VERTAILU TEKSTI JAN SJÖLUND KUVAT KUSTI KAIRIKKO Bensa vai Kaksi identtistä venettä, toisessa bensakone ja toisessa diesel. Hintaeroa noin 10 000 euroa. Löytyykö rajulle erotukselle katetta? Valinta bensa- ja dieselmoottorin välillä on erityisen kiperä, kun puhutaan pituudeltaan noin kuudesta kahdeksaan metrisistä moottoriveneistä. Tässä kokoluokassa useimpiin venemalleihin voi valita joko bensa- tai dieselkoneen, edellyttäen että puhutaan sisäperämoottorilla varustetuista veneistä. Perämootto- ripuolelle dieselteologia kun ei ole löytänyt, ainakaan vielä. Tuodaksemme laiturikeskusteluihin hieman perspektiiviä, otimme vertailuun kaksi samanlaista, seitsemän metristä venettä, joista toinen oli varustettu bensaja toinen dieselkoneella. Sopivaksi kohteeksi valikoitui kotimainen Grandezza 23 DC. Grandezzan moottorivalikoima tulee Volvo Pentalta. Bensakoneeksi veneeseen on tarjolla 4,3-litrainen GXi, jonka tehoksi ilmoitetaan 225-hevosvoimaa. Dieselvaihtoehtona on 190-hevosvoimainen versio D3- koneesta. Molemmat koneet on yhdistetty tuplapotkuriseen DPSvetolaitteeseen. Vetolaitteen lisäksi myös muu moottoriin liittyvä varustus on diesel? Grandezzoissa yhtenäinen. Molemmat moottorit ovat makeavesijäähdytteisiä (bensakoneen lisävarusteinen makeavesijäähdytys kuuluu Grandezzassa vakiopakettiin) ja varustettu Volvo Pentan elektronisella EVC/MCmoottorinhallintajärjestelmällä. EVC (Electronic Vessel Control) on CAN-väyläteologiaan perustuva järjestelmä, johon si- Kaksi identtistä 23-jalkaista Grandezzaa? Ei aivan... 16 Venemestari N:o 3 Huhtikuu 2008
BENSA VS DIESEL sältyy vetolaitteen ja moottorin hallinta- ja diagnoositoiminnot sekä monitoimimittaristo. Lisävarusteena järjestelmää voi päivittää esimerkiksi kulutusmittarin sisältävällä ajotietokoneella tai automaattisella powertrimmitoiminnolla (PTA). MC-lyhenne puolestaan viittaa kaukohallintalaitteeseen, tässä tapauksessa perinteiseen eli mekaaniseen sellaiseen. Volvo Pentan suuremmista dieseleistä tuttu elektroninen kaukohallintalaite (EC) on saatavilla näihin koneisiin lisävarusteena. Kilpailijat 4,3 GXi ja D3-190 Kun edellisten lisäksi todetaan, että molempien moottorien juuret ovat maantiekäytössä, alkavat yhtäläisyydet olla kerrottu. 4,3-litrainen V6, kuten muutkin Volvo Pentan bensakoneet, perustuu General Motorsin moottorilohkoon. Tiekäytössä sama perusmoottori liikuttaa miljoonia GM:n autoja, joista meillä tutuimpia lienevät Chevroletin Blazer-katumaasturit ja Astro Vanit. Myös Volvo Pentan kilpailijan, Mercury MerCruiserin bensamottorit perustuvat samoihin GM:n lohkoihin. D3-dieselin juuret ovat Volvon henkilöautopuolella. Saman moottorilohkon autoversiot löytyvät käytännössä koko Volvon henkilöautomalliston nokalta. Autopuolella teholuokkia on kolme: 125-, 163- ja 185-hevosvoimaa. Venekäyttöön Volvo Pentalla on samasta perusmoottorista neljä eri tehoversiota, jotka ovat 110-, 130-, 163- ja 190-hevosvoimaa. Hämmennystä saattaa aiheuttaa moottorien mallimerkintä. Autopuolella 185-hevosvoimainen tehoversio tunnetaan D5-mallimerkinnästä, jossa numero viisi kuvaa moottorin sylinterilukua. Venepuolella mallimerkintä on D3, jonka numero kuvaa Volvo Pentan tavan mukaan suurpiirteisesti