henkilöä Irja Henriksson 10.8.2016 Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015 Lahden ja Nastolan yhdistyttyä viime vuodenvaihteessa tuli uudesta Lahdesta Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden lopussa 118 743. Tässä julkaisussa luvut on ilmaistu vuoden 2016 alueluokituksen mukaan. Vuonna 2015 kaupungin väestö kasvoi 99 henkilöllä. Väkiluvun kasvu perustui yksinomaan siirtolaisuuteen, koska syntyneitä oli vähemmän kuin kuolleita ja kuntien välinen muuttoliike oli Lahdelle tappiollinen. Lahden väestökehitykselle on tyypillistä, että työikäisten osuus koko väestöstä pienenee ja vanhusväestön osuus kasvaa. Väkiluvun kasvusta huolimatta työikäisten 25-64-vuotiaiden määrä laski 498 henkilöllä. Yli 65-vuotiaiden määrä kasvoi peräti 889 henkilöllä. Väestöennusteen mukaan yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa noin 5 000 henkilöllä seuraavan kymmenen vuoden aikana. 1980-luvun tappiollisten vuosien jälkeen väkiluku kääntyi kasvuun vuonna 1989. Suurimmillaan väestön kasvu oli 1970-luvun jälkeen vuosina 2007-2012, jolloin vuotuinen väestölisäys oli yli 600. Vuosina 2013-2014 väkiluvun kasvu oli enää alle 300. Vuonna 2015 väkiluku kasvoi 99 henkilöllä. Kaupungin väestömäärä on kasvanut 2000-luvulla yhteensä yli 7 300 ja viimeisimmän viiden vuoden aikana runsaalla 2 100 henkilöllä. (Kuva 1)). 120000 118644 118743 118000 116582 116000 114000 113637 112000 112141 110000 108000 108631 108919 108272 110038 106000 104000 102000 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Kuva 1. Lahden väkiluku vuosina 1980-2015.
indeksi 2010=100 22 Kaupunkien vetovoimaisuutta kuvaa paremmin väestön prosentuaalinen kuin lukumääräinen kasvu. Muihin Suomen kymmeneen suurimpaan kaupunkiin verrattuna Lahden väkiluvun kehitys on ollut hidasta. Vuosina 2011-2015 Lahden väkiluku kasvoi 1,9 % Näiden viiden vuoden aikana vertailukaupungeista kasvoi voimakkaimmin, jonka väkiluku kasvoi liki 9 %. lla ja ssakin kasvu oli yli 7 %. Toista ääripäätä edustaa, jonka väkiluku pieneni 2,5 %. (Kuva 2). Vuonna 2015 Lahden väkiluku kasvoi vain 0,1 %, mikä on toiseksi vähiten vertailukaupunkien väestönkasvuun verrattuna (taulukko 1). Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista korkein kasvuprosentti saavutettiin lla, jossa väkiluku kasvoi 1,8 %. Yli prosentin väestönkasvu saavutettiin myös ssa, Helsingissä, ssä, ssa ja Turussa. Suhteellinen väestönkasvu oli Lahtea korkeampi myös ella ja ssa. Viimeisimmällä sijalla oli, jonka väkiluku pieneni 0,7 %. (Taulukko 1). Väestö keskittyy yhä enemmän suuriin kaupunkeihin. Vuonna 2015 koko maan väestöstä 40 % asui kymmenessä Suomen suurimmassa kaupungissa. Osuus kasvoi 2000-luvulla yli kolme prosenttiyksikköä. Asukkaita Muutos 2015 2014 2015 lkm % 620 715 628 208 7 493 1,2 265 543 269 802 4 259 1,6 223 004 225 118 2 114 0,9 210 803 214 605 3 802 1,8 196 291 198 525 2 234 1,1 183 8 185 908 2 084 1,1 135 780 137 368 1 588 1,2 118 644 118 743 99 0,1 111 289 112 117 828 0,7 86 453 85 855-598 -0,7 Taulukko 1. Suomen suurimpien kaupunkien väkiluku vuosina 2014 ja 2015. Lahden kaupunkiseudun kuntien Lahden, Hollolan, Nastolan, Asikkalan ja Orimattilan yhteenlaskettu väkiluku oli vuoden 2015 lopussa 167 271. Vuoden 2015 aikana väkiluku pieneni 31 henkilöllä). Alueen kuntien väkiluku kasvoi vuosina 2011-2015 yhteensä 1,0 % eli runsaalla 1 700 henkilöllä siitä huolimatta, että Asikkalan ja Hollola kärsivät väestötappiosta. 110,0 109,0 108,0 107,0 106,0 105,0 104,0 103,0 102,0 101,0 100,0 99,0 98,0 97,0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kuva 2. Suomen suurimpien kaupunkien väkiluvun kehitys vuosina 2011-2015. Indeksi 2010=100. Lähde: TIlastokeskus
