Tervetuloa VAUVAUINTIIN OSAAVA VESILIIKUTTAJA KAJAANISSA VAUVAUINTIA 3kk alkaen VESIKOULUA 3-6 vuotiaille JUNIORIUINTIA 7-12 vuotiaille Muutoksista ym. tiedotetaan Vesiliikunta Vesikoiden nettisivuilla www.velmutvesikot.fi Yhteystiedot: www.velmutvesikot.fi info@velmutvesikot.fi tekstiviestit ja puhelut p. 044 326 4496 (mielellään iltaisin)
Vesiliikunta Vesikot Oy järjestää vauva- ja perheuintia Vesiliikuntakeskus Kaukavedessä Kajaanissa lauantai- ja sunnuntaiaamuisin. Uimahalli aukeaa yleisölle lauantaisin vasta klo 10 ja sunnuntaisin klo 11, tämän vuoksi vauva- ja perheuimariperheiden sisäänkäynti on uimahallin sivuovesta (Hotelli Scandicin puoleinen ulkoseinä). Uintikauden aikataulu päivitetään Vesiliikunta Vesikoiden nettisivuilla Vauva- ja perheuinti. Aikataulussa on kirjattu erikseen päivät, jolloin uinteja ei ole. Nettisivujen Ajankohtaista sivuilta löytyy mahdolliset muutokset. Vauvauinnin allasvuorot ovat sekä lauantaina että sunnuntaina seuraavat: 1. ryhmä klo 8.15-8.45 2. ryhmä klo 8.45-9.15 3. ryhmä klo 9.15-9.45 4. ryhmä klo 9.45-10.15 Lauantain ja sunnuntain ensimmäiset ryhmät on tarkoitettu uusille vauvoille. Jälkimmäiset ryhmät varataan jatkaville vauvauimareille ja perheuimareille. Ryhmiin voi tulla muutoksia. Ruuhkien välttämiseksi jokaisen tulee käydä oikealla vuorolla. Tunnin alussa ohjaaja pitää yhteisen vesileikin ja opastaa ajankohtaisissa asioissa, joten altaalle on hyvä saapua täsmällisesti. Vesiliikunta Vesikot Oy perii vauva- ja perheuinnista kausimaksun (kevätkausi ja syyskausi). Kausimaksu maksetaan verkkokaupassa ilmoittautumisen yhteydessä. Vauvauinnin lukukausimaksu oikeuttaa lapsen ja kaksi (2) aikuista, perheuinnissa kaksi (3kk-3v) lasta ja kaksi (2) aikuista osallistumaan ohjattuun toimintaan kerran viikossa oman uintiryhmän vuorolla. Uimahalliin tultaessa perhe merkitsee osallistumisensa kassalla olevaan läsnäololistaan ja tämän jälkeen voi siirtyä pukuhuoneisiin. Pukuhuonetiloihin kuljetaan avainrannekkeella, joka kuitataan saaduksi ennen ensimäistä uintikertaa. Uusille vauvauimareille avainrannekkeet jaetaan infotilaisuudessa, mikäli perhe on jo ilmoittautunut uintiryhmään. Jos uintikausi alkaa kesken kauden rannekkeen luovuttamisesta sovitaan erikseen. Avainranneke/-rannekkeet ovat perhekohtaisia (lapsen vanhemmat tai muut ennakkoon ilmoitetut uittajat), rannekkeella pääsee omalle uintivuorolle koko uintikauden ajan, ranneke toimii vain omalla uintivuorolla. Jos vauva- tai perheuimarin uintikausi päättyy kesken kauden, on ranneke palautettava heti uintien päätyttyä. Kadonneesta tai palauttamatta jätetystä rannekkeesta peritään korvaus. Velmut Vesikot Oy ei ole vakuuttanut uimareita, harkitkaa itse tarvitsetteko vapaa-ajan vakuutusta. Valokuvaus Valokuvaus tai videokuvaus ilman erillistä lupaa on Kaukaveden hallissa kielletty. Vesiliikunta Vesikot Oy on saanut kuvausluvan omassa toiminnassaan ja perheille ilmoitetaan ennakkoon, milloin kuvia otetaan. Kuvia käytetään myös toiminnan markkinoinnissa. Vanhemmat voivat kieltää kuvien ottamisen. Uimareiden on noudatettava Vesiliikuntakeskus Kaukaveden ohjeita ja sääntöjä, jotka ovat luettavissa nettisivuilta www.kaukavesi.fi tai linkin kautta Vesiliikunta Vesikoiden sivuilta www.velmutvesikot.fi.
