IHMISTOIMINNAN JA SUOJELUN VAIKUTUKSET SUOMEN JA RUOTSIN VÄLISEEN SAARISTOON

IHMISTOIMINNAN JA SUOJELUN VAIKUTUKSET SUOMEN JA RUOTSIN VÄLISEEN SAARISTOON MITÄ MIELTÄ OLET? Helsingin yliopisto, Göteborg University, Suomen Ympäristökeskus, Coastal Research and Planning Institute, Klaipeda University, Swedish Board of Fisheries, Åbo Akademi Tammikuu 2011 1

1. Aluksi kysymme muutamia taustatietoja tulosten tilastollista käsittelyä varten 1.1 Minä vuonna olet syntynyt? VUOSI 1.2 Mikä on sukupuolesi? NAINEN/MIES 1.3 Mikä on korkein koulutustasosi? perus/kansakoulu, ammattikoulu, lukio, korkeakoulututkinto, yliopistollinen jatkotutkinto 1.4 Kuinka monta henkilöä asuu kotitaloudessasi sinut mukaan lukien? HENKILÖIDEN LUKUMÄÄRÄ 1.5 Kuinka moni heistä on alle 18 vuotias? HENKILÖIDEN LUKUMÄÄRÄ 1.6 Mitkä ovat nettokuukausitulosi verojen jälkeen? Sisällytä summaan kaikki tulonlähteesi kuten palkka, eläke, lapsilisä, opintotuki, työttömyys ja muut tuet. alle 1000 euroa 1000 1499 euroa 1500 1999 euroa 2000 2499 euroa 2500 2999 euroa 3000 euroa tai enemmän 1.7 Mikä on postinumerosi? POSTINUMERO Alla olevassa kartassa näkyy alue, jota tässä kyselyssä sanotaan Suomen ja Ruotsin saaristoksi. Se on maailman suurin saaristo lukuisine saarineen. Tämän kyselyn kysymykset 2 14 liittyvät karttaan rajattuun alueeseen. 2. Onko sinulla seuraavanlaisia yhteyksiä Suomen ja Ruotsin saaristoon? Kyllä Ei 2

2.1 Asutko lähellä Suomen ja Ruotsin saariston rantaa? Jos kyllä, kuinka lähellä? KILOMETREINÄ 2.2 Oletko aikaisemmin asunut lähellä Suomen ja Ruotsin saariston rantaa? Jos kyllä, kuinka lähellä? KILOMETREINÄ 2.3 Oletko vieraillut Suomen ja Ruotsin saaristossa? 2.4 Oletko viettänyt vapaa aikaa Suomen ja Ruotsin saaristossa (esim. kävellyt rannalla, uinut, veneillyt, kalastanut tai kesämökkeillyt). Jos kyllä, missä ja miten olet viettänyt vapaa aikaa? 2.5 Onko työsi tai toimeentulosi läheisessä yhteydessä Suomen ja Ruotsin saaristoon? 2.6 Oletko sinä tai joku kotitaloutesi jäsen osallistunut Suomen ja Ruotsin saariston suojelemiseen? 2.7 Syödäänkö kotitaloudessasi Suomen ja Ruotsin saariston kalaa? 2.8 Onko Suomen ja Ruotsin saaristolla muita yhteyksiä elämääsi? Jos kyllä, mitä? 3. Suomen ja Ruotsin saaristo (sen ekosysteemit) tuottaa monenlaisia palveluja ihmisille ja muulle luonnolle. Miten tärkeinä itsellesi pidät seuraavia palveluita? Tärkeä Melko tärkeä Jokseenkin tärkeä Ei kovin tärkeä Ei lainkaan tärkeä En osaa sanoa 3.1 Ravinto (esim. kalat, äyriäiset, simpukat) 3.2 Virkistys ja vapaa ajanviettomahdollisuudet 3.3 Kulttuuriperintö liittyen vanhoihin Suomen ja Ruotsin saariston elinkeinoihin 3.4 Kasvien ja eläinten elinympäristöt 3.5 Tila energiantuotannolle (esim. tuuli ja aaltovoimalle) 3.6 Väylät meriliikenteelle ihmisten ja tavaroiden kuljetukseen 3.7 Meriluonnon monimuotoisuus 3.8 Meri säätelee ilmastoa 3.9 Merellinen maisema 3.10 Suomen ja Ruotsin saariston tarjoama tieto siitä, miten meri toimii elinympäristönä 3.11 Perintö tuleville sukupolville 3.12 Perustuotanto (esim. kasvien yhteyttäminen) 3.13 Sietokyky (Suomen ja Ruotsin saariston kyky korjata siihen kohdistuvia häiriöitä) 3.14 Meriympäristö hajottaa ja varastoi haitallisia aineita 3.15 Biologinen sääntely (esim. simpukat suodattavat merivedestä haitallisia aineita ja näin auttavat ylläpitämään veden uimakelpoisuutta) 3.16 Suomen ja Ruotsin saariston tarjoamat koristeet (esim. simpukat ja meripihka) 3.17 Suomen ja Ruotsin saaristo inspiraation lähteenä 4. Suomen ja Ruotsin saaristo on matala ja tuottoisa. Se tarjoaa elinympäristön monille eläin ja kasvilajeille. Saariston rannikko on tiheään asuttu ja viljelty, joten ihmistoiminnalla on suuri vaikutus saaristoon. Rehevöityminen johtuu liian suuresta määrästä ravinteita (typpi ja fosfori) merivedessä. Rehevöityminen heikentää meriympäristön terveyttä ja toimintakykyä. Rannikkorakentamisen (ruoppaus, veneily, asuminen jne.) myötä eläin ja kasvilajien elinympäristöjä saattaa muuttua pysyvästi. 3

