat ja myös miehet naisia useammin. Tilisäästäminen on suosituin tuleva säästö- ja sijoituskohde sekä senioreilla että kaikilla - -vuotiailla. Kiinnostus rahastosäästämiseen on vähentynyt sekä senioreilla että kaikilla - -vuotiailla, senioreilla suhteessa selvästi hieman enemmän.
Kesäkuu Kuvio a. Säästö- sijoitusaikeet "Aiotteko säästää tai sijoittaa seuraavien kuukauden aikana?" "Mihin seuraavista kohteista aiotte säästää tai sijoittaa?" % kaikista - -vuotiaista vastaajista (n= v. ) Aikoo säästää tai sijoittaa Säästö- ja sijoituskohteet: Säästö-, sijoitus- tai muulle pankkitilille Käyttötilille ( esim. palkkatilille) Pörssiosakkeisiin Sijoitusrahastoihin Säästö- ja sijoitusvakuutuksiin (ml. kapitalisaatiosop.) Joukkovelkakirjalainoihin ja indeksilainoihin ( ja aiemmin myös obligaatioihin) Muihin arvopappereihin (ml. optiot) Sijoitusasunnon ostamiseen Maa- ja metsäomaisuuteen Vapaaehtoisiin yksilöllisiin eläkevakuutuksiin Loma-asuntoon PS-tuotteisiin Muuhun kohteeseen Ei osaa sanoa vielä, mihin kohteeseen kevät kevät kevät kevät kevät kevät
Kesäkuu Kuvio b. Sijoitus- ja säästöaikeet ikäryhmittäin "Mihin seuraavista kohteista aiotte säästää tai sijoittaa?" % - -vuotiaista vastaajista Aikoo säästää tai sijoittaa Säästö-, sijoitus- tai muulle pankkitilille Käyttötilille Pörssiosakkeisiin Sijoitusrahastoihin - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) Niistä senioreista, joilla on säästöjä tai sijoituksia tai jotka aikovat säästää tai sijoittaa tulevan vuoden aikana, prosenttia säästää vararahastoksi tai pahan päivän varalle. Osuus on kuusi prosenttiyksikköä alempi kuin viime keväänä. Säästäminen erilaisten kulutustavaroiden hankkimiseksi on noussut toiseksi yleisimmäksi säästöjen tai sijoitusten käyttötarkoitukseksi. Nyt lähes joka neljäs seniori aikoo hankkia säästöillään kulutustavaroita, kun osuus vuosi sitten oli prosenttia. Perinnöksi säästämisen mainitsee myös lähes joka neljäs ja osuus on suunnilleen samalla tasolla kuin viime keväänä. Eläkeaikoja varten säästämisen osuus on laskenut viime vuodesta ja on nyt prosenttia. Vararahastoksi tai pahan päivän varalle säästävät hieman muita useammin - -vuotiaat seniorit, kun taas kulutustavaroiden hankkimiseksi säästävien osuudet ovat korkeimmillaan alle -vuotiailla ja yli -vuotiailla. Alle -vuotiaat säästävät muita useammin myös eläkeaikoja varten. Vararahastoksi tai pahan päivän varalle säästäminen on yhtä suosittua senioreilla ja koko väestöllä. Kaikilla - -vuotiailla toiseksi yleisin säästöjen tai sijoitusten käyttötarkoitus on eläkeaikoja varten säästäminen, senioreilla taas kulutustavaroiden hankkiminen. Elinvaiheestaan johtuen seniorit säästävät koko väestöä useammin perinnöksi ja taas koko väestöä harvemmin ostaakseen asunnon.
