POHJATUTKIMUS-JA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO

Samankaltaiset tiedostot
Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3632/10

Enäranta Korttelit 262 ja Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3392/09

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09

RAKENNETTAVUUSSELVITYS

SIUNTION KUNTA PALONUMMENMÄKI PALONUMMENKAARI K 180 T 1-6, K 179 T 4, K 181 T 1-2 Siuntio POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 4204/13

JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS KORJAUS RAPORTTI VÄLIAIKAISTUENNOISTA Torikatu Joensuu

KERAVAN KAUPUNKI. Huhtimontie Tontit ,4,6 Kerava POHJATUTKIMUSLAUSUNTO TYÖ 4437/14

GEOPALVELU OY TYÖ N:O SKOL jäsen

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09

GEOPALVELU OY TYÖ N:O SKOL jäsen

RAKENNUSLIIKE LAPTI OY KUOPION PORTTI

RAKENNETTAVUUSSELVITYS

GEOPALVELU OY TYÖ N:O SKOL jäsen

Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3414/09

Pirkkahalli, pysäköintialue

Työ nro RAKENNETTAVUUSSELVITYS YLÖJÄRVEN KAUPUNKI SILTATIEN ASUTUSALUE KIRKONSEUTU, YLÖJÄRVI

Työ nro RAKENNETTAVUUSSELVITYS KERAVAN KAUPUNKI KANGASPERHONTIE VIRRENKULMA, KERAVA

Kuokkatien ja Kuokkakujan alueen rakennettavuusselvitys

POHJATUTKIMUSRAPORTTI

Näsilinnankatu 40. Pohjatutkimusraportti. Uudisrakennus Työnro

3.a. Helposti rakennettavaa aluetta -Sr, Hk, Mr, Si. Vaikeasti rakennettava pehmeikkö lyhyehkö paalutus 2-5m

Kalajoentie Kalajoki MAAPERÄTUTKIMUS KALAJOELLA: LANKIPERÄ, KALAJOKI

Alustava pohjaveden hallintaselvitys

Varilan koulu PERUSTAMISTAPASELVITYS. Sastamala. Projektinumero

1 Rakennettavuusselvitys

Työ nro RAKENNETTAVUUSSELVITYS YLÖJÄRVEN KAUPUNKI TYÖLÄJÄRVI-METSÄKYLÄ METSÄKYLÄ, YLÖJÄRVI

Helminharjun alue Otalampi POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 4003/12

JOENSUUN INARINKULMA

RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Raportti KOEKUOPPATUTKIMUKSET JA POHJAVESIMITTAUKSET 2/2016

Asemakaavan seurantalomake

Mäntytie 4, Helsinki p. (09) tai , fax (09) KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS

AUTOHALLI / KELLARI PERUSTAMISTAPALAUSUNTO

Työ nro RAKENNETTAVUUSSELVITYS KERAVAN KAUPUNKI KYTÖMAA KYTÖMAA, KERAVA

LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS

Virtain kaupunki. Nallelan alueen maaperätutkimus. Perustamistapa- ja pohjatutkimuslausunto HKM Infra Oy

Asemakaava nro 8570 ID Tammelan stadion. Rakennettavuusselvitys

LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA

20719 SYSMÄN KUNTA OTAMO RAKENNETTAVUUSSELVITYS SÄHKÖPOSTI/ INTERNET

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI KANKAANTAUS 78, MAAPERÄ- JA POHJAVESITARKASTELU

Kalliorannantien tontin rakennettavuusselvitys

SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS

Tarvaalan tilan rakennettavuusselvitys

LEPOLA 3 ALUE KAAVARUNGON MAAPERÄ- TUTKIMUS, RAKENNETTA- VUUSSELVITYS JA PERUS- TAMISTAPALAUSUNTO

Korkea rakentaminen Tampereen tornihotelli

Työ nro RAKENNETTAVUUSSELVITYS MULTISILLAN PÄIVÄKOTI TERÄVÄNKATU MULTISILTA, TAMPERE

101, / pk/0.2m

LEPOMOISIO-HUOVIN ALUEEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS

NURMIJÄRVEN KUNTA Nysäkuja- Velhonkaari Rakennettavuusselvitys

Carlanderin kaava-alueen lisätutkimukset ja perustamistapaohjeistus

HAUSJÄRVEN KUNTA PIHONKAARTEEN RAKEN- NETTAVUUSSELVITYS. Vastaanottaja Hausjärven kunta. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 30.6.