moottorin iskutilavuutta litroissa mitattuna. Volvon henkilöautotuotannosta peräisin olevan moottorin päätyminen Volvo Pentan jalostettavaksi ei ole aivan niin selvä asia kuin alkuun voisi kuvitella, sillä yhtiöillä on eri omistuspohja. Volvo-merkkisiä henkilöautoja valmistavan Volvo Carsin omistaa Ford ja merimoottoreita valmistava Penta puolestaan kuuluu kuorma-autoista ja muusta raskaasta kalustostaan tunnettuun Volvo Groupiin. Lopputulemana D3-moottoria voi hyvin luonnehtia nykyaikaiseksi dieseliksi, josta työkonemaisuus on kaukana. Se on kompaktin kokoinen, kevyt sekä tehokas ja siksi osaltaan tehnyt tilaa dieselmoottoreille entistä pienemmistä ja urheilullisinakin pidetyistä veneistä, juuri sellaisista kuin Grandezza 23 DC. D3:n 2,4-litran iskutilavuudesta puristetaan ulos 190-hevosvoimaa vaihtuvageometrisen turboahtimen, välijäähdytyksen, yhteispaineruiskutuksen (common rail) ja muun muassa neliventtiiliteiikan avulla. Painoa alumiinirakenteiselle koneelle vetolaitteineen on kertynyt vain 330 kiloa. Bensakonepuolella sisäperämoottorien kehitys on kulkenut huomattavasti rauhallisempaan tahtiin. Valurautalohkoinen V6 on jo yli neljännesvuosisadan mittaisen elinkaarensa aikana kokenut oikeastaan vain kaksi merkittävää uudistusta. Ensimmäisenä voidaan pitää kaasuttimien korvaamista elektronisella monipistesuihkutuksella (MPI) ja toisena hallinta- ja ohjauselektroniikan mukaan tuloa. Muutoin peruskone on koeteltu ja kyntensä moneen otteeseen näyttänyt. Moottorin 4,3-litran iskutilavuudesta irtoaa 225-hevosvoi-...sillä toisen konehuoneessa työskentelee 225-hevosvoimainen bensakone (punainen) ja toisessa 190-hevosvoimainen diesel (vihreä). Molemmat ovat Volvo Pentan tuotteita, bensakone on malliltaan 4,3 GXi ja diesel D3-190. TEKNISET TIEDOT Volvo Penta 4,3 GXi DPS D3-190 DPS Hinta 16 400 28 650 Kampiakseliteho ei ilmoiteta 190 hv Potkuriakseliteho 225 hv 181 hv Maksimi kierrosluku 4 800 r/min 4 000 r/min Paino 419 kg 330 kg Iskutilavuus 4,3 l 2,4 l Sylinteriluku V6 R5 Polttoainejärjestelmä MPI CR Jäähdytysjärjestelmä FWC FWC Laturi 75 A 140 A Valmistusmaa USA Ruotsi Valmistaja Volvo Penta www.volvopenta.com Grandezza 23 DC Hinta 64 500 74 200 Pituus 6,90 m Leveys 2,48 m Syväys 1,00 m Paino 1 800 kg Tehosuositus 160 225 hv Polttoainetankki 157 l Kantavuus 6 henk. CE-luokitus C Valmistusmaa Suomi Valmistaja Oy Finn-Marin Ltd www.grandezza.fi Venemestari N:o 3 Huhtikuu 2008 17
VERTAILU maa, pitkälti perinteisin keinoin. Neliventtiiliteiikkaa, ahdinta tai vaikkapa monista perämoottoreista löytyvää venttiilien ajoitusautomatiikkaa koneesta on turha etsiä. V6-rakenteisen moottorin lyhyt rakenne tekee siitä mitoiltaan kompaktin, moneen konehuoneeseen mahtuvan paketin. Paino kertoo kuitenkin jotain moottorin iästä ja rakenteesta. Vetolaitteineen 4,3 GXi painaa 419 kiloa, eli lähes 100 kiloa enemmän kuin D3-diesel tai reilusti yli 100 kiloa enemmän kuin vastaavan tehoinen perämoottori. Jos moottorien hevosvoima- ja kilomäärät suhteutetaan, huomataan niiden olevan varsin tasavertaisia. 