Kansainvälinen sosiaali- ja terveysalan rekrytointi Kansainvälistyvä sosiaali- ja terveydenhuolto 25.4.2016, Tampereen yliopisto Olli Sorainen
Työvoiman maahanmuuton rakenne Suomessa 2015 2 000; 3 % 16 000; 22 % Viisumi/viisumivapaus Tavallinen oleskelulupa 50 000; 67 % 6 000; 8 % 65; 0 % Työntekijän oleskelulupa Elinkeinonharjoittajan oleskelulupa EU/ETA-kansalaiset
Myönnetyt ensimmäiset oleskeluluvat työntekoa varten 2006-2014 10000 9000 8000 7000 Työntekijän oleskelulupa Elinkeinonharjoittajan oleskelulupa Tavallinen oleskelulupa 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Myönnetyt työntekijän oleskeluluvat 2006-2015 12000 10000 Jatkolupa Ensimmäinen lupa 8000 6000 4000 2000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Työntekijän oleskelulupahakemukset aloittain 2013-2015 3000 2013 2500 2014 2000 2015 1500 1000 500 0 Maatalous Ravintola- ja keittiö Rakennus Siivous Kuljetus Itsensä työllistäjät Metalli Sote Muut
Avoimet Eures-paikat Suomessa ja muualla EU:ssa Finland All EU countries 1. Commercial sales representatives 1. Shop sales assistants 2. Shop sales assistants 2. Nursing associate professionals 3. Cleaners and helpers in offices, hotels and other establishments 4. Cooks 4. Waiters 3. Software developers 5. Health care assistants 5. Commercial sales representatives Agricultural and industrial machinery mechanics 6. Home-based personal care workers 6. and repairers 7. Waiters 7. Heavy truck and lorry drivers 8. Nursing professionals 8. Cooks 9. Hairdressers 9. Motor vehicle mechanics and repairers 10. Secondary education teachers 10. Sales and marketing managers Lähde: Eures-portaali
Työvoiman sisäinen liikkuvuus EU:ssa - joitain tunnuslukuja 250 000 000 241 000 000 200 000 000 150 000 000 100 000 000 50 000 000 0 Työvoima EU:ssa 7 500 000 Käy töissä toisessa EU:maassa 1 900 000 700 000 1 208 361 18 195 400 Näistä lähetettyjä työntekijöitä Muuttaa toiseen EU-maahan Työpaikkoja Euresissa (EU) Työpaikkoja Euresissa (Suomi) Työpaikkoja Euresissa (Suomi SOTE) Vuositasolla 2014, noin
Ammattibarometri TOP 15 PULAA TYÖVOIMASTA Ylilääkärit ja erikoislääkärit Yleislääkärit Puhelin- ja asiakaspalvelukeskusten myyjät Kuulontutkijat ja puheterapeutit Hammaslääkärit Sosiaalityön erityisasiantuntijat Suuhygienistit Ylihoitajat ja osastonhoitajat Erityisopettajat Myyntiedustajat Sairaanhoitajat ym. Rakennusalan työnjohtajat Tutkimus- ja markkinatutkimushaastattelijat Psykologit Betonirakentajat ja raudoittajat TOP 15 YLITARJONTAA TYÖVOIMASTA Yleissihteerit Johdon sihteerit ja osastosihteerit Graafiset ja multimediasuunnittelijat Vaatturit, pukuompelijat, turkkurit, hatuntekijät Mainonnan ja markkinoinnin eritysasiantuntijat Huonekalupuusepät Elektr.- ja autom. laitteiden asentajat Toimittajat Käytön tukihenkilöt Tieto- ja viestintäteknologian asentaja Tuote- ja vaatesuunnittelijat Postinkantajat ja -lajittelijat Painopinnan valmistajat Konepuusepät Laborantit ym. www.ammattibarometri.fi Maaliskuu 2016 Paljon pulaa hakijoista Pulaa hakijoista Tasapaino Liikaa hakijoita Paljon liikaa hakijoita