Liikakalastuksen ja saariston ympäristön muutosten vuoksi kalakantojen koot pienenevät. Oletko samaa / eri mieltä seuraavista väittämistä? Samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä En samaa enkä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä En osaa sanoa 4.1 Ennen tätä kyselyä tiesin Suomen ja Ruotsin saariston (ekosysteemien) tuottamista palveluista. 4.2 Suomen ja Ruotsin saariston veden laatu rajoittaa nykyistä virkistyskäyttöäni. 4.3 Annan nykyisin rahaa Suomen ja Ruotsin saariston suojeluun. 4.4 Suomen ja Ruotsin saariston ravinnepitoisuuksien (typpi ja fosfori) tulee olla lähellä luonnollista tasoa (taso, jonka meri kestää). 4.5 Suomen ja Ruotsin saariston ympäristöongelmat kuuluvat mielestäni kolmen huolestuttavimman ympäristöongelman joukkoon maassani. 4.6 Kaikkien Suomen ja Ruotsin saariston saastuttajien tulisi maksaa vedenlaadun parantamisesta. 4.7 Suomen ja Ruotsin saariston kalakantojen kokoa tulisi kasvattaa. 4.8 Suomen ja Ruotsin saariston tila on nykyisin parempi kuin 10 vuotta sitten. 4.9 Suomen ja Ruotsin saariston meriliikennettä ei tulisi rajoittaa. 4.10 Suomen ja Ruotsin saaristosta riippuvaisten elinkeinojen turvaaminen on tärkeää. 4.11 Olen valmis antamaan enemmän rahaa Suomen ja Ruotsin saariston suojeluun kuin mitä nyt jo annan. 4.12 Vesi Suomen ja Ruotsin saaristossa on liian sameaa. 4.13 Voin itse vaikuttaa Suomen ja Ruotsin saariston tilaan. 4.14 Rannikkorakentamista Suomen ja Ruotsin saaristossa ei tulisi rajoittaa. 4.15 Suomen ja Ruotsin saariston elinympäristöjen suojeleminen on tärkeämpää kuin muu toiminta saaristossa. 4.16 On tärkeää, että Suomen ja Ruotsin saaristossa on hyvät mahdollisuudet virkistyskalastukseen. 5. Ihmisten toimintaa Suomen ja Ruotsin saaristossa ja sen läheisyydessä voidaan säädellä ja merta suojella. Itämeren suojelukomission toimintaohjelma (HELCOM Baltic Sea Action Plan) on kaikkia Itämeren maita koskeva poliittinen sopimus, jonka tavoitteena on parantaa meriympäristön tilaa vuoteen 2021 mennessä. Mahdollisia muutoksia Suomen ja Ruotsin saaristossa esitellään alla. 4

