MUSIIKKITUOMARISTON PALAUTTEET Ricardo Padilla: BATERIA: tuomareiden arvostelukaavakkeissa 4 arviointikohtaa joiden perusteella annettiin arvosana. Moni kohta tosin vaikuttaa toisiinsa, kuten jatkossa voin todeta. Soitinten keskinäinen tasapaino: Tämä asia oli kaikilla kunnossa soitinnuksen (tietyn rumputyypin määrä suhteessa baterian kokoon) osalta. Ilahduttavaa oli myös monipuolinen soittimisto (agogo, cuica, frigideira...) Koska tamborimit ovat haastavin soitin bateriassa, niin soittotekniset puutteet aiheuttavat sen, että niiden panos kokonaissoundiin jää vähäisemmäksi kuin mikä olisi ihanteellista; tämä etenkin jos tempo on hyvin nopea - tästä kärsi eritoten Maracanãn, joskin valittu tempo oli toimiva savellyksellisessä mielessä. Maracanãn bateriassa huomio kiinnittyi myöskin 1. marcação:n soittajaan jolla oli upea, energinen tatsi soittoon. Balanssi olisi bateriassa parantunut mikäli muutkin olisivat takoneet yhtä antaumuksellisesti, nyt k.o. soitin erottui muihin nähden hieman liikaa, mutta kun kyeessä on 1. surdo, energisyys korvasi hienoisen epäbalanssin. Roseiran ssa kaipasin enemmän tukea kokonaisuuteen caixoilta: caixojen määrä oli kyllä hyvä suhteessa baterian kokoon, mutta soittajien tatsi ja kenties soittokuvio missä tuli päräys iskulle (kun yleensä on synkoopilla), teki caixojen panoksesta enemmän ilmavan kuin muita rumpuja yhteensitovan elementin. Roseiran balanssi kärsi myös siitä että mikitettäväksi oli valittu 3. marcação, mikrofoni miltei kiinni kalvossa jolloin äänentoisto korostaa yläsäveliä suhteessa perusääneen ja kun ääniauto kulki heti baterian perässä, peitti kyseinen vahvistettu rumpu 1. marcação:ta. Muissa kouluissa ei ollut mainittavaa, lukuun ottamatta jo alussa mainittua tamborimien soiton haastavuutta. Papagaiolle extra-papukaijamerkki frigideirojen käytöstä. Soitinten Vire: Tämä oli mielestäni kaikilla kunnossa, ainoastaan jo edellä mainittu Roseiran vahvistettu 3. surdon vaikutti surdojen virityksen kuulemiseen kunnolla. n sovitus kappaleeseen: tämä on osa-alue johon vahvasti vaikuttaa myös tekninen osaaminen. Onhan selvää, että kokeneemmalla/taitavammalla soittajistolla pystyy myös kehittämään enemmän Samba-enredoa tukevaa sovitusta. Edellä mainittu Tamborimien soiton haastavuus ja niiden jääminen soinniltaan vaisuksi tämän takia, vaikuttaa siihen miten hyvin tamborim-kuviot tukevat samba-enredon melodiaa. Se vaikuttaa myös siihen, miten hyvin bateria pystyy erottamaan 1. ja 2. samban toisistaan, etenkin 1. sambaan lähtö jää hyvin vaisuksi monelta koululta kun tamborimien pitäisi pystyä hyökkäämään siihen kunnolla ja luomaan energiaa uuden kierron alkuun. Kiitettävästi koulut olivat kehittäneet breikkejä. Sinä aikana kun Espalla pystyin kulkuetta seuraamaan, niin huomasin kuitenkin että melkein kaikilla oli sovituksen suhteen jokainen samba-enredo-kierto samanlainen; sama breikki samassa paikkaa biisiä, samat lähdöt, samat chocalhon lähdöt... Tässä asiassa monipuolisin oli Papagaion jolla oli eniten variointia eri kerroilla. Erikoismaininta 'pogoilu'-breikistä joka ei ehkä musiikilliselta anniltaan ollut huikea mutta erittäin muikea ;-). Soiton Tarkkuus ja Tempo: Mielestäni valitut tempot olivat kaikilla kouluilla valittu