4,3 GXi:n lukemaksi saadaan 0,54 hv/kg ja D3-190:n 0,55 hv/kg, kun hevosvoimamääränä käytetään molemmissa tapauksissa valmistajan ilmoittamaa potkuriakselitehoa. Sisäperä- ja sisämoottorien tehoista puhuttaessa kannattaa muuten huomioida, että bensakoneiden, kuten kaikkien perämoottorienkin, kohdalla puhutaan poikkeuksetta potkuriakselitehosta. Sen sijaan dieselkoneiden kohdalla puhutaan pääsääntöisesti kampiakselitehosta, johon myös moottorien mallimerkinnät yleisesti viittaavat. Potkuriakseliteho on aina jonkin verran kampiakselitehoa pienempi, johtuen voimansiirron tehohävikistä. Volvo Pentan D3-190:n tapauksessa tuo mallimerkinnän 190 viittaa siis kampiakselitehoon, potkuriakselilta mitattuna tehoa on 181 hv. Haaste esitetty Vetolaitteena molemmissa moottoreissa on tuplapotkurinen DPS. Edelleen yhteneväisesti molemmissa veneissä oli komposiittipotkurit, bensaversiossa mallia X3 ja dieselissä X6. SUORITUSKYKY JA KULUTUS Vene Grandezza 23 DC Moottori Volvo Penta 4,3 GXi Volvo Penta D3-190 Teho 225 hv 190 hv Vetolaite DPS DPS Potkuri X3 X6 Tyhjäkäynti 600 r/min 700 r/min Maksimikierrokset 4 760 r/min 3 830 r/min Nopeus ja kulutus r/min l/h l/mpk l/h l/mpk Tyhjäkäynti 2,9 2,5 0,88 4,2 1,0 0,24 1 000 r/min 4,8 4,3 0,89 5,8 1,9 0,33 1 500 r/min 6,5 7,6 1,16 7,4 5,3 0,72 2 000 r/min 8,0 13,5 1,69 10,9 11,4 1,05 2 200 r/min 13,4 14,1 1,05 2 400 r/min 16,4 16,6 1,01 2 500 r/min 12,4 20,0 1,62 2 600 r/min 19,2 18,7 0,97 2 800 r/min 21,9 19,6 0,89 3 000 r/min 19,4 25,0 1,29 24,2 21,6 0,89 3 200 r/min 26,7 24,0 0,90 3 400 r/min 28,6 27,9 0,98 3 500 r/min 24,4 30,5 1,25 3 600 r/min 30,5 32,4 1,06 3 800 r/min 4 000 r/min 28,9 41,5 1,44 Maksimikierrokset 34,8 66,0 1,90 32,1 40,1 1,25 Kiihtyvyys TK-15 Siirrytäänpä sitten itse asiaan, eli vesille ja mittausten pariin, sillä siitähän tässä on loppujen lopuksi kysymys. Kuinka kulkee ja paljonko kuluttaa? Muuttuvatko ominaisuudet moottorivalinnan myötä? Viime syksynä ajetussa vertailussa käytössämme oli kaksi Grandezzaa, toisessa bensa- ja toisessa dieselkone. Molemmat veneet oli luovutettu omistajilleen uutena keväällä 2007. Vertailun ajankohtana niillä oli ajettu noin 60 tuntia ja sisäänajon jälkeinen ensihuolto oli tehty. Pohjassa molemmissa oli tehtaan myrkkymaalaus, irtokasvusto puhdistettiin harjalla vetolaitteista ja trimmilevyistä ennen testiajoja. Vakio- ja lisävarusteiden osalta veneet olivat tosiaan täysin vastaavat ja molemmat veneet kuormattiin sekä polttoaineen, varusteiden ja miehistön osalta yhteneväisesti. Potkureina molemmissa veneissä oli Volvo Pentan komposiittipotkurit, bensaversiossa mallia X3 ja dieselissä X6. Potkurien nousuja Volvo Penta ei kerro. Mittaukset tehtiin Volvo Pentan testiohjelman mukaisesti liittämällä kannettava diagnostiikkalaite moottorin EVC-järjestelmään. Testiohjelman mukaan bensakoneet ajetaan ja mitataan moottorin käyntinopeuden perusteella 500 kierroksen välein, kun puolestaan dieselit 2 000 ja maksimikierrosten välillä 200 kierroksen välein. Oheisessa taulukossa esitetyt tulokset ovat kahden eri mittauskerran (myötä- ja vasta-aallokkoon) keskiarvoja. Osa 1: Suorituskyky TK-25 Huippunopeudessa ja kiihtyvyydessä bensakone ottaa dieselistä erävoiton. Huippunopeudessa näillä yksilöillä oli eroa lähes kolme solmua. Tällä ei ole kuitenkaan käytännössä mitään merkitystä, sillä kummallakaan versiolla ei ole tarkoituksenmukaista, sen