METSÄSEKTORIN MERKITYS MAAKUNNISSA JA SEUTUKUNNISSA VUONNA 2002 Lähteet: Tilastokeskus, Genimap Oy (L6022/05) Metsäsektorin merkitys maakunnissa ja seutukunnissa vuonna 2002 1
Toimiala- ja aluejako Metsäsektori: metsätalous ja metsäteollisuus metsätalous: metsätaloutta palveleva toiminta, metsänkasvatus, puun korjuu, raakapuun kuljetus ja tukkukauppa metsäteollisuus: sahatavaran ja puutuotteiden valmistus, massan, paperin ja paperituotteiden valmistus Maakunta: poliittishallinnollinen ja maantieteellinen alue, jolla myös vahva kulturellinen ja taloudellinen identiteetti. Maakuntia 20. Seutukunta: kuntien muodostama alue, jonka tarkoituksena kuntien seudullisen yhteistyön lisääminen ja syventäminen palvelujen kehittämisessä, tuottamisessa ja jakelussa. Seutukuntia 82. Seutukuntakohtaisesti voidaan esittää vain koko metsäsektoria koskevia tunnuksia, koska toimialakohtainen yritysten määrä alittaa joissakin seutukunnissa Tilastokeskuksen tietosuojan takia soveltaman alarajan. Metsäsektorin merkitys maakunnissa ja seutukunnissa vuonna 2002 2
Kansantaloudelliset tunnukset Arvonlisäys: tuotos perushintaan (liikevaihto) - välituotekäyttö eli tuotannontekijöiden aikaansaama lisäarvo. Arvonlisäykseen verrattuna bruttokansantuote sisältää tuoteverot, mutta ei mahdollisia tuotantotukipalkkioita. Näihin tunnuksiin perustuvat suhteelliset toimialojen väliset vertailut ovat käytännössä lähellä toisiaan. Työlliset: metsäsektorin palkansaajat ja yrittäjät Toimialojen kerrannaisvaikutukset toimialan arvonlisäyksen kerrannaisvaikutus on kokonaisvaikutuksen ja välittömän vaikutuksen suhde. toimialoilla, joilla käytetään tuotantoon runsaasti kotimaisia raaka-aineita, on suurimmat kerrannaisvaikutukset. Metsäteollisuuden toimialat sijoittuvat kerrannaisvaikutuksiltaan kärkitiloille. Metsäsektorin merkitys maakunnissa ja seutukunnissa vuonna 2002 3
Metsäsektorin arvonlisäyksen osuus maakunnissa Metsäsektorin arvonlisäyksen osuus oli v. 2002 koko maassa 6,9 % kaikkien toimialojen arvonlisäyksestä. Metsäsektorin merkitys korostuu Itä-, Keski- ja Pohjois-Suomen maakunnissa. Näillä alueilla on metsäteollisuuskeskittymiä ja myös voimaperäistä metsätaloutta. Keskimääräistä vähäisempi merkitys metsäsektorilla on vain maamme lounaisilla alueilla. Karttapohja Genimap Oy Metsäsektorin merkitys maakunnissa ja seutukunnissa vuonna 2002 4
Metsäsektorin arvonlisäyksen osuus seutukunnissa Metsäsektorin arvonlisäyksen osuus oli v. 2002 koko maassa 6,9 % kaikkien toimialojen arvonlisäyksestä. Metsäsektorin merkitys korostuu metsäteollisuutta ja paljon metsiä omaavissa seutukunnissa. Keskimääräistä vähäisempi merkitys metsäsektorilla on paljon kaupan ja julkisen sektorin palveluja tuottavilla kaupunkiseutukunnilla. Karttapohja Genimap Oy Metsäsektorin merkitys maakunnissa ja seutukunnissa vuonna 2002 5
Metsäsektorin arvonlisäys asukasta kohti maakunnissa Metsäsektorin arvonlisäys asukasta kohti oli v. 2002 keskimäärin 1607. Keskimääräistä suurempi arvonlisäys asukasta kohti saavutetaan Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Keski-Suomen maakunnissa, joissa on metsäteollisuuskeskittymiä. Karttapohja Genimap Oy Metsäsektorin merkitys maakunnissa ja seutukunnissa vuonna 2002 6
Metsäsektorin arvonlisäys asukasta kohti seutukunnissa Metsäsektorin arvonlisäys asukasta kohti oli v. 2002 keskimäärin 1607. Suurimmat arvonlisäykset asukasta kohti saavutetaan Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Keski-Suomen metsäteollisuusseutukunnissa. Muissa metsäteollisuus- ja metsätalousseutukunnissa saavutetaan keskimääräistä suurempi arvonlisäys. Karttapohja Genimap Oy Metsäsektorin merkitys maakunnissa ja seutukunnissa vuonna 2002 7