1. MITÄ VAUVAUINTI ON? Vauvauinti on vauvojen ja vanhempien yhteinen, vauvauinninohjaajan ohjaama monipuolinen, liikunnallisesti aktiivinen leikkihetki lämmitetyssä (+32-+34 C) vedessä. Vauvauinti on myös lapsiperheiden välinen sosiaalisen kanssakäymisen muoto. Vauvauinnissa lapsi ei opi itsenäisesti uimaan vaan vanhempien avustamana tottuu sukeltamaan ja leikkimään vedessä. Sopiva aloittamisikä on vauvan ollessa 3-6 kk:n ikäinen. Uinnin voi aloittaa myöhemminkin. Lapsen tulee painaa vähintään 5 kg, jotta hän pysyy lämpimänä. Vauvauinnin perustana on alle 6 kk:n ikäisillä lapsilla esiintyvän suojarefleksin ns. sukellusrefleksin hyväksikäyttö. Näin lapsi saadaan oppimaan aktiivinen hengityksen pidättäminen veteen joutuessa ennen refleksin normaalia häviämistä. Siinä vaiheessa, kun sukellusrefleksi muuttuu opituksi hengityksen pidättämiseksi, on tavallista että jotkut lapset nielevät vettä. Sukellusten määrä ja kesto rajoitetaan lapsen iän mukaan ja tällä tavoin vältetään liika veden juominen ja ylirasittuminen. 2. VAUVAUINNIN TAVOITTEET Vauva oppii nauttimaan vedestä ja liikkumaan monipuolisesti vedessä yhdessä vanhempiensa kanssa. Lapsi oppii olemaan pelkäämättä vettä. Lapsi oppii liikkumaan vedessä eri tavoin sen hetkistä kehitystään vastaavalla tavalla. Lapsi oppii hyppäämään altaan reunalta siten, että joku aikuinen on häntä lähellä tai vastaanottamassa. Osallistuttuaan vauvauintiin säännöllisesti n. vuoden ajan, lapsi yleensä osaa sukeltaa vanhemmalta toiselle ja leikkiä vedessä vanhempien valvomana ja opastamana. Vauvauinnin tavoitteena ei siis ole itsenäisesti uimaan oppiminen, sillä tämän ikäinen lapsi ei vielä kykene motorisesti hallitsemaan varsinaisia uintitekniikoita. Vauvauinnilla on merkittävä, positiivinen psyykkinen vaikutus vanhempien ja lapsen väliseen kontaktiin. Samoin vauvauinti vaikuttaa myönteisesti fyysiseen kokonaiskehitykseen, sillä vauvan liikkuminen on monipuolisempaa vedessä kuin maalla. Säännöllinen uinti vahvistaa lihaksistoa, hengitys- ja verenkiertoelimistöä ja myös karaisee lasta. 3. OHJEITA VANHEMMILLE Laita kotikylvetyksessä runsaasti vettä kylpyammeeseen. Kylvetä leikinomaisesti ja juttele vaihtelevalla äänensävyllä. Kylvetä vatsallaan, kyljellään ja selällään (myös korvat veden alla). On hyvä totuttaa lapsi +33 asteiseen kylpyveteen, sillä uima-altaan vesi on n. +32-34 astetta. Vauva tarvitsee uinnissa uimahousut tai puvun. Uima-asun on hyvä olla napakka. Uima-asuja saa markettien urheiluosastoilta tai urheiluliikkeistä. Aluksi uima-asuksi käyvät myös sopivasti napakat alushousut. Vauva ei tarvitse uintivaippaa. Kannattaa ottaa altaalle myös kylpypyyhe, koska uimahalli on vetoinen paikka. Lapsi saattaa vilustua helposti uinnin jälkeen.