Tervettä vesikasvillisuutta Haitallista leväkasvustoa Terveellä vesikasvillisuudella tarkoitetaan vedenalaista kasvillisuutta, joka muodostaa ikään kuin vedenalaisia metsiä. Nämä alueet ovat elinympäristöjä monille lajeille. Terveen vesikasvillisuuden katoaminen vähentää lajien määrää. Nykyisin noin kolmasosa terveestä vesikasvillisuudesta on rehevöitymisen takia peittynyt haitalliseen leväkasvustoon. Kun haitallisia leväkasvustoja huuhtoutuu rantaan kesäisin, niiden haju ja rannan limoittuminen haittaavat uimareita ja muita virkistyskäyttäjiä. 5.1 Onko sinulla kokemusta haitallisista leväkasvustoista? Kyllä Ei Asuminen, rakentaminen ja muokkaus saaristossa muuttavat merenpohjaa pysyvästi. Laiturit ja aallonmurtajat sekä ruoppaaminen mahdollistavat veneilyn ja pääsyn virkistysalueille. Kuitenkin esimerkiksi suojaisat ja matalat merialueet ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta. Muokattua rannikkoaluetta Koskematonta rannikkoaluetta 5.2 Onko sinulla kokemusta rannikkorakentamisen tai ruoppauksen haitallisista vaikutuksista? 5

Kyllä Ei Kalakantojen koon kasvamisella on taloudellista ja kulttuurillista merkitystä rannikon asukkaille Suomen ja Ruotsin välisessä saaristossa. Ympäristömuutosten ja liikakalastuksen takia monien kalakantojen koko on pienentynyt. Esimerkiksi suuret petokalat, kuten ahven ja hauki, ovat tärkeitä kalastukselle ja rannikon ympäristölle, kasveille ja muille eläimille. Ahven Hauki (Kuvat: www.ahven.net) 5.3 Onko sinulla kokemusta kalakantojen koon muutoksesta? Kyllä Ei Lue tästä taustatietoja ja vastausohjeita kysymyksiä 6 13 varten. - Kysymyksissä 6 13 kartoitetaan mielipiteitä Suomen ja Ruotsin saariston suojelusta vuoteen 2021 asti ja uusien suojelutoimenpiteiden vaikutuksista meriympäristön ominaisuuksiin. Vaikutuksia verrataan siihen, että Suomen ja Ruotsin saariston suojelu jatkuisi nykyisellään. Lisäsuojelun myötä terveen vesikasvillisuuden määrä kasvaa. Terve vesikasvillisuus on elinympäristö monille eläinlajeille. Sen pinnalla EI kasva haitallista leväkasvustoa. Terve vesikasvillisuus EI haitallisen leväkasvuston tavoin aiheuta riesaa uimareille tai muille virkistyskäyttäjille. Lisäsuojelun myötä nykyisiä koskemattomia alueita ei rakenneta eikä ruopata. Nämä alueet ovat tärkeitä elinvoimaisen eläin ja kasvilajiston kannalta. Lisäsuojelun myötä kalakantojen koko kasvaa. Tällä on taloudellista ja kulttuurillista merkitystä rannikon asukkaille. Uusia suojelutoimenpiteitä varten tarvitaan rahoitus, joka kerätään kertaluontoisena vapaaehtoisena hoitomaksuna. Suomen ja Ruotsin saariston hoitomaksu käytetään kokonaisuudessaan Suomen ja Ruotsin saariston suojeluun. - Kysymykset 6 13 ovat vertailutilanteita. Vastaa kuhunkin niistä erillisenä. - Muista vastatessasi, että meren suojeluun käytettävä raha on pois muusta kulutuksestasi. 6

6 6.1 Kumpi vaihtoehdoista on sinulle mieluisempi? 6.2 Kuinka paljon huomioit seuraavia ominaisuuksia valitessasi mieluisempaa vaihtoehtoa? 6.2.1 Terveen vesikasvillisuuden määrä 6.2.2 Koskemattomien alueiden säilyminen 6.2.3 Kalojen määrä 6.2.4 Kertaluontoinen hoitomaksu 6.3 Jos nämä kaksi yllä olevaa vaihtoehtoa olisivat ainoat vaihtoehdot suojella Suomen ja Ruotsin 7

7 7.1 Kumpi vaihtoehdoista on sinulle mieluisempi? 7.2 Kuinka paljon huomioit seuraavia ominaisuuksia valitessasi mieluisempaa vaihtoehtoa? 7.2.1 Terveen vesikasvillisuuden määrä 7.2.2 Koskemattomien alueiden säilyminen 7.2.3 Kalojen määrä 7.2.4 Kertaluontoinen hoitomaksu 7.3 Jos nämä kaksi yllä olevaa vaihtoehtoa olisivat ainoat vaihtoehdot suojella Suomen ja Ruotsin 8