IISALMEN KAUPUNKI UIMAHALLIEN SIJOITUSVAIHTOEHDOT ALUEIDEN POHJASUHDEKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS

Multimäki II rakennettavuusselvitys

LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA

ALUSTAVA RAKENNETTAVUUSSELVITYS ASEMAKAAVOI- TUSTA VARTEN

Päivämäärä JOENSUUN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS

NAVETTA HAMK, MUSTIALA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO

Työnro Hauralanranta. Rakennettavuusselvitys

Lääkäriliitto. Pohjatutkimus-, perustamistapa- ja rakennettavuusselvitys. Kiinteistö Oy Sipoon hotelli ja koulutuskeskus. Söderkulla, Kallbäck

HOLLOLAN KUNTA, KUNTOTIE, RAKENNETTAVUUSSELVITYS


FCG Finnish Consulting Group Oy JOENSUUN KAUPUNKI MARJALAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS P13815

JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu Joensuu

RAKENNETTAVUUSSELVITYS

KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS

GEOTEKNINEN RAKENNET- TAVUUSSELVITYS

PORVOON KAUPUNKI PORVOON LÄNSIRANTA TONTIT 440-1, 447-2, JA 448-2

Perustamistapalausunto

NCC Property Development Oy Tampereen keskusareenan alue, asemakaavan muutos Tampere

JANAKKALAN KUNTA OMAKOTITALOTONTTIEN RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS: TERVAKOSKI 601

Työ nro RAKENNETTAVUUSSELVITYS TOURU MATTILANMÄKI JUVELA, TAMPERE

SEINÄJOEN KAUPUNKI ROVEKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS

TÄRINÄ JA MUUT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET. Lyöntipaalutustärinä Tärinän ohjearvot Tärinämittauskohde, Lahti Maan tiivistyminen Maan syrjäytyminen

ROUSUN ALUE ASEMAKAAVAN LAATIMISEEN LIITTYVÄ MAAPERÄTUTKIMUS, RAKENNETTAVUUSSELVITYS JA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO

UTAJÄRVI, MUSTIKKAKANGAS

KIRKKONUMMEN KUNTA VEIKKOLAN KOULU II-VAIHE KORTTELI 123, VEIKKOLA KIRKKONUMMI KARTOITUS JA POHJATUTKIMUS

NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS

PERUSTAMISTAPASELVITYS / MAAPERÄTUTKIMUSRAPORTTI

PORVOON KAUPUNKI PORVOON LÄNSIRANTA TONTIT 440-1, 440-2, 447-2, 448-1, ja 448-3

Tesoman Rautatiekortteli

Päivämäärä PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Työ nro POHJATUTKIMUS JA PERUSTAMISTAPASUOSITUS NOKIAN KAUPUNKI KORTTELI 22, TONTIT 1-4 POUTUNTIE KESKUSTA, NOKIA 25/1/2017

Pyöreälahden asemakaava ja asemakaavan muutos, tärinäselvitys Siilinjärven kunta

Notkopuiston päiväkodin laajennuksen perustamistapalausunto

Pohjatutkimusraportti Hankesuunnitteluvaihe

SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS

Repokallion kaava-alue

ALUEELLINEN POHJATUTKIMUS

UTAJÄRVI, LÄMPÖTIE MAAPERÄN RAKENNETTAVUUSSELVITYS. Arto Seppänen Utajärven kunta Laitilantie UTAJÄRVI. Rakennettavuusselvitys 10.4.

