markkinatilanteen takia kuusitukin asema bruttokantorahojen tuottajana vahvistui entisestään ja oli 40 prosenttia.

Samankaltaiset tiedostot
Kantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi Reaalisten kantohintojen lasku 3,4 prosenttia vuonna Pekka Ollonqvist 18.2.

Kantohinnat kääntyivät laskuun vuonna 2003, joskin vuoden loppupuolella

Puukauppa tammikuu Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa

Puukauppa, kesäkuu 2010

Puukauppa metsäkeskuksittain 2011

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.

Puukauppa, toukokuu 2008

Puukauppa toukokuu Puukauppa piristyi toukokuussa. kuusitukki ennätyshinnoissa

Puukauppa toukokuu Puun hintojen lasku pysähtynyt

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008

kuutiometriä, joka ylittää viime vuoden vastaavan jakson ostomäärän viidellä prosentilla. Puun hintojen lasku pysähtyi alkuvuodesta

Yksityismetsätalouden liiketulos 2013

Teollisuuspuun hakkuut alueittain 2013

Puukauppa, heinäkuu 2009

Puukauppa, kesäkuu 2008

Puukauppa, toukokuu 2009

Puukauppa Syyskuu Tukkipuun hinnat loivassa laskussa

Puukauppa, helmikuu 2009

Puun hintojen nousun vauhdittama puukauppa jatkui vilkkaana marraskuussa.

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010

Puun hinnat metsäkeskuksittain 2008

Puukauppa, maaliskuu 2011

Puukauppa, tammikuu 2011

Puukauppoja tehtiin vuoden alkuneljänneksellä

Puukauppa, joulukuu 2013

Puukauppa, marraskuu 2012

Puukauppa heinäkuu Puukauppa lähes pysähdyksissä heinäkuussa

Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

noin kymmenesosa. Koko vuoden kertymää painoi alkuvuoden hiljainen puukauppa, ja huonoista korjuukeleistä

Tukkipuun hakkuut olivat 2,4 ja kuitupuun 2,6 miljoonaa kuutiometriä. Edellisvuoden joulukuuhun verrattuna

ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä.

Puukauppa, joulukuu 2012

massateollisuuden hake ja puru mukaan lukien, oli vuoden 2005 lopussa 11,2 miljoonaa kuutiometriä.

Puukauppa, toukokuu 2012

Puukauppaa on käyty tasaista mutta verkkaista tahtia vuoden alkukuukausina.

verrattuna oli 29 prosenttia. Mänty- ja kuusikuitupuuvarastot olivat yhteensä 4,6 miljoonaa kuutiometriä

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat lokakuussa 5,0 miljoonaa

Puukauppa, tammikuu 2009

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat toukokuussa 3,3 miljoonaa

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Heinäkuu Heinäkuun hakkuut 3 miljoonaa kuutiometriä

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 6 miljoonaa kuutiometriä

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat elokuussa 4,5 miljoonaa

Puukauppa, kesäkuu 2009

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014

Paperiteollisuuden työtaistelutoimet pitivät puumassa- ja paperitehtaat kiinni suurimman osan toukokuuta, ja se heijastui myös hakkuisiin.

Puukauppa, elokuu 2009

Puukauppa, helmikuu 2010

Puukauppa. Lokakuu Puukauppa. hiljenemässä Puukaupan hiljeneminen näkyi lokakuussa kantohintojen 0 4 prosentin

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat joulukuussa 5,5 miljoonaa kuutiometriä, 9 prosenttia

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Syyskuu Syyskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Puun hinnat metsäkeskuksittain 2007

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 2013

Yksityismetsätalouden liiketulos 2012

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2012

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, elokuu 2011

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta

Metsäteollisuus osti lokakuussa puuta yksityismetsistä 4,5 miljoonaa kuutiometriä. Se on viidenneksen enemmän kuin vuosi sitten, mutta ei

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, helmikuu 2014

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2011

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 2013

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 2008

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2014

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 2011

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, elokuu 2013

Puukauppa Heinäkuu Kantohintojen nousu pysähtyi heinäkuussa

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, huhtikuu 2011

Käsitteitä. Aineistot

Puun käyttö 2013: Metsäteollisuus

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, helmikuu 2011

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, syyskuu 2014

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, joulukuu 2010

Teollisuuden ostot yksityismetsistä

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, marraskuu 2011

Metsänomistamisen tuoton ja sen osatekijöiden vaihtelu

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä

Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain.