33 Kariston väkiluku kasvaa nopeimmin Kaupungin väestöstä runsas viidennes asuu Launeen suuralueella ja vajaa viidennes Keskustassa. Vuosina 2011-2015 aikana väestönkasvu painottui Launeen, Kolava-Kujalan ja Keskustan suuralueille. Viiden vuoden aikana Launeella väkiluku kasvoi noin 1 200, Kolava-Kujalassa lähes 900 ja Keskustassa liki 600 henkilöllä. Ahtialan ja Mukkulan suuralueet saivat liki 200 uutta asukasta. Muilla suuralueilla väkiluku väheni. Suhteellisesti eniten väkiluku lisääntyi Kolava- Kujala -suuralueella, jossa väkiluvun kasvuprosentti oli 70. Jalkarannassa sen sijaan väestön määrä supistui 5 %. (Kuva 3). Vuonna 2015 asukasluku kasvoi eniten Launeella (+ 310 henkilöä). Kolava-Kujalassa väkiluku kasvoi 118 ja Ahtialassa 41 henkilöllä. Asukkaiden määrän lasku oli Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi -alueella 154, Keskustassa 143, Nastolassa 64, Mukkulassa 48, Kärpäsessä 39 ja Jalkarannassa 19. Pienemmällä aluetasolla tarkasteltuna asukasmäärä kasvoi eniten Hennalassa, Asemantaustassa, Mallasjuoman korttelissa sekä Karistossa. Väki väheni puolestaan eniten Ankkurin, Seponkadun, Nastonharjun ja Liipolan alueilla. (Kuva 4). Kuva 3. Lahden suuralueiden väkiluku vuonna 2015. Lähde: Tilastokeskus ja Lahden kaupunki. Kuva 4. Tilastollisten kaupunginosien väkiluku vuonna 2015. Lähde: Tilastokeskus ja Lahden kaupunki.
indeksi 2016=100 44 Kaupungin väkiluku 120 000 jo ensi vuonna? Lahden väestöennusteita tekevät sekä kaupunki itse että Tilastokeskus. Tilastokeskuksen ja kaupungin laatimat trendiennusteet ovat demografisia laskelmia, jotka perustuvat viime vuosien tietoihin syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen kehityksestä. Kaupunki on laatinut myös tavoitteellisen väestöennusteen, jossa väkiluvun arvioidaan kasvavan kaupungin strategian mukaisesti prosentin vuosivauhtia. Tilastokeskuksen vuonna 2015 laaditun ennusteen mukaan ylittäisi 120 000 asukkaan rajan vuonna 2017 ja 125 000 asukkaan rajan vuonna 2036. Kasvuprosentti olisi siten 0,4 ennusteen alkuvuosina ja 0,3 vuosina 2019-2025. (Kuva 5). Lahden oman vuonna 2016 tarkistetun väestön trendiennusteen mukaan kaupungin väkiluku olisi 120 000 vuonna 2018 eli vuotta myöhemmin kuin Tilastokeskuksen ennusteen mukaan. Kaupungin ennusteessa arvioidaan kaupungin väkiluvun olevan 125 000 jo vuonna 2030 eli kuutisen vuotta aikaisemmin kuin Tilastokeskuksen ennusteessa. Kaupungin laatimassa yhden prosentin vuosittaiseen väestökasvuun perustuvassa tavoitteellisessa ennusteessa väkiluku olisi yli 120 000 jo vuonna 2016, 125 000 vuonna 2021 ja 130 000 vuonna 2025. Tilastokeskuksen mukaan Lahden väkiluvun ennustetaan kasvavan noin 5 % vuoteen 2030 mennessä. Suomen suurimpiin kaupunkeihin verrattuna Lahden väestömäärän kasvu tullee olemaan hidasta. Nopeinta väestönkasvun ennustetaan olevan ssa ja ssa, joiden väkiluvun on arvioitu kasvavan 16-18 % vuoteen 2030 mennessä. Tilastokeskuksen ja Lahden oman väestön trendiennusteen erot johtuvat syntyvyyttä, kuolleisuutta ja muuttoliikettä koskevien lähtötietojen erilaisuudesta. Tilastokeskuksen ennusteet perustuvat useiden kuntien yhteisiin lähtötietoihin, kun taas Lahden oma ennuste perustuu vain Lahden lähtötietoihin. Tämän vuoksi kunnan oman väestöennusteen osumatarkkuus on Tilastokeskuksen ennustetta parempi. 120,0 118,0 138961 116,0 114,0 135112 112,0 110,0 130431 108,0 106,0 1940 125125 126425 104,0 102,0 100,0 123347 1972 1348 121162 123097 121300 118473 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 20 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 Tilastokeskuksen trendilaskelma Kaupungin oma trendiennuste Kaupungin oma tavoite-ennuste Lähteet: Tilastokeskus ja Lahden kaupunki Kuva 5. Tilastokeskuksen ja kaupungin ennusteet Lahden kaupungin väkiluvun kehityksestä vuoteen 2035. Indeksi 2015=100.
