Porvoon kaupungin hyvinvointikertomus Vuoden 2016 raportti ja suunnitelma vuodelle 2017 1
Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennusuudistus on yksi maamme hallituksen kärkihankkeista. Toteutuessaan hanke johtaa merkittäviin muutoksiin palvelujen tuottamis- ja järjestämisrakenteisiin sekä mullistaa samalla myös kuntien organisaatio- ja tukipalvelujärjestelmää. Uudistukseen tarkka aikataulu ja sisältö tulevat ohjaamaan kaupunkimme valmistelu- ja kehitystyötä lähivuosien aikana. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen säilyy palvelurakenneuudistuksenkin jälkeen kuntien vastuulla. Toimenpiteitä kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi on tärkeää tehdä yli sektorirajojen. Porvoon kaupungin ja liikelaitosten yhteenlaskettu tilikauden tulos vuonna 2015 oli käytännössä plusmiinusnolla, mikä oli merkittävä parannus edellisvuoteen. Toimintatuotot ja kulut sekä verotulot nousivat. Investointitaso oli edelleen suhteellisen alhainen. Pitkään jatkunut laaja investointitarve on purkautumassa kunnolla vuonna 2016, jolloin käynnistetään useita kouluja päiväkotihankkeita sekä keskuskeittiön rakentaminen. Tämä tarkoittaa samalla myös merkittävää lisälainanottoa. Palvelutuotannon kustannustehokkuutta pyritään parantamaan sisäisillä rakenneuudistuksilla. Päättäjistä koostunut poliittinen ryhmä valmisteli vuonna 2015 talouden tervehdyttämistä ja tuottavuuden parantamista koskevia linjauksia, joiden toimeenpano ja jatkovalmistelu toteutuvat talousarviokäsittelyn yhteydessä. Yksi merkittävimmistä kehityskokonaisuuksista on kaupungin tiedolla johtamisen ohjelma. Tavoitteena on parantaa tietämystä asiakkaista, toimintaympäristöstä ja omasta palvelutuotannosta ja sitä kautta johtaa toimintaa entistä paremmin. Käynnissä on myös useita asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä edistäviä toimintamalleja ja hankkeita, joilla on pitkällä tähtäimellä positiivinen vaikutus kunnan talouteen. Porvoo on ottanut vuodesta 1988 alkaen vastaan noin 25 30 pakolaista vuosittain. Porvoon väestörekisterissä oli 2129 ulkomaan kansalaista heinäkuun lopussa vuonna 2015. Kuluneen vuoden turvapaikanhakijatilanteen johdosta Porvoossa sijaitseviin vastaanottokeskuksiin on majoitettu tällä hetkellä yhteensä noin 200 turvapaikanhakijaa. Uudenmaan ELY-keskus on esittänyt Porvoon kuntapaikkojen määrän nostamista 119:ään. Tämä tuo kotouttamistyöhön ja kunnan palveluiden järjestämiseen merkittävän lisäpanostuksen tarpeen. Huoltosuhde, demografinen 68 63 58 53 48 Demografinen huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä on sataa 15 64 -vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. Nettomuutto 12 10 8 6 4 2 0-2 -4 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Indikaattori ilmaisee nettomuuton tuhatta asukasta kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Nettomuutto saadaan vähentämällä alueelle muuttaneista (tulomuuttajat) alueelta pois muuttaneet (lähtömuuttajat). Näin nettomuutto on positiivinen, jos alueelle on muuttanut enemmän kuin alueelta on muuttanut pois. Sairastavuusindeksi, ikävakioitu 100 95 90 85 80 Indikaattori ilmaisee miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Luku on laskettu ikävakioituna. Indeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. 2
Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Vuonna 2015 toimeentulotukea sai 7,3 prosenttia porvoolaisista lapsiperheistä. Lastensuojelussa pääpaino on ollut lastensuojelun avohuollon palveluissa. Lapsiperheille suunnattuja palveluja on kehitetty ennaltaehkäisevämpään suuntaan yhdessä peruspalvelujen kanssa lastensuojelusuunnitelman mukaisesti. Lastensuojelusuunnitelman toteutusta varten on saatu Kaste-hanke rahoitusta vuosille 2015 2017 Porvoon kaupungin hallinnoimaan Iloa vanhemmuuteen -hankkeeseen. Hankkeen tavoitteena on, että perheet saavat nykyistä enemmän tukea arjessa ilman erityispalveluiden asiakkuutta. Hankkeessa kehitetään lapsiperheiden sosiaali-, terveys- ja sivistyspalvelujen yhteistyötä sekä tiivistetään työskentelyä kolmannen sektorin kanssa. Hankkeen kohderyhmänä ovat perheet, joissa on alle kouluikäisiä lapsia. Tehtyjen kyselyjen mukaan porvoolaiset perheet kokevat saavansa hyvin tukea arjen palveluista, päivähoidosta, neuvolasta sekä yhteisöllisyyttä tukevasta kulttuuri- ja vapaaajan toiminnasta. Sen sijaan noin joka kolmas perhe arvioi terveyskeskuspalvelut riittämättömiksi, vaikeuksia on lääkäriajan ja aikuisten mielenterveyspalvelujen saamisessa. Alle kouluikäisten lasten perheissä eniten huolta aiheuttavat taloudelliset vaikeudet ja parisuhdeongelmat. Vanhemmista joka kolmas on myös ajoittain huolissaan vanhemmuuden taidoistaan sekä lapsensa kasvusta ja kehityksestä. Lapsiperheille suunnattuja tapahtumia, avoimia perhekahvilatyyppisiä kohtaamispaikkoja ja perhetyöntekijöitä pienten lasten vanhemmat toivovat lisää. Kaupungin tulisi myös tiedottaa nykyistä aktiivisemmin saatavilla olevista palveluista. Perhetyöstä tehtiin selvitys, jonka yhteydessä arvioitiin sosiaali- ja terveystoimen lapsi- ja perhepalveluiden organisointia myös laajemmin. Lapsi- ja perhepalveluiden kokonaisuus on ehdotettu selvityksessä organisoitavan uudella tavalla 1.1.2017 alkaen. Tuleva itsehallintouudistus sekä sosiaalihuoltolaki korostavat palveluintegraatiota eli asiakaskeskeisiä palvelukokonaisuuksia. Palveluissa tulee yhdistää eri alojen osaamista asiakkaiden tarpeiden mukaan. Koululaisten huoltajilta pyydettiin palautetta koulujen toiminnasta helmikuussa 2015. Huoltajat antoivat porvoolaisille kouluille hyvän yleisarvosanan perinteisenä kouluarvosanana ilmaisten. Ruotsinkieliset koulut saivat arvosanan 8 ja suomenkieliset 8½. Tyytyväisimpiä huoltajat olivat kouluviihtyvyyteen, koulujen turvallisuuteen sekä kouluterveydenhuollon palveluihin. Tyytymättömimpiä huoltajat olivat koulumatkan turvallisuuteen sekä kiusaamiseen puuttumiseen. Porvoon 5. ja 8.-luokkien oppilaille toteutettiin Hyvinvointiprofiili -kysely maaliskuussa 2015. 5.-luokkalaisten mielestä koulussa parasta ovat kaverit ja välkät. Koulutyötä pitää tärkeänä 75 % (valtakunnallisesti 77 %) ja luokan oppilaat viihtyvät hyvin yhdessä 78 %:n mielestä (66 %). 8.-luokkalaiset ovat valtakunnallista tasoa tyytyväisempiä luokkien kokoon, ilmanvaihtoon ja ruokailutilan viihtyvyyteen. Omien tavaroiden säilytystiloihin, lukujärjestykseen, terveydenhoitajan luo pääsyyn ja tukiopetuksen saantiin oltiin sen sijaan tyytymättömämpiä. Pääskytien koulun 8. luokkalaisten terveystarkastuksissa kokeiltiin lukuvuonna 2015 2016 Hyvinvointikartta -työkalua, jonka avulla saadaan oppilas- ja ryhmäkohtaista tietoa koululaisten terveyden ja hyvinvoinnin tilasta. Tämän käyttökokemuksen pohjalta ei Hyvinvointikarttaa tulla toistaiseksi ottamaan käyttöön peruskouluissa. Kouluterveyskyselyssä 2015 käytetyn sähköisen tiedonkeruujärjestelmän ongelmien vuoksi Porvoon 8. ja 9.luokkalaisten osalta saatiin tulokset vain Pääskytien koulusta. Tulokset saatiin helmikuun lopussa ja koulu on aloittanut niiden läpikäynnin. Kouluterveyskyselyjen ja Nuorten terveystapatutkimuksen perusteella suomalaisten nuorten alkoholin käyttö ja tupakointi ovat vähentyneet selvästi. Päivittäin tupakoivien osuus on vähentynyt vuosituhannen vaihteesta puoleen, ja raittiiden nuorten osuus kasvaa. Päihteistä nuuskan suosio on noussut, ja huumekokeiluissa on palattu laskun jälkeen 2000-luvun alun tasolle. Vuonna 2015 päivittäin tupakoi yhdeksän prosenttia perusopetuksen 8. ja 9. luokkalaisista. Sähkösavukkeiden käyttö on kuitenkin lisääntynyt vuodesta 2013, päivittäin sähkösavukkeita käytti 5 6 prosenttia perusopetuksen yläluokkien oppilaista. Suurin osa perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista koki kahdeksannen luokan laajan terveystarkastuksen hyödyllisenä. Yli 80 prosenttia oppilaista koki, että laajassa terveystarkastuksessa hänen mielipidettään kuunneltiin ja selvitettiin koko perheen hyvinvointia (kouluterveyskysely 2015). Esi-, perus- ja lukio-opetuksessa otetaan käyttöön uusi opetussuunnitelma syyslukukauden 2016 alusta alkaen. Uuden opetussuunnitelman valmistelutyötä on tehty huoltajia ja muita kuntalaisia kuullen syksystä 2014 alkaen. Perusopetuksen tavoitteissa korostuu jatkossa laaja-alainen osaaminen. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää uudistuksia oppimisympäristöissä, toimintakulttuurissa ja työtavoissa. Koulutuksellisen tasa-arvon edistämishankkeen myötä on lisätty aikuisten läsnäoloa ja koululaisille annettavaa tukea ala- ja yläkouluissa. Hankkeelle on saatu rahoitus vuoden 2016 loppuun saakka, jatkorahoitusta tullaan hakemaan. Liikuntapolku-hankkeen kautta on lisätty lasten ja nuorten fyysistä aktiivisuutta toiminnallisen oppimisen menetelmien ja välituntiliikunnan lisäämisen avulla. Liikuntapolku- 3
hanke on ollut käynnissä kymmenessä koulussa ja toimintaan on haettu jatkorahoitusta. Tavoitteena on käynnistää toiminta kymmenessä uudessa koulussa ja päiväkodissa. Liikuntapolkutoiminta kirjataan uuteen opetussuunnitelmaan osaksi kaikkien koulujen normaalia toimintaa. Pitkällä tähtäimellä koululiikunnan lisäämisellä on merkittävä kansanterveydellinen vaikutus ja toiminta on kansallisen lihavuusohjelman suositusten mukaista. Hyvinvointia edistäviä matalankynnyksen palveluita viedään lähemmäksi lapsia, nuoria ja lapsiperheitä. Gammelbackan aluekehitystyössä huomioidaan asukkaiden toiveet ja palveluita kehitetään tarpeiden mukaisesti. Lähiöliikuntamahdollisuuksia on parannettu kehittämällä lapsille, lapsiperheille ja varhaisnuorille LähiLiike ja LähiFutistoimintaa. Hyvinvointia edistävien palveluiden saatavuutta on parannettu kehittämällä Liiku-passi, jonka avulla vähävaraiset lapsiperheet pääsevät liikunta-ja kulttuuriharrastuksiin maksutta. Aikuissosiaalityössä ja perhetyössä hyödynnetään Hyvän olon palvelukarttaa, jonka avulla kannustetaan ihmisiä hyvinvointia tukevien palveluiden piiriin. Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista 35 33 31 29 27 25 23 Indikaattori ilmaisee ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osuuden prosentteina kaikista lapsiasuntokunnista. Lapsiasuntokunta on asuntokunta, jossa on vähintään yksi alle 18-vuotias henkilö. Asunto on ahtaasti asuttu, jos siinä asuu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun. Lasten pienituloisuusaste 16 14 12 10 8 6 4 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Indikaattori ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien alle 18- vuotiaitten henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista alle 18-vuotiaista henkilöistä. Pienituloisuuden rajana käytetään 60 % suomalaisten kotitalouksien käytettävissä olevan ekvivalentin rahatulon (uudistetulla OECD-skaalalla laskien) mediaanista kunakin vuonna Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 33 31 29 27 25 23 21 19 17 15 13 11 9 Indikaattori ilmaisee alkoholia tosi humalaan asti vähintään kerran kuukaudessa käyttävien peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä 16 14 12 10 8 6 4 2 2004 2006 2008 2010 2013 Toimeentulotukirekisteri sisältää tietoja varsinaista ja ehkäisevää toimeentulotukea saaneista kotitalouksista sekä kuntouttavan työtoiminnan kustannuksia toimeentulotukena saaneista henkilöistä (vuodesta 2001 alkaen). 4
Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17-vuotiaita vuoden aikana, % vastaavan ikäisestä väestöstä 11 9 7 5 3 1 Indikaattori ilmaisee vuoden aikana lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien 0-17-vuotiaiden lasten ja nuorten osuuden prosentteina vastaavan ikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Lapsella tarkoitetaan lastensuojelulain (3 ) mukaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 18 vuotta. Nuorella tarkoitetaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 21 vuotta. Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 25 23 21 19 17 15 13 11 9 2004 2006 2008 2010 2013 Indikaattori ilmaisee kerran päivässä tai useammin tupakoivien peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Nuoret Kouluterveyskyselystä saadaan tärkeää ja käyttökelpoista tietoa myös lukiolaisten ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden hyvinvoinnista. Vuoden 2015 kyselystä saatiin teknisten ongelmien takia raportit vain Linnankosken lukiosta, Amistosta, Inveonista ja Point Collegesta. Kuntakohtaisia yhteenvetoja ei saatu myöskään lukioiden eikä ammatillisten oppilaitosten osalta. Oppilaitokset saivat tulosraporttinsa maaliskuun 2016 alussa ja niiden käsittely käynnistyy kevään aikana. Kouluterveyskyselyn tuloksista nousi esille, että opiskelijat kokivat useassa oppilaitoksessa oppilaitoksen fyysisten työolojen heikentyneen kahden vuoden takaisesta tilanteesta. Erityisen huolestuttavaksi tilanne koettiin Linnankosken lukiossa ja Point Collegessa. Vuoden 2013 kyselyn pohjalta valittiin oppilaitoksissa kehittämiskohteiksi mm. kouluruokailu, osallisuus ja kuulluksi tuleminen koulussa ja kiusaamisen ehkäisy. Opiskelijoiden mukaan näissä asioissa on saatu paljon parannusta aikaiseksi lähes jokaisessa koulutusyksikössä. Aikaisempaa useammat nuoret syövät koululounaan ja aikaisempaa useammin syödään myös aamupala ennen opiskelemaan lähtöä. Porvoolaiset nuoret pitävät opiskelusta. 80 % vastanneista ilmoittaa pitävänsä opiskelusta ja n. 85 % kokee opettajien kohtelevan opiskelijoita oikeudenmukaisesti. Yhtä monilla on se tunne, että opiskeluryhmän ilmapiiri tukee mielipiteen ilmaisua. Terveydentilansa hyväksi tai erinomaiseksi kokee 78 % kouluterveyskyselyyn vastanneista porvoolaisista toisen asteen opiskelijoista. Vertailua vuoteen 2013 ei voida tehdä, koska koko ikäluokka ei osallistunut 2015 kyselyyn. Kouluterveyskyselyn valtakunnallisten tulosten lopulliset yhteenvedot ovat tulossa myöhemmin keväällä, joitakin osioita on valmistunut jo nyt. Kyselyn mukaan nuorten tupakointi on vähentynyt kaikilla kouluasteilla sekä pojilla että tytöillä. Vuonna 2015 päivittäin tupakoi kuusi prosenttia lukiolaisista ja 30 prosenttia ammattiin opiskelevista. Porvoossakin vähenemistä on tapahtunut, mutta tupakointi on edelleen valtakunnallista keskiarvoa yleisempää. Sähkösavukkeet ovat tulleet viime vuosina tupakan ja nuuskan rinnalle. Nuorten terveystapatutkimuksen tulosten mukaan sähkösavukkeiden kokeilut ovat lisääntyneet vuodesta 2013 vuoteen 2015. Porvoossa sähkösavukkeiden päivittäinen käyttö on toistaiseksi vähäistä. Vuoden 2015 Kouluterveyskyselyssä kysyttiin laajasti myös nuorten vapaa-ajan vietosta. Noin 70 prosenttia nuorista koki tietävänsä tarpeeksi hyvin, mitä omalla asuinalueella voi harrastaa. Ammattiin opiskelevista 76 prosenttia ja lukiolaisista 62 prosenttia oli sitä mieltä, että heillä on riittävästi vapaa-aikaa. Noin 60 prosenttia ammattiin opiskelevista katsoo arkisin tv-ohjelmia, videoklippejä tai elokuvia tai pelaa tietokone-, kännykkä- tai konsolipelejä noin kaksi tuntia tai enemmän. Lukiolaisilla nämä osuudet olivat selvästi pienempiä kuin ammattiin opiskelevilla. Nuorten alkoholin käyttö on edelleen vähentynyt. Kouluissa ehkäisevää päihdetyötä on toteutettu perusopetuksen lisäksi mm. Vain yksi elämä -teemapäivän muodossa. Teemapäivä on suunnattu kaikille 9-luokan, lukion, ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille. Opiskelijat saavat päivän aikana kokonaisvaltaisen kuvan päihteistä kokemusasiantuntijoiden, terveydenhuollon ammattilaisen ja poliisin johdolla. Teemapäivän toteutusta tullaan jatkamaan eri toimijoiden yhteistyönä. Porvoon kaupunki on vastannut myös ammatillisen toisen asteen opiskeluhuollon palveluista Oppilas- ja opiskelijahuoltolain muutoksen mukaisesti syksystä 2014 alkaen. 5