Metsä sijoituskohteena

Puun ostot ja hinnat huhtikuu Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa. Päivitetyt tiedot metsätilaston taskujulkaisusta.

Puukauppa alueittain 2013

Suomen piensahojen lukumäärä ja puunkäyttö vähentyivät merkittävästi viime vuosikymmenellä

Metsä sijoituskohteena

Metsämaan omistus Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän. Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 2014

Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana. Metsäteollisuuden viikoittaiset ostomäärät olivat 1,1 1,8 miljoonaa kuutiometriä.

Metsämaan omistus 2011

Puun hinnat metsäkeskuksittain 2009

METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014

Tässä tiedotteessa esitetään puuntuotantoon

Reaalinen kantohintaso oli viime vuonna 3,3 prosenttia alempi kuin vuonna Nimellisesti kantohinnat

Tässä tiedotteessa esitetään puuntuotantoon

Puutavaralajien hintojen viikko- ja kuukausitilastoinnissa

4 Puukauppa. Kantohinnat

Teollisuuden ostot yksityismetsistä

Transkriptio:

A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2005 Toimittaja: Esa Uotila 12.4.2006 816 Bruttokantorahatulot 1,6 miljardia euroa vuonna 2005 - laskua 6 prosenttia Markkinahakkuumäärien lasku 5 prosentilla oli pääasiallinen syy bruttokantorahatulojen alenemiseen 1,6 miljardiin euroon vuonna 2005. Reaalisesti pudotusta oli 6 prosenttia (rahan arvo muutettu tukkuhintaindeksillä). Mäntytukin hintojen aleneminen ja hakkuiden väheneminen sekä etenkin kuitupuun kysyntää leikannut metsäteollisuuden työtaistelu olivat suurimmat yksittäiset syyt tulojen laskuun. Tulot putosivat hakkuumääriin verrattuna enemmän myös siksi, että tukkipuutavaralajien suhteellinen osuus markkinahakkuista laski lähes 2 prosenttiyksikköä 46 prosenttiin. Tulot eivät nousseet yhdenkään metsäkeskuksen alueella ja laskua oli lähes 10 prosenttia Etelä-Savon ja Kainuun metsäkeskuksissa. Etelä-Savossa saatiin kuitenkin edelleen selvästi eniten tuloja puunmyynneistä (182 milj. ). Tukkipuutavaralajien osuus tuloista oli 70 prosenttia, mikä oli prosenttiyksikön vähemmän kuin edellisvuonna. Mäntytukin huonon markkinatilanteen takia kuusitukin asema bruttokantorahojen tuottajana vahvistui entisestään ja oli 40 prosenttia. Häme-Uusimaalla, Pirkanmaalla ja Pohjois-Savossa tuloista saatiin yli puolet kuusitukista. Kuitupuun osuus tuloista nousi yli 40 prosentin Lapissa ja Pohjois- Pohjanmaalla. Yksityismetsätalouden bruttokantorahatulot jatkoivat vuonna 2005 laskuaan ja jäivät 1,4 miljardiin euroon (-7 %). Pystykauppatulojen osuus tuloista laski kahdella prosenttiyksiköllä 79 prosenttiin. Hankintahakkuumäärien ja kantohintojen perusteella laskettu hankintakauppatulojen osuus nousi työtaistelusta huolimatta vahvana jatkuneen kuitupuun kysynnän ansiosta 14 prosenttiin. Kotitarvepuun käyttö perustuu noin 10 vuoden välein tehtävään tutkimukseen. Markkinahakkuumäärien laskun takia sen laskennallinen osuus tuloista nousi 7 prosenttiin. Metsäteollisuus (ml. metsäomaisuudenhoitoyhtiöt) piti omien metsiensä hakkuumäärät samalla tasolla kuin edellisvuonna, ja sen bruttokantorahatulot pysyivät 103 miljoonassa eurossa. Metsähallituksen kantorahatulot jäivät 109 miljoonaan euroon (-7 %), minkä aiheutti lähinnä mäntytukin huono markkinatilanne. Metsähallituksen mäntytukista saamat kantorahatulot putosivat 12 prosenttia edellisvuodesta. Bruttokantorahatulojen jakautuminen omistajaryhmittäin pysyi metsäteollisuuden suhteellisen aseman lievästä vahvistumisesta huolimatta samana kuin edellisenä vuonna. Yksityismetsätalouden osuus oli 87, metsäteollisuuden 6 ja metsähallituksen 7 prosenttia. Hehtaarikohtaisesti tulot ovat selvästi korkeimmat yksityismetsätaloudessa (106 / ha). Metsäteollisuudella tulot jäävät puoleen ja metsähallituksella viidesosaan yksityismetsien hehtaarikohtaisista tuloista. Suurin syy eroihin