8 8.1 Kumpi vaihtoehdoista on sinulle mieluisempi? 8.2 Kuinka paljon huomioit seuraavia ominaisuuksia valitessasi mieluisempaa vaihtoehtoa? 8.2.1 Terveen vesikasvillisuuden määrä 8.2.2 Koskemattomien alueiden säilyminen 8.2.3 Kalojen määrä 8.2.4 Kertaluontoinen hoitomaksu 8.3 Jos nämä kaksi yllä olevaa vaihtoehtoa olisivat ainoat vaihtoehdot suojella Suomen ja Ruotsin 9

9 9.1 Kumpi vaihtoehdoista on sinulle mieluisempi? 9.2 Kuinka paljon huomioit seuraavia ominaisuuksia valitessasi mieluisempaa vaihtoehtoa? 9.2.1 Terveen vesikasvillisuuden määrä 9.2.2 Koskemattomien alueiden säilyminen 9.2.3 Kalojen määrä 9.2.4 Kertaluontoinen hoitomaksu 9.3 Jos nämä kaksi yllä olevaa vaihtoehtoa olisivat ainoat vaihtoehdot suojella Suomen ja Ruotsin 10

10 10.1 Kumpi vaihtoehdoista on sinulle mieluisempi? 10.2 Kuinka paljon huomioit seuraavia ominaisuuksia valitessasi mieluisempaa vaihtoehtoa? 10.2.1 Terveen vesikasvillisuuden määrä 10.2.2 Koskemattomien alueiden säilyminen 10.2.3 Kalojen määrä 10.2.4 Kertaluontoinen hoitomaksu 10.3 Jos nämä kaksi yllä olevaa vaihtoehtoa olisivat ainoat vaihtoehdot suojella Suomen ja Ruotsin 11

11 11.1 Kumpi vaihtoehdoista on sinulle mieluisempi? 11.2 Kuinka paljon huomioit seuraavia ominaisuuksia valitessasi mieluisempaa vaihtoehtoa? 11.2.1 Terveen vesikasvillisuuden määrä 11.2.2 Koskemattomien alueiden säilyminen 11.2.3 Kalojen määrä 11.2.4 Kertaluontoinen hoitomaksu 11.3 Jos nämä kaksi yllä olevaa vaihtoehtoa olisivat ainoat vaihtoehdot suojella Suomen ja Ruotsin 12

12 12.1 Kumpi vaihtoehdoista on sinulle mieluisempi? 12.2 Kuinka paljon huomioit seuraavia ominaisuuksia valitessasi mieluisempaa vaihtoehtoa? 12.2.1 Terveen vesikasvillisuuden määrä 12.2.2 Koskemattomien alueiden säilyminen 12.2.3 Kalojen määrä 12.2.4 Kertaluontoinen hoitomaksu 12.3 Jos nämä kaksi yllä olevaa vaihtoehtoa olisivat ainoat vaihtoehdot suojella Suomen ja Ruotsin 13

13 13.1 Kumpi vaihtoehdoista on sinulle mieluisempi? 13.2 Kuinka paljon huomioit seuraavia ominaisuuksia valitessasi mieluisempaa vaihtoehtoa? 13.2.1 Terveen vesikasvillisuuden määrä 13.2.2 Koskemattomien alueiden säilyminen 13.2.3 Kalojen määrä 13.2.4 Kertaluontoinen hoitomaksu 13.3 Jos nämä kaksi yllä olevaa vaihtoehtoa olisivat ainoat vaihtoehdot suojella Suomen ja Ruotsin 14

14 Mikäli valitsit kaikissa vertailutilanteissa mieluummin nykytilan (Suomen ja Ruotsin saaristoa ei suojella nykyistä enemmän), mikä/mitkä seuraavista ovat syitä siihen? Kyllä Ei 14.1 En välitä Suomen ja Ruotsin saariston tilasta 14.2 Ei ole minun vastuullani maksaa Suomen ja Ruotsin saariston tilan parantamisesta 14.3 En usko, että toimenpiteillä olisi vaikutusta Suomen ja Ruotsin saariston tilan paranemiseen 14.4 Muiden maiden tulisi ottaa vastuu Suomen ja Ruotsin saariston tilan paranemisesta 14.5 Olen kiinnostunut Suomen ja Ruotsin saariston suojelusta, mutta hoitomaksu on liian korkea 14.6 Muu syy? Avoin kysymys Kiitos vastauksistanne! 15