1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 55 Kuolleita 80 enemmän kuin syntyneitä Syntyvyyden enemmyydellä eli luonnollisella väestönmuutoksella tarkoitetaan elävänä syntyneiden ja kuolleiden lukumäärän erotusta. Vuosina 2011-2015 luonnollinen väestönmuutos pienensi Lahden väkilukua yhteensä 220 henkilöllä (kuva 7). Kuolleiden enemmyys oli Lahtea suurempi vain ssa, jossa kuolleita oli yli 1 400 enemmän kuin syntyneitä. Syntyneiden enemmyys kasvatti eniten pääkaupunkiseudun kuntien ja n väkilukua. (Kuva 8). Vuonna 2015 Lahdessa oli syntyneitä 1 132 ja kuolleita 1 212, joten kuolleita oli 80 enemmän kuin syntyneitä. Kuolleiden enemmyys oli Lahtea suurempi vain ssa, jossa luonnollinen väestönmuutos vähensi kaupungin väkilukua reilulla 300 henkilöllä. Syntyneiden enemmyys oli suurin Helsingissä ja ssa, joissa luonnollinen väestönmuutos kasvatti kaupunkien väestöä lähes 1 900 henkilöllä. Syntyneiden enemmyys lisäsi n väkilukua liki 1 300 henkilöllä ja n noin 1 200 henkilöllä. (Kuva 9). Ainostaan ssa syntyneiden enemmyys vaikutti väestönkasvuun enemmän kuin muuttoliike. Maassamuutto ja siirtolaisuus Kokonaisnettomuutolla tai muuttotaseella tarkoitetaan tulo- ja lähtömuuton erotusta. Muuttoliike jaetaan maassamuuttoon eli kunnasta toiseen muuttoon sekä siirtolaisuuteen. Siirtolaisuus on kansainvälistä, maan rajat ylittävää muuttoliikettä. kärsi muuttotappiosta koko 1980-luvun ajan, minkä jälkeen kaupunki on saanut muuttovoittoa muutamaa vuotta lukuun ottamatta. Suurimmillaan muuttovoitto oli vuosina 2007-2012, jolloin vuosittainen muuttovoitto oli noin 700 henkilöä. Kolmena viime vuonna muuttovoitto on kuitenkin laskenut. Vuosina 2011-2015 Lahden väkiluku kasvoi muuttoliikkeen seurauksena yhteensä yli 2 321 henkilöllä (kuva 7). Lahtea vähemmän muuttovoittoa sai vain. Eniten muuttovoittoa sai, jonka väkiluku kasvoi muuttoliikkeen seurauksena noin 32 000 henkilöllä. n muuttovoitto oli liki 11 400, en lähes 9 000 ja Turun noin 8 000 henkilöä. (Kuva 8). Vuonna 2015 Lahden muuttovoitto oli yhteensä 144, jota alhaisempi muuttotase oli vain ssa. lisäsi muuttoliikkeen ansiosta väkilukuaan runsaalla 5 500 ja koko pääkaupunkiseutu liki 10 700 henkilöllä. n muuttovoitto oli noin 2 700 ja n noin 2 400 henkilöä. (Kuva 9). 1200 1000 800 Väkiluku laski 1983-1984 sekä 1986-1988 Väkiluku nousi eniten 2007-2012 Luonnollinen väestönlisäys negatiivinen 2013-2015 600 400 200 0-200 -400-600 -800 Eniten muuttotappiota muihin kuntiin useana vuonna peräkkäin 1980-1993 Maassamuutto maahanmuuttoa suurempi useana vuonna peräkkäin 2001-2003 sekä 2007-2012 Eniten muuttovoittoa maahanmuutosta useana vuonna peräkkäin 2007- Eniten muuttovoittoa muista kunnista 2007-2012 syntyneiden enemmyys nettomaassamuutto nettosiirtolaisuus Kuva 6. Luonnollinen väestönlisäys, nettomaassamuutto ja nettosiirtolaisuus Lahdessa vuosina 1980-2015.
