Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke, Mielen Aske, vuosina ja pilottikuntatyö

Samankaltaiset tiedostot
Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Erityisryhmien tarpeet asunnottomuuden torjunnassa; mielenterveyskuntoutujien asuminen esimerkkinä

Asumispalveluiden kuntouttavuudesta valtakunnan tasolla. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Linja tiukkenee miten kunta selviytyy haasteesta. Roadshow / ARA Saara Nyyssölä

Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma II:n toimeenpanosuunnitelma

Espoon kaupunki Pöytäkirja 361. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

ARAn asuntomarkkinakysely kunnille ja asunnottomuuden tilastointi

Asumisen ohjelma Vammaisten kuntalaisten asumisen muotojen ja palveluiden edistäminen Espoossa

AJANKOHTAISTA. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma

Asunto ensin -periaate

Ikääntyneiden asumisen näkymiä

KEHAS- KESKUSTELUTILAISUUS

THL Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

KEHAS- KESKUSTELUTILAISUUS

AUNE SOPIMUS

Ajankohtaista JARI KARPPINEN OHJELMAJOHTAJA ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN TOIMENPIDEOHJELMA (AUNE)

NOSTOJA VÄLIRAPORTISTA

Askelmerkkejä kohti parempia asumispalveluita mielenterveyskuntoutujille Seppo Eronen

ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN TOIMENPIDEOHJELMA (AUNE) VAT verkosto

LIIKKUVA TUKI KÖÖPENHAMINASSA kokemuksia Tanskan asunnottomuusstrategiasta. Lars Benjaminsen

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina

Soten kehittämistoiminta ja hankkeet

Ikääntyneiden asumisen tarpeita ja lähiajan näkymiä. Aalto Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson

Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhanke osana Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen

ISSN Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh Hannu Ahola (tilastot) Puh Selvitys 1/2012.

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen Raili Hulkkonen

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

KOHTI AUNEA. Asunnottomuustyön jatkovalmistelu vuosille Paavo 2 ohjausryhmä

ASUNTO ENSIN, VAAN EI ASUNTO VAIN

Kehitysvammaisten ihmisten asuminen ja yhdenvertaisuus

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Sepä koti kulta on? Näkökulmia Vantaan mielenterveyskuntoutujien kriisiasumiseen ja asumisen kriiseihin. Aila Törmänen

Toimivat yhteistyömallit vapautuvien asunnottomuuden ennaltaehkäisyssä ja vähentämisessä

ASUNNOTTOMUUSTYÖTÄ 10 VUOTTA LAHDESSA

PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet. Organisaatiotaso Sininauhasäätiö

Kustannussäästöjä asumisratkaisuja keventämällä?

PAAVO II Starttiseminaari

STEAn avustuksista. Valtakunnallinen asunnottomuusseminaari

Unelmana oma asunto ja tukea pärjäämiseen

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka

Asumissosiaalinen työ Jyväskylässä

Suuntana oma koti hanke

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma Päivitys

Yhdessä tukien osaamista jakaen Hankkeen vaikutukset

Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Rakentaja tai ehdotus kuka rakentaa, mahdollinen päätös. Palveluntuottaja ja muuta huomioitavaa. Rahoitustilanne. tai tarve

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

ikääntyvien ja erityisryhmien asumisen toimeenpano-ohjelma Joensuu

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?

VESOTE-hanke. UKK-instituutti KKI-ohjelma Diabetesliitto Mielenterveyden keskusliitto STM

Ikäihmisten asuminen nyt ja tulevaisuudessa

Erityisryhmien asuminen valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2019

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Tietoa Aspa-säätiö tukiasunnoista. Kiinteistötoiminta Marsa Björkman 2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus

Näkemyksiä kokemusasiantuntijatoiminnan vaikuttavuudesta

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille

Katsaus ohjelman keskeisiin tuloksiin ja tulevaisuussuunnitelma

Asunto ensin asumisyksikkö ja hajasijoitetut asunnot ratkaisuja asumisen pulmiin

Vanhusasuminen Iisalmessa - työpaja Iisalmen kaupungintalo

Naiserityinen asunnottomuustyö. Leena Lehtonen Y-Säätiö Sari Rantaniemi Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö

Ostopalvelut, laadunhallinta ja valvonta -alatyöryhmän raportti Sote Uusimaa Vammaisten palvelut

PAAVO Verkostokehittäjät Sari Timonen & Taina Hytönen, Y-Säätiö

Eedi Asumispalvelut Oy. Uudenlaisia ryhmäkoteja asumisessaan erityistukea tarvitseville

Viidakkokujan tuetun asumisen

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma

Rikoksia tekevien asumisen erityispiirteet

Kehitysvammaisten henkilöiden asumispalvelut nyt ja tulevaisuudessa

Kunnan asumispalvelut ja rikostaustaisten asumisen tuki

Espoon kaupunki Pöytäkirja Mielenterveys- ja päihdepalvelujen Auroran palveluasunnoista luopuminen

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma PÄIVITYS

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Pori

Mielenterveyskuntoutujien asuminen ja hyvinvointi. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä

Ryhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa

Tutkimuksen tarkoitus

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Nimi ovessa -hanke Asunto ensin periaate kehittämisen kehikkona

Nuorisoasuntoliitto ry Nuorten asumisen edunvalvoja. Nuorisoasuntoliitto rakennuttajan roolissa 20 vuotta kohtuuhintaista asumista

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö

#Kotiin2026 Miten poistaa asunnottomuus kahdessa hallituskaudessa? Y-SÄÄTIÖN HALLITUSOHJELMATAVOITTEET