Kesäkuu Kuvio a. Mihin asioihin tai tarkoitukseen aikoo käyttää säästöjä tai sijoituksia "Minkälaisiin asioihin tai tarkoitukseen aiotte käyttää säästöjänne tai sijoituksianne?" Vararahastoksi tai pahanpäivän varalle Erilaisten kulutustavaroiden hankkimiseksi Perinnöksi Eläkeaikoja varten Remonttiin Asunnon hankintaa varten Lomamatkaan Muuta tarkoitusta varten Ei osaa sanoa % niistä - -vuotiaista, joilla on säästöjä/ sijoituksia tai jotka aikovat säästää/sijoittaa (n= v. ) kevät kevät kevät Kuvio b. Mihin asioihin tai tarkoitukseen aikoo käyttää säästöjä tai sijoituksia ikäryhmittäin "Minkälaisiin asioihin tai tarkoitukseen aiotte käyttää säästöjänne tai sijoituksianne?" % niistä - -vuotiaista, joilla on säästöjä/sijoituksia tai jotka aikovat säästää/sijoittaa Vararahast./ Kulutustavaroiden Perinnöksi pahanpäivän varalle hankkimiseen Eläkeaikoja varten Remonttiin Asunnon Lomamatkaan hankintaa varten - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=)
Kesäkuu. Säästö- ja sijoituskohteen valintakriteerit Turvallisuus on edelleen senioreille tärkein kriteeri valittaessa säästö- tai sijoituskohdetta. Seuraavaksi eniten arvostetaan sijoituskohteen riskittömyyttä, vaivattomuutta ja sen jälkeen kohteen rahaksi muuttamisen helppoutta kuten vuosi sittenkin. Kaikkien kriteerien merkitys säästämis- ja sijoituskohteiden valinnassa on nyt kuitenkin laskenut viime kevään tasosta. Eniten laskua on viime keväänä arvioitaviksi tulleissa ekologisuudessa ja eettisyydessä/vastuullisuudessa sekä vaivattomuudessa. Myös eläketurva/eläkevuosiin varautuminen on pudonnut pitkäaikaiselta tasoltaan. Lähes kaikkien kriteerien painoarvo vähenee iän karttuessa. Ainoastaan eläketurvan/eläkevuosiin varautumisen, tuoton, vaivattomuuden, eettisyyden ja vastuullisuuden sekä ekologisuuden merkitys ei vähene aivan suoraviivaisesti iän noustessa. Seniori-naisille sekä eettisyys ja vastuullisuus että ekologisuus ovat tärkeämpiä sijoituskriteereitä kuin miehille. Seniori-miehet taas arvostavat naisia enemmän tuottoa ja kohteen rahaksi muuttamisen helppoutta. Tuotto, kohteen rahaksi muuttamisen helppous, verottomuus ja muut veroedut sekä eläketurva/eläkevuosiin varautuminen ovat senioreille vähemmän tärkeitä valintakriteereitä kuin kaikille - -vuotiaille keskimäärin.
Kesäkuu Kuvio a. Säästö- ja sijoituskriteerit "Minkä verran seuraavilla tekijöillä on vaikutusta valitessanne säästämis- ja sijoituskohdetta? % kaikista - -vuotiaista vastaa jista (n= v. ) Turvallisuus kevät kevät kevät kevät kevät Sijoituskohteen riskittömyys kevät kevät kevät kevät Vaivattomuus kevät kevät kevät kevät kevät Rahaksi muuttamisen helppous kevät kevät kevät kevät kevät Tuotto kevät kevät kevät kevät kevät Eettisyys, vastuullisuus kevät kevät Verottumuus ja muut veroedut kevät kevät kevät kevät kevät Ekologisuus kevät kevät Sijoitusaika kevät kevät kevät kevät kevät Eläketurva/ eläkevuosiin varautuminen kevät kevät kevät kevät kevät % % % % % % Paljon vaikutusta Jonkin verran vaikutusta Ei lainkaan vaikutusta Ei osaa sanoa
Kesäkuu Kuvio b. Säästö- ja sijoituskriteerit ikäryhmittäin "Minkä verran seuraavilla tekijöillä on vaikutusta valitessanne säästämis- ja sijoituskohdetta? % - -vuotiaista vastaa jista Turvallisuus - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) Sijoituskohteen riskittömyys - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) Vaivattomuus - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) Rahaksi muuttamisen helppous - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) Tuotto - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) Eettisyys, vastuullisuus - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) Verottumuus ja muut veroedut - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) Ekologisuus - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) Sijoitusaika - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) Eläketurva/ eläkevuosiin varautuminen - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) % % % % % % Paljon vaikutusta Jonkin verran vaikutusta Ei lainkaan vaikutusta Ei osaa sanoa
