Simpelejärven ja Kivijärven valumaalueiden. vesiensuojelu

Samankaltaiset tiedostot
Simpelejärven ja Kivijärven valuma-alueiden metsätalouden vesiensuojelu. Yleissuunnitelma 2012

Simpelejärven ja Kivijärven valuma-alueiden metsätalouden vesiensuojelu. Yleissuunnitelma 2012

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme

Metsätalouden vesiensuojelu

Metsätalouden vaikutukset kirkasvetiseen Puulaan

Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/Rovaniemi

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet

Kunnostusojituksen vesiensuojelumenetelmät. Samuli Joensuu Saarijärvi

TASO-hankkeen. aloitusseminaari

Metsätalouden vesiensuojelu

Metsätalouden vesiensuojelumenetelmät ja vesiensuojelusuositukset. Samuli Joensuu Iso-Valkeinen, Kuopio

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi Juha Jämsén Suomen metsäkeskus

Vesiensuojelun ohjeistus ja kokemuksia. Samuli Joensuu

Uudet hakkuiden, maanmuokkauksen ja kunnostusojituksen vesiensuojelusuositukset. Samuli Joensuu

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Maanmuokkauksen vesiensuojelun omavalvonta

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Kunnostusojituksen vesiensuojelun omavalvonta

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

Vesiensuojeluratkaisut; lannoitus, maanmuokkaus ja kunnostusojitus

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Vesiensuojelu kunnostusojituksessa. Samuli Joensuu

Uudistamisketjun vesiensuojelu

Kunnostusojituksen vesiensuojelumenetelmät. Samuli Joensuu Karstula

MÄRKJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

Vesiensuojelutoimenpiteet. Samuli Joensuu

Vesilain mukainen ojitusten ilmoitusmenettely

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä Antti Leinonen Suomen metsäkeskus

MAANMUOKKAUSMENETELMÄT VESIENSUOJELU JA YMPÄRISTÖNHOITO

Metsätalouden vesiensuojelu

Metsätalouden vesiensuojelun paikkatietoaineistoja. Marjo Ahola

Metsätalouden vesiensuojelun te ta

Vesiensuojelukeinot metsätaloudessa

METSÄOJITUS. Uudisojitus Kunnostusojitus Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus

Metsätalouden päivitetyt vesiensuojelusuositukset - muutos entiseen ja suositusten merkitys käytännön metsätaloudessa. Samuli Joensuu 9.5.

Vesistökuormituksen vähentäminen Lahnankuttavan valuma-alueella Keskiviikko Jäppilätalo

Kunnosta lähivetesi -koulutus

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

Pintavesien virtausmalli

Metsätalouden vesiensuojelun te ta

Virtaamakartan käyttö ja tulkinta

TUUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

Kunnostusojitus ja vesiensuojelu Tornator Oy:ssä -Case Suurisuo. Maarit Sallinen Ympäristöesimies, Tornator Oy

TASO. TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN

ONKAMAANJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

Suometsätalouden vesistövaikutukset

Valuma-alueen maankäytön vaikutukset lohikaloihin

Imatran Immalanjärven Suurisuonojan valuma-alue Metsätalouden vesiensuojelun yleissuunnitelma 2011

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

Metsätalouden vesistövaikutusten tutkimus ja tulosten vienti käytäntöön - Prof. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu

Metsätalouden vesiensuojelu

Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu

Maa- ja metsätalouden toimenpiteiden suunnittelu

KANNUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä

Virtausmalli ja sen käyttö - Pintamalli ja uoman eroosioherkkyys-

Metsätalouden vesiensuojelun kehittäminen. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos

Vesiensuojelusta huolehtiminen päätehakkuiden yhteydessä. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu

Panumajärvi, Pudasjärvi Tanja Honkela

Maanmuokkauksen vesiensuojelusuositus omavalvontaan

Kunnostusojitusten vesiensuojelupäivä Jyväskylässä. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Vesiensuojelupelin ohje

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

ytön n vaikutukset vesistöjen ekologisessa tilassa esimerkkinä Muhosjoki

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä

Alueelle sopivia metsätalouden vesien suojelun keinoja

Metsätalouden vesistökuormitus ja vesiensuojelusuositukset

Vesiensuojelun tavoitteita ja suunnittelussa käytettäviä paikkatietoaineistoja. Valuma-aluetason vesiensuojelun suunnittelu Antti Leinonen

ARRAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

Savonkaita ja Riitjärvi

Metsätalouden vesiensuojelu. Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi

Maatalouden vesiensuojeluhankkeet. Hiidenveden kunnostus hanke. Sanna Helttunen hankekoordinaattori Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla

Vesiensuojelunäkökulmat maanmuokkauksessa ja metsäojituksissa

PEFC-vaatimukset: Toiminta vesistöjen läheisyydessä ja säästöpuut. Webinaari Sisällön esittelijä: Henry Schneider Tapio

Metsätalouden vesiensuojelurakenteet. Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus

KUOLIMON VESIENSUOJELUN YLEISSUUNNITELMA

Turvemaiden ojituksen vaikutus vesistöihin

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

Suometsän hoito. Hämeenlinna Miriam Stenvall

Ähtärinjärven tilasta ja esisuunnittelu kuormituksen vähentämiseksi. Ähtäri Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho Oy

Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja

Suometsän hoito. Kemera-koulutus

Tilaisuuden avaus, vesienhoito ja valuma-aluesuunnittelu

Laatuloikka vesiensuojelussa, toimenpiteitä metsätalouden kuormituksen vähentämiseen. Marjo Ahola

Muokkausmenetelmän valinta

SANIJÄRVEN JA ENÄJÄRVEN VALUMA- ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

Kunnostusojituksen hyvät käytännöt pohjavesialueilla. Pohjavesityöpaja Samuli Joensuu

Kohdevaluma-alueet, yleissuunnitelmat ja mallikohteet

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen

Suometsien kasvatushakkuiden vesiensuojelu

Ilmoitusmenettely kunnostusojituksissa

KIRNULANOJA 1 - VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ

Postinumero ja postitoimipaikka. Puh. Kaupunginosan/kylän nimi

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen

Transkriptio:

Simpelejärven ja Kivijärven valumaalueiden metsätalouden vesiensuojelu Neuvontailta 11.4.2012, Kirjavala Seppo Repo, va. aluejohtaja Tiina Karjalainen, luonnonhoidonneuvoja Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut 1

SIMPELEJÄRVEN ALUEEN METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELU YLEISSUUNNITELMA Sisältö Taustatiedot (kuormitus, esiselvitys) Kuvaus suunnitelman laadinnan menetelmistä Toimenpide-ehdotukset Esimerkkikohteet Vesiensuojelurakenteita 2

Työn sisältö a) Selvitys aiemmista metsätalouteen liittyvistä vesiensuojelutoimista valumaalueella. b) Yleissuunnitelma metsätalouden vesiensuojelusta valuma-alueelle. c) Tiedotusta, koulutusta ja neuvontaa metsäalan toimijoille ja metsänomistajille. 3

Kohdealue Parikkalan ja Rautjärven kunnissa sijaitseva Simpelejärvi ja osa sen valumaalueesta sekä sen jatkeena sijaitseva Kivijärvi 4

Simpelejärven veden laatu ja kuormitus Vedenlaatu on heikentynyt ->ravinnepitoisuudet kasvaneet, vesi tummentunut ja samentunut Pistekuormittajana jätevedenpuhdistamo Hajakuormittajia: maatalous (50 60 %; ojitukset, lannoituksen käyttö ym.), metsätalous (2-3 %; hakkuut, äestykset, ojitukset, lannoitukset ym.), haja-asutus (9-10 %; jätevedet), teiden ja siltojen rakennustyöt turkistarhaus, ruoppaukset, luonnonhuuhtouma (21 22 %) ja ilman kautta tuleva kaukokulkeuma (5-8- %; liikenne, teollisuus, metsäpalot ym.). 5

Selvitys aiemmista metsätalouteen liittyvistä vesiensuojeluun vaikuttavista toimista Metsäojituksia vuosina 1990 2010 yhteensä n. 1500 hehtaarilla. Ojituspinta-ala ollut n. 6 % metsäpintaalasta, koko valuma-alueesta vähäisempi painoarvo (peltojen osuus). Keskeiset ojitusalueet sijaitsevat monin paikoin etäämpänä vesistöstä mm. luoteisja pohjoisosien osavaluma-alueilla. 6