enempää kuin suositeltavaa ajella kaasu jatkuvasti pohjassa. Dieselversion puolustukseksi on todettava, että se jäi testissä 15-30 TK-15 TK-25 15-30 Sekuntia 6,2 10,3 7,2 6,7 11,2 7,9 olleella potkurilla bensaversiota kauemmaksi moottorille ilmoitetusta maksimikierrosluvusta. Testissä dieselillä saavutettiin 3 830 r/min käyntinopeus ja bensaversiolla 4 760 r/min käyntinopeus. Maksimit ovat dieselille 4 000 ja bensakoneelle 4 800 r/min. Aiemmissa yhteyksissä Venemestarin testissä ollut dieselkoneinen Grandezza ylsi huomattavasti parempaan suorituskykyyn kuin tässä testissä esiintyvä yksilö. Tuolloin käytössä oli teräspotkurein ja edellisen sukupolven DPS-vetolaitteella varustettu yksilö. Sen huippunopeus vastaavalla kuormalla nousi yli 36 solmuun. Kiihtyvyyden osalta bensaversio tekee dieseliin nähden ratkaisevan eron heti liikkeelle lähdössä. Kun diesel vielä keräilee ahtopaineitaan, on bensakoneella varustettu Grandezza livahtanut jo veneenmitan karkuun. Käytän- 18 Venemestari N:o 3 Huhtikuu 2008
BENSA VS DIESEL Suorituskyky- ja kulutusmittaukset ajettiin Volvo Pentan testiohjelman mukaisesti. Lukemat kirjaantuivat kannettavalle testerille, joka oli kytketty EVC-järjestelmän diagnostiikkaporttiin. nössä kuitenkin dieselinkin kiihtyvyys on kiitettävän ripeää, 8,6 sekuntia tyhjäkäyntinopeudelta 20 solmuun tai 14,6 sekuntia tyhjäkäyntinopeudelta 30 solmuun eivät missään nimessä ole huonoja arvoja. Käytännön suorituskykyä arvioitaessa kaksikko jatkaa tasaiseen tahtiin. Kun molempien veneiden saavuttamista huippukierroksista vähennetään esimerkiksi 10, 20 ja 30 prosenttia, säilyy parin-kolmen solmun nopeusero tasaisena käytännössä koko matkanopeusalueen läpi. Kiihtyvyyden osalta kiihdytys 15 solmusta 30 solmuun sujuu lähes tasatahtiin, kellotuksessa aikaeron jäädessä 0,7 sekuntiin bensaversion eduksi. Osa 2: Kulutus ja päästöt Jos suorituskyvyn osalta tehokkaampi bensakone oli ennakkoon pienoinen suosikki, niin kulutuksen odotettiin olevan sata varmasti dieselin heiniä. Ja näin olikin. Bensa-Grandezzan kulutuslukemat asettuivat edullisimmalla matkanopeudella 25 30 litran tuntikulutuksen väille. Nopeutena ilmaistuna kyse on 20 25 solmun vauhdista ja kulutukseksi per meripeninkulma muodostuu siis 1,25 1,30 litraa. Kulutuslukemia voidaan pitää koko- ja teholuokka huomioiden melko normaaleina, joskaan luokan terävimpään kärkeen ei näillä lukemilla ole asiaa. Esimerkiksi Grandezza 23:n kanssa vastaavan kokoinen mutta perämoottorilla varustettu, saman valmistajan FinnMaster F68 DC taittaa meripeninkulman 20 solmun nopeudelle alle 1,1 litralla. Selkeä miinus bensa-grandezzan papereihin laitetaan myös kapeahkosta matkanopeusalueesta. Esimerkiksi kovaan keliin joutuminen ja nopeuden tiputtaminen liukukynnykselle tai sen alle kostautuu roimasti nousevana kulutuksena kuljettuun matkaan nähden. Samoin käy, jos vauhtia halutaan nostaa esimerkiksi sateen alta satamaan kiirehdittäessä. Diesel-Grandezza on sen sijaan toista maata. Käytettävällä nopeudella ei kulutuksen kannalta ole ratkaisevaa merkitystä. Matkanopeudeksi käy kulutuksen puolesta yhtä lailla 18 solmua kuin 30 solmuakin. Tuntikulutus vaihtelee tuolloin 18 ja hieman yli 30 litran