Asumispalvelukysely Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntiin Kyselyn tarkoitus Kerätä tietoa maakuntien tämänhetkisestä tilanteesta, tulevaisuuden asumisen tarpeista ja suunnitelmista kehitysvammaisten asumispalvelujen suhteen. Toteutettiin Sähköisesti kaikkiin Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntien kuntiin 2.11.2007. Vastausaikaa oli 16.11.2007 saakka. Kysely uusittiin 4.12, ja vastausaikaa jatkettiin 17.12.2007 saakka
Kysely lähetettiin 54 kuntaan, palautui 36 kunnasta Etelä-Pohjanmaalta palautui 19/26 kunnasta Pohjanmaalta palautui 10/17 kunnasta Keski-Pohjanmaalta palautui 7/11 kunnasta
Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan kunnat joista kysely palautui KUNTA ASUKASLUKU n. KEHITYSVAMMAISTEN ARVIOITU MÄÄRÄ Alajärvi 8783 60 Alavus 9542 78 Evijärvi 2850 17 Ilmajoki 11600 70 Isojoki 2550 20 Jakobstad 20000 90 Jalasjärvi 9000 67 Kaskinen 1500 3 Kauhajoki 14500 85 Kauhava 7975 52 Korsholm 17641 80 Kortesjärvi 2400 15 Kuortane 4088 34 Laihia 7700 40 Lappajärvi 3570 21 Lapua 14100 97 Lehtimäki 1914 20 Lohtaja 2900 16 Nurmo 12 425 57 Nykarleby 7400 57 Närpes 945 37 Soini 2600 15 Teuva 6300 32 Vaasa 59000 250 Vimpeli 3460 17 Vähäkyrö 4659 33 Ylihärmä 2950 15 Ähtäri 6800 60 YHT. 249152 1438
Keski-Pohjanmaan kunnat joista kysely palautui Kunta Asukasluku n. Arvioitu kehitysvammaisten määrä Himanka 3109 18 Kaustinen 4348 30 Kokkola 36 700 200 Kälviä 4500 25 Lestijärvi 917 3 Lohtaja 2900 16 Toholampi 3665 43 Ullava 1005 10 Veteli 3540 35 YHT. 60684 380
Kyselyn palauttaneiden kuntien asukasluku yhteensä n. 310 000 ( koko alue n. 420 000) Kehitysvammaisia n.1818( koko alueella arvioitu n. 2600) n. 0,58 % väestöstä
Kyselyn osa-alueet 5. Kuinka moni on asumispalvelujen piirissä oman kunnan ulkopuolella? Oman kunnan ulkopuolella asumispalvelujen piirissä oli 144 eli n.0,75 % kehitysvammaisista 6. Onko kunnassanne tällä hetkellä tai tulossa jokin muu projekti, hanke tai selvitys koskien vammaisten asumispalveluita? Asumispalveluhanke tai projekti menossa 26 % kunnista.
Lkm 7. Millaisia avo- tai laitoshuollon asumispalveluja kuntanne alueella on vammaisille kunnan omana toimintana? 6. kunnan omana toimintana 25 22 20 15 14 15 16 10 8 7 5 0 tukiasuntoja asumispalveluryhmiä ryhmäkoti 2 palvelutaloja asumisen tukipalveluja kotiin tilapäisen asumisen vaihtoehtoja perhehoito
Lkm 8. Millaisia avo- tai laitoshuollon asumispalveluja kuntanne alueella on vammaisille kuntayhtymän toimintana? 7. Kuntayhtymän toimintana 6 5 4 5 5 4 3 2 1 1 0 tukiasuntoja asumispalveluryhmiä ryhmäkoti palvelutaloja asumisen tukipalveluja kotiin 1 tilapäisen asumisen vaihtoehtoja perhehoito
Lkm 9. Millaisia avo- tai laitoshuollon asumispalveluja kuntanne alueella on vammaisille yksityisen tai 3. sektorin toimintana? 8. Yksityisen tai 3. sektorin toimintana 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 tukiasuntoja asumispalveluryhmiä 1 ryhmäkoti 9 3 palvelutaloja asumisen tukipalveluja kotiin 1 tilapäisen asumisen vaihtoehtoja 2 2 2 perhehoito muuta
% 10. Mitkä seuraavista ryhmistä tarvitsevat mielestäsi lisää asumispalveluja kunnassanne seuraavan viiden vuoden sisällä? 9. Asumispalveluja tarvitsevat ryhmät 70 65 60 50 40 42 30 20 10 13 16 16 10 3 10 3 0 kehitysvammaiset lapset ikääntyvät kehitysvammaiset nuoret aikuiset kehitysvammaiset autismin korjoon kuuluvat henkilöt haastavasti käyttäytyvät henkilöt vaikeasti monivammaiset lapset aistivammaiset henkilöt vaikeasti vammautuneet henkilöt muu