henkilöä 66 1200 1000 800 600 400 200 0-200 89 154 332 191 2 127 114 100-38 104 238-16 218 227 143 82 105 154 143-6 -168 272 351 52 315 395 112 346 230 319 342 382 359 373 387 59 77 31 20 359-40 -68 295 170-151 202-80 -58-400 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 syntyneiden enemmyys nettomaassamuutto nettosiirtolaisuus Kuva 7. Väestönmuutokset Lahdessa vuosina 2000-2015. -5000 0 5000 10000 15000 20000 25000 30000 35000 40000 45000 syntyneiden enemmyys nettomaassamuutto nettosiirtolaisuus Kuva 8. Suomen suurimpien kaupunkien syntyneiden enemmyys, nettomaassamuutto ja nettosiirtolaisuus vuosina 2011-2015. -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 syntyneiden enemmyys nettomaassamuutto nettosiirtolaisuus Kuva 9. Suomen suurimpien kaupunkien syntyneiden enemmyys, nettomaassamuutto ja nettosiirtolaisuus vuonna 2015.
77 Tappiota kuntien välisestä muuttoliikkeestä Vuosina 2011-2015 Lahden väkiluku lisääntyi maassamuuton ansiosta yhteensä 804 henkilöllä (kuva 7). Määrällisesti vähemmän muuttovoittoa muista kunnista saivat ja, jonka viiden vuoden muuttotappio oli noin 400 henkilöä. (Kuva 8). Vuonna 2015 Lahteen muutti muista kunnista 5 630 henkilöä ja Lahdesta muihin kuntiin muuttajia oli 5 688. Kaupungin muuttotappio oli siten 58 henkilöä. Näin kärsi kuntien välisestä muuttoliikkeestä tappiosta ensimmäisen kerran vuoden 2005 jälkeen. (Kuva 7). Lahden muuttovoitto muista kunnista on laskenut roimasti, sillä vielä vuosina 2007-2012 vuosittainen muuttovoitto oli liki 400 henkilöä. Vuonna 2007 Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista sai toiseksi eniten muuttovoittoa muista kunnista. Vuonna 2015 oli vasta sijalla yhdeksän. Vuonna 2015 muuttovoittoa muista kunnista sai vertailukaupungeista eniten, jonka nettomaassamuutto oli yli 3 600 henkilöä. n muuttovoitto oli noin 1 400 ja n runsas 1 200. Turun yli 1 100 henkilön muuttovoitto oli kaupungin ennätys 2000- luvulla. Kuntien välisen muuttoliikkeen seurauksena väkiluku pieneni Lahden lisäksi ja ssa. (Kuva 9). Kuntien välinen muuttoliike kasvatti väkilukua enemmän kuin siirtolaisuus tai syntyneiden enemmyys ssa, Turussa, Helsingissä, ssä, ella ja lla. Siirtolaisuus kasvattaa kaikkien suurten kaupunkien väkilukua Vuonna 2015 Lahteen muutti ulkomailta 455 ja Lahdesta ulkomaille 253 henkilöä. Siirtolaisuus kasvatti siten kaupungin väkilukua 202 henkilöllä. Lahden väkiluku olisi laskenut ilman siirtolaisuutta, sillä kaupungissa oli kuolleita enemmän kuin syntyneitä ja nettomaassamuutto oli negatiivinen. Vuosina 2011-2015 siirtolaisuus lisäsi Lahden väestömäärää yhteensä 1 517 henkilöllä. (Kuva 7). Nettomaahanmuutto on ollut positiivinen koko 2000- luvun kaikissa suurissa kaupungeissa. Vuonna 2015 siirtolaisten määrä kasvoi eniten pääkaupunkiseudun kunnissa. Lisäys oli Helsingissä liki 2 000 henkilöä, lla noin 1 300 ja ssa lähes 1 200 ja henkilöä. (Kuva 9). Maan rajat ylittävä muuttoliike oli tärkein kasvutekijä vain Lahdessa ja ssa.