Kesäkuu. TALOUDEN RISKIT JA NIIHIN VARAUTUMINEN Seniorit kokevat omaa taloudellista tilannettaan uhkaavia riskejä hyvin samalla tavalla kuin vuosi sitten. Vastaajille lueteltiin heidän omaan talouteensa mahdollisesti liittyviä riskitekijöitä ja tällä hetkellä prosenttia senioreista ei koe minkään näistä riskeistä uhkaavan talouttaan. Riskejä kokevien osuus on prosenttia. Osuudet olivat samat vuosi sittenkin. Sairastumisesta, työkyvyttömyydestä, avioerosta tai lähiomaisen kuolemasta johtuva omien tai oman talouden tulojen lasku koetaan edelleen suurimpana oman talouden riskitekijänä. Sen osuus on suunnilleen samalla tasolla kuin vuosi sitten, prosentissa. Säästöjen tai sijoitusten arvon laskemisen kokee uhaksi prosenttia senioreista, osuus on niin ikään hyvin lähellä viime vuoden tasoa. Myös asunnon arvon laskua pelkää nyt yhtä suuri osuus senioreista kuin vuosi sitten. Ikäryhmittäin tarkasteltuna alle -vuotiaat seniorit kokevat omaa talouttaan uhkaavia riskejä enemmän kuin vanhemmat seniorit. Alle -vuotiaat pelkäävät muita selvästi enemmän säästöjensä tai sijoitustensa arvon laskua. Myös naiset kokevat riskejä miehiä enemmän. Etenkin oman talouden tulojen lasku pelottaa naisia. Seniorit kokevat omaa talouttaan uhkaavia riskejä koko väestöä vähemmän. Kaikista - -vuotiaista noin puolet kokee talouttaan uhkaavia riskejä. Kuvio a. Omaan talouteen liittyvät riskitekijät "Luettelen vielä joitakin omaan talouteenne mahdollisesti liittyviä riskitekijöitä. Sanokaa kunkin kohdalla koetteko te sen uhkaavan omaa taloudellista tilannettanne..." Ei koe minkään uhkaavan taloudellista tilannettaan Kokee joidenkin riskien uhkaavan yhteensä Josta yksittäisten riskien osuudet: Omien tai oman talouden tulojen lasku (esim. sairastuminen, työkyvyttömyys, avioero tai lähiomaisen kuolema) Säästöjen tai sijoitusten arvon lasku Asunnon arvon lasku Työttömyys Lomautukset Jokin muu asia Ei osaa sanoa % kaikista - -vuotiaista vastaajista (n= v. ) kevät kevät kevät
Kesäkuu Kuvio b. Omaan talouteen liittyvät riskitekijät ikäryhmittäin "Luettelen vielä joitakin omaan talouteenne mahdollisesti liittyviä riskitekijöitä. Sanokaa kunkin kohdalla koetteko te sen uhkaavan omaa taloudellista tilannettanne..." Ei koe minkään uhkaavan taloudellista tilannettaan Kokee joidenkin riskien uhkaavan yhteensä Josta yksittäisten riskien osuudet: Omien tai oman talouden tulojen lasku (esim. sairastuminen, työkyvyttömyys, avioero tai lähiomaisen kuolema) Säästöjen tai sijoitusten arvon lasku Asunnon arvon lasku Työttömyys Lomautukset Jokin muu asia Ei osaa sanoa % kaikista - -vuotiaista vastaajista - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) Senioreiden yleisin tapa varautua omaa taloutta koskeviin riskitekijöihin on säästäminen tai turvautuminen säästöihin tai sijoituksiin. Nyt prosenttia riskeihin jollain tavalla varautuneista senioreista mainitsi säästämisen/säästöt tai sijoitukset varautumiskeinona. Osuus on samalla tasolla kuin vuosi sitten. Sijoituksilla varautuminen on yleisempää alle -vuotiaiden seniorien keskuudessa, kuten myös vakuutuksilla varautuminen. Keskimäärin vakuutuksilla varautuneita on senioreista seitsemän prosenttia kuten vuosi sittenkin. Seniorit varautuvat taloutensa riskeihin kaikkia - -vuotiaita yleisemmin säästämällä tai säästöillä. Vuosi sitten säästämällä varautuminen oli kummassakin ryhmässä samalla tasolla. Sen sijaan vakuutuksilla varautuminen on selvästi yleisempää koko väestöllä kuin senioreilla. Koko väestön riskeihin varautuneista vakuutuksilla varautuu prosenttia ja se on kaikilla - -vuotiailla toiseksi yleisin varautumiskeino.