2 on metsien sijainti, sillä yksityismetsät sijaitsevat selvästi tuottoisimmilla alueilla kuin muiden omistajaryhmien metsät. Lopullisilla markkinahakkuutiedoilla lasketut vuoden 2005 yksityismetsätalouden bruttokantorahatulot olivat noin 19 miljoonaan euroa korkeammat kuin helmikuun ennakkotiedoilla laskettu tulos (Metsätilastotiedote 809). Tämä nosti yksityismetsätalouden hehtaarikohtaista nettotulosta runsaalla eurolla lähes 89 euroon hehtaarilta. Lopulliset nettotulostiedot julkaistaan metsänhoito- perusparannustöiden kustannustietojen ilmestymisen jälkeen touko kesäkuussa. Milj. 2500 2000 1500 1000 Metsähallitus Metsäteollisuus Yksityiset ja muut 500 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Kuva 1. Bruttokantorahatulot omistajaryhmittäin 1996 2005 muunnettuna vuoden 2005 rahanarvoon (tukkuhintaindeksi). /ha 175 150 125 100 75 Yksityiset ja muut Metsäteollisuus Metsähallitus 50 25 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Kuva 2. Bruttokantorahatulot omistajaryhmittäin 1996 2005 metsämaan pinta-alaan suhteutettuna ja muunnettuna vuoden 2005 rahanarvoon (tukkuhintaindeksi).

3 Taulukkoluettelo 1. Bruttokantorahatulot 2005. 2. Puutavaralajien ja alueiden osuudet bruttokantorahatuloista 2005. 3. Yksityismetsätalouden bruttokantorahatulot 2005. 4. Yksityismetsätalouden kantorahatulot pystykaupoista 2005. 5. Yksityismetsätalouden kantorahatulot hankintakaupoista 2005. 6. Yksityismetsätalouden kotitarvepuun arvo 2005. 7. Metsäteollisuuden bruttokantorahatulot 2005. 8. Metsähallituksen bruttokantorahatulot 2005.