Oppilaitokset ovat viime vuosina tehneet tuloksellista työtä läpäisyn edistämiseksi. Työttömien nuorten määrä on edelleen lisääntynyt ja nuorten työllistyminen on erittäin vaikeaa, koska työpaikkoja ei ole. Kaupungin 2015 2017 työllisyysohjelman toimenpide-ehdotuksiin kuuluu kaupungin palkkatukityöllistämisen merkittävä lisääminen ja kaupungin toimialojen velvoittaminen etsimään ja tarjoamaan nuorille ja pitkäaikaistyöttömille harjoittelu- ja työtoimintamahdollisuuksia erilaisissa avustavissa tehtävissä. Ohjelman mukaisesti järjestetään nuorille myös uusia kuntouttavan työtoiminnan ryhmiä. Porvoon kaupunki tarjoaa nuorille sata kesätyöpaikkaa ja tukee kesällä 2016 kolmatta kertaa 150 nuoren kesätyöllistämistä kesätyöseteleillä. Kaupunki on mukana Posintran vuosina 2015 2016 toteutettavassa Bestis - tukea työllistymiseen hankkeessa. Itsenäiseen asumiseen siirtymisen tukea ja neuvontaa on jatkettu. Nuorten asumisen palveluohjaajan toimi on vakinaistettu ja perintövaroin on syyskaudeksi 2015 ja vuodeksi 2016 pystytty vakinaisen työntekijän tueksi palkkamaan määräaikainen työntekijä. Vuonna 2015 on 88 nuorta saanut asunnon ja henkilökohtaista tukea itsenäiseen asumiseen. Nuorisotakuuselvitykseen liittynyttä toimenpide-ehdotusta yhden luukun palvelumallin kehittämisestä on työstetty eteenpäin. Ensimmäisenä osana tässä kokonaisuudessa otettiin nuorten palveluissa käyttöön Koppari-verkkopalvelu lokakuussa 2015. Palvelu on tarkoitettu 12 28- vuotiaille nuorille. Verkkopalvelua täydentää TE-palveluiden tiloissa tammikuussa 2016 avattu nuorten Ohjaamo, josta 16 29-vuotias nuori saa henkilökohtaista ohjausta ja omaan elämäntilanteeseensa sopivaa tukea. Ohjaamotoiminnasta vastaa kaupungin nuorisopalvelut ja sen toteutukseen osallistuvat nuorten parissa toimivat eri asiantuntijatahot. Toiminnan jatkokehittämiseen on saatu opetusja kulttuuriministeriöltä hankerahoitusta. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä 18 16 14 12 10 8 6 Indikaattori ilmaisee koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17 24-vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavan ikäisestä väestöstä. Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole tutkintokoodia eli ei perusasteen jälkeistä koulutusta. Koulutustasomittain 400 380 360 340 320 300 280 260 240 Indikaattori ilmaisee väestön koulutustason, joka on mitattu laskemalla perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti. Nuorisotyöttömät, % 18 24-vuotiaasta työvoimasta 19 17 15 13 11 9 7 5 3 33 Nuorisotyötön on 15 24-vuotias työtön. Työtön työnhakija on henkilö, joka on ilman työtä ja kokopäivätyöhön käytettävissä tai joka odottaa sovitun työsuhteen alkamista, myös henkilökohtaisesti lomautetut lasketaan työttömiksi. Työttömyyseläkkeen saajia ei lasketa työttömiksi. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % ammatillisen koulutuksen 1. ja 2. opiskelijoista 47 45 43 41 39 37 35 2008 2010 2013 Indikaattori ilmaisee alkoholia tosi humalaan asti vähintään kerran kuukaudessa käyttävien ammatillisen koulutuksen 1. ja 2. opiskelijoista osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. 6
Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % lukion 1. ja 2. opiskelijoista 33 31 29 27 25 23 21 19 17 15 13 11 9 2004 2006 2008 2010 2013 Indikaattori ilmaisee alkoholia tosi humalaan asti vähintään kerran kuukaudessa käyttävien lukion 1. ja 2. opiskelijoista osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Tupakoi päivittäin, % lukion 1. ja 2. opiskelijoista 25 23 21 19 17 15 13 11 9 2004 2006 2008 2010 2013 Indikaattori ilmaisee kerran päivässä tai useammin tupakoivien lukion 1. ja 2. opiskelijoista osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Tupakoi päivittäin, % ammatillisen koulutuksen 1. ja 2. opiskelijoista 42 40 38 36 34 32 2008 2010 2013 Indikaattori ilmaisee kerran päivässä tai useammin tupakoivien ammatillisen koulutuksen 1. ja 2. opiskelijoista osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Työikäiset Porvoolaiset ovat koulutettuja, keskimääräistä parempituloisia kuin muualla Suomessa ja sairastavuus on alhaisempaa kuin maassa keskimäärin. Elintavoilla, kuten tupakoinnilla, alkoholin kulutuksella, ruokatottumuksilla ja fyysisellä aktiivisuudella on tärkeä merkitys terveyden edistämisessä ja kansantautien ehkäisyssä. Porvoossa on hyvät mahdollisuudet aktiiviseen elämään. Arkiliikunnan merkitys sekä luonnon ja kulttuurin positiiviset vaikutukset ovat keskeisiä asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden kannalta. Yhdistys- ja liikuntaseuratoiminta on Porvoossa erittäin aktiivista. Työikäisten hyvinvointia edistetään myös tarjoamalla ryhmämuotoisia ennaltaehkäiseviä palveluja, kuten elämäntaparyhmiä, vanhempainryhmiä sekä aikuisille kohdennettuja liikuntakampanjoita. Itä-Uudenmaan turvallisuusohjelmassa on nostettu työikäisten turvallisuuden tarkastelussa esiin liikenneturvallisuus, työttömyys, väkivaltarikokset ja päihteiden käyttö. 7 Terveysongelmat ja sosiaaliset ongelmat kasaantuvat pitkään työelämän ulkopuolella olevalle aikuisväestölle. Monet liikkuvat terveyden kannalta liian vähän, syövät epäterveellisesti ja jäävät kunnan kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen sekä järjestötoiminnan ulkopuolelle. Etenkin yksinasuvilla on usein puute mielekkäästä tekemisestä päiväsaikaan, joka vaikuttaa arkirytmiin ja elämänhallintaan. Porvoolaiset tarvitsevat yhä enemmän sosiaali- ja perhepalveluita, mikä johtuu muun muassa korkeasta työttömyydestä, epävarmoista työmarkkinoista, köyhyydestä, velkaantumisesta, yksinäisyydestä ja niihin liittyvästä pahoinvoinnista sekä turvattomuudesta. Uusi laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (183/2014) korostaa kuntien roolia ja vastuuta pitkäaikaistyöttömien aktiivisessa hoidossa. Sen keskeisenä tavoitteena on vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä. Työttömyys lisääntyi vuonna 2015 Porvoossa yhdeksän prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Erityisen huolestuttavaa on pitkäaikaistyöttömien määrän kasvu 26 prosentilla ja työmarkkinatuen kuntaosuuden piiriin kuuluvien henkilöiden lisääntyminen 48 prosentilla. Noin puolet työvoiman palvelukeskuksen asiakkaista on aktivointitoimien piirissä.
Toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien määrä lisääntyi kahdella prosentilla. Toimeentulotukea saaneista nuorten alle 30-vuotiaiden osuus oli 39 prosenttia. Pitkäaikaisten asiakkaiden ja yhden huoltajan perheiden määrä lisääntyi. Toimeentulotuen kustannukset nousivat vuodesta 2014 kolme prosenttia. Uusi sosiaalihuoltolaki velvoittaa kuntia lisäämään erityistä tukea tarvitsevien kuntalaisten hyvinvointia monialaisesti (SHL 7-8 ) sekä tarjoamaan sosiaalista kuntoutusta (SHL 17 ). Yhtenäisen asiakasprosessin myötä asiakas saa nykyistä useammin apua yhdestä paikasta omatyöntekijän kautta. Perustoimeentulotuki siirtyy kunnan vastuulta Kelaan 1.1.2017 alkaen. Aikuissosiaalityön palvelut sekä täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki säilyvät kunnan vastuulla. Noin 1400 kotitaloutta on aikuissosiaalityön piirissä. Aikuissosiaalityössä kehitetään palvelutakuuta sekä jalkautuvaa työtä, jotta asiakkaat saavat tarvitsemansa sosiaalisen tuen ja palvelut. Asiakasasiantuntijaryhmä käynnistetään. Jatkossa sosiaalityöntekijät ja -ohjaajat voivat laatia kuntouttavan työtoiminnan sopimuksia pitkäaikaisasiakkaille esim. ryhmätoimintaan. Vähintään kolme uudenlaista ryhmätoimintaa kokeillaan kuntouttavana työtoimintana ja lisäksi asiakkaita ohjataan työttömien terveystarkastuksiin työkyvynarviointiin (ELMA) ja henkilökohtaiseen liikunnanohjaukseen. Pitkäaikaistyöttömille suunnattu liikunta-ja ravitsemusryhmä Virtaa ja voimaa-arkeen toteuttaminen osana kuntouttavaa työtoimintaa on alkanut. Porvoon työllisyysohjelman (2015 2017) toimenpiteenä palkkatukityöllistämistä lisätään. Porvooseen perustetaan 1.4.2016 alkaen työpankki, jonka tavoitteena on ensimmäisenä toimintavuotena työllistää 100 pitkäaikaistyötöntä. Sosiaalityön asiakkaiden mahdollisuuksia kulttuuriin, liikuntaan ja muuhun vapaa-ajan toimintaan on lisätty sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kulttuuri-ja vapaa-ajanpalvelujen yhteistyönä kehittämällä LiiKu (liikunta-ja kulttuuri) - toimintaa. Toiminta kuntouttaa asiakkaita ja lisää osallisuutta. Hyvinvointia edistävien palveluiden saatavuutta on parannettu kehittämällä LiiKu-passi, jonka avulla aikuissosiaali-ja lapsiperhetyön asiakkaat pääsevät liikunta-ja kulttuuritapahtumiin maksutta. LiiKu-passia on myönnetty jo noin sadalle asiakkaalle ja tavoitteena on laajentaa passin käyttöä ja kehittää passin palveluita. Sosiaalityöntekijöiden ja työttömien terveystarkastusten työvälineeksi on kehitetty Hyvän Olon palvelukartta, jonka avulla työntekijät kannustavat asiakkaita liikunta, -kulttuuri, -ja terveyspalveluihin. LiiKu-toiminnan kehittämiseen saatiin vuosille 2016 2018 STM:n terveyden edistämisen määrärahaa, jolla toimintaa on tarkoitus kehittää ja laajentaa tukemaan yhä useampaa sosiaali- ja perhepalvelun asiakasta. Gammelbackan aluekehitystyössä on huomioitu asukkaiden toiveet ja alueen Hyvinvointikeskusta kehitetään paremmin työikäisten tarpeita palveleviksi. Hyvinvointikeskuksessa on järjestetty yhteisövalmennusryhmiä myös työikäisille. Ryhmien tavoitteena on ollut löytää osallistujien voimavarat ja tavat edistää omaa ja yhteisön hyvinvointia. Lähiöliikuntamahdollisuuksia on parannettu kehittämällä aikuisille ja lapsiperheille LähiLiiketoimintaa. Työttömien terveystarkastuksia kehitetään tukemaan työttömien kokonaisvaltaista terveyttä. Terveyden- ja työkyvyn tukemisesta vastaa moniammatillinen työryhmä ja kohderyhmän paremmaksi tavoittamiseksi tarkastuksiin ohjaamista tehostetaan ja tiedotusta lisätään. Omaishoitajien terveystarkastukset on käynnistetty. Liikunta-ja ravitsemusohjaus sisällytetään osaksi terveystarkastusta uuden Hyvän olon palvelukartan avulla. Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä 35 33 31 29 27 25 23 21 19 17 15 13 11 Työttömään työvoimaan luetaan 15 74-vuotiaat työttömät. Pitkäaikaistyötön on työtön työnhakija, joka on ollut työttömänä vähintään 12 kuukautta. Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Tilastokeskus kerää vuosittain kunnilta tietoja niiden toiminnasta ja taloudesta. 8
Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25 64-vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä 3,6 3,2 2,8 2,4 2,0 1,6 1,2 0,8 0,4 0,0 Toimeentulotukirekisteri sisältää tietoja varsinaista ja ehkäisevää toimeentulotukea saaneista kotitalouksista sekä kuntouttavan työtoiminnan kustannuksia toimeentulotukena saaneista henkilöistä (vuodesta 2001 alkaen). Työttömät, % työvoimasta 12 10 8 6 4 2 Työvoimaan luetaan kaikki 18 74-vuotiaat henkilöt, jotka tutkimusajankohtana olivat työllisiä ja työttömiä. Toimeentulotuki, euroa/asukas 160 140 120 100 80 60 40 20 Indikaattori ilmaisee toimeentulotuen bruttomenojen määrän (EUR) yhtä asukasta kohti kalenterivuoden aikana. Asunnottomat yksinäiset/1000 asukasta 2,8 2,4 2,0 1,6 1,2 0,8 0,4 0,0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Asunnottomiksi luetaan ulkona, tilapäissuojissa, yömajoissa yms. asuvat, erilaisissa laitoksissa asunnon puutteen vuoksi asuvat sekä tilapäisesti tuttavien ja sukulaisten luona asuvat. Lapsuudenkodissaan asuvia nuoria ei lasketa asunnottomiksi. Tieto on poikkileikkaustieto, jonka kyselyajankohta saattaa vaihdella vuosittain. Ikäihmiset Kaupungin suunnitelman ikääntyneen väestön tukemiseksi päätavoitteena ovat ikääntyneiden toimintakyvyn ja kotona asumisen mahdollisuuksien edistäminen, kulttuuriin ja liikuntaan osallistumisen mahdollistaminen, toimivan palveluverkon toteuttaminen sekä kolmannen sektorin toimintaedellytysten lisääminen. Itsenäinen kotona asuminen edellyttää riittävän hyvää toimintakykyä. Muun muassa yhteisöön osallistuminen, itsenäinen liikkuminen sekä hyvä ravitsemus pitävät ikääntyneet pidempään terveinä sekä vähentävät laitoshoidon ja kuntoutuksen tarvetta. Sektorien rajat ylittävä yhteistyö muun muassa kaupungin toimialojen, kolmannen sektorin ja oppilaitosten kanssa mahdollistaa palvelujen suuntaamisen ikääntyneen elämän eri taitekohtiin. Taitekohtia ikääntyessä ovat eläkkeelle jääminen, kotona asuvilla toimintakyvyn heikentyminen ja hoivan tarpeen lisääntyminen. Riippumatta ikääntyneen iästä ja kunnosta palveluilla pyritään edistämään ikääntyneiden terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä arjessa selviytymistä. Parhaillaan on käynnissä useita toimenpiteitä ikääntyneiden parissa tehtävän ennaltaehkäisevän työn kehittämiseksi. 