MYLLYPURO. havainnekuva. Kaavan mukaisesta rakentamisesta: Rakennuksen kerrosluku: Ehdottomasti käytettävä kerrosluku on 2.

KAIVANTOJEN SEKÄ KATUJEN TUENTA- JA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO

RAKENNETTAVUUSSELVITYS ROHOLAN ALUE PÄLKÄNE

Sipoonlahden koulun laajentaminen. Neiti Miilintie, Sipoo POHJATUTKIMUS JA PERUSTAMISTAPASUUNNITELMA

LAHDEN KAUPUNKI TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA/ MAANKÄYTTÖ

korjaukset Kellarikerroksen lämpöjohdot uusittu 2006 Todistus toimitetaan myöhemmin, liitteenä kulutustiedot vuosilta

LEMMINKÄINEN TALO OYJ

KIIMINGIN YRITYSPUISTON ASEMAKAAVAN SELVITYKSET MAAPERÄN RAKENNETTAVUUSSELVITYS


YLIVIESKA ALUSTAVAN YLEISSUUNNITELMAN PÄIVITYS SUUNNITELMASELOSTUS YLIVIESKAN ASEMAN ALIKÄYTÄVÄ

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu Lappeenranta

Transkriptio:

POHJATUTKIMUS-JA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO KARJALAISEN KULTTUURIN EDISTÄMISSÄÄTIÖ KIINTEISTÖ OY JOENSUUN INARINKULMA Jokela talo Torikatu 26 80100 Joensuu 18.03.2013 TYÖ NRO JKL 243 Vahanen Jyväskylä Oy Ylistönmäentie 24, FI-40500 Jyväskylä, Finland www.vahanen.com y-tunnus 2063324-3

Pohjatutkimuslausunto 2 (7) Jokela talo 18.03.2013 Sisältö 1. TOIMEKSIANTO JA RAKENNUSKOHDE... 3 2. SUORITETUT TUTKIMUKSET... 3 3. MAASTO- JA POHJASUHTEET... 4 3.1 Alueen yleiskuvaus... 4 3.2 Pohjaolosuhteet... 4 4. OLEVAT POHJARAKENTEET... 4 4.1 Olevat perustukset... 4 Kuva raunioperustuksista... 5 4.2 Putkilinjat... 5 4.3 Pohjavesihavainnot... 5 5. PERUSTAMISTAPA... 6 5.1 Olevien perustusten korjaus... 6 5.2 Perustamistapa uudisrakennukselle... 7 VAHANEN Jyväskylä Oy Ylistönmäentie 24, 40500 Jyväskylä www.vahanen.com y-tunnus 2063324-3