4 1. Bruttokantorahatulot 2005 1 000 Koko maa 4 478 15 6 423 60 472 45 11 374 20 1 582 80 1 995 26 727 11 4 305 17 551 41 16 230 78 0. Ahvenanmaa 1 129 918 4 2 051 639 482 232 1 353 153 3 558 1. Rannikko 16 425 26 976 1 588 44 989 6 406 13 375 4 244 24 025 3 925 72 940 Etelärannikko 8 120 13 936 1 386 23 442 2 650 6 549 1 278 10 477 1 870 35 788 Pohjanmaa 8 305 13 040 202 21 547 3 756 6 826 2 966 13 548 2 055 37 151 2. Lounais-Suomi 34 620 52 085 1 826 88 530 8 471 16 537 3 498 28 506 6 041 123 077 3. Häme-Uusimaa 22 536 93 307 6 289 122 132 5 259 21 342 4 477 31 078 5 584 158 794 4. Kaakkois-Suomi 38 072 49 720 4 204 91 997 9 169 14 600 4 249 28 018 4 101 124 116 5. Pirkanmaa 25 509 67 621 2 827 95 958 5 935 17 130 3 205 26 270 3 974 126 202 6. Etelä-Savo 55 569 70 764 12 042 138 375 12 649 18 956 7 588 39 193 4 188 181 756 7. Etelä-Pohjanmaa 38 042 33 391 961 72 394 14 185 11 534 6 413 32 132 5 632 110 158 8. Keski-Suomi 36 649 77 985 6 120 120 755 11 904 20 532 6 257 38 693 4 309 163 757 9. Pohjois-Savo 23 408 84 325 5 311 113 043 8 579 22 423 7 267 38 269 4 353 155 665 10. Pohjois-Karjala 42 350 42 773 5 407 90 530 14 506 15 383 5 556 35 445 3 252 129 226 11. Kainuu 37 900 13 634 180 51 713 11 703 9 992 4 051 25 746 1 544 79 003 12. Pohjois-Pohjanmaa 34 555 20 788 489 55 833 22 229 8 910 10 698 41 838 5 124 102 795 13. Lappi 41 264 8 297-49 561 26 651 8 449 5 020 40 120 2 982 92 662

2. Puutavaralajien ja alueiden osuudet bruttokantorahatuloista 2005 prosenttia Koko maa 28 40 3 70 10 12 4 27 3 100,0 0. Ahvenanmaa 32 26 0 58 18 14 7 38 4 0,2 1. Rannikko 23 37 2 62 9 18 6 33 5 4,5 Etelärannikko 23 39 4 66 7 18 4 29 5 2,2 Pohjanmaa 22 35 1 58 10 18 8 36 6 2,3 2. Lounais-Suomi 28 42 1 72 7 13 3 23 5 7,6 3. Häme-Uusimaa 14 59 4 77 3 13 3 20 4 9,8 4. Kaakkois-Suomi 31 40 3 74 7 12 3 23 3 7,6 5. Pirkanmaa 20 54 2 76 5 14 3 21 3 7,8 6. Etelä-Savo 31 39 7 76 7 10 4 22 2 11,2 7. Etelä-Pohjanmaa 35 30 1 66 13 10 6 29 5 6,8 8. Keski-Suomi 22 48 4 74 7 13 4 24 3 10,1 9. Pohjois-Savo 15 54 3 73 6 14 5 25 3 9,6 10. Pohjois-Karjala 33 33 4 70 11 12 4 27 3 8,0 11. Kainuu 48 17 0 65 15 13 5 33 2 4,9 12. Pohjois-Pohjanmaa 34 20 0 54 22 9 10 41 5 6,3 13. Lappi 45 9 53 29 9 5 43 3 5,7 5

6 3. Yksityismetsätalouden bruttokantorahatulot 2005 1 000 Koko maa 363 508 593 370 44 472 1 001 350 118 483 172 262 63 891 354 636 55 093 1 411 079 0. Ahvenanmaa 1 116 912 4 2 032 637 482 232 1 350 153 3 536 1. Rannikko 16 206 26 698 1 573 44 476 6 314 13 240 4 213 23 767 3 924 72 167 Etelärannikko 7 906 13 658 1 371 22 934 2 580 6 422 1 254 10 257 1 869 35 060 Pohjanmaa 8 300 13 040 202 21 542 3 734 6 817 2 959 13 510 2 055 37 107 2. Lounais-Suomi 33 646 51 652 1 806 87 104 8 108 16 294 3 422 27 824 6 040 120 968 3. Häme-Uusimaa 21 721 90 730 6 148 118 599 4 745 20 228 4 300 29 273 5 583 153 455 4. Kaakkois-Suomi 34 037 45 845 3 986 83 868 7 379 13 044 3 937 24 360 4 101 112 328 5. Pirkanmaa 21 127 62 102 2 523 85 753 4 627 15 447 2 860 22 933 3 964 112 650 6. Etelä-Savo 49 592 63 990 11 597 125 178 10 229 16 420 7 032 33 681 4 188 163 047 7. Etelä-Pohjanmaa 36 139 32 946 930 70 015 13 337 11 215 6 217 30 769 5 632 106 416 8. Keski-Suomi 28 253 69 419 5 597 103 269 8 182 17 490 5 407 31 079 4 303 138 651 9. Pohjois-Savo 19 031 75 481 4 922 99 434 6 298 19 426 6 440 32 164 4 352 135 950 10. Pohjois-Karjala 29 617 37 208 4 872 71 697 8 456 12 190 4 471 25 117 3 246 100 060 11. Kainuu 17 512 10 330 106 27 948 6 300 5 837 2 615 14 752 1 544 44 244 12. Pohjois-Pohjanmaa 28 476 19 012 410 47 898 18 634 7 005 9 566 35 205 5 118 88 220 13. Lappi 27 249 7 271-34 519 15 243 4 066 3 223 22 532 2 965 60 016 Yksityismetsätalous käsittää yksityismetsänomistajat, yhteismetsät, säätiöt (muut kuin metsäteollisuuden), seurakunnat ja kunnat.