9 Vanhus- ja vammaispalveluissa on kehitetty erityisesti ikääntyneiden palveluohjausta ja palveluohjaukseen on myös suunnitelmallisesti lisätty resursseja. Keskitetty palveluohjaus Ruori aloitti toimintansa marraskuussa 2015. Palveluohjauksessa sekä kotikäynneillä arvioidaan myös ikääntyneiden terveydentilaa ja ohjataan tarvittaessa jatkotutkimuksiin tai järjestetään kuntouttavia palveluita. Laurean Campuksella on käynnistetty hoitotyön opiskelijoiden pitämä ILONA -hyvinvointipiste. Toimintaa organisoidaan osana Posintran ja Laurean PALO-hanketta. Kaupunki osallistuu toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen. Tavoitteena on tukea erityisesti omaehtoista terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä tarjoamalla terveys- ja hyvinvointitietoa sekä erilaisia terveysmittauksia. Ikääntyneitä ja muita asiakasryhmiä opastetaan myös sähköisten palvelujen ja hyvinvointiteknologisten sovellusten käytössä. Yhteisen kehittämisen tavoitteena on, että piste toimisi sujuvana osana ikääntyneille kaupungissa tarjottavia palveluja.
Hyvinvointipisteen toiminta jalkautuu myös muualle Porvooseen, kuten Gammelbackan Hyvinvointikeskukseen ja sosiaali- ja perhepalvelujen asiakastiloihin. Omaishoitajien terveystarkastukset on käynnistetty ja omaishoitajien tukemiseksi on aloitettu uutta toimintaa yhteistyössä SPR:n kanssa. Omaishoitajille on tarjottu hyvinvointikurssi, vertaistukiryhmätoimintaa sekä hoitotyön tueksi räätälöidyt kurssit vuoden 2016 aikana. Ikääntyneille kohdennettuja liikuntaryhmiä ja erityisliikuntaa on lisätty ympäri kaupunkia ja kulttuuripalveluita on kehitetty. Eläkkeelle siirtyviä kannustetaan kulttuurin yksilöja ryhmätoimintaan avoimilla ja helposti saavutettavilla ja kohtuuhintaisilla kulttuuripalveluilla, -ja tapahtumilla. Gammelbackan aluekehitystyössä huomioidaan ikääntyneen väestön tarpeet tarjoamalla matalan kynnyksen liikunta-ja kulttuuritoimintaa Hyvinvointikeskuksen tiloissa ja taloyhtiöiden kerhohuoneissa. Yhdistysten vapaaehtoisia ja asukkaita koulutetaan toimimaan kulttuurin ja liikunnan vertaisohjaajina eri puolilla kaupunkia. Vertaisohjaajille tarjotaan tilat, säännöllistä koulutusta ja tarvittaessa välineistöä ryhmien vetämisen tueksi. Koulutusta tarjotaan myös maahanmuuttajataustaisille asukkaille. Vertaisohjattua ryhmätoimintaa on jo käynnistynyt Gammelbackan Hyvinvointikeskuksen tiloissa. Terveyden kannalta liian vähän liikkuvien ikääntyneiden liikuntaa ja toimintakykyä edistetään vapaaehtoisten kävelykamujen avulla, jotka ulkoilevat ja seurustelevat kotona, palvelutaloissa ja vanhainkodeissa asuvien ikääntyneiden kanssa säännöllisesti. Tällä hetkellä noin sata eri-ikäistä porvoolaista on koulutettu pysyviksi Kävelykamuiksi yksinäisille ja tukea kävelyynsä kaipaaville kotona asuville ikääntyneille. Myös ryhmät ovat innostuneet ulkoilusta ja monet koulut, oppilaitokset, yhdistykset ja yritykset ovat lähteneet Kävelykamuiksi. Vapaaehtoistoiminta tulee tulevaisuudessa pysyväksi osaksi koulujen toimintaa. Esimerkiksi kävely-ja kulttuurikamutoiminta ja puistojen kunnossapitotyöt kirjataan osaksi kunnan uutta 2016 valmistuvaa opetussuunnitelmaa. Oppilaitosyhteistyönä on käynnissä ikääntyneiden hyvinvointia edistää toimintaa. Point collegen kanssa yhteistyössä on aloitettu kotona asuvien ikääntyneiden toimintakykyä ravitsemuksen ja liikunnan avulla tukeva kummivanhustoiminta. Point Collegen lähihoitajaopiskelijat käyvät koko lukuvuoden viikoittain porvoolaisten ikääntyneiden luona. Opiskelijat arvioivat ikääntyneen ravitsemustilaa, ravinnonsaantia ja toimintakykyä sekä laativat ikääntyneelle henkilökohtaisen liikkumis- ja ravitsemussuunnitelman. Vanhainkoteihin ja palvelutaloihin on koulutettu Edupolin kanssa yhteistyössä kulttuurihoitajia. Kulttuurihoitajat tuovat kulttuuria ympärivuorokautisen hoidon asukkaiden arkeen. Edupolin opiskelijat myös toimivat kulttuurikavereina vanhuksille vieden heitä esimerkiksi konsertteihin ja taidenäyttelyihin. Hyvän ravitsemuksen ja liikunnan tukemiseen kotihoidossa ja palveluohjauksessa on käynnistetty systemaattinen toiminta. Toiminnan tavoitteena on edistää kotona asuvien ikääntyneiden riittävää ja ravitsemussuositusten mukaista ravinnonsaantia sekä toimintakykyä tukevaa liikuntaa. Vuoden 2016 aikana koko kotihoidon ja palveluohjauksen henkilöstö koulutetaan huomioimaan ravitsemus ja liikunta osana arkityötä. Palveluohjauksen kautta ikääntyneitä kannustetaan hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseen jo ennen kotihoidon palvelujen tarvetta. Palveluohjauksessamme keskeisiin liikuntaa, kulttuuria ja hyvinvointia edistäviin palveluihin ohjataan Hyvän Olon palvelukartan avulla. Kartta on erinomainen visuaalinen työkalu ikääntyneiden kannustamisessa hyvinvointia edistäviin elämäntapoja. Kartta otetaan käyttöön myös omaishoitajien terveystarkastusten työkaluna. Ikääntyneiden turvallisuuden tärkeimmiksi asioiksi on nostettu lähiympäristön turvallisuus, yksinäisyyden vähentäminen ja osallisuuden lisääminen. Asukkaiden turvallisuudentunteen vahvistamiseksi järjestetään turvallisuuskävely Gammelbackan alueella. Turvallisuuskävelyn tavoitteena on kartoittaa alueen turvallisuutta ja kuulla alueen asukkaiden näkemyksiä ja kehitysehdotuksia alueen turvallisuudesta. Asukkaiden kehitysehdotukset huomioidaan mahdollisuuksien mukaan osana turvallisuussuunnitelmatyötä ja alueen kehittämistä. Turvallisuuskävelyä on tarkoitus toteuttaa myös muilla alueilla kaupungissa. Keskusta-alueen esteettömyystyö on jatkunut. Torin ympäristön esteettömyyden parantaminen on helpottanut ikääntyneiden ja liikuntaesteisten liikkumista ja näyttää selkeästi vähentäneen alueella tapahtuneiden liikenneonnettomuuksien määrää. Kaduilla tapahtuneiden liikenneonnettomuuksien määrän väheneminen jatkui vuonna 2015, ja onnettomuuksien määrä väheni 17 %. 10
Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 Hoitoilmoitusrekistereihin kerätään asiakaskohtaista tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon laitoshoidon, asumispalveluiden sekä säännöllisen kotihoidon asiakkaista. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavan ikäisestä väestöstä 9 7 5 3 1 2005 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Hoitoilmoitusrekistereihin kerätään asiakaskohtaista tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon laitoshoidon, asumispalveluiden sekä säännöllisen kotihoidon asiakkaista. Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavan ikäisestä väestöstä 94 93 92 91 90 89 88 87 86 85 Hoitoilmoitusrekistereihin kerätään asiakaskohtaista tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon laitoshoidon, asumispalveluiden sekä säännöllisen kotihoidon asiakkaista. Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavan ikäisestä asuntoväestöstä 55 53 51 49 47 45 43 41 39 Yhden hengen asuntokunnan muodostaa asuinhuoneistossa yksin vakinaisesti asuva henkilö. 11
OSA II TULEVAN VUODEN SUUNNITTELU Kuntastrategian painotukset ja linjaukset Kaupunkistrategia vuosille 2014 2017 kiteytyy neljään päämäärään: talouden tervehdyttämiseen, asukkaiden hyvinvointierojen kaventamiseen, osallistumismahdollisuuksien lisäämiseen sekä kaupungin kilpailukyvyn ja kestävän kehityksen varmistamiseen. Strategisten päämäärien avulla halutaan edistää asukkaiden, yritysten ja ympäristön hyvinvointia. Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat Voimassa olevat ohjelmat ja suunnitelmat: Työllisyysohjelma 2015 2017 Itä-Uudenmaan turvallisuusohjelma 2015 2017 Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi 2015 2018 Ruokailun ja ravitsemuksen linjaukset (2014) Päihde-ja mielenterveysstrategia (2011), päivitys käynnissä Vammaispoliittinen ohjelma 2014 2020 Lastensuojelusuunnitelma (2014) Asuntopoliittinen ohjelma 2013 2018 Elämän eväät, lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko (2011) Elinkeino- ja kilpailukykyohjelma (2014) Valmisteilla olevat uudet ohjelmat ja suunnitelmat: Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Ennalta ehkäisevän terveydenhuollon suunnitelma 12
Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna Painopistealue 1: Asukkaiden hyvinvointierot kaventuvat Tavoitteet Toimenpiteet Resurssit ja vastuutaho Arviointimittarit Toteutuminen 2015 2016 Tavoite 2017 Nuorten syrjäytyminen Nuorisotakuuselvityksen mukaiset toimenpiteet: Vastuutaho: lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä Hyvis vähenee Kesätyöpaikkojen lisääminen ja kesätyöllistymisen tukeminen Resurssit: talousarviomäärärahat Kaupungin tarjoamien nuorten kesätyöpaikkojen määrä 100 100 Kesätyöseteleiden määrä/käyttö 140/150 150/150 Palkkatukityöpaikkojen ja oppisopimuspaikkojen lisäys Kymppiluokkien tai vastaavien perustaminen Nuorten palveluohjauksen kehittäminen Asumisen tukeminen ja muu henkilökohtainen tuki Vastuutaho: nuorten asumisen ohjausryhmä Hanketoiminta Resurssit: verkostot ja kumppanuudet: kolmas sektori, Posintra, paikalliset yritykset, seurakunta Resurssit: talousarviomäärärahat Resurssit: talousarviomäärärahat Perintövarat Avustukset Vuonna 2016 kaksi työntekijää, 2017 yksi. Resurssit: hanketuet: koulutuksellinen tasa-arvo, etsivä nuorisotyö, nuorten asumisohjaus, nuorisotakaajat -hanke Nuorten oppisopimusten ja palkkatukipaikkojen määrä Peruskoulun jälkeen opintoihin sijoittuneiden määrä Itsenäiseen asumiseen tuettujen nuorten määrä / näistä asuntonsa säilyttäneiden nuorten määrä. Hankkeiden tulokset 14 Palkkatukipaikkojen määrää nostetaan 30 100 % Koppari-verkkopalvelusivusto on otettu käyttöön nuorten palveluissa lokakuussa 2015 Yhden luukun palvelu Ohjaamo Porvoo nuorille on avattu tammikuussa 2016. Toiminnan ensimmäinen arviointi tehdään kevätkauden 2016 lopussa. 100 % 88/84 70/65 Bestiksen kautta tuettu nuorten työllistymistä yrityksiin, Samaria ry:n Valo hanke on mahdollistanut nuorten kouluttautumista ja oppilaitosten hankkeilla on vahvistettu opintojen läpäisyä. Koulutuksellinen tasa-arvohanke on vahvistanut perusopetuksessa olevien nuorten valmiuksia. Yhden luukun palvelumallia ja ohjaamotoimintaa kehitetään edelleen. Tavoitteena on pysyvä, matalan kynnyksen palveluja tarjoava toimipaikka. Nuorille tarjolla olevien vuokra-asuntojen määrä lisääntyy Tasa-arvohanke, etsivä nuorisotyö ja nuorten neuvontatyö saavat hankerahaa myös jatkossa. 13
Terveyserot kaventuvat Alueelliset erot: Palveluiden kohdentaminen Gammelbackan asukkaille Työttömille ja vähävaraisille perheille kohdennetaan liikunta- ja kulttuuripalveluita ja mahdollistetaan osallistuminen niihin Omaishoitajien terveyttä ja hyvinvointia tuetaan Resurssit: Hyvinvointikeskushanke Aluekehittämisen hanke Kolmas sektori Vastuutaho: Hyvinvointiryhmä, Gammelbackan ohjausryhmä Resurssit: Perintöraha, Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen määräraha LiiKu (liikunta-ja kulttuuri) toimintaan Vastuutaho: Kulttuuri-ja vapaaaikapalvelut, sosiaali -ja terveyspalvelut, LiiKu-toiminnan ohjausryhmä, Hyvinvointiryhmä Resurssit: Terveyspalveluiden ennaltaehkäisevän työn yksikkö, vanhuspalveluiden hyvinvointia edistävät palvelut, SPR Vastuutaho: Terveyspalveluiden ennaltaehkäisevän työn yksikkö, vanhuspalveluiden hyvinvointia edistävät palvelut Hyvinvointikeskuksen ryhmien osallistujamäärät Aluekehittämistyön hankkeiden toteutuminen alueella Yhteistyöprojektit kolmannen sektorin kanssa Hyvän Olon palvelukartan, LiiKu-passin ja LiiKu-suunnitelman käyttöönoton