KARJALAISEN KULTTUURIN EDISTÄMISSÄÄTIÖ Kiinteistöpäällikkö Eero Kuittinen PL 259 80101 JOENSUU JOKELA TALO Torikatu 26 80100 Joensuu Pohjatutkimuslausunto 3 (7) Jokela talo 18.03.2013 1. TOIMEKSIANTO JA RAKENNUSKOHDE Vahanen Jyväskylä Oy on tehnyt Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön toimeksiannosta helmikuussa 2013 pohjatutkimuksia Jokela talossa. Tutkimuskohde sijaitsee Joensuun kaupungin keskustassa Torikadun ja Niskakadun kulmauksessa. Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö omistaa tontin nro2. sekä tontilla olevat kaksi rakennusta, Jokela talo ja Inarin talo. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa rakennuspaikan pohjaolosuhteet mahdollista korjausta/uudisrakentamista varten. Alkuperäinen Kahvila Ravintola Jokela talo on todennäköisesti rakennettu 1800 luvun loppupuolella hirsirakenteiseksi yksikerroksiseksi asuintaloksi. Vuonna 1939 talon viereen rakennettiin kiviainesrakenteinen elokuvateatterirakennus, jonka käyttöönottotarkastus pidettiin 16.9.1939. Hirsirunkoista rakennusta on tällöin laajennettu ja korotettu kaksikerroksiseksi hotelli- ja ravintolarakennukseksi. Rakennusta laajennettiin sekä leveys- että pituussuunnassa. Laajennusosa ja toinen kerros tehtiin käytetyistä hirsistä, samalla rakennus liitettiin jo rakennettuun elokuvateatterirakennukseen. Laajennusosalle tehtiin uudet perustukset betonirakenteisina. Vanhimman osan kiviraunioperustukset jätettiin pääosin paikoilleen, samoin vanha hirsirunko. Laajennuksen yhteydessä rakennettiin rakennuksen toiseen päähän kiviainesrakenteinen elokuvateatterirakennus. Kaikki perustukset on tehty maanvaraisesti. Ravintola ja hotelli Jokela rakennuksen lopputarkastus pidettiin 9.1.1941 Joensuun kaupungin rakennusvalvonnasta saadun tiedon mukaan. Nykyisin Jokela talon ravintola- ja hotelliosa ovat käyttökiellossa Joensuun rakennusvalvonnan toimesta. Rakennuspaikka Kaupunginosa: Joensuun kaupungin keskusta Tontit 167-2-22-2, jossa on kaksi rakennusta ns. Jokela talo ja ns. Inarin talo, jotka yhdessä muodostavat Kiinteistö Oy Joensuun Inarinkulman. Tontin pinta-ala 2115 m 2 2. SUORITETUT TUTKIMUKSET Jokela talon alapohjaan tehtiin kairauksia helmikuussa 2013 maaperän tiiveyden ja rakennusteknisesti kantavan pohjan sijainnin arvioimiseksi. Tutkimuspisteet sijoitettiin alapohjan eri osiin. Liitteenä 1 on pohjatutkimuskartta, piirustus GEO 01. VAHANEN Jyväskylä Oy Ylistönmäentie 24, 40500 Jyväskylä www.vahanen.com y-tunnus 2063324-3

Pohjatutkimuslausunto 4 (7) Jokela talo 18.03.2013 Tutkimuksissa alueelle tehtiin 4 kpl kairauksia. Kairaukset tehtiin painokairausta käyttäen käsikairauskalustolla (Borro). Kairaukset päättyivät alueella 4.25 9.65 metrin syvyydessä kiveen tai tiiviiseen moreenikerrokseen. Tutkimustulokset on esitetty kairausdiagrammeissa GEO 02, jotka ovat liitteenä 2. Pohjaveden pintaa selvitettiin kellarissa olevista kaivoista ja pihassa olleesta pohjaveden tarkkailuputkesta. Lisäksi saatiin kaupungilta viereisellä tontilla sijaitsevien pohjavesiputkien vesikorkeudet pitemmältä ajalta. Kaupungin pohjavesipintatarkkailut ovat liitteessä 3. 3. MAASTO- JA POHJASUHTEET 3.1 Alueen yleiskuvaus Kohde sijaitsee Joensuun kaupungin ruutukaava-alueella. Viereisten tonttien rakennukset on pääsääntöisesti perustettu paaluille, mutta samalla tontilla oleva Inarin peruskorjattu talo on maanvarainen. Alueella on valmis kunnallistekniikka. 3.2 Pohjaolosuhteet Alueella perusmaa on maalajiryhmältään savea. Joskin silttistä savea (tiiviimpi kerrostuma) esiintyy paikoin. Saviset kerrokset jatkuvat noin 5,0 9,5 metrin syvyyteen, jossa alkaa pohjamoreeni. Tiiveydeltään perusmaakerrokset kaikissa kairauspisteissä ovat löyhiä. Kairaukset päättyivät joko tiiviiseen pohjamoreeniin, kiveen tai kallioon. Kairauspisteissä KP1 ja KP2 havaittiin tiiviimpi kerrostuma välillä 1.2-1.8 m. Kairauspisteessä KP1 on myös tiiviimpi kerros 2,0 3,0 metrin syvyydessä sekä 4,5 5,0 metrin syvyydessä. KP3 ja KP4 kairausten perusteella maaperä on todella löyhää. Kairauspisteessä KP4 esiintyi myös vapaata painumaa noin kolmen metrin syvyydessä. Kairausdiagrammit ovat liitteenä 2. 4. OLEVAT POHJARAKENTEET 4.1 Olevat perustukset Alkuperäinen rakennus on perustettu osittain kivistä kasattujen kiviraunioiden varaan, jotka ovat noin puolet ravintola- ja hotellirakennuksen perustuksista. Sokkelin näkyvät ulkopinnat on rapattu. Epätasaisten painumien seurauksen sokkelit ovat paikoin halkeilleet. Rakennuksen laajennusosat osat on perustettu teräsbetonianturoiden varaan. Laajennusosan päätykulmauksen betonikappaleista (paalun pätkistä?) kootut maanvastaiset seinät ovat painumien ja siirtymien johdosta pahoin halkeilleet ja vaakasaumat lohkeilleet. Kellariosan katto (= välipohja) tukeutuu vanhimmalla osalla kiviraunioperustusten varaan. Välipohjaa on kiviraunioiden epätasaisen painuman, lahovaurioiden sekä mahdollisen sortumavaaran vuoksi tuettu VAHANEN Jyväskylä Oy Ylistönmäentie 24, 40500 Jyväskylä www.vahanen.com y-tunnus 2063324-3