Sote-alalla ei varsinaista työvoimapulaa Työvoimaennusteita päivitetty kattavasti viimeksi 2/2015, sitä ennen vuonna 2012. Kolmessa vuodessa tilanne muuttui olennaisesti. 2015: Sosiaali ja terveysala kokonaisuutena ei kärsi lähitulevaisuudessa työvoimapulasta, mutta työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa ammateittain eivätkä alueittain. 2015: Jos kaikki tyo voimatarpeen ja koulutuksen ennakoinnin ehdot toteutuisivat täydellisesti, vuoteen 2030 mennessä sosiaali ja terveyspalvelualalle ei tule syntymään työvoimavajetta. 2015: Osaavan työvoiman saannin varmistamisessa avainasemassa ovat teknologian laajamittaisempi hyödyntäminen, alan vetovoiman ja työelämän laadun parantaminen, työprosessien uudistaminen, uusien palvelukonseptien kehittäminen sekä palvelutarpeiden mukainen tehtävärakenteiden uudistaminen. Muussa tapauksessa on valmistauduttava työvoiman tarpeen paikkaamiseen myös muilla keinoin kuten rekrytoimalla alan osaajia ulkomailta. (2015: Eija-Leena Koponen, TEM-raportteja 13/2015)
mutta sote-ala kansainvälistyy Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstöstä (390 000 henkeä) noin 2 % on ulkomaan kansalaisia ja runsas 4 % on muita kuin syntyperältään suomalaisia (Kirkonpelto ym., STM 2016:4.). Vuosina 2009 2013 Matto-tukirakenteen eri hankkeissa rekrytoitiin noin 150 sotealan ammattilaista Espanjasta, Bulgariasta, Latviasta, Puolasta, Ranskasta, Romaniasta, Slovakiasta, Unkarista ja Virosta. Ex hankepäällikön arvion mukaan näistä on töissä Suomessa jäljellä noin puolet. Kyse on kuitenkin pääosin musta kuin ulkomailta rekrytoinnista eli maan ulkomaalaisväestön hakeutumisesta sote-alan tehtäviin ja muista kuin työsyistä maahan muuttavista. Palvelujen käyttäjienkin kansainvälistyminen lisääntyy (myös turvapaikanhakijoina maahan tulleet vaikuttavat) Humanitaaristen tulijoiden osaamisprofiileja selvitetään ja ohjataan tehostetusti koulutukseen ja tyo llistymään ( kärkihanke on käynnissä, vaikka asia ei ehtinyt hallitusohjelmaan). Myös sote-alan ihmisiä löytyy.
Hallitusohjelma 2015 Hallitus edistää Suomen työllisyyttä ja julkistaloutta vahvistavaa, huoltosuhdetta kohentavaa sekä talouden kansainvälistymistä edistävää työperäistä maahanmuuttoa. Työperäistä maahanmuuttoa pidetään myönteisenä. Pääsääntö työvoiman tarveharkinnassa on nykyisten käytäntöjen jatkaminen. EU alueen ulkopuolisen työvoiman tarveharkintaa lievennetään, kun se on työllisyyden ja julkistalouden kannalta perusteltua, mahdollistaen yrityskohtaisesti erityisosaajien työllistämisen nopeuttamisen, alueellisen ja alakohtaisen työvoiman turvaamisen sekä käytännön prosessien helpottamisen.
Toimintasuunnitelma hallitusohjelman kärkihankkeiden toimeenpanemiseksi 2015 Toimenpide 8: Hallitus edistää Suomen työllisyyttä ja julkistaloutta vahvistavaa, huoltosuhdetta kohentavaa sekä talouden kansainvälistymistä edistävää työvoiman maahanmuuttoa Varmistetaan työvoiman saanti ja tarjonta, myös osaavan työvoiman osalta, ja lisätään työvoiman kysyntää sekä myönteisiä vaikutuksia talouskasvuun ja huoltosuhteeseen. Laaditaan suunnitelma työvoiman maahanmuuton edistämiseksi: 1. Sujuvoitetaan työntekijän oleskelulupamenettelyä. Lisätään myös muita vetovoima ja kiinnittymistekijöitä Suomeen. 2. Parannetaan työntekijöiden ja Suomessa tutkintonsa suorittaneiden kansainvälisten tutkintoopiskelijoiden ja heidän perheenjäsentensä kotoutumispalveluihin nojaavia asettautumispalveluita. 3. Vahvistetaan toimenpiteitä hyvien etnisten suhteiden ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi sekä rasismin ennalta ehkäisemiseksi. Varmistetaan työelämän avoimuus, monimuotoisuus ja yhdenvertaisuus. 4. Tehostetaan kansainvälisiä työnvälityspalveluja ja laajennetaan Eures palveluja.