Metsäsektorin työllisten osuus maakunnissa Metsäsektorin työllisten osuus koko maan työllisistä v. 2002 oli 4,0 %. Metsäsektorin työllisten osuus on keskimääräistä suurempi maan itä-, keskija pohjoisten alueiden metsäteollisuus- ja metsätalousmaakunnissa. Karttapohja Genimap Oy Metsäsektorin merkitys maakunnissa ja seutukunnissa vuonna 2002 8
Metsäsektorin työllisten osuus seutukunnissa Metsäsektorin työllisten osuus koko maan työllisistä v. 2002 oli 4,0 %. Metsäsektorin työllisten osuus on keskimääräistä suurempi maan itä-, keskija pohjoisten alueiden metsäteollisuus- ja metsätalousseutukunnissa. Karttapohja Genimap Oy Metsäsektorin merkitys maakunnissa ja seutukunnissa vuonna 2002 9
Metsätalouden arvonlisäyksen osuus maakunnissa Metsätalouden arvolisäyksen osuus oli v. 2002 koko maassa 2,3 % kaikkien toimialojen arvonlisäyksestä. Metsätalouden merkitys on suurin itäisen ja pohjoisimman Suomen maakunnissa. Karttapohja Genimap Oy Metsäsektorin merkitys maakunnissa ja seutukunnissa vuonna 2002 10
Metsätalouden arvonlisäys asukasta kohden maakunnissa Metsätalouden arvonlisäys asukasta kohti oli v. 2002 keskimäärin 529. Keskiarvoa suuremmat arvonlisäykset saavutetaan itäisissä maakunnissa. Karttapohja Genimap Oy Metsäsektorin merkitys maakunnissa ja seutukunnissa vuonna 2002 11
Metsätalouden työllisten osuus maakunnissa Metsätalouden työllisten osuus kaikkien toimialojen työllisistä oli v. 2002 keskimäärin 1,1 %. Selvästi suurin metsätalouden työllisten osuus saavutetaan itäisissä maakunnissa. Karttapohja Genimap Oy Metsäsektorin merkitys maakunnissa ja seutukunnissa vuonna 2002 12
Metsätalouden ja -teollisuuden arvonlisäysten osuudet maakunnissa Etelä-Karjala Kymenlaakso Kainuu Keski-Suomi Lappi Etelä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Satakunta Päijät-Häme Pohjanmaa Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kanta-Häme Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Itä-Uusimaa Ahvenanmaa Varsinais-Suomi Uusimaa Metsätalous Metsäteollisuus 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % Arvonlisäys % kaikkien toimialojen arvonlisäyksestä Metsäsektorin merkitys maakunnissa ja seutukunnissa vuonna 2002 13
Metsätalouden ja -teollisuuden arvonlisäys asukasta kohden maakunnissa Etelä-Karjala Kymenlaakso Keski-Suomi Lappi Kainuu Etelä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Satakunta Pohjanmaa Pirkanmaa Päijät-Häme Pohjois-Pohjanmaa Kanta-Häme Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Itä-Uusimaa Ahvenanmaa Uusimaa Varsinais-Suomi Metsätalous Metsäteollisuus 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 7 000 Metsäsektorin merkitys maakunnissa ja seutukunnissa vuonna 2002 14
Metsätalouden ja -teollisuuden työllisten osuus maakunnissa Metsätalous Metsäteollisuus Etelä-Karjala Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Savo Kainuu Pohjois-Savo Päijät-Häme Pohjois-Karjala Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa Satakunta Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Ahvenanmaa Uusimaa 0 % 2 % 4 % 6 % 8 % 10 % 12 % 14 % Työllisten osuus % kaikkien toimialojen työllisistä Metsäsektorin merkitys maakunnissa ja seutukunnissa vuonna 2002 15