Huolehdi siitä, että lapsen perustarpeet uni ja ruokailu ovat tyydytetty. Älä syötä juuri ennen uintia. Jokaisen aikuisen on EHDOTTOMASTI PESEYDYTTÄVÄ ja kasteltava hiukset huolellisesti ennen altaaseen menoa. Pitkät hiukset on sidottava kiinni tai käytettävä uimalakkia/ suihkumyssyä. Ota myös kellot ja korut pois, ne keräävät likaa. VEDEN PUHTAUS RIIPPUU NIMENOMAAN AIKUISTEN HYGIENIASTA! AJATTELE VAUVASI PARASTA! Sairasta vauvaa ei saa tuoda uimaan. Poissaoloista ei tarvitse ilmoittaa, ellei tule pitempiaikaisia sairauksia tai pois jäämisiä. Vauvauinti onnistuu parhaiten, jos voitte käydä uimassa säännöllisesti. Pitempien poissaolojen jälkeen uinti voi olla aluksi hankalaa, joten ensimmäinen kerta tauon jälkeen menee varmastikin totutteluun. Toiset lapset vaativat pitemmän totutteluajan kuin toiset. Lapsen itkun syyt saattavat johtua mm. nälän tunteesta, väsymyksestä, uudesta ympäristöstä, vierastamisesta jne. 4. VAUVAUINNIN ETENEMINEN Vauvauinnissa edetään suurin piirtein seuraavien "portaiden" kautta: Ei kiireellä ja pakottamalla, vaan rauhallisesti lapsen yksilöllistä rytmiä noudattaen. 1. Erilaiset perusotteet ja asennot 2. Leluihin tutustuminen ja niiden käyttö 3. sukellukset - kastellaan kasvoja - vesikannusukellukset - pintasukellukset - pituussukellukset - syvyyssukellukset - sukellukset vanhemman sylistä - pituussukellukset vanhemmalta toiselle - sukellukset yhdessä vanhempien kanssa - esineiden sukeltaminen altaan pohjasta - vanhempi sukeltaa lasta vastaan - vahinkosukellukset 4. Erilaiset hypyt 5. Liukumäki - altaan reunalta istuen, kyykyssä, seisten (liittyvät sukeltamiseen) 6. Tasapainoilu
5. VANHEMPIEN OSUUS Toivottavaa on molempien vanhempien osallistuminen vauvan uintituokioihin ja vesileikkeihin. Molempien vanhempien ei tietenkään tarvitse olla joka kerta mukana, mutta on tärkeää, että vauva luottaa kumpaankin vanhempaansa yhtä paljon ja tuntee olonsa turvalliseksi kummankin kanssa. Omat vanhemmat tuntevat lapsensa parhaiten ja ovat siten parhaimmat opettajat. Vauvauinninohjaajat toivovat, etteivät vauvauinnista kiinnostuneet vanhemmat ryhtyisi kokeilemaan uintia omin päin. Vauvauinnin harjoittaminen saattaa tuntua helpolta omin voiminkin, mutta ongelmien välttämiseksi on tärkeää uittaa vauvoja koulutetun vauvauinninohjaajan valvonnassa. Asetu vauvan kanssa samalle tasolle, leiki, liiku, käytä leluja, ota oppia toisilta perheiltä ja laajenna ohjelmaa omilla ideoilla. 6. OHJAAJAN OSUUS Ensimmäisillä uintikerroilla vauvauinninohjaajan osuus on erityisen tärkeä. Sen jälkeen hänen osuutensa vähitellen laskee noin 2 kuukauden käyntien jälkeen melko vähäiseksi. Tämän jälkeen ohjaaja toimii ideoiden antajana, ongelmien ratkaisijana, auttajana ja leikin ohjaajana. Vauvauinnin etenemisestä ei pystytä antamaan yhtä yleispätevää ohjetta, sillä jokainen lapsi etenee omaan tahtiin hänelle sopivalla tavalla. Etenemisnopeus riippuu vauvan lisäksi vanhemmista, uinnin säännöllisyydestä ym. 7. TERVEYDELLISET RAJOITUKSET JA RISKIEN EHKÄISY Jokaisella toiminnalla on valitettavasti omat vaaransa. On tärkeätä tiedostaa mahdolliset riskitilanteet, suunnitella ehkäisevät toimenpiteet ja luoda turvalliset olosuhteet. Myös vauvauinnissa voi syntyä vaaratilanteita, jos toimintaan suhtaudutaan yli-innostuksella, huolimattomasti ja lapsen kyvyt yliarvioiden. Viime kädessä vastuu vauvauintiin osallistumisesta on vanhemmilla. INFEKTIOT Tartuntatautien leviäminen on sitä todennäköisempää mitä enemmän ihmisiä on koolla. Tartunnan saaminen edellyttää aina taudin aiheuttajaa, mikä ei suinkaan synny vauvassa. Infektiot tuodaan aina kodin ulkopuolelta (vanhemmat, vierailijat jne.) ja näin on myös vauvauinnissa. Sairaat ja toipilaat eivät saa osallistua eivätkä tulla liioin katsomaan toimintaamme. Pesu- ja pukutilojen puhtaudesta ei myöskään saa tinkiä ja toimintaa saa harrastaa vain sellaisissa paikoissa, jossa on riittävät pesumahdollisuudet. Mikäli lapsi sairastuu toistuviin infektioihin, ei syy suinkaan ole vauvauinnissa - joka tässä vaiheessa on keskeytynytkin. Syy löytyy yleensä jokapäiväisestä elämästä; tupakoinnista, kotieläimistä, allergiataipumuksesta, päivähoidosta jne. Kun infektiokierteestä on toivuttu, voidaan vauvauinti aloittaa uudestaan, mutta pitkän tauon jälkeen on harjoitukset tehtävä aina varovaisemmin.