Kesäkuu Kuvio a. Omaan talouteen liittyviin riskitekijöihin varautuminen "Miten olette varautunut näihin omaa talouttanne koskeviin mahdollisiin riskitekijöihin?" Säästämällä/säästöillä Elämällä säästäväisesti Sijoituksilla Vakuutuksilla/Lainaturvavakuutuksella Omaisuutta realisoimalla Omasta terveydestä huolehtimalla Vain tilannetta seuraamalla Luottamalla sukulaisten apuun Muu % niistä - -vuotiaista, jotka kokevat riskien uhkaavan ja ovat varautuneet riskeihin jotenkin (n= v. ) kevät kevät kevät
Kesäkuu Kuvio b. Omaan talouteen liittyviin riskitekijöihin varautuminen ikäryhmittäin "Miten olette varautunut näihin omaa talouttanne koskeviin mahdollisiin riskitekijöihin?" Säästämällä/säästöillä Elämällä säästäväisesti Sijoituksilla Vakuutuksilla/Lainaturvavakuutuksella Omaisuutta realisoimalla Omasta terveydestä huolehtimalla Vain tilannetta seuraamalla Luottamalla sukulaisten apuun Muu % niistä - -vuotiaista, jotka kokevat riskien uhkaavan ja ovat varautuneet riskeihin jotenkin - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=)
Kesäkuu. MAKSAMINEN. Internetin käyttö yleensä Internetiä käyttävien seniorien osuus on kasvanut edelleen jonkin verran viimeisen vuoden aikana. Tällä hetkellä jo lähes puolet senioreista käyttää Internetiä, kun kaksi vuotta sitten Internetin käyttäjiä oli kolmannes. Ikäluokittain tarkasteltuna jo lähes kolme neljästä alle -vuotiaasta seniorista käyttää Internetiä. Suurin harppaus Internetin käytössä on tapahtunut - -vuotiaiden keskuudessa. Heistä prosenttia käyttää nyt Internetiä, kun osuus vuosi sitten oli prosenttia. Tähän otokseen osuneiden yli -vuotiaiden keskuudessa Internetin käyttö on viimekeväistä harvinaisempaa. Miehet käyttävät Internetiä edelleen selvästi naisia aktiivisemmin, mutta sukupuolten välinen ero on hieman tasoittunut. Miehistä säännöllisiä Internetin käyttäjiä on prosenttia ja naisista prosenttia, kun vuosi sitten osuudet olivat ja prosenttia. Koko väestöstä, eli kaikista - -vuotiaista prosenttia käyttää tällä hetkellä Internetiä. Koko väestön keskuudessa naisten ja miesten Internetin käytössä ei ole eroja (Säästäminen, luotonkäyttö ja maksaminen -tutkimus). Kuvio a. Internetin käyttäjät "Käytättekö Internetiä...?" % kaikista - -vuotiaista vastaajista (n= v. ) kevät kevät kevät kevät kevät % % % % % % Kyllä Ei Kuvio b. Internetin käyttäjät ikäryhmittäin "Käytättekö Internetiä...?" % - -vuotiaista vastaajista - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) % % % % % % Kyllä Ei
Kesäkuu. Laskunmaksutavat Tämän tutkimuksen tuloksissa näkyy hyvin pankkiasioinnissa tapahtunut muutos, jonka taustalla on senioreiden Internetin käytön lisääntyminen. Vuosi sitten ensimmäistä kertaa myös seniorit maksoivat tavallisimmin laskunsa verkkopankissa. Nyt verkkomaksajien osuus on kasvanut kolmella prosenttiyksiköllä prosenttiin. Suoraveloituksen osuus on prosenttia, maksupalvelukuoren käytön prosenttia ja pankin tiskillä maksamisen osuus prosenttia. Nämä osuudet ovat pysyneet ennallaan viime kevääseen nähden. Pankin laskunmaksuautomaatin pääasiallisten käyttäjien osuuden lasku on jatkunut ja osuus on nyt viisi prosenttia. Tähän on vaikuttanut myös se, että laskunmaksuautomaatien määrää on vähennetty. Kuvio a. Tavallisin laskunmaksutapa "Mikä on tavallisin tapa, jolla maksatte laskunne?" Verkkopankissa Suoraveloituksena Maksupalveluna käyttäen maksupalvelukuorta Pankin tiskillä Laskunmaksuautomaatilla Puhelimitse % kaikista - -vuotiaista vastaajista (n= v. ) kevät kevät kevät kevät kevät kevät Verkkopankin käyttö pääasiallisena laskunmaksutapana on lisääntynyt vuoden takaisesta alle -vuotiailla ja - -vuotiailla senioreilla. Tavallisin maksutapa se on kuitenkin vain alle -vuotiailla, joista prosenttia maksaa laskunsa tavallisimmin verkossa. Miehillä verkkopankin käyttö on selvästi yleisempää kuin naisilla, ovathan he myös aktiivisempi Internetin käyttäjiä. Naiset taas käyttävät miehiä tavallisemmin pääasiallisena maksutapanaan suoraveloitusta.