hyvin biisiin nähden. Maracanãlla tempo hieman hidastui Espalla, mutta se alussa olikin varsin nopea ja tamborimeilla oli vaikeuksia pysyä siinä, joten pieni löysääminen oli loppujen lopuksi hyvä kokonaisuuden kannalta. Baterioiden tekninen suoritus oli yleisesti ottaen hyvä 'raskaiden nahkojen' osalta, Cariocan nuorella baterialla tämä osa-alue paranee varmasti kokemuksen myötä - lisää keikkoja vaan, etenkin kulkueita missä joutuu kävelemään ja soittamaan samaan aikaan! Kuten olen jo moneen kertaan todennut, tamborimit vaativat eniten harjoittelua, niiden rooli bateriassa on kuitenkin niin tärkeä, että soisin koulujen panostavan aikaa ja vaivaa niihin. HARMONIA Puxadorin laulun, säestyksen ja baterian rytminen harmonia:
Tämä asia oli kunnossa melkein kaikilla: Maracanãn äänenvahvistus oli suhteessa bateriaan mielestäni riittämätön: sekä cavaquinho että puxadorin laulu olisivat saaneet kuulua enemmän. Gambolla taas cavaquinhon soundi oli hyvin ohut mikä vaikutti haitallisesti sointuharmonian kuulemiseen. Toisin sanoen panostaminen laadukkaaseen äänentoistoon ehdottomasti kannattaa. Kahdella koululla oli langaton järjestelmä, jolla saatiin musiikki kuulumaan koko koulun matkalta, mikä oli hienoa paneutumista asiaan. Roseiran systeemissä ei tainnut olla viiveistystä kauko-kaiuttimissa mikä aiheutti äänijärjestelmien välissä epärytmisyyttä ja Papagaiolla taas oli viiveistetty etukaiuttimia (ainakin tuli jäljessä realisuoritukseen nähden) liikaakin: lasten skottiruutumekkoala oli sijoittuneena niin, että se joutui hieman kärsimään musiikin epäsynkasta. Sinänsä kaukokaiuttimien antama kuulokuva oli papagaiolla onnistunut, koko koulu sai hyvän miksauksen laulusta, kielisoittimista ja bateriasta. Puxadorin laulusuoritus: Roseiran puxadorit lauloivat oikein puhtaasti, mutta puxadorin tehtävänä on myös innostaa koulua parhaaseen mahdolliseen suoritukseen. Sitäkin voi harjoitella: miettikää minkälaisia välihuutoja voisitte vetää ja mihin kohtiin biisiä, myös ruumiinkieli ja kontaktin ottaminen yleisöön auttaa tunnelman luomisessa. Vaikutelma jää vaisuksi jos keskittyy vain laulusuoritukseen. Papagaiolla oli suurin ongelma valittu sävellaji: se sopii mieslaulajille hyvin mutta vaatii naislaulajilta hyvin korkeaa äänialaa ja laulun puhtaus kärsi tästä. Myös miesäänillä tuntui välillä olevan pieniä puhtausongelmia, jota kompensoi toki innostava esiintyminen. Muilla kouluilla tuntui olevan hyvä tasapaino ehjän laulusuorituksen ja innostavuuden välillä. Koko koulun laulusuoritus Yleisesti ottaen kiitettävä meininki; eniten vaikutuin Roseiralaisten lauluinnokkuudesta kun taas Maracanã voisi petrata tässä asiassa, etenkään vaunudestaqueilla ei pitäisi olla mitään syytä olla laulamatta. Papagaion koko koulun laulusuoritusta haittasi jo em. miehinen sävellaji. Sambakoulujen kulkueeseen osallistujien enemmistö on kuitenkin naisia, joten sävellaji pitäisi valita huolella samba-enredoa sävellettäessä jotta se olisi kaikkien laulettavissa. Jos naisäänellä joutuu laulamaan kovin matalalta kun oktaavia korkeammalle ei pääse, ei se lauluääni kauheasti kanna kulkueessa. Erikoismaininta Papagaion baterialle, jonka soittajista moni lauloi mukana ilman pakkoa. SAMBA DE ENREDO Tämä on