onnistuminen Omaishoitajien terveystarkastusten määrä Hyvinvointia edistävän ryhmätoiminnan osallistujamäärä ja vaikutus fyysiseen terveyteen Hyvinvointikeskuksessa noin 250 kävijää/kk. Lisäksi keskuksen kokoushuoneilla on runsaasti ilta-ja viikonloppukäyttäjiä. Hyvinvointikeskuksen toiminta on vakiintunut, erilaisia ryhmätoimintoja ja matalan kynnyksen kohtaamismahdollisuuksia on runsaasti. Aluekehittämisen linjausten mukainen toiminta on toteutunut. Kehitystyötä on tehty yhteistyössä kolmannen sektorin, asukkaiden ja yritysten kanssa. LiiKu-toiminnan piirissä noin 100 asiakasta. LiiKu-passi ja Hyvän Olon palvelukartta on otettu käyttöön työvälineenä sosiaalityössä sekä työttömien terveystarkastuksissa. Liiku-toiminnan kehittämiseen saatu THL:n Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen rahoitus vuosille 2016 2018. Omaishoitajille on järjestetty uutta hyvinvointia edistävää ryhmätoimintaa sekä koulutusta yhteistyössä SPR:n kanssa. Ryhmätoimintaan on osallistunut 15 omaishoitajaa. Omaishoitajien terveystarkastukset on käynnistetty. Keskuksen kävijämäärä kasvaa, kävijöitä päiväaikaan vähintään 300/kk. Hyvinvointikeskuksen kävijöiden kokemuksia kartoitetaan vaikuttavuuskyselyllä. Uudet kokeilut Hyvinvointikeskuksessa ja lähialueella vakiintuvat, malleja hyödynnetään muuallakin Porvoossa. Kaupunki koordinoi asukkaiden ja kolmannen sektorin toteuttamaa vertaisohjaajatoimintaa. Kymmenen uutta vertaisohjaajaa koulutettu Gammelbackaan. LiiKu-toiminnan piirissä 150 asiakasta. LiiKu-toiminnan kehittäminen etenee hankesuunnitelman mukaisesti. Hyvän Olon palvelukarttamalli on laajennettu ikääntyneiden, omaishoitajien ja vammaisten tueksi. Omaishoitajien terveystarkastusten tueksi on kehitetty palvelukartta, jonka avulla terveydenhoitaja osaa ohjata omaishoitajia erilaisten hyvinvointia tukevien palvelujen piiriin. Omaishoitajille kohdennettua ryhmätoimintaa jatketaan. 14
Ikääntyneiden hyvinvointia edistetään ja toimintakykyä tuetaan Resurssit: Sosiaali- ja terveyspalvelut, hyvinvointia edistävät palvelut, kulttuuri-ja vapaa-aikapalvelut, Point college, Edupoli, Laurea, yhdistykset, asukkaat Vastuutaho: Hyvinvointiryhmä Kävelykamu, - kulttuurikaveri, -ja kummivanhustoiminta vahvistuu Porvooseen muodostetaan vertaisohjaajien verkosto. Kävelykamutoiminta on tunnettu toimintamuoto Porvoossa. Pysyviä vapaaehtoisia kävelykamuja on noin 100. Kummivanhustoiminnassa on mukana 15 ikääntynyttä. Sekä Kävelykamu,-että kummivanhustoiminta ovat vakiintuneita toimintamalleja Porvoossa. Kävelykamu-ja kulttuurikaveritoiminta on kirjattu osaksi koulujen uutta opetussuunnitelmaa. Kulttuurikaveritoiminta on käynnistynyt ja asiakkaita on käynyt kulttuurikavereiden kanssa muun muassa Taidetehtaalla, Runeberginkodissa ja konserteissa. Suunnitelman ikääntyneen väestön tueksi toimenpiteet etenevät toimialojen, kolmannen sektorin ja oppilaitosten yhteistyössä. Kävelykamutoiminnan tunnettavuus ja asema vakiintuu Porvoossa. Uusia Kävelykamuja on rekrytoitu vähintään 30. Kummivanhustoiminnan osaksi kehitetään uusia sähköisiä menetelmiä osana Point Collegen digihanketta. Kulttuurikaveritoiminta vakiintuu, kotana asuvien asiakkaat tavoitetaan aiempaa paremmin. Kulttuurin ja liikunnan vertaisohjaajakoulutus on suunniteltu ja ensimmäiset vertaisohjaajat on koulutettu. Kulttuurin ja liikunnan vertaisohjaajat toimivat eri puolilla Porvoota. Vertaisohjaajia on 30. Peruspalveluiden henkilöstö tukee vanhemmuutta ja vanhemmuuden tukeminen on osa lasten ja nuorten kanssa työskentelevien perehdytystä. Toimintaa kehitetään suunnitelmallisesti kaupunkitasolla. Liian vähän liikkuvia lapsia ja nuoria kannustetaan liikkumaan lisäämällä oppituntien toiminnallisuutta ja välituntiliikuntaa Vanhemmuuden tukeminen tulee osaksi lapsiperheiden palveluiden toimintasuunnitelmaa ja työtä. Varmistamme, että toimijat tunnistavat, miten oma työ toimii osana ehkäisevää lastensuojelua. Järjestetään yhteistyössä vanhemmuusluentoja varhaiskasvatuksessa sekä kouluissa Resurssit: Liikuntapolkuhanke Vastuutaho: Koulutuspalvelut Resurssit: Lapsiperheiden palveluiden esimiehet, henkilöstö, kolmas sektori, Verso, mahdollinen hankerahoitus Vastuutaho: Hyvis - työryhmä sekä Lasten ja nuorten Kastehanketta 2014 suunnitteleva työryhmä (Kaste = sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma) Liikuntapolussa mukana olevien koulujen ja päiväkotien määrä ja aktiivisuus Vanhemmat saavat apua ja kannustusta arkisiin ongelmiin esim. neuvolasta, varhaiskasvatuksesta ja oppilashuollosta. Vanhempien omat voimavarat lisääntyvät. Erityispalveluiden tarve ei kasva. Uusi työtapa näkyy säästöinä työajassa ATH:n kokee riittämättömyyttä vanhempana mittarin seuranta Systemaattinen malli liikunnan ja ravitsemuksen toteuttamiseen kotihoidossa osana hoitotyötä on kehitetty ja hoitajat koulutettu toteuttamaan mallia. Liikuntapolkutoiminta on vakiintunut mukana olleissa 10 koulussa. Toiminta laajenee 10 uuteen kouluun ja 10 päiväkotiin. Liikuntapolkutoiminta on kirjattu osaksi kunnallista opetussuunnitelmat. Iloa- vanhemmuuteen hankkeessa on kokeiltu ja kehitetty vanhempainvertaisryhmiä ja teemailtoja neuvolan, perheneuvolan ja varhaiskasvatuksen, oppilaitosten ja kolmannen sektorin yhteistyönä. Henkilöstöstä 10 työntekijää on koulutettu vanhemmuuden tukemisessa ICDP-ohjelman mukaisesti 1 tasolle. Henkilöstön taitoja tukea vanhemmuutta ja tehdä työtä monialaisesti on vahvistettu sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistystoimen yhteisillä koulutuksilla. Hoitajat toteuttavat systemaattista toimintamallia liikunnan ja ravitsemuksen toteuttamisesta osana hyvää hoitoa. Liikuntapolkutoiminta vakiintuu uusissa kouluissa ja päiväkodeissa. Opetussuunnitelmakirjauksen myötä liikuntapolkutoiminta tavoittaa kaikki porvoolaiset koulut. Kolme työntekijää on kouluttautunut ICDPohjelman tasolle 2 ja vetävät vanhemmuuden tukemiseen suunnattuja ICDP-ryhmiä. Ryhmämuotoinen vanhemmuuden tukeminen on osa neuvolan, perheneuvolan ja varhaiskasvatuksen yhdessä toteutettua toimintaa. Pyydä apua -verkkopalvelu on otettu käyttöön. Yhteinen palvelutarpeen arvioinnin malli on käytössä. Lastensuojelu- ja maahanmuuttajapalveluissa kokeillaan läheisneuvonpito-toimintaa. 15