Kesäkuu Kuvio b. Tavallisin laskunmaksutapa ikäryhmittäin "Mikä on tavallisin tapa, jolla maksatte laskunne?" % - -vuotiaista vastaajista Verkkopankissa Maksupalveluna Pankin tiskillä Suoraveloituksena Laskunmaksuautomaatilla - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) Suoraveloitus on kuitenkin edelleen seniorien eniten käyttämä laskunmaksutapa, kun lasketaan yhteen tavallisimmat ja muut laskunmaksutavat. Sen käyttö toissijaisena maksutapana on kuitenkin vähentynyt ja yhteenlaskettu osuus on laskenut viime keväästä kuudella prosenttiyksiköllä, prosenttiin. Toissijaisina maksutapoina osuuttaan ovat kasvattaneet hieman pankin tiskillä maksaminen ja verkkopankin käyttö. Verkkopankissa maksaminen on senioreilla edelleen selvästi kaikkia - -vuotiaita vähäisempää. Verkkopankkia käyttää pääasiallisena maksutapanaan keskimäärin prosenttia - -vuotiaista, senioreista prosenttia. Kaikkien muiden laskunmaksutapojen käyttö sen sijaan on senioreilla suhteessa koko väestöä yleisempää. Kuvio c. Tavallisin ja muut käytetyt laskunmaksutavat yhteensä "Mikä on tavallisin tapa, jolla maksatte laskunne?" "Mitä muita laskunmaksutapoja käytätte?" % kaikista - -vuotiaista vastaajista (n= vuonna ) Suoraveloituksena Verkkopankissa Maksupalveluna Pankin tiskillä Laskunmaksuautomaatilla Tavallisin laskunmaksutapa Muut käytetyt laskunmaksutavat
Kesäkuu Kuvio d. Tavallisin ja muut laskunmaksutavat yhteensä ikäryhmittäin "Mikä on tavallisin tapa, jolla maksatte laskunne?" "Mitä muita laskunmaksutapoja käytätte?" % - -vuotiaista vastaajista Suoraveloituksena - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) Verkkopankissa - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) Maksupalveluna - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) Pankin tiskillä - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) Laskunmaksuautomaatilla - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) Tavallisin laskunmaksutapa Muut käytetyt laskunmaksutavat
Kesäkuu Senioreista prosenttia maksaa verkkopankkia käyttäessään laskunsa tietokoneella eikä yksikään matkapuhelimella. Matkapuhelimen mobiilipalvelujen hyödyntäminen laskujen verkkomaksamisessa ei ole lisääntynyt vuoden takaisesta myöskään kaikilla - -vuotiailla. Matkapuhelimella maksajien osuus on yhden prosentin luokkaa. Kuvio. Maksaako verkkopankissa tietokoneella vai matkapuhelimella "Kun maksatte laskuja verkkopankissa, maksatteko tällöin tietokoneella vai matkapuhelimella, jolla on mahdollisuus käyttää mobiilipalveluita?" kevät kevät kevät kevät % kaikista - -vuotiaista vastaajista (n= v. ),, Tietokoneella Matkapuhelimella Ei maksa verkkopankissa. E-laskupalvelut E-laskupalvelujen käyttö on lisääntynyt senioreiden keskuudessa viidellä prosenttiyksiköllä vuodentakaisesta. Kaikista verkkopankissa laskuja maksavista senioreista lähes joka neljäs saa tällä hetkellä e-laskuja suoraan verkkopankkiinsa. Koko väestössä prosenttia verkkopankin käyttäjistä saa e-laskuja verkkopankkiinsa. E-laskuja verkkopankkiinsa saavien osuus on kasvanut vuodessa senioreilla enemmän kuin koko väestössä keskimäärin, sillä koko väestöllä kasvua on kolme prosenttiyksikköä. Kuvio. Saako e-laskuja suoraan verkkopankkiinsa "Saatteko e-laskuja suoraan verkkopankkiinne?" % niistä - -vuotiaista, jotka maksavat laskuja verkkopankissa (n= v. ) kevät kevät kevät kevät % % % % % % Kyllä Ei Ei osaa sanoa
Kesäkuu E-laskupalveluiden kiinnostavuus on vaihdellut vuodesta toiseen niitä aiemmin käyttämättömien keskuudessa. Viimeisen vuoden aikana kiinnostus e-laskuja kohtaan on vähentynyt selvästi niitä aiemmin käyttämättömien senioreiden keskuudessa. Kun vuosi sitten reilu viidennes senioreista oli halukas saamaan e-laskuja omaan verkkopankkiinsa, on e-laskujen kiinnostavuus palannut lähelle kevään tasoa prosenttiin. Kiinnostus e-laskupalveluita kohtaan on verkkopankkia käyttämättömien senioreiden keskuudessa vähäisempää kuin koko väestöllä keskimäärin. Koko väestössä e-laskuja verkkopankkiinsa haluaisi prosenttia. Myös kaikkien - -vuotiaiden keskuudessa kiinnostus on laskenut takaisin samalle tasolle kuin keväällä. Kuvio. Haluaisiko e-laskuja suoraan verkkopankkiinsa "Haluaisitteko e-laskuja suoraan verkkopankkiinne? " % - -vuotiaista, jotka maksavat verkkopankissa, mutta eivät saa vielä e-laskuja (n= v. ) kevät kevät kevät kevät % % % % % % Kyllä Ei Ei osaa sanoa E-laskun tunnettuus on edelleen lisääntynyt seniorien keskuudessa. Kun vuosi sitten prosenttia senioreista ei tiennyt, mikä e-lasku on, on e-laskusta kokonaan tietämättömien osuus nyt laskenut prosenttiin. Nyt prosenttia senioreista tietää e-laskusta vähintäänkin jonkin verran, vuosi sitten näitä e-laskun tuntevia oli kaksi prosenttiyksikköä vähemmän. E-laskun tunnettuus on parasta alle -vuotiaiden seniorien keskuudessa. Heistä enää prosenttia ei tiedä e-laskusta mitään ja kokonaan tietämättömien osuus on heidän keskuudessaan laskenut vuodentakaisesta yhdeksällä prosenttiyksiköllä. Eniten e-laskun tunnettuus on parantunut - -vuotiaiden keskuudessa. Vuosi sitten heistä prosenttia oli kuullut siitä nimeltä ja nyt e-laskun vähintään nimeltä tuntevia on puolet tästä ryhmästä. Senioreiden keskuudessa e-laskujen tunnettuus on kuitenkin edelleen selvästi heikompaa kuin koko väestössä keskimäärin. Säästäminen, luotonkäyttö ja maksaminen -tutkimuksen mukaan kaikista - - vuotiaista keskimäärin vain prosenttia ei tiedä e-laskusta mitään.