4. Yksityismetsätalouden kantorahatulot pystykaupoista 2005 1 000 Koko maa 294 518 522 575 35 540 852 632 79 684 142 827 45 798 268 309 117 1 121 059 0. Ahvenanmaa 673 540 0 1 214 442 277 138 857 0 2 071 1. Rannikko 10 582 16 946 763 28 292 3 527 8 619 2 424 14 570 8 42 870 Etelärannikko 3 839 5 775 634 10 248 1 144 2 640 519 4 303 4 14 555 Pohjanmaa 6 744 11 170 130 18 044 2 383 5 979 1 905 10 267 4 28 315 2. Lounais-Suomi 23 531 42 060 1 353 66 944 4 729 11 850 2 336 18 915 26 85 885 3. Häme-Uusimaa 18 277 78 154 4 405 100 836 3 741 16 824 3 309 23 873 30 124 739 4. Kaakkois-Suomi 28 686 40 935 3 253 72 874 4 945 10 309 2 870 18 124 13 91 010 5. Pirkanmaa 17 058 54 059 1 962 73 079 3 480 13 252 2 212 18 944 0 92 023 6. Etelä-Savo 44 483 58 839 9 784 113 106 7 010 13 205 5 101 25 316 5 138 426 7. Etelä-Pohjanmaa 30 161 28 874 752 59 788 9 509 10 163 4 544 24 216 1 84 005 8. Keski-Suomi 25 543 66 366 4 805 96 714 5 789 15 083 4 193 25 065 5 121 784 9. Pohjois-Savo 17 055 71 299 4 155 92 510 4 646 17 204 4 880 26 730 0 119 240 10. Pohjois-Karjala 25 761 34 840 3 997 64 599 6 508 10 771 3 607 20 886 14 85 499 11. Kainuu 13 821 8 997 82 22 900 3 933 5 176 1 831 10 939 0 33 840 12. Pohjois-Pohjanmaa 20 723 15 342 226 36 291 11 339 6 377 5 797 23 513 0 59 804 13. Lappi 18 162 5 324-23 486 10 086 3 718 2 557 16 361 16 39 863 7

