Rautatietunnelien turvallisuutta koskeva lainsäädäntö Pelastusylitarkastaja Mira Leinonen 4.2.2016
Taustaa rautatietunneleita koskeville normeille Rautatietunnelien turvallisuutta koskeva keskeisin lainsäädäntö tulee EU-lainsäädännöstä Komission asetus rautatietunnelien turvallisuudesta 1303/2014 Myös SRT-YTEnä tai tunneli-ytenä tunnettu Suoraan sovellettavaa lainsäädäntöä. Aiempi normi oli vuodelta 2008, oli komission päätös. Tarve päivittää tuli soveltamiskokemuksen karttumisen myötä. Asetus valmisteltiin Euroopan Rautatieviraston ERAn asiantuntijatyönä v.2011-2013. Mukana: jäsenvaltiot, rautatieyritysten edustajia, infrastruktuurin haltijoiden edustajia ja FEU (eurooppalainen palopäällystön kattojärjestö) FEU:n edustajat ryhmässä: Jens Stiegel, Saksa ja Mira Leinonen, Suomi.
Huomioita tunneli-ytestä Aiempi koski vain ns. TEN-verkkoa, voimassa oleva tunneli-yte koskee myös TEN-verkon ulkopuolisia tunneleita. Ei koske metroja, raitioteitä tai muita kevyitä rautatiejärjestelmiä. Ei koske myöskään muusta rataverkosta täydellisesti erossa olevia tunneleita. Toi mukanaan vaatimuksen järjestää ns. fire fighting pointeja erittäin pitkille tunneleille (> 20 km). Keskittyy antamaan vaatimuksia tunneleiden rakenteille ja järjestelyille. Tunneleissa liikkuvalle kalustolle annetaan lisävaatimukset liikkuvaa kalustoa koskevissa YTEissä. YTEn mukaisuuden varmistaa NoBo (notified body).
Huomioita tunneli-ytestä Tunneli-YTE koskee uusia, uudistettuja ja parannettuja tunneleita. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi myöntää tällaisille tunneleille käyttöönottoluvat. Sovelletaan yli 0,1 km pitkiin tunneleihin. Tunneleissa sijaitsevien asemien tulee olla kansallisten määräysten mukaisia (pelastuslainsäädäntö + rakentamismääräyskokoelma), mutta jos niitä käytetään YTEn mukaisina turvallisina alueina, niin niiden tulee olla YTEn asettamat vaatimukset turvalliselle alueelle, turvalliselle alueelle kulkemiselle ja turvallisen alueen viestiyhteyksille. Turvallinen alue on junasta evakuoiduille matkustajille ja henkilökunnalle tarkoitettu tunnelin sisä- tai ulkopuolella sijaitseva turvallinen paikka, jossa on mahdollisuus pysytellä tilapäisesti hengissä.
Kylmät vaaratilanteet Kuumat vaaratilanteet
Odotukset pelastustoimelle
Tunnelirakenteiden palonkestävyydestä Rakenteiden eheyden tulee kestää niin kauan, että matkustajat ja henkilöstö voivat evakuoitua turvalliselle alueelle keston on oltava evakuointiskenaarioiden mukainen. Vaatimuksia myös vedenalaisille tunneleille. Aiemmassa YTEssä oli ns. EUREKA-käyrä. Nyt painoarvo on simuloinnissa ja skenaarioissa. Ilmoitettava pelastussuunnitelmassa. Rakennusmateriaalien on oltava A2-luokkaa, muiden kuin rakenne-elementtien ja muiden laitteiden tulee olla luokan B mukaisia. Palokuormaan ei niin oleellisesti vaikuttavat materiaalit on luetteloitava.
Mitä tunneleilta vaaditaan? Yli 1 km pituiset tunnelit Turvallinen alue kapasiteetti mitoitettava junien enimmäiskapasiteetin mukaan. Sivu- ja/tai pystysuuntaiset hätäuloskäynnit maan pinnalle 1000 m välein, huomioi myös muut skenaariot! Turvallisen alueen ovi: 1,4 x 2,0 m. Tilan jatkuttava 1,5 m x 2,25 m. Maanalaisilta turvallisilta alueilta oltava kiinteä viestiyhteys liikenteenohjaukseen tai matkapuhelinyhteys. 0,5 km pituiset tunnelit Poistumistiet on valaistava ja merkittävä. Kulkutiet väh. toisella puolella raidetta ja 0,8 m leveitä ja 2,25 m korkeita.
Fire fighting point Suomennettu: palontorjuntapiste Vaaditaan yli 1 km pituisiin tunneleihin väh. tunnelin suuaukkoihin ja tiettyjen kilometrien välein riippuen tunnelin pituudesta ja siellä liikkuvasta kaluston tyypistä: Oltava varustettu sammutusvesilähteellä, jonka tuotto 800 l/min kahden tunnin ajan.
Fire fighting point Oltava riittävästi vapaata tilaa. Turvallinen alue ja palontorjuntapiste eivät saa sekoittua keskenään vahingoittuneelle junalle on päästävä kulkematta ihmisiä täynnä olevan turvallisen alueen läpi. Savunpoisto huomioitava! Maadoittaminen hoidettava joko paikallisesti tai kaukoohjauksella. Virven kuuluvuus koko tunnelin alueella on varmistettava!
Pelastussuunnitelma ja harjoitukset Yli kilometrin pituisiin tunneleihin on rataverkonhaltijan laadittava yhteistyössä pelastustoimen kanssa pelastussuunnitelma. Myös tunnelia käyttävien rautatieyritysten on osallistuttava laadintaan. Laajamittainen harjoitus järjestettävä ennen tunnelin käyttöönottoa, mukana kaikki työntekijäryhmät.
Huomiona kansalliseen lainsäädäntöön Pelastussuunnitelma vaaditaan yli 100 m pitkistä tunneleista pelastustoimesta annetun asetuksen (407/2011) 1 kohdan 15) mukaan. Tunneli-YTE vaatii pelastussuunnitelmaa kaikista uusista, uudistetuista ja parannetuista yli 1 km pitkistä tunneleista, mutta tuo pelastussuunnitelman sisällölle tarkennettuja vaatimuksia: Rakenteiden palonkestoaika on ilmoitettava. Kuvattava, miten pelastustoimi pääsee turvalliselle alueelle. Kuvattava pääsy palontorjuntapisteeseen ja kuinka laitteita päästään käyttämään. Kuvattava kuinka pelastusharjoittelua tullaan läpiviemään HUOM! Trafi kumosi aiemman kansallisen rautatietunneleista annetun määräyksen.
Yhteenveto Pelastustoimen kannalta varsin vaatimattomia vaatimuksia Kulkuteiden leveys ongelmallinen vrt. paarien leveys Sammutusveden riittämättömyys Liian harvassa! Asettaa paljon vaatimuksia rataverkon haltijan riskiperusteiseen lähestymistapaan. Yhteistyötä tehtävä jo suunnitteluvaiheessa paljon pelastusviranomaisten ja rataverkonhaltijan/rakennuttajan välillä. Nyt haetaan soveltamiskokemusta, jonka pohjalta asetusta lähdetään kehittämään eteenpäin.
Kysyttävää, kommentteja? KIITOS HUOMIOSTANNE. Mira Leinonen mira.leinonen@avi.fi