Yrittäjyyspaketti 2016 5. Ulkomaisten asiantuntijoiden rekrytointien sujuvoittaminen Selvitetään ulkomaalaisten asiantuntijoiden rekrytointien lupaprosessien pullonkaulat ja tarkistetaan lainsäädäntöä työntekijöiden rekrytointien sujuvoittamiseksi. Huomioidaan etenkin start-up -yritykset, jotka houkuttelevat osaajia myös muulla kuin palkan suuruudella. 6. Oleskeluluvan myöntäminen start-up-yrittäjyyden perusteella Tehdään mahdolliseksi oleskeluluvan myöntäminen start-up-yrittäjyyden perusteella yhtiömuodosta riippumatta. Yrityksen perustaminen Suomeen tehdään ulkomaisille perustajayrittäjille myös muutoin yhtä sujuvaksi kuin suomalaisille.
Kansainvälinen vuokratyön välitys Uusi lähetettyjen työntekijöiden laki voimaan 18.6.2016? Lähettävällä yrityksellä uusi velvoite antaa työsuojeluviranomaiselle ilmoitus ennen työn aloittamista, on työn aloittamisen edellytys Tilaajan on käytettävissään olevin keinoin huolehdittava siitä, että lähettävä yritys tekee ilmoituksen Tilaajan on avustettava työsuojeluviranomaista saamaan yhteys lähettävän yrityksen edustajaan Suomessa (laiminlyöntimaksun uhalla) Ehdotus lähetettyjen työntekijöiden direktiivin muuttamisesta 2016 Maa, jossa lähetetty työntekijä työskentelee yli kaksi vuotta, olisi tavanomainen työntekomaa. Sen työlainsäädäntö tulisi noudatettavaksi kokonaisuudessaan. Ulkomaisten vuokrafirmojen tulisi soveltaa työntekijöihinsä samoja työehtoja kuin kansallisten vuokrayritysten.
Työvoiman liikkuvuuden lisääminen EU-alueella Direktiivi vapaan liikkuvuuden edistämisestä, määräaika 21.5.2016 Jäsenvaltioiden huolehdittava siitä, että vapaan liikkuvuuden oikeudesta on saatavilla riittävät tiedot, oikeuden käyttämiseen liittyvät oikeusturvakeinot ovat olemassa, syrjintää ei esiinny, tehdään selvityksiä, tutkimuksia ja raportteja oikeuden käyttämiseen liittyvistä esteistä jne. Komissiolle vastuullisia yhteyspisteitä vapaan liikkuvuuden oikeuden käyttämiseen ovat TEM ja yhdenvertaisuusvaltuutettu Ei aiheuta lainsäädäntötoimia Suomessa Euroopan työnvälitysverkoston (Eures) laajentaminen 2015 Komission ainoa konkreettinen väline työvoiman liikkuvuuden edistämiseksi.