välillä eli merimaili taittuu litralla tai alle. Taloudellisin liukunopeus osuu 22 ja 24 solmun välille, jolloin kulutus tippuu alle 0,9 litraan meripeninkulmalta. Toisaalta, jos mihinkään ei ole kiire tai varsinaisesti matka, voi diesel-grandezzalla lipua vajaan kuuden solmun rajoitusnopeutta parin litran tuntikulutuksella. Huippunopeudella diesel-grandezza polttaa menovettä 1,25 litraa meripeninkulmalta, eli saman verran kuin bensa-grandezza 24,5 solmun matkanopeudella. Tarkastelipa mittaustuloksia miltä kantilta hyvänsä, ei dieselin ylivertaisuutta voi asettaa kyseenalaiseksi. Kulutuksessa se on bensaversiota selkeästi taloudellisempi. Myös ympäristönäkökulmasta katsottuna diesel on bensaversiota etevämpi. Molemmat täyttävät EU:n huvivenedirektiivin (RCD) asettamat päästörajat, mutta D3 täyttää lisäksi myös tiukemman, Yhdysvaltojen ja Euroopan toisen vaiheen (US/EPA Tier 2) normit, joihin bensamoottori ei nykyisellään yllä. Lähivuosien aikana bensakoneisiin onkin luvassa merkittäviä muutoksia, joilla tähdätään tulevien päästörajojen alittamiseen, mutta se onkin sitten jo aivan oma juttunsa. Osa 3: Ajo-ominaisuudet Ajo-ominaisuuksissa kaksikon välille ei merkittävää eroa löytynyt. Grandezza 23 on jo aiem- Rinnakkain tehdyissä kiihdytyskokeissa kuvassa oikealla kiihdyttävä bensaversio karkaa dieseliltä veneenmitalla heti alkumetreillä, mutta turbon herättyä diesel kirii eron käytännössä merkityksettömäksi. Venemestari N:o 3 Huhtikuu 2008 19
VERTAILU missa yhteyksissä (mm. koeajoraportti Venemestari 6/2006 ja 150 tunnin käyttötestiraportti Venemestari 3/2007) todettu päteväksi daycruiseriksi. Grandezzan tapauksessa sadan kilon painoero moottorivaihtoehtojen välillä ei veneen perusluonnetta muuta. Vene on pitkittäiseltä painonjakaumaltaan varsin onnistunut ja reagoi niin moottoritrimmin kuin trimmilevyjen käyttöön selkeästi ja täsmällisesti. DPS-vetolaite sopii erinomaisen hyvin molempien moottorivaihtoehtojen yhteyteen, sen ja potkurien pito on hyvä kaikissa tilanteissa. Kavitointia tai ventilointia ei käytännössä esiinny lainkaan. Melutasoltaan bensa- ja diesel-grandezzat ovat tasoissa. Matkanopeuksilla keskustelu ohjaamossa onnistuu ääntä korottamatta. Osa 4: Melu ja muut käyttöominaisuudet Melutaso oli yksi ominaisuuksista, jossa ennakkoon odotettiin eroja syntyvän. Näin siitäkin huolimatta, että dieselit hyrräävät nykyisin autopuolellakin jo Bemareiden ja Jaguarien keulilla. Piireihin on siis päästy. Loppujen lopuksi ei ollutkaan suuri yllätys, että henkilöautopuolelta venemoottoriksi tuotettu D3 tuotti positiivisen yllätyksen. Kylmäkäynnistys osoittautui ainoaksi tilanteeksi, jossa voimanlähteiden välillä on selkeä ero. Diesel herää eloon V6:sta kuuluvammin, tosin kaikki muistikuvat savuttavasta nokivasarasta joutaa jo paatuneimpienkin dieseleitä vieroksuvien mielistä unholaan. Liikkeelle lähdettäessä molempien moottorien ääntely jää Grandezzassa nopeasti taka-alalle. Matkanopeudella kuuloaisti noteeraa vain taajuuseron, ei niinkään eroa melun määrässä. Bensakone käy kierrosten noustessa kuminauhamaisen tasaisesti hieman korkeammalla taajuudella, diesel puolestaan murisee tasaisesti kautta koko kierroslukualueen hieman alhaisemmalla