aihe jonka kohdalla haluaisin pohtia enemmänkin biisin toimivuutta samba-enredona kuin arvostella miten hyvä joku teksti on tai miten tylsä joku melodia... Menen koulu kerrallaan: Gambo: Kiitettävästi sävellyksessä oli kiinnitetty huomiota melodian rytmin yhteensopivuuteen baterian ja cavaquinhon synkopointeihin. Tämä on ollut musiikillisesti suurin ongelma, kun olen ollut mukana viime vuosina äänittämässä karnevaalilevyjä. Laulun melodia täytyy säveltää samban rytmiin, muuten se sotii rytmiryhmän soittoa vastaan. Soittajalle tulee vähän samanlainen fiilis kuin joku silittäisi kissaa vastakarvaan - äärimmäisen epämukavalta. Gambon biisissä on siis tämä otettu hienosti huomioon, mikä ei ole helppoa kun tekee sanoitusta suomen kielellä, sanojen 'flow' on täysin erilainen kuin portugalin kielessä. Tämä ehkä aiheutti sen, että biisin alkupuolella on aika harvakseltaan tavuja tahteja kohden, mikä kuulosta hieman tyhjältä. Mutta varsinainen ongelma, mikä mielestäni tässä kappaleessa on, on rakenteessa: Samba-enredossa pitäisi olla kaksi selkeästi erilaista osaa, 1. samba ja 2. samba, sekä molempien osien lopussa kertosäkeet. Poikkeuksia tästä rakenteesta on Brasiliassakin ollut vuosien saatossa ja ne yleensä ovat herättäneet myös polemiikkia. Tässä k.o. kappaleessa ensiksi 1. samban kertosäe ei nouse kertosäkeenomaiseksi, äänien mataluus ikään kuin sotii kertosäkeen nostattavaa tarkoitusta vastaan. Nostatus tulee ikään kuin tämän jälkeen mennessä 2. sambaan - 2. samban alku kuulostaa enemmän kertosäkeeltä kuin sitä edeltävä varsinainen kertsi, kun lisäksi kohta säkeen lopetus "... horjumaan." kuulostaa taitteelta ja on lisäksi melodian korkein kohta.
Tämä kaikki tekee hyvin epäselväksi sen missä 1. samba loppuu ja 2. samba alkaa - ja tämä on erittäin tärkeä asia karnevaalikulkueessa. Itse melodiasta voin sanoa sen, että on sinänsä hienoa, että suomalaisen sambakoulun musiikissa kuuluu suomalaisuus, mutta mielestäni kannattaisi jatkaa brasilialaisten samba-kappaleiden analysointia ja opettelua, pyrkiä ensin tekemään tyyppilisen riolaisen karnevaalibiisin ja sitten pikkuhiljaa lisätä omaa 'paikallisväriä'. Roseira Tämän kappaleen rakenne on kiitettävän selkeä ja teksti hahmottuu hyvin, sanoja/tavuja on sopivasti tempoon nähden, lisäksi loppusointuja on runsaasti mikä tekee biisistä soljuvan. Myös sävellaji oli valittu hyvin kulkueeseen sopivaksi. Yksi asia, mikä kannattaisi ottaa huomioon, on tarpeeksi erilaisen melodiset ratkaisut ja sopivan äänialan käyttäminen. Nyt melodia pyörii paljon samoissa sävelissä ja on paljon säkeitä, jotka muistuttavat toisiaan. Se ensinnäkin vaikeuttaa laulun opettelua, mutta se että laulu pyörii jatkuvasti samoissa äänenkorkeuksissa, myös rasittaa ääntä enemmän kuin vaihtelevampi melodia. Suurin synti kuitenkin on se että kappale ei ota huomioon samban synkopointia juuri mitenkään. n rytmi ei korreloi melodian kanssa, ts. samaa melodiaa voisi säestää soittamalla vaikkapa merengueä. Lääkkeeksi tähän ehdotan jatkossa kahta asiaa: 1. kuunnelkaa paljon vanhojen sambamestareiden musiikkia: Cartola, Nelson Cavaquinho, Paulinho da Viola, Velha Guarda da Portela... Heidän lauluistaan on ehkä helpompi oppia miten melodia nivoutuu rytmiin kuin