Eures-palvelujen laajentaminen 2015 alkaen Vain pieni osa liikkuvuudesta kanavoituu Euresin kautta - komissio haluaa Euresille lisää markkinaosuutta ja sen myötä lisää työvoiman liikkuvuutta EU/ETA-alueella Euresin (kehittämisen) rahoitus komissiolta Euroopan sosiaalirahastoon (ESR) eli hankepohjaiseksi: Euresille tulee kehittää uusia palveluja Neuvoston & parlamentin Eures-asetus tulossa voimaan kesäkuussa, Eures tiukemmin komission ohjaukseen Uutena ideana on, että yksityisiä toimijoita tulee ottaa mukaan Eures verkostoon (kahden vuoden siirtymäaika) Suomessa uusien Eures-palvelujen kehittämisestä vastaa Pohjois- Karjalan TE-toimistoon sijoitettu hanke ( Tyo voiman liikkuvuus Euroopassa 2014 2020 )
Työvoiman liikkuvuus Euroopassa 2014-2020 ESR-hankkeen tarkoituksena kehittää työnantajille, yrityksille ja työnhakijoille uusia Eures-palveluita työvoiman liikkuvuuden lisäämiseksi. Hanke sijoitettiin ELY-keskukseen, koska ministeriötehtäviin ei nykyisin katsota kuuluvan ESR-hankkeiden hallinnointia. ELY-keskukset kilpailutettiin ja valinta osui Pohjois-Karjalan ELY-keskukseen. Hankkeen myötä mahdollisuus ennakkoluulottomaan palvelujen kehittämiseen. Rakenteellinen ongelma on, että myös pysyvä Eures (josta TEM vastaa), on hankkeen myöntämän rahoituksen varassa. Tällä hetkellä kehitteillä ja valikoimissa on lähtömaakoulutus, työpaikkasuomi ja -ruotsi, kansainvälinen työyhteisö -koulutus ja ammattitaidon testaus.
Eures-palvelu lähtömaakoulutus Kielen, kulttuurin ja työelämätietouden koulutusta lähtömaassa ennen työn aloitusta. Räätälöidään ammatin ja toimialan mukaan EU/ETA-maista rekrytoitaville työntekijöille Kesto 3 6 kk Tavoitteena on, että koulutettavat saavuttavat perusvalmiudet suoriutua suomen tai ruotsin kielellä ammatissaan Työnantaja maksaa 30 50 % koulutuksen kokonaishinnasta. Jäljelle jäävän osuuden maksaa Työvoiman liikkuvuus Euroopassa hanke. Koska liittyy rekrytointitilanteeseen, palvelulle on toistaiseksi ollut hyvin vähän kysyntää.
Eures-palvelu työpaikkasuomi & -ruotsi Ei suoranaisesti liity rekrytointitilanteeseen: voidaan kohdistaa Suomessa työskenteleville ulkomaalaisille eri alojen työntekijöille (muillekin kuin EU/ETA-kansalaisille) Voidaan toteuttaa lähi- tai etäopetuksena, arkisin tai viikonloppuisin, työpaikan omana ryhmänä tai usean työnantajan yhteisenä koulutusryhmänä. Kesto 30-120 tuntia. Tavoitteena on parantaa koulutettavien valmiuksia työskennellä suomen tai ruotsin kielellä. Myös tässä työnantajan maksuosuus on 30 50 % koulutuksen kokonaishinnasta. Koulutukset ovat päässeet vauhtiin Etelä-Savossa, Pirkanmaalla, Hämeessä, Etelä-Pohjanmaalla, Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa, pääasiassa sote-salalla.
Muut uudet Eures-palvelut Ammattitaidon testaus Kansainvälinen työyhteisö -koulutus Myös tässä työnantajan maksuosuus on 30 50 % palvelun kokonaishinnasta. Ovat käytettävissä, mutta ainakaan toistaiseksi eivät ole olleet kovin kysyttyjä ESR-hankkeen tehtävä ideoita myös muita uusia Eures-palveluja.
Lopuksi Matto-tukirakenteen oppeja*): Suomi on myös sote-alan ammattilaisille potentiaalisesti kiinnostava työskentelymaa. Suomen vetovoimaisuus ulkomailta katsoen ei yleensä ole ongelma. Suomen mahdollisuus kansainvälisten rekrytointien kautta saada ammattitaitoista sote-alan työvoimaa riippuu järjestelmien, prosessien ja työmarkkinoiden toimivuudesta. Yksittäisten toimijoiden operaatioilla tai markkinointikampanjoilla on vain rajallinen merkitys. Suomen vetovoimaisuus Suomesta katsoen voi olla ongelmallisempi. Vakiintuneita toimintamalleja ja käytäntöjä tulisi kriittisesti arvioida kaikkien keskeisten toimijoiden yhteistyössä. Tämä työ on vielä alkutekijöissään. *) Suurin osa Matto-hankkeiden kansainvälisistä rekrytoinneista kohdistui sote-alan ammattilaisiin.
Kiitos! olli.sorainen@tem.fi 050-3960162