8 5. Yksityismetsätalouden kantorahatulot hankintakaupoista 2005 1 000 Koko maa 51 039 50 890 7 052 108 981 38 386 28 737 18 076 85 198 0 051 194 231 0. Ahvenanmaa 228 146 2 376 191 84 50 324 0 701 1. Rannikko 5 386 9 283 734 15 403 2 772 4 579 1 789 9 140 15 24 558 Etelärannikko 3 948 7 657 688 12 292 1 433 3 781 736 5 950 0 18 243 Pohjanmaa 1 438 1 626 46 3 111 1 339 798 1 053 3 190 15 6 316 2. Lounais-Suomi 8 279 7 257 329 15 865 3 268 4 276 1 085 8 629 0 24 494 3. Häme-Uusimaa 1 935 7 263 1 464 10 662 978 3 227 988 5 193 4 15 859 4. Kaakkois-Suomi 3 671 3 749 676 8 097 2 434 2 734 1 067 6 235 1 14 333 5. Pirkanmaa 2 787 6 632 457 9 875 1 135 2 163 647 3 945 0 13 820 6. Etelä-Savo 3 793 3 211 1 557 8 562 3 185 3 176 1 926 8 286 1 16 849 7. Etelä-Pohjanmaa 3 724 2 121 110 5 955 3 756 928 1 668 6 352 0 12 308 8. Keski-Suomi 1 943 2 173 575 4 691 2 380 2 388 1 214 5 981 2 10 674 9. Pohjois-Savo 1 310 2 709 585 4 603 1 620 2 166 1 559 5 345 0 9 948 10. Pohjois-Karjala 2 541 1 584 513 4 637 1 928 1 414 864 4 207 1 8 845 11. Kainuu 3 247 1 108 6 4 361 2 362 657 784 3 803 0 8 163 12. Pohjois-Pohjanmaa 5 019 2 129 45 7 193 7 257 599 3 768 11 624 0 18 817 13. Lappi 7 174 1 527-8 701 5 120 346 667 6 133 27 14 861 Hankintakauppojen puumäärät on hinnoiteltu pystykauppojen kantohinnoilla.

6. Yksityismetsätalouden kotitarvepuun arvo 2005 1 000 Koko maa 17 951 19 905 1 881 39 736 414 698 17 1 129 54 924 95 789 0. Ahvenanmaa 0 0 0 0 0 0 0 0 133 133 1. Rannikko 237 469 76 782 15 42 0 57 3 901 4 739 Etelärannikko 119 226 49 394 3 2 0 4 1 864 2 263 Pohjanmaa 118 243 26 387 12 40 0 53 2 037 2 477 2. Lounais-Suomi 1 836 2 335 124 4 295 111 168 1 280 6 014 10 589 3. Häme-Uusimaa 1 508 5 314 279 7 101 26 177 4 206 5 549 12 857 4. Kaakkois-Suomi 1 680 1 161 56 2 898 0 0 0 1 4 087 6 985 5. Pirkanmaa 1 282 1 412 104 2 799 12 32 0 44 3 964 6 807 6. Etelä-Savo 1 316 1 940 255 3 511 34 39 6 78 4 182 7 772 7. Etelä-Pohjanmaa 2 253 1 951 68 4 272 71 124 5 201 5 631 10 104 8. Keski-Suomi 767 880 217 1 864 13 19 1 33 4 296 6 193 9. Pohjois-Savo 666 1 473 182 2 321 32 57 0 89 4 352 6 763 10. Pohjois-Karjala 1 315 784 362 2 461 21 4 0 25 3 231 5 716 11. Kainuu 444 226 18 688 6 4 0 10 1 544 2 241 12. Pohjois-Pohjanmaa 2 734 1 540 139 4 414 38 30 0 67 5 118 9 599 13. Lappi 1 913 420-2 332 36 1 0 37 2 922 5 291 9

10 7. Metsäteollisuuden bruttokantorahatulot 2005 1 000 Koko maa 33 248 33 449 2 018 68 715 15 368 15 037 3 959 34 364 1 103 080 0. Ahvenanmaa 13 6 0 19 2 1 0 3 0 22 1. Rannikko 200 233 13 446 82 110 26 218 0 664 Etelärannikko 195 232 13 440 60 101 19 180 0 620 Pohjanmaa 5 1 0 6 22 8 8 38 0 44 2. Lounais-Suomi 304 230 16 549 184 183 63 431 0 980 3. Häme-Uusimaa 654 1 835 84 2 572 434 862 136 1 433 0 4 005 4. Kaakkois-Suomi 3 183 3 432 192 6 807 1 545 1 414 277 3 237 0 10 044 5. Pirkanmaa 2 981 4 342 199 7 522 878 1 308 240 2 427 0 9 949 6. Etelä-Savo 4 695 4 703 333 9 731 2 026 1 819 401 4 246 0 13 977 7. Etelä-Pohjanmaa 425 163 3 591 232 149 37 417 0 1 008 8. Keski-Suomi 5 348 6 401 392 12 141 2 785 2 258 598 5 641 0 17 782 9. Pohjois-Savo 3 196 6 799 329 10 324 1 652 2 211 609 4 472 1 14 796 10. Pohjois-Karjala 7 786 4 107 440 12 333 3 380 2 042 661 6 083 0 18 416 11. Kainuu 3 038 670 15 3 723 934 2 003 414 3 351 0 7 074 12. Pohjois-Pohjanmaa 703 159 3 864 730 294 270 1 294 0 2 158 13. Lappi 723 370-1 093 502 384 226 1 111 0 2 204