Suometsien hoito- ja kunnostus Metsäojituksissa noudatettu aina viimeisimpiä vesiensuojelusuosituksia 1992 vuoden tienoilta pienimuotoisia vesiensuojelusuunnitelmia (lähinnä lietekuopat) 2000-luvulla suunnitelmat kehittyneet huomattavasti huomioitu mm. vaikutukset vedenkorkeuteen, maaperän syöpymisvaara, kaltevuussuhteet ja vesiensuojelu 7

Kunnostusojitukset Ojitetut metsät alkavat soistua uudelleen 20 30 vuoden kuluttua ojituksesta. Kunnostusojituksen oltava kannattava, että siihen voi ryhtyä. Ojituksen vaikutus vesistöihin suurin ojituksen toteutusvuonna ja seuraavana vuonna. Ojituksen suunnittelussa kiinnitettävä huomiota vesiensuojelu. 8

9 Uudis- ja kunnostusojitukset Simpelejärven lähialueella sekä vesiensuojelun kannalta kriittiset (eroosioherkät) pisteet

Metsänuudistaminen Päätehakkuiden yhteydessä voivat kiintoaines- ja ravinnehuuhtoumat vesistöihin lisääntyä ravinteet vapautuvat hakkuutähteistä, karikkeesta ja humuksesta pidättyvät kasvillisuuteen ja kivennäismaahan (ellei maa ole roudassa, pohjavesipinta kohonnut tai sadanta erityisen runsas) 10

Metsänuudistaminen Etenkin hienot hieta- ja hiesumaat erittäin routivia ja eroosioherkkiä. Muokkausmenetelmistä ojitusmätästys vaatii samoja vesiensuojelumenetelmiä kuin kunnostusojituskin. Muokkausjälki rinteen vastaisesti ja siihen katkoja, ei ojiin/vesistöihin asti. Maanmuokkaus ja energiapuun korjuu lisäävät ravinteiden sekä kiinto-aineksen kulkeutumista. 11

Valuma-alueen analysointi Uoma-analyysin (RLGIS ohjelma) avulla kuvattiin valuma-alueen uomaverkosto ja sen ominaisuuksia sekä kartoitettiin vesiensuojelun kriittisimmät kohteet Analyysin pohja-aineistona: Maanmittauslaitoksen maastotietokanta sekä Metsäkeskuksen metsävara-aineistoa 12

Valuma-alueen analysointi Tarkasteltavia tekijöitä aineiston perusteella ovat muun muassa valuma-alueen pinta-ala, maaston kaltevuus, virtaama, veden nopeus, syvyys ja suunta maaperän eroosioriski (hienojakoiset maalajit) Aineistojen perusteella tehtiin paikkatiedon yhdistämistä ja analysointia 13

RLGIS - ohjelman tuottamat kriittisen pisteet (eroosioherkät kohteet) jaoteltuna ja metsätaloudelli sesti keskeisimmät valuma-alueet 14

Yleissuunnitelman laadinta Maastotöitä suoritettiin kesällä 2011 ja maastoretkeily 7.12.2011 Maastotyöt pitkälti RLGIS -ohjelman tuottamien kriittisen pisteiden eli eroosioherkkien (virtausnopeus > maalajin rajanopeus) maiden mukaan Kohteita löydetty myös maanomistajien vihjeiden avulla 15

Metsätalouden keskeiset alueet Metsätalouden vesiensuojelun kannalta keskeisimmät alueet ovat pohjois- ja luoteisosien valuma-alueet. Metsätalouden vesiensuojelun suunnittelu kohdistuukin suunnitelmassa näille metsätaloudellisesti merkittävimmille alueille. 16

Yleissuunnitelma ja toimenpide-ehdotukset Metsätaloudellisesti keskeisimmille valumaalueille laadittu toimenpide-ehdotukset karttatarkasteluun perustuen. Ehdotusten perusteella suuntaa-antava käsitys alueen vesiensuojelutarpeesta ja mahdollisista kohteista toteuttaa suojelua. Kohteiden toteutus vaatii kuitenkin tarkempaa suunnittelua. 17