nykyisistä karnevaalisamboista. Itse käytän usein esimerkkibiisinä tästä aiheesta Nelson Cavaquinhon 'Folhas Secas'-laulua. https://www.youtube.com/watch?v=wcnycllylog 2. melodiaa sävellettäessä pitäisi säestää omaa lauluaan esim. naputtamalla tamborim-kuviota tai kitaralla tai cavaquinholla samba-rytmissä säestäen. Säestyskuviossa pitää huolehtia tällöin että synkoopien paikat ovat oikein: 1. isku synkooppi 2 tasan 3 tasan ja 4 synkooppi. Tämä perinteinen tapa soittaa sambaa mahdollistaa sointujen vaihdon etuiskulla tai heti 1. jälkeen synkoopilla. Carioca Tässä biisissä on varsin selkeä samba-enredon rakenne, vaikka 2. samban kertosäettä edeltävä osio on jo itsessään kertosäkeenomainen. Modulaatio G-duuriin varsinaiseen kertosäkeeseen on kuitenkin erittäin hauska yksityiskohta. Jotkut soinnutusratkaisut kuulostavat hieman oudolta ja melodia voisi soljua paremmin säkeestä toiseen, nyt tulee vähän fragmentoitunut olo siitä miten kuulijaa hyppyytetään eri kohtiin sen sijaan että pehmeästi ohjattaisiin. Kappale kuitenkin toteuttaa karnevaalilaulun päätavoitteen; olla innostava, helposti muistettava ja kotipaikkarakas! Rytmisesti voisi melodiassa käyttää vähemmän daktyyleitä (taa-titi, epäsambamainen mutta hyvin suomalainen...), niiden tilalla enemmän synkooppeja (ti-taa-ti) tai trioleita. Lisäksi kannattaa laajentaa harmonisten ratkaisujen repertoaaria, se toisi enemmän vaihtelua soinnutukseen ja auttaisi kappaleen soljumisessa osasta toiseen. Maracanã ja Papagaio Tämä palaute tulee näille kouluille yhteisesti, koska palaute on molemmille hyvin samanlaista. Ensinnäkin, molempien koulujen biisit olivat jo kaukaa välittömästi tunnistettavissa samba-enredoksi, toisin sanoen samba-enredon biisinteko on heille tuttua ja eri musiikilliset elementit jotka tekevät samba-enredon ovat hyvin hallussa.
Molempien kappaleissa on myös paljon sanoja yritetty mahduttaa pieneen tilaan, Maracanãn biisissä jopa tuli sellainen tunne, että 'missä tässä ehtii hengittää?'. Myös joidenkin sanojen rytmitys oli näin olen hieman hankala. Biisien rakenteet olivat toimivat ja melodia johti hienosti kertosäkeisiin, jotka olivat selkeästi biisien kohokohdat. Koska karnevaalibiisinteko on näillä kouluilla hyvin hallussa, toivoisin jatkossa rohkeampia ratkaisuja; nyt olisi jo aika kokeilla lyödä enemmän omaa leimaa musiikkiin, kenties lainata ratkaisuja muista musiikkityyleistä mikäli se sopii kuvaamaan enredoa. Kun säännöt osaa jo näin hyvin niin niitä voi ruveta jo rikkomaan... Ottakaa yhteyttä jos on kysyttävää. Mirkka Kivilehto: PAPAGAIO Kappaleen melodia on energinen, iloinen ja samba de enredon perinteitä kunnioittava. Melodia on mieleenpainuva ja varmasti jo muutaman kuuntelukerran jälkeen jää soimaan päähän (mikä on hyvä asia). Melodia toimii kulkuebiisissä erinomaisesti, tosin on ehkä hiukan ennalta-arvattava. Kappaleen teksti on hauska, rohkea ja toimii sekin kulkueessa erinomaisesti ja tukee kulkueen enredoa hyvin. Omana erillisenä kokonaisuutenaan teksti olisi voinut olla hieman rikkaampi mielikuviltaan ja jopa astetta vielä rohkeampi, kun teemana oli punk. Melodia ja teksti toimivat yhteen erinomaisesti, samoin sävellyksen rakenne toimi hyvin. : Puxadorien laulu,säestys ja bateria