indeksi 2010=100 88 Työikäisten määrä laskussa Lahden väestökehitykselle on tyypillistä, että työikäisten osuus koko väestöstä pienenee ja vanhusväestön osuus kasvaa. Viimeisen viiden vuoden aikana työikäisten 25-64-vuotiaiden työikäisten määrä pieneni liki 2 500 henkilöllä samalla kun yli 65-vuotiaiden määrä kasvoi lähes 5 000 henkilöllä. Alle - vuotiaiden määrä laski noin 300 henkilöllä. Vuosina 2011-2015 nuorten 15--vuotiaiden määrä pieneni 3,3 % ja työikäisistä 45-64-vuotiaiden 8,1 %. Alle 14-vuotiaiden määrä kasvoi 1,1 % ja 25-44- vuotiaiden 1,0 %. Yli 65 vuotias väestö kasvoi yhteensä 22,7 %. Heistä 65-74-vuotiaiden määrä lisääntyi peräti 29,8 % ja yli 85-vuotiaiden 17,2 %. (Kuva 10). Vuonna 2015 Lahden asukasluku kasvoi 99 henkilöllä. Väkiluvun kasvusta huolimatta alle 15-vuotiaiden määrä laski 49 henkilöllä ja 15-25-vuotiaiden nuorten määrä 3 henkilöllä. Työikäisistä nuorten ikäluokkien eli 25-44-vuotiaiden määrä kasvoi 140 henkilöllä, mutta 45-64-vuotiaiden asukkaiden määrä laski peräti 638 henkilöllä. Yli 65-vuotiaita tuli lisää 889. 5-ikäluokittain tarkasteltuna suurin lisäys tapahtui vuonna 2015 niin kutsuttujen suurien ikäluokkien vanhimmassa päässä. 70-74-vuotiaiden määrä kasvoi 554 henkilöllä. (Taulukko 2). Yli 65-vuotiaiden määrä ylitti alle 15-vuotiaiden määrän Lahdessa vuonna 2002 ja koko maassa vasta vuonna 2008. Vuoden 2015 lopussa kaupungin väestöstä puolet oli työikäisiä eli 25-64-vuotiaita. Alle 15- vuotiaiden lasten osuus oli 15 %, 15--vuotiaiden nuorten 12 %, 25-44-vuotiaiden %, 45-64- vuotiaiden 26 % ja yli 65-vuotiaiden 22 %. Muutos 2015 Ikä 2014 2015 henkilöä % Yhteensä 118644 118743 99 0,1 0-4 5944 5828-116 -2,0 5-9 6027 6074 47 0,8 10-14 5744 5764 20 0,3 15-19 6525 6481-44 -0,7 20-8290 8091-199 -2,4 25-29 7620 7595-25 -0,3 30-34 7498 7503 5 0,1 35-39 7069 7161 92 1,3 40-44 6560 6628 68 1,0 45-49 7618 7366-252 -3,3 50-54 7667 7764 97 1,3 55-59 7734 7640-94 -1,2 60-64 8686 8297-389 -4,5 65-69 9217 9359 142 1,5 70-74 5800 6354 554 9,6 75-79 4651 4729 78 1,7 80-84 3194 3210 16 0,5 85-89 1899 1957 58 3,1 90-94 7 776 52 7,2 95-99 159 149-10 -6,3 100-18 17-1 -5,6 Taulukko 2. Lahden ikärakenne vuosina 2014 ja 2015. 135,0 130,0 65-74 125,0 120,0 85-115,0 75-84 110,0 105,0 100,0 95,0 90,0-14 25-44 15-45 - 64 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: TIlastokeskus Kuva 10. Lahden väestö ikäluokittain vuosina 2011-2015. Indeksi 2010=100.