% 11) Mitkä ovat mielestäsi asumisen keskeiset vaihtoehdot jota tulisi luoda tai joita tulisi kehittää ja lisätä seuraavan viiden vuoden aikana? 10. Asumisen tulevaisuuden vaihtoehdot. 30 25 20 21 21 21 24 15 10 5 0 tukiasuntoja asumispalveluryhmiä 10 ryhmäkoteja 3 palvelutaloja asumisen tukipalveluja kotiin tilapäisen asumisen vaihtoehtoja perhehoitoa 0 0 muuta
12) Miten vammaisten asumispalvelut on kunnassanne ajateltu järjestää/tuottaa seuraavan viiden vuoden aikana? 11. Miten tullaan järjestämään palvelut yhdessä yhteistoimintaalueen kanssa 34 % maakunnan alueella 3 % muuten 0 % oman kunnan toimintana 46 % muiden palveluntuottajien järjestämänä 17 %
13. Millaisia uusia innovatiivisia asumispalveluratkaisuja tulisi kehittää maakunnassanne? Kuntamme on ollut uranuurtaja kehitysvammaisten asumispalvelujen kehittämisessä. Huoli on lähinnä siitä, kuinka saadaan tulevaisuudessa turvattua lievästi kehitysvammaisten asumispalvelut, jotka nyt asuvat asuntola Ankkurissa, josta vastaa yksi henkilö toimeksiantosopimuksella. Kehitysvammaisten asumispalveluyksiköt tulisi tulevaisuudessa rakentaa siten, että ne hyödyntäisivät nykyistä paremmin toistensa asumismuotoja. Pieniä kodinomaisia asumispalveluyksiköitä lisää. Laitosasuminen pitäisi lopettaa! Tuetun asumisen mahdollisuuksia nuorille ja aikuisille kehitysvammaisille henkilöille Asumiseen tarvitaan aina yksilöllisiä ratkaisuja ja olisi hyvä jos tarjolla olisi monentasoisia vaihtoehtoja. Mahdollisuus asumiskokeiluihin voisi monessa tapauksessa olla tie itsenäisempään asumiseen. Yleinen toive on, että voisi asua lähellä omaisia. jonkinlaisia yhdistelmiä eri vammaisryhmille, koska samanlaisten asumistarpeiden tarvitsijoita vain vähän. Erilaisia vaihtoehtoja tulisi olla riittävästi, että jokaiselle asiakkaalle voitaisiin valita se asumismuoto, joka sopii parhaiten juuri hänelle. Jaa-a. Tässä aina omana toimintana räätälöidään kaiken laista tilkkutäkkiä ja innovoidaan. Taivas lienee rajana, mutta tämän hetkisestä tarpeesta en oikein osaa sanoa. Pysyvää perhehoitoa on hyvin vähän. Perhehoito olisi mielestäni ainakin kehittämistä vailla (maakunnallisesti)keski-pohjanmaan alueella. Lasten tilapäishoidon osalta (kehitysvammaiset ja muut vammaiset) toivoisin myös maakunnallista yhteen hiileen puhaltamista. Yhteinen tilapäishoitoyksikkö? jatkuu.
Nuorten kehitysvammaisten asumispalvelut myös pienissä kunnissa (ja tuetun työn mahdollistaminen). Nuorille ja aikuisille kehitysvammaisille tuettua palvelua tarjoavia ryhmäkoteja keskeiselle sijainnille! Maakunnalliset hankkeet mahdollistaisivat paremmin sen, että voidaan tarjota vaihtoehtoisia ratkaisuja asiakkaille tarpeen mukaan. Lapsiperheistä, joissa on vammainen lapsi, on esitetty toiveita, että hoitajan saisi kotiin, niin että vanhemmatkin voisivat olla yhtäaikaisesti kotona esim. omaishoitajan vapaan aikana. Lisäksi tilapäishoitopaikkoja kaikenikäisille tarvitaan jatkossa yhä enemmän. Kolmanneksi palvelutalotyyppisille (yövalvonta) asumisratkaisuille, joissa asiakas voisi asua niin kauan kuin haluaa, on jatkossa kysyntää. Tilapäishoitoa vaikeavammaisille, paljon apua tarvitseville, kehitysvammaisille lapsille ja nuorille aikuisille Asumispalveluratkaisuja, joissa mahdollisuus asua ja käyttää palveluja kulloisenkin kunnon ja elämäntilanteen mukaan. Palvelut valittavissa. Asuinpaikka elämänkaaren mukaan. Autismi on yksi ongelma, mikä näkyy kokonaisuutena useamman kunnan alueella.