Kesäkuu Kuvio a. E-laskujen tunteminen "Tiedättekö mikä on e-lasku?" % kaikista - -vuotiaista vastaajista (n= v. ) kevät kevät kevät % % % % % % Kyllä, tietää hyvin Kyllä, tietää siitä jonkin verran On kuullut vain nimeltä Ei tiedä Saa jo e-laskuja Kuvio b. E-laskujen tunteminen ikäryhmittäin "Tiedättekö mikä on e-lasku?" % - -vuotiaista vastaajista - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) % % % % % % Kyllä, tietää hyvin Kyllä, tietää siitä jonkin verran On kuullut vain nimeltä Ei tiedä Saa jo e-laskuja. Muut pankkipalvelut Laskunmaksupalveluiden lisäksi seniorit hakevat verkkopankista aktiivisimmin tietoa tilitapahtumista. Tätä palvelua käyttää prosenttia senioreista. Noin joka kymmenes on hakenut tietoa pankki-, vakuutus ja rahoitusasioista, mutta muiden verkkopankin palveluiden käyttö on hyvin vähäistä. Vuodentakaiseen verrattuna seniorit käyttävät muita verkkopankkipalveluita hieman harvemmin. Aktiivisimpia muiden verkkopankkipalveluiden käyttäjiä ovat alle -vuotiaat seniorit. Tiedon hakemisessa sekä tilitapahtumista että pankki-, vakuutus ja rahoitusasioista alle -vuotiaat ovat merkitsevästi yli -vuotiaita aktiivisempia. Aktiivisempina Internetin ja verkkopankin käyttäjinä seniorimiehet käyttävät naisia jonkin verran monipuolisemmin myös muita pankkipalveluita verkkopankissa. Seniorit käyttävät verkkopankin palveluita selvästi harvemmin kuin koko väestö keskimäärin. Esimerkiksi prosenttia - -vuotiaista on hakenut tietoja tilitapahtumista ja reilu kolmannes tietoa pankki-, vakuutus- ja rahoitusasioista.
Kesäkuu Kuvio. Eri asioiden hoitaminen verkkopankissa "Sitten luettelen joitakin asioita, joita voi hoitaa verkkopankin kautta. Mitä niistä te itse hoidatte tai olette hoitanut verkkopankissa?" % - -vuotiaista vastaajista Tiedon hakeminen tilitapahtumista Tiedon hakeminen pankki-/vakuutus- /rahoitusasioista Viestin lähettäminen pankille verkkopankissa Tiedon hakeminen luottokorttitapahtumista Pankki-/luottokortin hakeminen Tilin avaaminen Arvopapereiden osto/myynti Vakuutuksen hakeminen Tarjouspyyntö pankille Kulutusluoton hakeminen Ei mitään näistä Ei maksa verkkopankissa Kaikki (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=)
Kesäkuu. Päivittäistavaraostosten maksaminen Käteismaksaminen on edelleen selvästi seniorien yleisin päivittäistavaroiden maksutapa. Käteisellä päivittäistavaraostoksensa maksaa joka toinen seniori. Pankkikortilla maksavien osuus oli senioreiden keskuudessa vuoteen asti noin prosentissa, mutta viime keväänä pankkikortin käyttäjien osuus nousi prosenttiin. Pankkikorttia pääasiallisena ostostensa maksutapana käyttävien osuus on pysynyt suunnilleen tuolla tasolla ja on nyt prosenttia. Yleisluottokortilla maksaminen on noussut hieman viime kevään tasosta ja on nyt kuusi prosenttia. Visa Electron -kortilla seniorit eivät ole aiemmin juuri maksaneet, mutta nyt Visa Electron tai muulla Electron-kortilla maksavien osuus on noussut neljään prosenttiin. Electron-kortteja on nykyisin tarjolla muitakin kuin Visa Electron. Kuvio a. Päivittäistavaraostosten tavallisin maksutapa "Millä tavalla maksatte tavallisimmin päivittäistavaraostoksenne?" Käteisellä Pankkikortilla/ pankkikorttiominaisuudella / debit-ominaisuudella *) Yleisluottokortilla/ luottokorttiominaisuudella/ credit-ominaisuudella **) Visa Electron- tai muulla Electron-kortilla Kaupparyhmän maksutai luottokortilla % kaikista - -vuotiaista vastaajista (n= v. ) kevät kevät kevät kevät kevät kevät *) vuosina / kysytty pankkikortilla/pankkikorttiominaisuudella/debit -ominaisuudella, aiempina vuosina kysytty pankkikortilla/pankkikorttiominaisuudella **) vuosina / kysytty yleisluottokortilla/luottokorttiominaisuudella /credit -ominaisuudella, aiempina vuosina kysytty yleisluottokortilla/luottokorttiominaisuudella Ikäryhmittäin tarkasteltuna alle -vuotiailla senioreilla pankkikortin käyttäminen on tavallisempaa kuin käteisellä maksaminen päivittäistavaroiden maksutapana. Sitä iäkkäämmillä käteisen käyttö on selvästi tavallisempaa. Electron-korteilla maksaminen on lisääntynyt kaikissa seniorien ikäluokissa. Seniorit maksavat päivittäistavaraostoksensa koko väestöä useammin käteisellä ja harvemmin pankkikortilla. Kaikista - -vuotiaista keskimäärin prosenttia maksaa ostoksensa tavallisimmin pankkikortilla, useimmiten käteistä käyttäviä on prosenttia.
Kesäkuu Kuvio b. Päivittäistavaraostosten tavallisin maksutapa ikäryhmittäin "Millä tavalla maksatte tavallisimmin päivittäistavaraostoksenne?" % - -vuotiaista vastaajista Käteisellä Pankkikortilla/ pankkikorttiom./ debit-omin. Yleisluottokortilla/ luottokorttiomin./ credit-omin. Visa Electrontai muulla Electron-kortilla Kaupparyhmän maksu- tai luottokortilla - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=)
Kesäkuu. Internetin kautta ostettujen tavaroiden ja palvelujen maksaminen sekä maksutapojen turvallisuus.. Tavaroiden ja palveluiden ostaminen Internetin kautta Tämän kevään tutkimuksessa kysyttiin uutena osiona Internetin kautta ostettujen tavaroiden ja palveluiden maksamisesta ja selvitettiin eri maksutapojen turvallisuusmielikuvia. Osion aluksia kysyttiin, onko vastaaja ostanut tavaroita tai palveluita Internetin kautta pelkästään kotimaasta, pelkästään ulkomailta tai sekä kotimaasta että ulkomailta. Kaikilta tavaroita tai palveluita Internetin kautta ostaneilta kysyttiin sitten, mitä luetelluista maksutavoista he ovat käyttäneet maksaessaan Internetin kautta ostamiaan tavaroita tai palveluita. Maksutapoina lueteltiin verkkomaksulla/pankkitunnuksilla maksaminen, luottokortilla/luottokorttiominaisuudella/credit-ominaisuudella maksaminen, kortin debit-ominaisuudella/pankkikorttiominaisuudella tai Visa Electronilla maksaminen, PayPalin kautta maksaminen sekä tilisiirrolla maksaminen. Lisäksi Internetin kautta ostoksia tehneiltä kysyttiin vielä luetelluista maksutavoista, pitävätkö he niitä turvallisena vai eivät. Kaikkiaan prosenttia kaikista senioreista on ostanut tavaroita tai palveluita Internetin kautta. Internetiä käyttävistä senioreista verkko-ostoksia on tehnyt yhteensä prosenttia. Useimmiten on tehty ostoksia pelkästään kotimaasta. Internetin kautta ostosten tekeminen on merkitsevästi keskimääräistä yleisempää alle - vuotiailla senioreilla, joista verkko-ostoksia on tehnyt joka viides. Jos verrataan keskenään verkko-ostosten tekemistä laskujen maksamiseen verkkopankin kautta pääasiallisena maksutapana, on verkko-ostosten tekeminen selvästi harvinaisempaa kuin verkkopankin käyttäminen. Seniorien keskuudessa tavaroiden ja palveluiden ostaminen Internetin kautta on selvästi koko väestöä harvinaisempaa. Kaikista - -vuotiaista keskimäärin prosenttia on tehnyt verkko-ostoksia, senioreista vain prosenttia. Verkko-ostosten tekeminen on koko väestössäkin keskimääräistä yleisempää alle - vuotiaiden keskuudessa, minkä jälkeen se harvinaistuu selvästi. Kuvio a. Tavaroiden tai palveluiden ostaminen Internetin kautta "Oletteko ostanut tavaroita tai palveluita Internetin kautta?" % kaikista - -vuotiaista vastaajista Kyllä, pelkästään kotimaasta Kyllä, pelkästään ulkomailta Sekä ulkomailta että kotimaasta Ei kummastakaan Kaikki (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=)