9 Alle 65-vuotiaiden osuus on Lahdessa pienempi kuin sen vertailukaupungeissa keskimäärin. Vuoden 2015 lopussa lasten osuus väestöstä oli Lahtea (15 %) alhaisempi Turussa, ella, Helsingissä ja ssa. ssa ja ssa lähes viidennes väestöstä oli alle 15-vuotiaita (kuva 11). 15--vuotiaiden osuus oli Lahtea (12 %) pienempi ssa ja pääkaupunkiseudun kunnissa. Nuoria oli suhteellisesti eniten ssä, jossa väestöstä 16 % oli 15--vuotiaita. Työikäisten osuus jäi alhaisimmaksi ssa. Lahden väestöstä 51 % oli 25-64-vuotiaita. Työikäisiä oli suhteellisesti eniten pääkaupunkiseudun kunnissa (54-57 %). Ikääntyneen väestön osuudessa oli suuria eroja vertailukuntien kesken. Yli 65-vuotiaiden osuus oli Lahtea (22 %) suurempi vain ssa. Ikääntyneitä oli suhteellisesti vähiten ssa ja ssa, joissa eläkeikäisten osuus väestöstä oli vain 14 %. 14,0 12,1 33,0,4 9,7 6,9 19,5 12,3 29,6,7 8,8 5,1 13,7 14,7 30,2 23,0 10,3 8,1 18,1 11,9 29,3 25,8 9,4 5,4 19,2 15,0 28,4 23,1 8,5 5,9 12,9 15,1 28,9 23,1 11,2 8,9 16,2 15,6 28,2 23,1 9,9 7,0 14,9 12,3,3 26,2 13,2 9,1 15,2 14,3 25,3 26,1 10,8 8,3 14,1 10,5 21,1 29,3 13,9 11,0-10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0-14 15-25 - 44 45-64 65-74 75 - Kuva 11. Suomen suurimpien kaupunkien väestö ikäluokittain vuonna 2015 (%).
10 Neljännes lapsista asuu Launeella Lahtelaisista alle 15-vuotiaista lapsista 25 % asui Launeella, 15 % Nastolassa, 14 % Ahtialassa ja vain 4 % Kolavala-Kujalassa. Lasten osuus alueen väestöstä oli kuitenkin suurin Kolava-Kujalan suuralueella (37 %), Ahtialassa (22 %), Nastolassa (19 %) ja Launeella (17 %). Keskustassa osuus jäi seitsemään prosenttiin. Tilastoalueittain tarkasteltuna lasten osuus väestöstä oli suurin Karistossa, Viuhassa, Renkomäessä sekä Ahtialassa Rekolan ja Pergerkadun tilastoalueilla. Näillä alueilla yli kolmannes väestöstä oli alle 15-vuotiaita. (Kuva 12). Alle 15-vuotiaita lapsia oli lukumääräisesti eniten Karistossa, Renkomäessä ja Liipolassa, joissa lasten määrä oli yli 5 00. Keskustan asukkaista 30 % eläkeikäistä Yli 65-vuotiaista lahtelaisista % asui Keskustassa, 20 % Launeella ja 15 % Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi - suuralueella. Ikääntyneiden osuus suuralueen väestöstä oli suurin Keskustassa, jonka väestöstä 30 % oli eläkeikäisiä. Jalkarannassa osuus oli 29 %, Mukkulassa 27 % ja Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi -suuralueella %. Kolava- Kujalan suuralueella vain neljä prosenttia väestöstä oli yli 65 -vuotiaita. Useilla keskustan tilastoalueilla asuu paljon eläkeikäisiä, Mattilanmäellä jopa 58 % asukkaista oli yli 65- vuotiaita. Myös Ankkurin alueella, Kivistönmäellä, Jalkarannan Sarvikadulla ja Pallaksen alueella, Mukkulan Savistenkulmalla sekä Nastolan Terveyskeskuksen ja Vanhainkodin alueilla yli kolmannes väestöstä oli yli 65-vuotiaita. (Kuva 13). Lukumääräisesti ikääntyneitä asui eniten Ankkurin alueella (1 315 henkilöä) ja Liipolassa (1 087 henkilöä). Kuva 12. Alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä tilastoalueittain vuonna 2015. Lähde: Tilastokeskus ja Lahden kaupunki. Kuva 13. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä tilastoalueittain vuonna 2015. Lähde: Tilastokeskus ja Lahden kaupunki.