toimivat hyvin yhteen ja kokonaisuus kuulosti luonnolliselta ja levolliselta. Puxadorien laulusuoritus oli hyvä, innostava, varma ja yleisöä huomioiva. Samoin säestys toimi hyvin, cavaquinhon soitto ja soinnutus oli rikasta ja cavaquinhon ja kitaran kompit toimivat hyvin yhteen. Koko koulun laulusuoritus oli lähes täydellinen. Osittain näytti, että joiltain tanssijoilta oli jäänyt sanat opettelematta ja laulaminen olisi voinut olla varmemman näköistä. Lisäksi kommentteja, jotka eivät vaikuttaneet arvosteluun: Erittäin hyvä teema! Koulu sai hyvin ja luonnollisen tuntuisella tavalla toimimaan yhteen samban ilon ja punkin angstin. Erityiskiitokset koululle hyvästä asenteesta, joka näkyi esiintymisessä sateesta ja äänentoisto-ongelmista huolimatta! GAMBO Sävellyksen melodia on kympin arvoinen. Se on omalaatuinen, rikas ja vanhan samba de enredon tyyliä kunnioittava. Melodiassa toistuvat mielenkiintoisella ja raikkaalla tavalla sekä duuri- että molliteemat ja tämä tukee myös enredon tematiikkaa.
Kappaleen teksti tuki hyvin kulkuetta ja on oma mielenkiintoinen kokonaisuutensa. Tekstissä on saatu ilmaistua vaikeitakin asioita, niin että sanoma ei mene liian monimutkaiseksi kulkueessa laulettaessa. Tekstiin olisi voinut ottaa hiukan enemmän tarttumapintaa tavalliselle kuulijalle. Hyvä teksti kerrassaan! Melodia ja teksti toimivat hyvin yhteen, samoin rakenne toimii erinomaisesti. : Puxadorien laulu, säestys ja bateria toimivat hyvin ja luonnolliselta kuulostavalla tavalla yhteen. Puxadorien laulusuoritus oli puhdasta ja varmaa. Yleisön huomioimiseen ja innostamiseen olisi voinut laittaa vielä astetta enemmän paukkuja. Säestys oli tasapainoista ja teknisesti se toimi hyvin. Soinnutus ja komppi jäivät osittain hieman tasapaksuiksi. Koko koulun laulusuoritus oli hyvä ja tasaisen innokas, osittain lauluun ja hymyyn olisi voinut keskittyä enemmän. ROSEIRA Sävellyksen melodia on kaunis ja iloinen, samban perinteitä kunnioittava, ja se tukee hyvin meriteemaa. Osittain melodia jäi hieman tasapaksuksi niin, että osat eivät erotu toisistaan niin raikkaasti, kuin olisi voinut toivoa. Kappaleen teksti on erittäin hauska ja eheä oma kokonaisuutensa. Erityisen hienosti tekstissä kuvataan koulun ensimmäisiä kosketuksia sambaan Riossa ja Mocidadessa. Teksti tukee hyvin koulun enredoa, mutta osittain se tuntui hieman monimutkaiselta, mikä ei tukenut kappaletta kulkueen liikkuessa. Tästä syystä sanoma saattoi jäädä kuulijalle epäselväksi. Melodia ja teksti toimivat pääsääntöisesti yhteen hyvin. Tekstin osittaisesta monimutkaisuudesta johtuen jotkut sanat ja lauseet jäivät kulkueessa epäselviksi. Sävellyksen rakenne toimii erinomaisesti. : Koulun musiikillinen suoritus kulkueessa oli erinomainen. Puxadorien laulu, säestys ja bateria toimivat erinomaisesti yhteen. Puxadorien laulusuoritus oli puhdasta ja varmaa ja yleisöä huomioivaa. Säestys oli soinnutukseltaan rikasta ja komppi varmaa ja laulua tukevaa. Koko koulu lauloi innokkaasti, muutamalta oli sanat jäänyt opettelematta. CARIOCA Sävellyksen melodia on iloinen ja pirteä ja tukee hyvin tekstiä. Osittain melodia on turhan yksinkertainen ja tasapaksu, ja tästä syystä osat eivät erotu toisistaan parhaalla mahdollisella tavalla.