Esimerkkikohteita ja vesiensuojelurakenteita Tiina Karjalainen, luonnonhoidonneuvoja 18

Salkojärvenjoen - Kytökorvenjoen valuma-alueen (03.025) toimenpideehdotukset 19

20 Myllyjoen (03.026) ja Romanonjoen (03.027) valumaalueiden toimenpideehdotukset

21 Pieni Vääräjoen (03.063) ja Vääräjoen (03.064) valumaalueiden toimenpideehdotukset

Esimerkkikohteet Kytökorvenjoki: Laskeutusallas ja pohjapato 22

Koirajoki: Majavan suunnittelemaan paikkaan pohjapato ja sen yläpuolelle laskeutusallas Esimerkkikohteet 23

Esimerkkikohteet Pieni-Vääräjoki: entiseen kalaaltaaseen laskeutusallas ja putkipato 24

Vääräjoki: Esimerkkikohteet Maanomistajilla suunnitteilla kulkutie joen yli, johon voisi yhdistää putkipadon/settipadon ja laskeutusaltaan 25

Vesiensuojelurakenteet Tehokkainta toteuttaa useiden rakenteiden yhditelmänä 26

Vesiensuojelurakenteet Pohjapato: hidastaa ja tasaa ojan virtaamaa sekä vähentää syöpymistä ja pidättää ojan pohjalla kulkevaa kiintoainesta 27

Vesiensuojelurakenteet Putkipato: Varastoi ylivirtaamia, jolloin virtaus-nopeus ojassa pienenee ja eroosio vähenee Parhaiten soveltuu turvemaille 28

Vesiensuojelurakenteet Laskeutusallas: hidastaa veden nopeuden niin, että kiintoaines laskeutuu altaan pohjalle Mitoitus valuma-alueen koon mukaan, Virtausnopeus enintään 1 cm/s, viipymä max. 1 h Allaspinta-ala 3-8 m 2 /valuma-aluehehtaari 29

Vesiensuojelurakenteet Lietekuoppa: tarkoituksena on pysäyttää kaivun aikana ja välittömästi sen jälkeen irtoava karkea kiintoaines, ei tyhjätä 30

Vesiensuojelurakenteet Pintavalutuskenttä: maa-alue, jolle ohjataan vesi suotautumaan pintakasvillisuuden ja turpeen sisällä, suodattaa jopa 70-90 % kiintoaineksesta Pinta-ala vähintään 1 % yläpuolisesta valuma-alueesta 31

Vesiensuojelurakenteet Kosteikko: pysyy kosteana tai märkänä ympäri vuoden esim. vesijättö, vettyvät pellot Kerää tehokkaasti kiintoainesta ja ravinteita 1-2 % va:n p-alasta, 50-50-50 Viljelijälle ei-tuotannollisten investointien tuki monivaikutteisen kosteikon perustamiseen 20 % peltopinta/yläp. va, 0.5 % yläp. va p-alasta jopa 11 500 /ha, 0.3-0.5 ha: 3226 euroa kohteelta 32

Vesiensuojelurakenteet Ojien kaivu- ja perkauskatkot: vähentää ojakohtaista kiintoainekuormitusta Kaivukatko 10-30 m, mistä vesi kulkee pintavaluntana takaisin alapuoliseen ojaan, perkauskatko jätetty kunnostusojituksessa perkaamatta 33

Vesiensuojelurakenteet Suojavyöhyke: vesistöjen ja pienvesien varteen jätetyllä käsittelemättömällä kaistalla sidotaan kiinto- ja ravinnekuormitusta, esim. maanmuokkausalalta väh. 5 m leveä, enemmänkin, jos maa on kalteva 34

Muita vesiensuojelun keinoja Kevennetty/oikea maanmuokkaus: voimakas maanmuokkaus lisää etenkin kiintoaineen huuhtoumaa, myös P- ja N- kuormitusta auraus voimakas ja ei-suositeltu menetelmä laikutus ohutkunttaisille, karuille ja karkeille moreenimaille äestys ohutkunttaisille ja keskikarkeille maille laikutus-mätästys melko paksukunttaisille, keskikarkeille ja hienolajitteisille routiville maapohjille ojitus-mätästys veden vaivaamilla mailla 35