Lapsiperheille on tarjolla edullisia harrastusmahdollisuuksia: jokaiselle lapselle ja perheille yhdessä liikuntaa tai kulttuuria. Kaupunki huomioi erityisesti tukea tarvitsevien lapsiperheiden mahdollisuudet osallistua kulttuuri-, liikunta ja seurojen palveluihin. Resurssit: Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut, koulutuspalvelut, varhaiskasvatuspalvelut, sosiaali- ja perhepalvelut, yhdistykset, kolmas sektori. Vastuutaho: Hyvinvointiryhmä, Gammelbackan ohjausryhmä Liikuntaa ja kulttuuria harrastavien määrä lisääntyy Kouluissa ja varhaiskasvatuksessa on tarjolla kulttuuria ja liikuntaa tasaarvoisesti Lapsiperheiden tapahtumien osallistujamäärät Tapahtumat ovat lapsi- ja leikki ystävällisiä sekä perheyhteyttä tukevia Sosiaali- ja perhepalvelut sekä kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut ovat kehittäneet uutta LiiKutoimintaa vähävaraisen lasten harrastusmahdollisuuksien tukemiseen. Lasten harrastusmaksuja tuetaan toimeentulotuella ja harrastuksiin kannustetaan lastensuojelun avo- ja sijaishuollon työssä. Lähiliikuntatoiminta vakiintunut Gammelbackan alueella ja lähiliikuntaa tarjoavien yhdistysten toimintaa tuettu. Perheiden liikunta- ja kulttuuritapahtumia järjestetty omana toimintana sekä tuettu avustuksin. Liikuntamaailma toiminta on vakiintunut. Vähävaraisia lapsiperheitä on ohjattu LiiKutoiminnan pariin Lähiliikuntatoiminta käynnistyy Gammelbackan lisäksi Kevätkummun alueella. Toimintaa järjestävien yhdistysten työtä tuetaan. Painopistealue 2: Osallisuusmahdollisuudet lisääntyvät Tavoitteet Toimenpiteet Resurssit ja vastuutaho Arviointimittarit Toteutuminen 2015 2016 Tavoite 2017 Palveluita kehitetään yhdessä asukkaiden kanssa Osallistaminen ohjelmatyöhön Resurssit: ohjelmatyöryhmät Vastuutaho: osallisuusverkosto Toteutuminen Lasten ja nuorten osallisuus ja vaikuttamistyöryhmä on aloittanut toimintansa Lapsiystävällinen kunta -mallin käyttöönottoa selvitetään Lasten ja nuorten osallisuus ja vaikuttamistyöryhmän toiminta vakiintuu Lapsiystävällistä toimintaa kehitetään Vaikuttamiskanavien, esim. neuvostojen kehittäminen Asiakastyytyväisyyskyselyjä koordinoidaan koko kaupungin tasolla Lapsia ja nuoria kannustetaan kohtaamaan erilaisuutta ja ottamaan vastuuta vapaaehtoistyön kautta Resurssit: työryhmä, ohjelmatyöryhmät Vastuutaho: osallisuusverkosto Resurssit: Suunnittelijat Vastuutaho: kaupungin johtoryhmä Resurssit: kaupungin eri toimialat, koulut, palvelutalot-ja vanhainkodit, asumispalveluyksiköt Vastuutaho: Hyvinvointiryhmä Toteutuminen Asiakkaiden mielipiteet huomioidaan palvelujen järjestämisessä Koulut osallistuvat erimuotoiseen vapaaehtoistyöhön, kuten kävelyja kulttuurikamutoimintaan ikääntyneiden, vammaisten ja maahanmuuttajien parissa ja puistojen kunnossapitoon Terveyspalveluissa käynnistetyn asiakasasiantuntijaryhmästä saadut kokemukset ovat hyviä. Asiakasasiantuntijatoiminnan mallia on suositeltu otetavaksi käyttöön soveltuvasti muuallakin kaupungin organisaatiossa. Asiakastyytyväisyyskyselyihin on laadittu yhtenäinen pohja. Vapaaehtoistyö on kirjattu kunnalliseen opetussuunnitelmaan. Asiakasasiantuntijaryhmiä hyödynnetään eri palveluiden suunnittelussa. Asiakastyytyväisyyskyselyt tehdään yhteisellä mallipojalla. Kaupungin toimialat suunnittelevat yhteistyössä koulujen kanssa erilaisia vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia. Erilaisia kokeiluja vapaaehtoistyön osalta on käynnistetty. 16
Kolmannen sektorin toimintaedellytykset paranevat Avustusten myöntäminen ja avustusmuotojen kehittäminen Sopiminen tilojen käytöstä avustusmuotona kaupunkitasolla Tilarekisterin laatiminen Yhteistyön tukeminen, verkostojen yhteen kokoaminen Resurssit: avustuksia myöntävät tahot Vastuutaho: avustustoiminnan koordinointityöryhmä Resurssit: hyvinvointiryhmä ja Kompassi Vastuutaho: hyvinvointiryhmä Resurssit: kaupungin eri toimilat Vastuutaho: kaupungin johtoryhmä Avustussääntöjen tarkentaminen tilojen käytön osalta Avustusmuotoja ja -käytänteitä sekä hakumenettelyä on kehitetty edelleen. Sähköinen avustushaku on ensi kertaa käytössä vuoden 2016 avustusten haussa. Kaupungin omistamista, ulkopuolisten tahojen käytettävissä olevista toimitiloista on tehty yhteinen luettelo. Tilarekisterin ylläpitoa ja päivittämistä on jatkettu. Vuoropuhelua kolmannen sektorin kanssa on lisätty, esim. yhdistystapaamiset, koulutukset, palveluiden suunnittelu yhdessä, yhdessä järjestetyt tilaisuudet jne. Avustusohjeet päivitetään vuodelle 2017. Sähköistä hakukäytäntöä muokataan tarpeen mukaan 2016 saadun palautteen pohjalta. Huomioidaan tilojen käyttö osana uudistettavia avustusohjeita. kehitetään edelleen vuoropuhelua kolmannen sektorin kanssa. Painopistealue 3: Hyvinvointitiedolla johtaminen paranee Tavoitteet Toimenpiteet Resurssit ja vastuutaho Arviointimittarit Toteutuminen 2015 2016 Tavoite 2017 Selkeyttää ja virtaviivaistaa hyvinvointiohjelmien ja suunnitelmien valmistelutyötä Luoda lista päivitettävistä ohjelmista ja suunnitelmista ja päättää käsittelylaajuudet ja valmisteluprosessin Resurssit: hyvinvointikoordinaattori ja toimialojen kehittämispäälliköt Vastuutaho: Hyvinvointiryhmä ja kaupungin johtoryhmä Päivitettävien ohjelmien ja suunnitelmien määrä vähenee Valmisteluprosessi selkenee Päätetty, että turvallisuussuunnitelma liitetään osaksi hyvinvointikertomusta 2017 laajassa kertomuksessa. Yhdistetyn päihde ja mielenterveyssuunnitelman sekä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laatiminen on käynnissä. Laaditaan laaja hyvinvointikertomus. Ohjelmatyötä toteutetaan yhtenäisellä mallilla. Ohjelmien päätöksenteosta laaditaan ohjeistus. 17