Pohjatutkimuslausunto Jokela talo 18.03.2013 5 (7) puupilareilla ja teräksisillä tukipilareilla. Tukipilarit tukeutuvat joko maapohjaan tai kiviraunioihin. Elokuvateatteri on perustettu betonirakenteisten anturoiden varaan. Kellarillisella osalla anturoiden yläpinnat ovat olevan valmiin lattiapinnan yläpuolella ja kostuneet maaperästä tulevasta kosteudesta. Elokuvateatterin osalla anturat on yhdistetty lattian ali vetotangoilla. Kuva 1.Valokuva kivistä tehdyistä raunioperustuksista. Kivien välejä on täytetty laastilla. 4.2 Putkilinjat Kaukolämpöputket menevät viereiseen Inarin taloon Jokela talon alapohjan kautta. Viereisen Niskakadun alla on mm. betonirakenteinen jätevesiviemäri (B 1000 mm 1956) sekä sadevesiviemäri (B 1200 mm 1984). 4.3 Pohjavesihavainnot Liitteenä 3 on Joensuun kaupungin pohjavedenhavaintoputkien mittaustuloksia. Pohjaveden havaintoputket n:ot 58 ja 200 ovat Joensuun kaupungin mittauspisteitä, jotka sijaitsevat Rantakadun varrella. Putki 58 on mitattu 6.9.2012, jolloin pohjaveden pinta oli + 76,94 ja putkessa 200 pohjavedenpinna korkeudeksi oli 20.11.2012 mitattu + 77,53. Mittasimme talon alta (pohja)vedenpinnan korkoja 12.2.2013. Liitteenä 1 olevaan pohjatutkimuskarttaan on lisätty mittauspisteet. Vesipintahavainnot talon alta ovat seuraavat: Mittauspisteessä KP3 vedenpinta oli tasolla + 77,59. Kattilahuoneen kaivossa vedenpinta oli tasolla + 77,06. Kattilahuoneen viereisessä huoneessa olevan kaivossa vedenpinta oli + 77,42. VAHANEN Jyväskylä Oy Ylistönmäentie 24, 40500 Jyväskylä www.vahanen.com y-tunnus 2063324-3