Kappaleen teksti on hauska, ja vaikka se omana itsenäisenä kokonaisuutenaan jääkin hieman kepeäksi ja yksinkertaiseksi, toimii se kulkueessa sitäkin paremmin ja iskevämmin. Melodia ja teksti sopivat hauskuudessaan hyvin yhteen. Joillakin sanavalinnoilla kappaletta olisi voinut saada helposti laulettavammaksi. Sävellyksen rakenne toimii hyvin. : Puxadorien laulu, säestys ja bateria toimivat hyvin yhteen. Välillä kokonaisuus ei pysynyt täysin kasassa ja kulkueen alku- ja loppupään laulut hakivat yhteyttään. Nopeasti ja hyvällä asenteella homma saatiin kurottua kumminkin kasaan. Puxadorien laulu oli puhdasta ja varmaa ja erittäin innostavaa, kuten myös koko muun koulun lauluun osallistuminen. Säestys toimi hyvin. MARACANÃ Sävellyksen melodia on iloinen ja raikas. Erityisesti kertosäe on hyvä ja iskevä. Melodia on osittain tasapaksu ja siksi hieman vaikeasti mieleenpainuva. Kappaleen teksti on hauska ja tukee koulun enredoa. Erityisesti marakana on loistava keksintö! Teksti on osittain monimutkainen ja sanoja olisi voinut olla hiukan vähemmän. Tekstiä olisi voinut tiivistää ytimekkäämmin ja rikkaammilla sanavalinnoilla, niin että kadulla kuulijoille jäisi tekstiin enemmän tarttumapintaa. Melodia ja sanat toimivat yhteen hyvin. Joissain tahdeissa sanoja ja tavuja tuntui olevan liikaa, ja näissä kohdissa teksti jäi kulkueessa osittain epäselväksi. Sävellyksen rakenne toimii. Säkeistöt tuntuivat hieman pitkiltä ja niitä olisi voinut vähän tiivistää. : Puxadorien, säestyksen ja baterian luoma kokonaisuus toimi hyvin kulkueessa pienistä heittelyistä huolimatta. Puxadorien laulu oli puhdasta ja varmaa ja yleisöä huomioivaa. Säestys toimi hyvin, osittain soinnutus olisi voinut olla rikkaampaa. Koko koulun laulamiseen osallistuminen jäi kulkueen alkupäätä lukuunottamatta vähäiseksi. FORÇA NATURAL Pikku-bateria oli iloinen piristys keskellä suuria sambakouluja. Rytmit olivat mielenkiintoisia ja melodisia, ja näin toimivat hyvin pelkiltään ilman melodiasoittimia tai laulua. Soittajilla tuntui olevan hyvä tatsi soittimeensa ja soittimet soivat hyvin tasapainossa keskenään. n soitto kantoi hyvin ilman äänenvahvistimia omassa välissään suurten sambakoulujen keskellä. toi kadulle aitoa ja välitöntä katumeininkiä, jota toivoisi näkevän enemmänkin Suomen kesässä. Tätä lisää!