14. Mitä muuta haluaisit sanoa asiasta? Ähtärissä on kasvava tarve kehitysvammaisten lasten tilapäishoitopalveluille. Odotan innolla tämän hankkeen tuotoksia ja toivon, että vammaispalvelut liittyvät kiinteästi kuvioon mukaan. Vammaispalvelut asettavat todellisen haasteen kunnille nyt ja tulevaisuudessa. Evijärven kunnan sosiaalipalvelut järjestetään vuoden 2009 alusta lähtien Kuntayhtymä Kaksineuvoisen toimintana (6 kunnan alueella), vielä ei ole tietoa miten käytännössä asia tulee vaikuttamaan asumispalveluihin. Kesällä 2007 tehtiin Kehitysvammaisten palvelusäätiön kartoitus asumispalvelujen tarpeesta Evijärvellä ja Lappajärvellä. Asuntola-hanke kuitenkin kaatui. Nurmon osalta kantaa voidaan ottaa vain tulevan vuoden osalta. Kuntaliitoksen 1.1.2009 jälkeen asumispalveluita on todenteolla alettava pohtia. ASPA on haastatellut vammaisia Jalasjärvellä on kehitysvammaisten asumispalveluja kunnan omana toimintana suhteellisen paljon. Toimintakeskus on palvelujen "sydän". Asumispalveluyksikköjä on viime vuosikymmenen alueella tullut joka kuntaan. Jatkossa tulee keskittyä miettimään kehitysvammaisten asumisen sisältöä ja muuta toimintaa ja miettiä yli kuntarajojen välistä yhteistyötä. Vaihtoehtoisia palveluja asiakkaiden eri tarpeiden mukaan. Iäkkäiden vanhempien luona asuvat kehitysvammaiset ja yksin asuvien kehitysvammaisten toiminnan ja ymmärryksen tason lasku.
JATKOSSA Asumisyksiköitten toimintaa kehitetään paremmin asukkaitten avun- ja palveluntarvetta vastaaviksi. Avun- ja palvelutarpeiden arvioinnissa käytetään apuna asukkaiden toimintakyvyn profiileja sekä asumisyksikön profiileja. Laaditaan maakuntien alueella tarvittavat profiilit ja vahvistetaan asumisyksiköitten toimintaa esim. tarkistamalla henkilöstömitoitusta, vahvistamalla osaamista koulutuksella ja työnohjauksella. Tarvittaessa tietoja voidaan käyttää seudulliseen, maakunnalliseen ja ylimaakunnalliseen erikoistumiseen halukkaitten asumisyksikköjen kesken esimerkiksi asukkaiden elämänkaaren ja kuntoutustarpeen mukaisesti. Asumispalvelujen kehittämisessä huomioidaan myös tilapäishoidon ja haastavasti käyttäytyvien vammaisten henkilöiden tarpeet. Yhteistyössä mukana olevat asumisyksiköt voivat olla kuntien, kuntayhtymien tai kolmannen sektorin ylläpitämiä.
STM on asettanut kaksi selvityshanketta, joiden tuloksena saadaan alkuvuodesta 2008 tietoa vammaispalvelujen uudesta toimintamallista ja laitoshoidon hajauttamisesta. Selvitykset koskevat Asumispalveluhanketta (selvityshenkilö Markku Niemelä) sekä hajautuksen seurantaa ja arviointia (Sosiaalikehitys Oy). Kehittämisyksikkö hyödyntää em. selvityshankkeiden tuomaa tietoa vahvuuksista ja kehitettävistä asioista Seutu- tai maakunnalliset asumispalvelujen yhteistoiminnallista kehittämistä suunnittelevat työryhmät?