henkilöä 11 Alle puolet väestöstä työikäisiä vuonna 2030 Lahden kaupungin omassa trendiennusteessa arvioidaan kaupungin väkiluvun kasvavan noin 6 400 henkilöllä vuoden 2030 loppuun mennessä. Ennusteen mukaan yli 65-vuotiaiden eläkeikäisten määrä kasvaisi peräti 6 600 henkilöllä. Tällöin eläkeikäisiä olisi 33 100 eli runsas neljännes väestöstä. Tällä hetkellä ikäihmisten osuus väestöstä on 22 %. (Kuva 14). 25-64-vuotiaiden työikäisten määrän odotetaan pienenevän yli 600 henkilöllä, minkä seurauksena heitä olisi 59 300 vuonna 2030. Työikäisten osuus väestöstä laskisi siten nykyisestä 51 prosentista 47 prosenttiin. Työikäisistä 25-44-vuotiaiden määrä kasvanee 1 300 henkilöllä, kun taas 45-64-vuotiaiden määrä laskenee 1 900 henkilöllä. Ennusteen mukaan lasten määrä kasvaisi 600 henkilöllä, kun taas 15--vuotiaiden nuorten määrä laskisi parilla sadalla henkilöllä. Vuonna 2030 lapsia arvioidaan olevan 18 300 ja nuoria 14 400. Lasten ja nuorten osuudet väestöstä pysyisivät ennallaan. Lapsia on 15 % ja nuoria 12 % väestöstä. Tilastokeskuksen trendiennusteen mukaan yli 65- vuotiaiden osuuden arvioidaan nousevan tuhat henkilöä suuremmaksi kuin kaupungin omassa väestöennusteessa. Lahden vanhusväestön osuus väestöstä tullee olemaan suurempi kuin muussa maassa keskimäärin. Vertailukaupungeista ainoastaan n ikäihmisten osuuden ennustetaan olevan suurempi kuin Lahdessa. (Kuva 15). 130000 110000 10838 12740 16232 18202 15713 16872 15311 14923 90000 70000 31067 29421 29167 29136 75+ 65-74 45-64 50000 28887 30155 302 30171 25-44 15-30000 14572 13858 14234 14405 0-14 10000 17666 18116 18161 18288-10000 2015 2020 2025 2030 Lähde:Lahden kaupunki Kuva 14. Lahden ikärakenne vuonna 2015 ja ikärakenne-ennuste vuosille 2020, 2025 ja 2030. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koko maa 15,3 11,0,2 23,8 25,6 13,9 11,4 31,4 23,8 19,5 17,6 11,9 27,2,9 18,4 13,7 13,5 29,6 21,7 21,5 16,5 11,4 27,6 25,0 19,6 17,4 14,0 26,6 22,2 19,8 12,7 13,6 29,1 21,8 22,8 15,2 14,3 27,8 21,3 21,4 13,9 11,8 23,6 23,2 27,4 14,9 12,4 26,2 22,2,3 13,6 9,5 20,6,1 32,2-14 15-25 - 44 45-64 65 + Kuva 15. Koko maan ja Suomen suurimpien kaupunkien ikärakenne-ennuste vuoteen 2030 (%).
henkilöä 12 Sataa työikäistä kohti 59 lasta tai vanhusta Väestöllinen eli demografinen huoltosuhde ilmoittaa kuinka monta alle 15-vuotiasta ja yli 64-vuotiasta on 100 työikäistä (15-64-vuotiasta) kohti. Vuonna 2015 sekä Lahdessa oli sataa työikäistä kohti oli 59 vanhusta tai lasta. Koko maassa vastaava luku oli 58. Lahdessa on huoltosuhde kasvanut 2000- luvulla 13 henkilöllä. (Kuva 16). Suomen kymmenessä suurimmassa kaupungissa huoltosuhde oli keskimäärin 49. Vertailukaupungeista ainoastaan ssa väestöllinen huoltosuhde oli korkeampi kuin Lahdessa. Molemmissa kaupungeissa korkea huoltosuhdeluku selittyy lähinnä iäkkäiden asukkaiden suurella osuudella. Huoltosuhde oli alhaisin Helsingissä (44), mihin syynä on sekä lasten että eläkeikäisten alhainen osuus väestöstä. Lasten suuri osuus kasvatti eniten väestöllistä huoltosuhdetta ssa ja ssa. (Kuva 17). Väestöllinen huoltosuhde heikkenee Väestöllinen huoltosuhde nousee jyrkästi lähitulevaisuudessa. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan koko maassa 60 huollettavan raja ylittyisi vuonna 2017 ollen 69 vuonna 2030. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuonna 2030 jokaista 100 lahtelaista työikäistä kohti tulee olemaan 71 lasta tai vanhusta. Suurimmista kaupungeista väestöllinen huoltosuhteen ennustetaan olevan korkein ssa (84) ja alhaisin Helsingissä (50). Arvion mukaan koko maan huoltosuhde olisi 69. (Kuva 18). Kaupungin oman trendiennusteen mukaan vuonna 2030 huoltosuhde olisi 70 eli hieman Tilastokeskuksen ennustetta korkeampi. Vuonna 2030 olisi siten sataa 15-64-vuotiasta asukasta kohti 25 alle 15-vuotiasta ja 45 yli 65-vuotiasta asukasta. (Kuva 19). 80 Koko maa 26 43 69 70 60 50 40 46 46 47 47 48 48 49 49 49 49 51 52 54 56 58 59 65 67 70 21 27 21 26 28 29 33 29 31 32 50 56 54 56 59 0-14-vuotiaat 65-vuotiaat 30 20 35 34 55 58 20 47 71 10 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2020 2025 2030 Kuva 16. Lahden väestöllinen huoltosuhde vuosina 2000-2015 ja ennuste vuosille 2020, 2025 ja 2030. Ennusteet on laskettu Lahden kaupungin trendiennusteen mukaan. 25 40 59 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 huoltosuhde Kuva 18. Koko maan ja Suomen suurimpien kaupunkien ja väestöllinen huoltosuhde-ennuste vuodelle 2030. 64 84 Koko maa 26 20 32 44 58 2030 25 45 70 29 21 50 20 27 29 19 27 30 22 22 47 49 51 49 0-14-vuotiaat 65- -vuotiaat 2025 2020 25 25 43 40 65 67 0-14-vuotiaat 65- -vuotiaat 25 50 36 59 23 29 52 2015 36 59 23 41 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 huoltosuhde Kuva 17. Koko maan ja Suomen suurimpien kaupunkien väestöllinen huoltosuhde vuonna 2015. 64 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 huoltosuhde Lähde: Lahden kaupunki Kuva 19. Lahden väestöllinen huoltosuhde vuonna 2015 ja ennuste vuosille 2020 ja 2025.