Tuomaristokommenti & Glaucio Neves ( mestre Sirí) & Robert Real Kiitämme mahdollisuudesta toimia HSC 2015 tuomaristossa ja koska mitä ilmeisimmein olemme saaneet tilaisuuden toimia SSKL:n ensimmäisinä brasilialaisina tuomareina, koemme velvollisuudeksemme kertoa mielipiteemme näkemästämme myös varsinaisen meille annetun suomalaisen kulkuesääntöohjeistuksen ulkopuolelta. Halutessanne voitte hyödyntää sitä tulevaisuuden opiskelujenne suhteen tässä hienossa työssä, jota ilmeisen intohimoisesti olette tehneet jo nyt 25 vuotta. Mielestämme juuri tekninen osaaminen yksilötasolla on Suomessa erittäin korkealla tasolla, joten tämän takia kehotammekin tulevaisuudessa investoimaan seuraavan vaiheen opiskeluissanne juuri komponenttien hallintaan ja elementtien merkitysten syvempään selvittämiseen. Desfiilaustilanne ja ns. karnevaalisamba on syy-seuraus periaatteella toimiva monimutkainen ja monipuolinen taidemuoto, joka kasvaa ja kehittyy niin kuin näemme yhä edelleen nykyään myös globaalisti. Hälyttävää Brasilian ulkopuolella kehittyvissä sambakulttuureissa kuitenkin on se että, mikäli kasvu tapahtuu kulttuurillisia syy-seuraus yhteyksiä ymmärtämättä tuloksena voi olla kokonaan toisen lajin syntyminen ja sambistan henkilökohtaisen päämäärän muuttuminen. Tutustuttuamme SSKL:n kulkuesäännöstöön ymmärsimme 2015 desfilen aikana että, todennäköisesti suomalaisesta sambakoulutuksesta puuttuu mitä ilmeisemmin kokonaan ymmärrys puxadorin työhön liittyvästä koko koulua koskevasta johtamistehtävästä varsinaisessa desfilaus-tilanteessa. Puute koskee kaikkia kouluja ja on mitä ilmeisemmin syy siihen tosiasiaan että, juuri puxador-komponettien heikkous suomisambassa saa sen kuulostamaan, kokeneempienkin koulujen, sinällään puhtaan suorituksen jälkeen vielä oudolta Brasilialaisen sambistan korvissa. - Puxadorin (vetäjän) tehtävä on siis vetää perässään koko koulu. Hän on desfilaustilanteen suurin liideri ja energian (jaksamisen) kannattelija. Heidän tehtävänsä eroaa täysin samba-laulajien (kuoron) työstä juuri sen suuren vastuun ja johtotehtävän vaarallisuuden ansiosta. Huomiomme mukaan HSC 2015 vain yhdessä koulussa oli käytetty puxador-komponenttia mutta tässäkin tapauksessa henkilöt jättivät varsinaisen tehtävän suorittamatta keskittyen pelkkään laulusuoritukseen. Toinen lähtökohtaisesti toiminnalliseen eroavuuteen perustuva ero suomisamban ja brasilialaisen samban välillä liittyy ns. paradojen ja paradinhojen syy-seuraus periaatteen ilmeiseen ymmärtämättömyyteen. Paradat eivät aina liity tai koostu välttämättä variaatoista, ne voivat myös olla eri lailla tauotettuja pausseja. Oleellista kuitenkin on, että koko bateria ei voi esiintyä äänettömästi yli kokonaisen tahdin pituutta. Tälläisen paussin aikana on baterian esim. joko laulettava tai tuotettava ääntä jollakin muulla tavalla. HSC 2015 aikana löysimme vain yhden kokonaan suoritetun ja klassisesti toteutetun (cuica) paradan ja senkin ei kilpailevan koulun suorittamana. Paradan tehtävänä on toimia emootiota nostattavana työkaluna ja kommunikaatiolinkkinä baterianjohtajan ja puxadorin yhteistyössä. Niiden tehtävänä ei varsinaisesti ole tuoda esiin baterian teknistä osaamista joskaan ei tästä sivutuotteena syntyvästä näytöstä haittaakaan ole. Lisäksi haluamme vielä huomauttaa, että näkemämme mukaan kommunikaatio baterian johdon ja puxadorien välitä puuttui kokonaan kaikilta kouluilta. Mikäli baterian koko sallii, ääniauto tulee sijoittaa kulkueessa siten että, 1.puxadorilla ja baterianjohtajalla on suora näköyhteys toisiinsa. Muutoin asia tulee hoitaa jollakin muulla tavalla. Kuten jo aikaisemmin kerroimme puxador johtaa musiikillista voimankäyttöä ja kommunikoi absoluuttisessa yhteistyössä baterianjohtajan kanssa. Paradat kulkevat viesteinä heidän välillään. Paradinhat ja paradat ovat materiaalia, jota puxador voi tulkita ja käyttää vahvistamaan koulun sanomaa niin että, se ylettyy koko koulun pituudelle.