8. Metsähallituksen bruttokantorahatulot 2005 1 000 Koko maa 51 060 15 541 0 755 67 355 24 429 12 227 4 861 41 517 0 048 108 920 0. Ahvenanmaa 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1. Rannikko 20 45 3 67 10 25 5 40 1 108 Etelärannikko 20 45 3 67 10 25 5 40 1 108 Pohjanmaa 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2. Lounais-Suomi 671 203 4 877 179 60 13 252 1 1 129 3. Häme-Uusimaa 161 742 58 961 80 252 40 372 1 1 334 4. Kaakkois-Suomi 852 443 27 1 321 244 143 35 422 1 1 744 5. Pirkanmaa 1 400 1 177 105 2 683 430 375 105 910 10 3 603 6. Etelä-Savo 1 282 2 071 112 3 465 394 718 155 1 266 0 4 732 7. Etelä-Pohjanmaa 1 478 282 27 1 788 616 170 160 946 0 2 733 8. Keski-Suomi 3 048 2 166 131 5 345 937 784 252 1 972 6 7 324 9. Pohjois-Savo 1 180 2 045 59 3 285 629 786 218 1 633 0 4 918 10. Pohjois-Karjala 4 948 1 458 94 6 500 2 669 1 151 424 4 244 6 10 750 11. Kainuu 17 350 2 633 59 20 042 4 468 2 153 1 023 7 643 0 27 685 12. Pohjois-Pohjanmaa 5 376 1 618 76 7 070 2 866 1 611 863 5 340 6 12 416 13. Lappi 13 293 656-13 949 10 906 3 999 1 571 16 477 17 30 442 11