tajuudella. Moottorista veneen rakenteisiin välittyvien värinöiden osalta moottorit ovat edellä kuvattua käynnistyshetkeä lukuunottamatta yhden veroisia. Kun venettä vaihtaa moottorin käydessä, merkittäväksi nousevia eroja ei ole havaittavissa. Yksi käyttöominaisuuksiin liittyvä seikka, jossa diesel voidaan nostaa selkeästi bensamoottorin edelle on turvallisuus. Dieselöljy on jo nesteenä paloturvallisuuden kannalta selkeästi bensiiniä parempaa, eikä dieselöljystä erity paloarkoja höyryjä kuten bensiinistä. Niinpä dieselkoneisen Grandezzan varustukseen ei kuulu koneellista moottoritilan tuuletinta. Bensaversiossa kyseinen tuuletin löytyy, ja sitä tulee käyttää aina ennen koneen käynnistämistä moottorin käyttöohjekirjan suositusten mukaisesti. Näin varmistutaan siitä, ettei konehuoneessa leijaile käynnistyshetkellä paloarkoja bensiinihöyryjä. Osa 5: Kustannukset Hankintakustannuksiltaan bensa-grandezza on dieseliin verrattuna musertavan ylivoimainen. Bensaversion listahinta on 64 500 euroa, kun dieselversiosta joutuu pulittamaan 74 200 euroa. Eroa on siis 9 700 euroa. Hintaero on niin suuri, että voidaan perustellusti kysyä ovatko samaan veneeseen tarjottavat moottorivaihtoehdot edes tosiasiallisia vaihtoehtoja toisilleen. Tosin samaisen kymppitonnin saa upotettua myös poimintoihin Grandezzan lisävarustelista. 10 000 euron hankintahintaeroa voi tietysti puolustella dieselversion edullisemmilla käyttökuluilla. Tältä perustelulta EU ja Suomen valtio vei vuodenvaihteessa kuitenkin terävimmän pohjan pois, sillä jatkossa myös dieselveneisiin on tankattava korkeasti verotettua dieselöljyä edullisemman moottoripolttoöljyn tutummin löpön sijaan. Kuten tunnettua, molemmat nesteet ovat täysin samaa tavaraa, löpö oli vain kevyemmin verotettua ja väriaineella punaiseksi värjättyä. Tätä kirjoitettaessa ei ole vielä täyttä varmuutta siitä, mitä polttoaineet tulevat meriasemilla maksamaan veneilykauden alkaessa. Maanteiden liikenneasemien hinnoista mukailtuna voidaan kuitenkin odottaa bensiinin maksavan vähintään noin 1,5 euroa litralta ja dieselin noin 1,3 euroa litralta. Jos bensaversion tuntikulutuksen keskiarvona käytetään 30 litran ja dieselin kohdalla 20 litran lukemaa, vuotuisena ajomääränä 50 tuntia ja edellä mainittuja polttoainehintoja, saadaan vuotuisten polttoainekulujen erotukseksi 950 euroa dieselin hyväksi. Näin ollen hankintahintojen välinen ero tulee kuitatuksi vasta kymmenessä POLTTOAINEKULUT Vene Grandezza 23 DC Moottori 4,3 GXi DPS D3-190 DPS Hankintahinta 64 500 74 200 Erotus 9 700 Keskikulutus 30 l/h 20 l/h Käyttötunteja 50 h/v 50 h/v Polttoaineen hinta 1,50 /l 1,30 /l Polttoainekulut 2 250 /v 1 300 /v Erotus 950 /v Pääomakulut (5 %) 485 /v Erotus 465 /v Tämän esimerkin mukaan dieseliin päätyvä säästää vuotuisissa polttoainekuluissa 950 euroa. Jos dieselversion 9 700 euron lisähinnalle lasketaan 5 prosentin pääomakulu, leikkaantuu etu ensimmäisen kauden osalta 465 euroon. 20 Venemestari N:o 3 Huhtikuu 2008