13 Yhteenveto Lahden väestönmuutoksista ja ikärakenteesta vuonna 2015 on Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2015 lopussa 118 743. Lahden ja Nastolan alueliitoksen vuoksi 14 709 nastolalaista siirtyi Lahden asukkaiksi. Vuodessa väestömäärä kasvoi 99 henkilöllä. 2000- luvulla väestönkasvu oli suurimmillaan vuosina 2007-2012, jolloin asukasluku kasvoi vuodessa yli 600 henkilöllä. Vuonna 2015 kaupungin väkiluvun kasvu perustui yksinomaan siirtolaisuuteen, koska syntyneitä oli vähemmän kuolleita ja kuntien välinen muuttoliike oli Lahdelle tappiollinen. Muuttoliikkeen seurauksena menetti 58 asukasta muihin kuntiin. Edellisvuonna nettomaassamuutto oli vielä 170 henkilöä. Maahanmuutto kasvatti kaupungin väkilukua 220 henkilöllä. Kuolleita oli 80 enemmän kuin syntyneitä. Väestön pääasiallisen kasvusyyn perusteella suurimmat kaupungit voidaan jakaa karkeasti jakaa kolmeen ryhmään. Muuttovoittoa muista kunnista: Luonnollinen väestönkasvu: Muuttovoittoa siirtolaisuudesta: Lahden väestökehitykselle on tyypillistä, että työikäisten osuus koko väestöstä pienenee ja vanhusväestön osuus kasvaa. Väkiluvun kasvusta huolimatta työikäisten 25-64-vuotiaiden määrä laski 498 henkilöllä. Yli 65 -vuotiaiden määrä kasvoi peräti 889 henkilöllä. Kaupungin väestöstä 15 % oli lapsia, 12 % nuoria 15-- vuotiaita, 51 % 25-64-vuotiaita ja 22 % yli 65-vuotiaita. Lahden väestöllinen huoltosuhde oli hieman korkeampi kuin koko maassa keskimäärin. Kaupungin sataa työikäistä kohti oli 59 vanhusta tai lasta. Korkea väestöllinen huoltosuhdeluku selittyy iäkkäiden asukkaiden suurella osuudella. Demografinen huoltosuhteen arvioidaan olevan 69 vuonna 2030. Lahden oman väestön trendiennusteen mukaan kaupungin väkiluku olisi 120 000 vuonna 2018 ja 125 000 vuonna 2030. Ennusteen mukaan ikäihmisten määrä lisääntyy voimakkaasti. Vuonna 2030 eläkeikäisiä olisi ennusteen mukaan runsas neljännes väestöstä. Tällöin eläkeikäisiä olisi lähes 6 600 enemmän kuin tällä hetkellä. 25-64 -vuotiaiden työikäisten määrän odotetaan pienenevän yli 600, minkä seurauksena heidän osuutensa väestöstä laskisi nykyisestä 51 prosentista 47 prosenttiin. Myös lasten määrän arvioidaan kasvavan 600 henkilöllä, mutta 15--vuotiaiden pienenevän parilla sadalla henkilöllä. Lähteet: Lahden kaupungin Tilda-tilastotietokanta ja Tilastokeskus