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta

Kanta-Hämeen Järjestöyhteistyö. Meidän Häme hanke ja Hämeenlinnan seudun järjestöyhteistyö Kanta-Hämeen Alueverkosto

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

SENIORIKASTE LAPIN TOIMINNALLINEN OSAKOKONAISUUS JOHTAJIEN TYÖKOKOUS Projektipäällikkö Leila Mukkala

Transkriptio:

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke, Mielen Aske, vuosina 2012 2015 ja pilottikuntatyö 13.5.2013 ja 22.5.2013 Tuula Tiainen Raija Mansikkamäki Esa Nordling

Kehittämishankkeen taustaa Mielenterveyskuntoutujien asumista kartoittanut työryhmä - tavallisiin asuntoihin saatava asumisen tuki riittämätöntä - riittämättömän asumisen tuen takia sairaaloihin 15 %, asunnon puute 3 % - kotiuttamista vaikeutti asumisen tuen puute 13 %, asunnon puute 10 % -> asunnon menettäminen - liian raskaasti tuettuja asumisratkaisuja - asumisyksiköiden laatutaso ja peruskorjaustarve 2

Hanke käynnistyi Ohjausryhmä: YM, ARA, THL, MTKL, kokemusasiantuntija, Keski- Suomen sairaanhoitopiiri/jyväskylä, Espoo, Mikkeli -> ajalla 13.9.2012 30.4.2015 Tavoitteena on parantaa mielenterveyskuntoutujien asumista ja sen tukea monien toimijoiden yhteistyönä Painopiste fyysisessä asumisessa ja arjen tuessa! 3

Mielenterveyskuntoutujien asumisen tarve- ja resurssiarviointimalli Mielenterveyskuntoutujien asumistarpeet: Psyk.hoito, kuntoutus, kotihoito, sop.valm., yms Asumisen resurssit: asunnot ja arjen tuki riittämätön arjen tuki ja asunnottomuusriski psykiatrisissa sairaaloissa asunnon puuttumisen tai riittämättömän arjen tuen takia NYT: yhteistyö, prosessi ja kehittäminen -> TULEVA tavalliset asunnot vuokra- ja omistusasunnot erityiset tukiasunnot: lkm -> lisätarve arjen tuki nykyinen asumismuoto ei ole tarpeiden mukainen asunnottomat miel.terv.kunt. Asumisyksiköt: lkm ja laatu -> lisätarve - peruskorjaus 4

Mitä hanke sisältää? 1) Selvitys asumisratkaisuista muutamassa maassa 2) Asumisen vahvistaminen kuntien suunnittelussa ja yhteistyössä 3) Asumisen kehittäminen pilottikuntien kanssa 4) Informaation, hyvien käytäntöjen ja toimintatapojen kerääminen ja levittäminen 5

Pilottikuntatyöskentely 1) Jyväskylä/Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, 2) Mikkeli, 3) Espoo sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, 4) Oulunkaaren kuntayhtymä (Ii, Pudasjärvi, Utajärvi, Simo, Vaala), 5) Kuopio Nuorisoasuntoliitto/Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhanke, Mielenterveyden keskusliitto -> alueiden kehittämisryhmät -> alkukartoitus -> syksyn työpajoihin Suunnittelu yhteistyöprosessina: kuntoutujat, omaiset, sosiaalija terveystoimi, asuntotoimi, kaavoitus ja yhdyskuntasuunnittelu, olennaiset toimijat ja järjestöt 6

Työpajat - Syksyllä 2013 järjestetään viisi alueellista työpajaa - Työpajoihin kootaan kunnan/alueen mielenterveyskuntoutujien asumisen kannalta avaintahot --> Kunnat/sairaanhoitopiirit ovat orientoituneet työpajatyöhön ja keräävät alueeltaan tärkeät toimijat, järjestöjen edustajat ja hankkeet mukaan seminaareihin ja työpajoihin. - Työpajojen tarkoitus on tuottaa materiaalia ja tuoda esiin kehittämisajatuksia kuntoutujien asumisen kehittämiseksi - Työpajojen alussa kuullaan eri hallintokuntien puheenvuorot nykytilanteesta, minkä jälkeen työskennellään ryhmissä 7

Työpajat (II) Työpajojen alustaviksi päivämääriksi on kaavailtu: Espoo ja HUS yhdessä: kaksi iltapäivää, orientoiva luento 2.10. klo 13-16 + työpaja 27.11. 12-16 Jyväskylä: 9.10. klo 12-16 Kuopio: 10.10 klo 9-13 Mikkeli: 11.10. klo 9-13 Oulunkaari: 16.10. klo 12-16

Työpajat (III) - Päävastuullisina vetäjinä toimivat Tuula Tiainen, Raija Mansikkamäki ja Esa Nordling - Työpajojen fokuksen tulee olla asumisessa - Työskentelyn viitekehyksenä on ratkaisukeskeinen ja voimavarakeskeinen työskentelyote ja menetelminä voivat olla mm. Aivoriihi, Learning Cafe, Tulevaisuuden muistelu, Tuplatiimityöskentely, Nelikenttäanalyysi, Delfoi-menetelmä - työpajojen välillä työskentelee kunnallinen tai alueellisen kehittämisryhmä, joka työstää saatua materiaalia eteenpäin -työpajojen ja kehittämisryhmän työn tuloksena syntyy mielenterveyskuntoutujien asumisen toteutussuunnitelma

Työpajat (IV) Kysymyksiä jatkon suhteen: Pidetäänkö työpajat kuntakohtaisina vai osin yhteisinä? --> jos yhteisiä pajoja, niin mitkä kunnat yhdessä? Kuinka usein työpajat kokoontuvat? Mitä muuta pitää ottaa huomioon? 10