Kylmyys ja kosteus eivät yksinänsä aiheuta infektiota, mutta ne luovat otolliset edellytykset infektion tarttumiselle. Tämän vuoksi on aina huolehdittava, että lapsi ei palele. Altaassa häntä pidetään aina kaulaa myöten vedessä, sillä uimahallin ilma on veden lämpötilaa alhaisempi. Altaasta noustessa kiedotaan lapsi välittömästi pyyhkeeseen. Päällysvaatteet säilytetään paikassa, jossa ne eivät kostu, mutta säilyvät lämpiminä. Vauvalla on syntyessään äidiltä siirtyneitä vasta-aineita, jotka auttavat häntä tartuntatautien torjunnassa. 6 kk:n ikään mennessä nämä äidiltä saadut vasta-aineet ovat lähes täysin hävinneet ja lapsen oma vastustuskyky on vasta kehittymässä. Myös rintamaidossa siirtyy vasta- aineita lapseen ja imettämistä olisi pyrittävä jatkamaan 6 kk:n paremmalle puolelle niin infektiotautien kuin allergiankin torjumiseksi. KORVATULEHDUS on yleinen ja erittäin kivulias lastentauti. Vesi sinänsä ei aiheuta korvatulehdusta, vaan vaaditaan virus tai bakteeri tulehduksen aiheuttajaksi. Korvakäytävän tulehduksia vauvauinnissa ei ole ilmaantunut, kaikille lapsille yleisiä välikorvantulehduksia on sen sijaan vauvauimareillakin esiintynyt. Korvatulehduksen estämiseksi ei nuhaisena tulla uimaan ja nuhainen lapsi nukutetaan lievässä kohoasennossa. Jos korvatulehdus on todettu, ei uimaan tulla ennen kuin jälkitarkastus on tehty ja korva on todettu varmasti tervehtyneeksi. Mikäli lapselle joudutaan laittamaan ilmastointiputket korviin, lapsi käy operaation jälkeen n. 1 kk:n kuluttua kontrollikäynnillä. Uinnit voi aloittaa tämän jälkeen, ellei korva vuoda. Paras tapa suojata korvat on VASELIINI- PUMPULI + UIMAHATTU. Silikonitulpat eivät mukaile yhtä hyvin korvakäytävän, esim. niellessä tapahtuvia, muutoksia. Alle 20 cm sukelluksissa ei normaali vesi läpäise putkia, likainen ja saippuavesi eri tiheytensä vuoksi läpäisee. Lapsi voi sukeltaa normaalisti alle 1,5 m syvyydessä, siitä eteenpäin painemuutokset ovat haitallisia korville. Jos epäilet korviin menneen vettä, voi uinnin jälkeen laittaa lapselle määrättyjä korvatippoja. Lääkäriin ei heti tarvitse lähteä. VESIROKON jälkeen uimaan voi tulla, kunnes rakkulat ovat KUIVAT ja selvästi paranemassa - ei rikkonaista ihoa eli noin 3 viikkoa ensimmäisestä rakkulasta. Vesirokon itämisaika on 2-3 viikkoa ja se tarttuu 2 päivää ennen oireita. IHO-ONGELMAT KUIVAA ja HERKKÄÄ IHOA SAA pestä vain kerran viikossa ja tämän voi tehdä vauvauinnin yhteydessä. Mikäli iho ei kestä 30 minuutin vauvauintia, lyhennetään uintiaikaa tai vaihdetaan harrastusta "kuivempaan". Klooripitoisuus vedessä on niin alhainen, että se ei ole aiheuttanut ongelmia. MÄRKÄRUPI on tarttuva bakteeritauti, joka leviää nopeasti ihokontaktissa. Mikäli vauvalla on märkärupi, ei hän saa tulla uimaan ennen kuin se on hoidettu siistiksi. Samoin märkivä SILMÄTULEHDUS on hoidettava rähmättömäksi ennen uinnin aloittamista.