Metsäsektorin arvonlisäys Etelä-Suomen läänin ja Ahvenanmaan seutukunnissa Imatra, Etelä-Karjala Heinola, Päijät-Häme Kouvola, Kymenlaakso Lappeenranta, Etelä-Karjala Länsi-Saimaa, Etelä-Karjala Lohja, Uusimaa Kärkikunnat, Etelä-Karjala Kotka-Hamina, Kymenlaakso Ålands skärgård, Ahvenanmaa Hämeenlinna, Kanta-Häme Loviisa, Itä-Uusimaa Lahti, Päijät-Häme Forssa, Kanta-Häme Ålands landsbygd, Ahvenanmaa Riihimäki, Kanta-Häme Tammisaari, Uusimaa Porvoo, Itä-Uusimaa Helsinki, Uusimaa Mariehamns stad, Ahvenanmaa 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % 45 % 50 % 55 % Metsäsektorin merkitys maakunnissa ja seutukunnissa vuonna 2002 16
Metsäsektorin arvonlisäys Länsi-Suomen läänin seutukunnissa Jämsä, Keski-Suomi Äänekoski, Keski-Suomi Viitasaari, Keski-Suomi Etelä-Pirkanmaa, Pirkanmaa Ylä-Pirkanmaa, Pirkanmaa Kaakkoinen Keski-Suomi, Keski-Suomi Sydösterbottens kustregion, Pohjanmaa Rauma, Satakunta Saarijärvi, Keski-Suomi Keuruu, Keski-Suomi Luoteis-Pirkanmaa, Pirkanmaa Jakobstadsregionen, Pohjanmaa Kaustinen, Keski-Pohjanmaa Kuusiokunnat, Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Satakunta, Satakunta Järviseutu, Etelä-Pohjanmaa Kaakkois-Pirkanmaa, Pirkanmaa Suupohja, Etelä-Pohjanmaa Loimaa, Varsinais-Suomi Eteläiset seinänaapurit, Etelä-Pohjanmaa Kyrönmaa, Pohjanmaa Lounais-Pirkanmaa, Pirkanmaa Härmänmaa, Etelä-Pohjanmaa Kaakkois-Satakunta, Satakunta Vakka-Suomi, Varsinais-Suomi Åboland-Turunmaa, Varsinais-Suomi Kokkola, Keski-Pohjanmaa Tampere, Pirkanmaa Pori, Satakunta Jyväskylä, Keski-Suomi Pohjoiset seinänaapurit, Etelä- Vaasa, Pohjanmaa Salo, Varsinais-Suomi Turku, Varsinais-Suomi 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % 45 % 50 % 55 % Metsäsektorin merkitys maakunnissa ja seutukunnissa vuonna 2002 17
Metsäsektorin arvonlisäys Itä-Suomen läänin seutukunnissa Ilomantsi, Pohjois-Karjala Varkaus, Pohjois-Savo Koillis-Savo, Pohjois-Savo Pielisen Karjala, Pohjois-Karjala Juva, Etelä-Savo Sisä-Savo, Pohjois-Savo Savonlinna, Etelä-Savo Keski-Karjala, Pohjois-Karjala Ylä-Savo, Pohjois-Savo Mikkeli, Etelä-Savo Pieksämäki, Etelä-Savo Joensuu, Pohjois-Karjala Outokumpu, Pohjois-Karjala Kuopio, Pohjois-Savo 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % 45 % 50 % 55 % Metsäsektorin merkitys maakunnissa ja seutukunnissa vuonna 2002 18
Metsäsektorin arvonlisäys Oulun ja Lapin läänin seutukunnissa Kehys-Kainuu, Kainuu Ii, Pohjois-Pohjanmaa Kemi-Tornio, Lappi Itä-Lappi, Lappi Pohjois-Lappi, Lappi Tunturi-Lappi, Lappi Koillismaa, Pohjois-Pohjanmaa Siikalatva, Pohjois-Pohjanmaa Kajaani, Kainuu Torniolaakso, Lappi Nivala-Haapajärvi, Pohjois-Pohjanmaa Ylivieska, Pohjois-Pohjanmaa Oulu, Pohjois-Pohjanmaa Rovaniemi, Lappi Raahe, Pohjois-Pohjanmaa 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % 45 % 50 % 55 % Metsäsektorin merkitys maakunnissa ja seutukunnissa vuonna 2002 19
5 Metsäsektorin ja eräiden muiden toimialojen kerrannaisvaikutukset 4,94 4,87 4 2,60 1,88 1,88 1,87 1,44 1,40 1,33 1,31 1,25 1,23 1,21 3 2,52 2,36 2,31 2,29 2 2,15 2,10 2,10 2,10 2,05 1,91 1,63 1,62 1,54 1 0 Sahateoll. Elintarviketeoll. Perusmetalliteoll. Paperituoteteoll. Muu puutuoteteoll. Kaivostoiminta Massa- ja paperiteoll. Maatalous Vaneri- ja levyteoll. Ravintola ja majoitus Graafinen teoll. Kauppa Metallituoteteoll. Sähkötekninen teoll. Kemian teoll. Huonekaluteoll. Kumi- ja muoviteoll. Polttoaineteoll. Rakentaminen Julkinen hallinto Posti- ja teleliikenne Kuljetus Rahoitus Koulutus Terv.- ja sos.palv. Metsätalous Kerrannaisvaikutuksen kerroin Metsäsektorin merkitys maakunnissa ja seutukunnissa vuonna 2002 20