Pohjatutkimuslausunto 6 (7) Jokela talo 18.03.2013 Ulkona sijaitsevan Jokela talon ja Inarin talon välissä olevassa pohjavesiputkessa vesikorkeus +76,88. Inarin talon pohjakerroksessa olevassa kaivossa vedenkorkeus oli +77,77. Rakennuksen kellarista on jatkuva pohjaveden pumppaus lattioissa olevista kuopista. Sähkökatkosten tai muiden häiriöiden aikana vesipinta on noussut lattiapinnan yläpuolelle. Tämän seurauksena kaikki alimmat lattiat ja seinien alaosat ovat märkiä. 5. PERUSTAMISTAPA 5.1 Olevien perustusten korjaus Maaperästä johtuen rakennus tulisi muuttaa paaluperusteiseksi, sillä muutoin rakenteiden painuminen tulee jatkumaan. Koska kiviraunioiden tukeminen paaluille on erittäin vaikeasti toteutettavissa, joudutaan kellarin maanvastaiset seinät muuttamaan teräsbetonirakenteisiksi. Perustusten korjaus joudutaan toteuttamaan muutaman metrin pituisissa pätkissä ja yläpuoliset rakenteet tulee tukea työn ajaksi. Kaivannon ympärille joudutaan rakentamaan tukiseinät ja pohjavettä jouduttaneen alentamaan kaivannon sisältä. Riittävän työskentelykorkeuden saamiseksi ja työnaikaisen sortuman estämiseksi joudutaan välipohjaa purkamaan. Työturvallisuuden takaamiseksi joudutaan mahdollisesti poistamaan julkisivupinnoituslevytys sekä purkamaan betonirakenteinen räystäslaatta. Olevat rakenteet vaikeuttavat ja hidastavat merkittävästi paalutuksen toteuttamista. Rakennuksen alla paalutus tulee toteuttaa pätkäpaaluilla. Teräksiset pätkäpaalut painetaan maaperään puristamalla käyttäen vastapainona olevaa rakennusta. Rakennuksen ulkopuolella voidaan käyttää teräksisiä lyöntitai porapaaluja. Paalutuksessa noudatetaan lyöntipaalutus- ja yleisiä maanrakennusohjeita. Paalutustyöt aloitetaan koepaalutuksilla. Koepaalutus tehdään jokaiselle käytettävälle paalutyypille. Kun paalut ovat tavoittaneet kovan pohjan, suoritetaan loppupuristukset tai -lyönnit. Paalun sisään tuleva raudoitus asennetaan paalun ja paalu täytetään betonilaastilla. Tämän jälkeen valetaan paaluanturat ja niiden varaan maanvastaiset seinät. Olevat ja uudelleen rakennetavat rakenteet tuetaan uusille kantaville rakenteille. Uudet ja vanhat maanvastaiset rakenteet vedeneristetään ennen täyttöjä ja työnaikaisten tukiseinien poistamista. Myös uudesta alapohjasta tulee tehdä vesitiivis, jotta ympäristön pohjavedenpintaa ei tarvitsisi alentaa. Viereisiin rakennuksiin on asennettava tärinämittarit ennen tukiseinien ja paalutuksen asentamista. Tärinämittauksia seurataan työn ajan ja mittauksista laaditaan pöytäkirjat. Viereinen Inarin talo on tiilirakenteinen paaluttamaton rakennus, joten tukiseinien asennus suositellaan asennettavaksi ensin tämän rakennuksen puoleiselle osalle. Viereisen kadun alla olevat betoniset sadevesi- ja jätevesiviemärit ovat varsin vaurioherkkä maan sivusiirtymille. Ennen töiden aloittamista tulee ympäristön rakennuksista pitää katselmukset. Katselmuksissa tarkastetaan rakenteissa mahdolliset halkeamat ja vauriot sekä määritettään mittauksin ja kuvauksin viemäreiden sijainti ja kunto. VAHANEN Jyväskylä Oy Ylistönmäentie 24, 40500 Jyväskylä www.vahanen.com y-tunnus 2063324-3

JOKELA TALO TORIKATU 26