12

13 Bruttokantorahat metsäkeskuksittain Tässä tilastossa julkaistaan bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain, omistajaryhmittäin (yksityismetsätalous, metsäteollisuus, Metsähallitus) ja puutavaralajeittain. Vuoden 2002 tiedoista alkaen bruttokantorahatulojen laskenta on siirtynyt kokonaan Metsäntutkimuslaitoksen vastuulle, ja tulokset julkaistaan Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain -metsätilastotiedotteessa. Aikaisemmin, vuodesta 1975 alkaen, tiedot julkaisi Tilastokeskus. Myös tilastokeskuksen laskelmat perustuvat pääasiassa Metsäntutkimuslaitoksen laatimiin markkinahakkuutilastoihin ja puun hintatilastoihin. Käsitteet Bruttokantorahatulot ovat hakkuumääriin ja kantohintoihin perustuva arvio metsänomistajien saamista puunmyyntituloista. Valtaosa bruttokantorahatuloista kertyy markkinahakkuista (Metsätilastotiedote 814). Yksityismetsätalouden bruttokantorahatuloihin lasketaan mukaan myös arvio omaan käyttöön otetun puutavaran arvosta. Vuonna 2004 siitä oli runkopuusta tehtyä polttopuuta noin 5 ja pien- ja vuokrasahoilla sahattua puuta noin 1 miljoonaa kuutiometriä (Metsätilastotiedote 774). Yksityismetsillä tarkoitetaan varsinaisten yksityismetsänomistajien metsien lisäksi myös mm. yhteismetsiä sekä kuntien ja seurakuntien metsiä. Metsäteollisuuden metsät käsittävät myös metsäomaisuudenhoitoyritysten metsät. Metsähallituksen metsät käsittävät sen hallinnassa olevat metsät. Puutavaran hinnat perustuvat kalenterivuoden aikana tehtyjen pystykauppojen keskimääräisiin puutavaralajeittaisiin kantohintoihin (Metsätilastotiedote 807). Menetelmät Bruttokantorahatulot lasketaan kertomalla vuotuiset puutavaralajeittaiset hakkuumäärät vastaavilla keskimääräisillä kantohinnoilla metsäkeskuksittain. Puutavaralajit ovat mänty-, kuusi- ja lehtitukki, mänty-, kuusi- ja lehtikuitupuu sekä polttopuu. Polttopuun kantohintoja ei tilastoida, joten sen osalta laskelmissa joudutaan käyttämään hinta-arviota (90 % lehtikuitupuun kantohinnasta). Metsäkeskukset 2005 0 Ahvenanmaa 1 Rannikko 1a Etelärannikko 1b Pohjanmaa 2 Lounais-Suomi 3 Häme-Uusimaa 4 Kaakkois-Suomi 5 Pirkanmaa 6 Etelä-Savo 7 Etelä-Pohjanmaa 8 Keski-Suomi 9 Pohjois-Savo 10 Pohjois-Karjala 11 Kainuu 12 Pohjois-Pohjanmaa 13 Lappi 0 Vertailtavuus Vuoden 2005 bruttokantorahatulot ovat vertailukelpoisia aikaisemmin laskettuihin bruttokantorahatulotietoihin, joita on julkaistu esimerkiksi Metsätilastollisessa vuosikirjassa. Bruttokantorahatiedot vuodesta 2002 alkaen löytyvät myös Metinfon metsätilastopalvelusta. Etelä- Suomi Pohjois- Suomi 13 12 1b 7 8 5 2 3 1a 11 10 Luotettavuus Bruttokantorahatulojen laskentamenetelmässä tehdyistä yksinkertaistuksista seuraa, että - Puutavaralajien hinnat ja määrät eivät täysin vastaa toisiaan puukaupan teon ja hakkuun välisen viiveen takia. Viive on nykyään selvästi lyhyempi kuin 1980-luvulla, joten sen vaikutus lopputulokseen on normaalioloissa pienentynyt. Suuret suhdannevaihteluista johtuvat muutokset hakkuumäärissä ja puutavaran hinnoissa lisäävät laskelmien epätarkkuutta. - Hankintakauppojen kantorahatulot yliarvioidaan, sillä mm. leimikkotekijöiden takia niiden todelliset kantohinnat (hankintahinta-korjuukustannukset) ovat alemmat kuin pystykaupoissa. Jotta laskelmat voitaisiin perustaa hankintahintoihin, tulisi käytössä olla alueittaiset tiedot puunkorjuukustannuksista. - Pelkkien tukki- ja kuitupuutavaralajien hintojen käyttö myös erikoispuutavaralajien kohdalla johtaa kantorahatulojen pieneen aliarvioon. Pylväiden sekä pikkutukkien ja parrunaiheiden hinnat ovat korkeammat kuin vastaavien tukki- ja kuitupuutavaralajien hinnat. - Teollisuuden ja Metsähallituksen kantorahatulot todennäköisesti aliarvioidaan, sillä suurtuotannon etujen (esim. leimikkokeskitykset) takia niillä todelliset kantohinnat voivat olla korkeammat kuin yksityismetsissä. Arvio metsänomistajien oman puutavaran käytöstä perustuu Metlassa 5-10 vuoden välein tehtäviin pientalojen polttopuun käytön (Metsätilastotiedote 631) ja piensahojen puunkäytön selvityksiin (Metsätilastotiedote 523). 9 6 4

SVT Suomen Virallinen Tilasto Finlands Officiella Statistik Official Statistics of Finland Maa-, metsä- ja kalatalous Yhteystiedot: Metsäntutkimuslaitos Metsätilastollinen tietopalvelu Unioninkatu 40 A 00170 Helsinki Puh. 010 211 2139 Faksi 010 211 2104 www.metla.fi/ ISSN 1456-8268 Maa-, metsä- ja kalatalous ISSN 0359-9124 Metsätilastotiedote