Lopuksi yksittäistapauksena mahdollisten sääntöpäivitysten suhteen ehdotamme että, baterian soittimia ei kilpailualueella saisi enää virittää eikä näin ollen soittaja saisi poistua rivistöstä. Koska baterianne ovat vielä hyvin pieniä, ehdotamme toimittavaksi niin, että esim. soittimen rikkoutuessa soittaja kommunikoi harmonian/baterianjohtajan kanssa ja hänelle tuodaan uusi viritetty soitin esim. ääniautosta, ilman että hän itse poistuu paikalta tai esiintyy kilpailualueella ilman soitinta. Koulukohtaiset kommentit IMPERIO DO PAPAGAIO Hyvä tekninen osaaminen, varma ja rullaava perusta. Selkeä balanço. Hieman liian helppo tekninen kokoonpano ja toteutus koulun kapasiteettiin nähden. Punkteemaa olisi voinut toteuttaa baterian soitossa voimakkaammin. Ainoa koulu, jossa ajoittain käytetty puxador-komponenttia. Henkilöt eivät kuitenkaan ottaneet vastuuta tehtävän läpiviennistä. Kommenttina arvostelujen ulkopuolelta kun koulun tuotosta verrataan sen omaan kokoon ja iän tuomaan kapasiteettiin, nähtävissä ei ollut suurempaa kehittymistä tai muutosta kokonaissoinnissa. Musikaalinen tuotanto jäänyt tietylle tasolle johon kaipaisi jo yllätystä ja edistystä desfiilaustilanteissa. SAMBA EL GAMBO Tekninen osaaminen samalla tasolla muiden koulujen kanssa. Reipas sointi. Ryhdikäs ja määrätietoinen johto... Hyvä comandante. - bateriaa (surdoa) jouduttiin virittämään kilpailualueella. Kehotamme lukemaan kaikille kouluille tarkoitetut kommentit puxadoreista ja paradoista sekä panostamaan musikaaliseen johtamiseen, jossa jo nähtävissä hyvä perusta. FORCA NATURAL Paras tekninen osaaminen. Kiitettävästi suoritettu klassinen cuica-parada. Mainio rullavuus. Rento ja uskottava sointi. Rohkea asenne. Huomioitu panostus instrumenttien laatuun ja kalvoihin. n balanco erittäin hyvä. Melodinen ja kertova sointi. Mielenkiintoinen ja osaava työskentely paradinhojen kautta. Ei melodia osastoa tai puxadoria joista kommentoida.
ROSEIRA Hyvä tekninen osaaminen, rullaava ja kyvykäs. Luotettavan tuntuinen. n näkyvä kapasiteetti jäi odotuttamaan vaikeampien paradinhojen tuotantoon tuomista. Tuomaristo arvosti sitä, että perehtyneisyys Mocidaden baterian tyyliin kuului baterian soinnissa. Kehotamme lukemaan kaikille kouluille tarkoitetut yhteiset kommentit puxadorin tehtävästä ja panostamaan seuraavaksi tähän osa-alueeseen, sillä kaikki muu näyttää olevan jo kunnossa. MARACANÃ Tekininen osaaminen hyvää ja virheetöntä. Kommunikaatio johdon ja ritmistojen välillä kevyehkön tuntuista. Johtamisessa saisi näkyä painavampi ote, josta ehkä seuraisi kirkkaampi kysymys-vastaus -kommunikointi. Hyvä näinkin mutta tekninen kapasiteetti antaisi myöten tuoda rohkeasti lisää paradinhoja ja tarinaa kokonaisointiin. Kehotamme lukemaan kaikille kouluille tarkoitetut kommentit puxadorin tehtävistä ja investoimaan siihen. CARIOCA & Hyvä tekninen osaaminen. Reipas ja sporttisen oloinen asenne. Innostava...näkyi passistojen motivaatiossa. Cariocalle ominaisia raikkaita ja inspiroivia paradinhoja oli kiva kuunnella. Kannustamme hakemaan jo vaikeampaa toteuttamisen tasoa. Kapasiteettia löytyy varmasti.