Kesäkuu.. Internetin kautta ostettujen tavaroiden ja palveluiden maksaminen Verkko-ostoksia tehneet seniorit ovat maksaneet ostamiaan tavaroita tai palveluita useimmiten verkkomaksulla tai pankkitunnuksia käyttämällä, jonka osuus on prosenttia. Seuraavaksi tavallisimmin on maksettu luottokortilla, luottokorttiominaisuudella tai credit-ominaisuudella, jota on käyttänyt prosenttia. Vähemmän käytettyjä maksutapoja senioreilla ovat tilisiirto, kortin debit-ominaisuudella, pankkikorttiominaisuudella tai Visa Electronilla maksaminen sekä PayPalin kautta maksaminen. Verkko-ostoksia tehneiden seniorien määrä on vähäinen, joten ikäryhmittäistä tarkastelua ei voi luotettavasti tehdä. Verkko-ostoksia tehneiden seniorien maksutapojen käyttö ja suosituimmuusjärjestys ovat hyvin samansuuntaista kuin koko väestössä keskimäärin. Kuvio b. Internetin kautta ostettujen tavaroiden tai palveluiden maksaminen "Mitä seuraavista maksutavoista olette käyttänyt maksaessanne Internetin kautta ostamianne tavaroita tai palveluita?" % niistä - -vuotiaista, jotka ovat ostaneet tavaroita tai palveluita Internetin kautta (n= vuonna ) Verkkomaksu/pankkitunnusten käyttäminen Luottokortilla/luottokorttiominaisuudella/ credit-ominaisuudella maksaminen Tilisiirrolla maksaminen Kortin debit-ominaisuudella/pankkikorttiomin. tai Visa Electronilla maksaminen PayPalin kautta maksaminen Jollakin muulla tavalla maksaminen.. Maksutapojen turvallisuus Turvallisimpana verkko-ostosten maksutapana seniorit pitävät tilisiirrolla maksamista sekä verkkomaksua tai pankkitunnusten käyttämistä, joita pitää turvallisena kolme neljäsosaa kaikista Internetin kautta jotakin ostaneista senioreista. Luottokortilla tai credit-ominaisuudella maksamista ja kortin debit-ominaisuudella tai pankkikorttiominaisuudella tai Visa Electronilla maksamista pitää turvallisena noin prosenttia kaikista verkko-ostoksia tehneistä senioreista. PayPalin kautta maksaminen on senioreille hyvin vieras maksutapa, sillä ei osaa sanoa -vastausten määrä nousee prosenttiin. Noin joka seitsemäs verkko-ostoksia tehnyt seniori pitää verkkomaksua tai pankkitunnusten käyttämistä ja luottokortilla maksamista turvattomina maksutapoina. Verkko-ostoksia tehneiden seniorien käsitys maksutapojen turvallisuudesta on hyvin samansuuntainen kuin koko väestössä keskimäärin. Verkkomaksu tai pankkitunnusten käyttäminen on kaikkien - -vuotiaiden mielestä turvallisempaa kuin seniorien mielestä. Ja vaikka luottokortilla maksamisen turvallisuus herättää senioreissa epäilyksiä, epäilyttää se kaikkia - -vuotiaita vielä hieman enemmän. Lisäksi senioreista suu-
Kesäkuu rempi osuus on epätietoisia eri maksutapojen turvallisuudesta, eli ei osaa sanoa -vastausten osuudet ovat heillä koko väestöä korkeampia. Kuvio c. Maksutapojen turvallisuus "Luettelen vielä uudestaan maksutapoja, joilla voi maksaa Internetin kautta ostettuja tavaroita tai palveluita. Sanokaa kunkin kohdalla pidättekö kyseistä maksutapaa turvallisena % niistä - -vuotiaista, jotka ovat ostaneet tavaroita tai palveluita Internetin kautta (n= vuonna ) Tilisiirrolla maksaminen Verkkomaksu/ pankkitunnusten käyttäminen Luottokortilla/luottokorttiominaisuudella/credit-ominaisuudella maksaminen Kortin debit-ominaisuudella /pankkikorttiominaisuudella tai Visa Electronilla maksam. PayPalin kautta maksaminen % % % % % % On turvallinen Ei ole turvallinen Ei osaa sanoa
Bulevardi Helsinki Puhelin Faksi etunimi.sukunimi@fkl.fi http://www.fkl.fi