VAUVAN "VAHINGOT" Vauvan mahdollista pissaamista uima-altaaseen on mahdotonta seurata ja välttää, mutta tämän tapahtuminen ei aiheuta infektiovaaraa. Pissa on puhdasta, mutta pissaamisen estäminen olisi tietenkin toivottavaa. Vanhemmat ovat keksineet eri keinoja lapsensa pissattamiseksi ennen altaaseen menoa; puhaltaminen mahan päälle, juoksevan veden kuuleminen jne. Uloste sen sijaan sisältää bakteereja, E Coleja, ja tällaisen vahingon tapahtuminen aiheuttaa vauvauinnin päättämisen kyseisenä päivänä. Kaikilla lapsilla tulee olla tiukkalahkeiset uimahousut ja vanhempien tulee jatkuvasti tarkata tilannetta housuissa. Kakkimista tapahtuu käytännössä hyvin harvoin. VEDEN JUOMINEN Sukelluksissa, kellunnassa sekä muissa tilanteissa, joissa lapsen pää käy veden alla, saattaa hän juoda vettä. Pieni vesimäärä ei ole vaarallista, mutta suuret vesimäärät kuormittavat lapsen verenkiertoa ja aiheuttavat nestetasapainon häiriöitä. Tämä edellyttää n. 8-10 %:n painonnousua. Tällaisia vesimääriä lapsi pystyy nielemään vain jos häntä toistuvasti sukellutetaan tai annetaan kellua selällään. Lapsen juomisen näkee helposti hänen mahastaan; mikäli se alkaa pullottaa, lopetetaan sukeltelut siltä kertaa ja varotaan tilanteita, joissa vedenjuonti on mahdollista. Pientä veden juomista tapahtuu aina (n. 1% painosta), mikä ilmenee kaikilla lapsilla runsaampana pissaamisena uimisen jälkeen. HENGITYKSEN PIDÄTTÄMINEN Sukelluksen väitetään olevan vaarallinen hengityksen pidättämisen ja hapensaannin keskeytymisen vuoksi. Aiemmin mainitut suojareaktiot turvaavat kuitenkin hapen saannin ja tästä ei vaaratilannetta pääse syntymään. Sukellus sinänsä on kuitenkin fyysisesti rasittavaa, minkä vuoksi sukellusten määrä on pidettävä rajoitettuna (korkeintaan yhtä monta sukellusta uintikerralla kuin on ikää kuukausissa, kuitenkin korkeintaan 8 sukellusta/kerta). Toivomme, että uinti onnistuu jokaisen kohdalla ja että se tuottaisi vauvallenne ja koko perheelle iloa sekä lisäisi yhteenkuuluvuuden tunnetta!
VAUVAUINNIN PÄIVÄKIRJA Lapsen ikä (kk + vko) 1. Uidessa liikuttaa aktiivisesti käsiä ja jalkoja 2. Tavoittelee vedessä olevia leluja 3. Sukeltaminen: 4. Hyppääminen: 5. Matalassa vedessä: a) vesikannu, ohjaaja vanhemmat yksin b) pituussukellus, ohjaaja vanhemmat yksin c) irtipäästö veden alla, ohjaaja vanhemmat yksin d) syvyyssukellus, ohjaaja vanhemmat yksin e) lapsi ottaa itse kiinni veden alla a) altaanreunalla istuen, vanhemmat pitävät kiinni b) altaan reunalla istuen ilman tukea c) altaan reunalla kyykyssä d) altaan reunalla seisaaltaan a) konttaa b) kävelee tukien c) kävelee itsenäisesti 6. a) tulee itsenäisesti veteen b) pääsee itse pois altaasta 7. Esineiden sukeltaminen pohjasta 8. Laskee liukumäkeä SUOMEN UIMAOPETUS- JA HENGENPELASTUSLIITTO ELÄMÄ HYMYILEE SILLE, JOKA HYMYILEE VESIPISARA SILMÄKULMASSA Uintiterveisin, Vauva- ja perheuinninohjaajat