Muita vesiensuojelun keinoja Esim. ojitusmätästyksessä ojat eivät saa johtaa suoraan vesistöihin Muokkausjälki tulee myös tehdä rinteen vastaisesti 36

Muita vesiensuojelun keinoja Lannoitus tarpeen mukaan: Sulan maan aikaan, lannoittamattomat vyöhykkeet (10-15 m) purojen ja (50 m) vesistöjen rannoille Vältetään torjunta-aineita: Ei lainkaan pohjavesi-/vedenottoalueilla Noudatetaan valmistajan suosituksia suojavyöhykkeestä vesistöihin 37

(Heikkinen, K. 2010) Kuormituksen vaikutuksia Vesistöä kuormittava aine Haitta ilmenee Vaikutus vedenlaatuun ja eliöstöön Kiintoaine Pohjan liettyminen Muutoksia pohjaeläimistön ja planktonin rakenteeseen Vaikeuttaa kalojen lisääntymistä Orgaaniset aineet ja rauta Veden samentuminen Veden värin tummuminen Verkkojen likaantuminen ja myrkkyvaikutukset pohjaeläimille Makuvirheitä kaloihin Rajoittaa kalojen ja vesikasvien kasvua Haittaa kalojen viihtyvyyttä Veden humus- ja rautapitoisuus lisääntyy Sädesienet lisääntyy Typpi ja fosfori Rehevöityminen Vesiekosysteemin muutokset Muutoksia kalastossa Ravintoketju muuttuu 38

Yhteenvetoa Toimi näin Sopivat toimenpiteet kullekin kohteelle Huomioidaan olosuhteet toimenpiteitä suunniteltaessa Esim. Kunnostusojituksen oltava kannattava ->kasvu 20 m 3 /20 v Hienojakoiset maat eroosioherkkiä -> ojien pituuskaltevuus (m/100m); savi 2, siltti 0.7, hieno hiekka 0.4, karkea hiekka 0.9 ja turve 1.5 39

Yhteenvetoa Toimi näin Toimenpiteiden ajankohta harkittu tarkoin Vesiensuojelun suunnittelu aina toimittaessa vesistöihin mahd. vaikuttaen Esim. Korkean kevätvaluman aikaan välttää ojituksia ja maanmuokkausta. Ei lannoitusta routa-aikaan Huomioi eroosioherkkyyden, kaltevuudet ja suunnittelee vesiensuojelurakenteet (mm. laskeutusaltaat, kaivukatkot ja suojavyöhykkeet) 40

Yhteenvetoa Toimi näin Suositusten mukaiset työmenetelmät Omilla toimilla ympäristöystävällisesti 41 Esim. Maanmuokkaus rinteenvastaisesti, vesiä ei johdeta suoraan vesistöön, suojavyöhykkeet (väh.5m muokkausala, 10-15m lannoituksessa ojiin ja 50 m vesistöihin) Ei jäteöljyjä ym. vesistöön/maahan

Lähteet Kaittola, H. 2009. Selvitys Simpelejärven kuormituksesta, veden laadun muutoksista ja järveen liittyvistä hankkeista. Saatavissa: http://www.simpelejarvi.fi/. [Viitattu: 2.12.2011] Saukkonen, P. 2009. Simpelejärven vesistötarkkailun yhteenveto vuodelta 2009. Saimaan vesi- ja ympäristötutkimus Oy. [Viitattu: 2.12.2011] YHDESSÄ SIMPELEJÄRVEN PUOLESTA, 2010. Simpelejärven ja Kivijärven vesiensuojelu- ja kunnostusprojektin hankesuunnitelma. Saatavissa: http://www.simpelejarvi.fi/. [Viitattu: 2.12.2011] metsäkeskusten internet sivut www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=76282. Viitattu: 22.8.2011. www.kosteikko.fi. Viitattu: 22.8.2011 KYSYMYKSIÄ? Joensuu, S., Makkonen, T. ja Matila, A. 2004. Metsätalouden vesiensuojelu. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. Kartat: Maanmittauslaitoksen lupa nro 15/MYY/11 42

Kiitokset! KYSYMYKSIÄ? 43