BENSA VS DIESEL vuodessa. Mikäli vuotuinen ajomäärä on oleellisesti suurempi, lyhenee luonnollisesti vaadittava aikajännekin. Dieselin kannalta tilanne huononee, jos siihen investoidulle pääomalle lasketaan kuluja. Viiden prosentin vuotuisen pääomakulu 9 700 eurosta tekee 485 euroa, joten polttoainekuluissa säästynyt 950 euroa pienenee alle puoleen. Huoltokustannuksiltaan koneissa ei ole suuren suurta eroa. Molemmat koneet vaativat ensihuollon jälkeen kerran kaudessa tai 200 tunnin välein tehtävän, niin kutsutun A-huollon, jonka teettäminen maksaa esimerkiksi Helsingissä toimivassa Pencentra Oy:ssä bensakoneeseen 365 ja dieseliin 390 euroa. Molemmat hinnat koskevat työtä, tarvittavista öljyistä ja osista tulee laskun loppusummaan molemmissa tapauksissa noin puolet lisää. Muiden käyttö- ja ylläpitokulujen osalta bensa- ja dieselversioi den välillä ei ole merkittäviä eroja. Esimerkiksi telakointi- tai vakuutusmaksuihin ei moottorin käyttämällä polttoaineella ole merkitystä. Käyttökustannusten osalta diesel on siis kiistatta edullisempi, vaikka suhde polttoainehintojen muutoksen myötä onkin dramaattisesti tasaantunut. Hankintahinta huomioiden tilanne muuttuu kinkkisemmäksi. 9 700 eurolla ostaa 1,5 euron hintaista bensaa vajaat 6 500 litraa. Näin ajateltuna bensaversioon päätyvä ajelee ensimmäiset 100 150 tuntia ilmaiseksi, jos pääomakulut huomioidaan niin pidempäänkin. Kumpi vai kampi? On selvää, että yhtä ja ainoaa oikeaa lopputulosta ei tässä vertailussa voida antaa. Grandezzan tapauksessa on selvää vain se, että voittaja on Volvo Penta, sillä muita konevaihtoehtoja veneeseen ei ole saatavilla. Aivan keskeiseen rooliin valintaperusteissa nousee omien, veneen käyttötarpeiden ja tapojen tunnistaminen, vaikka kyseessä on polttoainetta lukuun ottamatta identtiset veneet. Kuinka paljon venettä tullaan käyttämään? Mihin ja miten venettä aiotaan käyttää ja millä nopeuksilla sillä halutaan liikkua? Ihaillaanko maisemia uppoumanopeudella lipuen vai halutaanko siirtymät käyntikohteiden välillä taittaa mahdollisimman nopeasti ja sujuvasti? Käytännössä lopputulos on monesti useiden eri tarpeiden ja käyttötapojen summa, joten parhaaseen lopputulokseen päästään jonkin asteisella kompromissilla. Ja kompromissiratkaisuksi tässä Ajo-ominaisuuksien tai käyttömukavuuden kannalta moottorivalinnalla ei Grandezzan tapauksessa ole suurta merkitystä. Molemmat koneet sopivat veneeseen mainiosti. Merkittävimmiksi mitattavissa ja arvioitavissa oleviksi eroiksi nousee hankinta- ja käyttökustannukset. tapauksessa soveltuu molemmat moottorivaihtoehdot. Bensaversion puolesta puhuu ennen muuta sen selkeästi edullisempi hankintahinta. Miinuspuolena on nykyisilläkin polttoainehinnoilla dieselversiota korkeammat käyttökulut. Pitämällä kulkunopeudet järkevänä, mikä bensaversiossa tarkoittaa pitäytymistä runkonopeuden alla tai melko kapealla 20 25 solmun matkanopeusalueella, pysyy bensaversionkin kulutuslukemat suhteessa kuljettuun matkaan kohtuuden rajoissa. Jos käyttötunteja kertyy kaudessa keskimääräiset 50 tai alle, on bensavaihtoehto varmasti vahvoilla. Dieselversion vahvuus on kovista-arvoista bensaversiota edullisemmissa ajokustannuksissa kautta koko nopeusalueen. Diesel-Grandezzalla ajaessa ei ole taloudellisuuden kannalta kovinkaan merkittävää, millä nopeudella venettä operoi. Ja mitä enemmän tunteja ja maileja mittariin kertyy, sitä nopeammin voi dieselveneilijä laskea kurovansa hankintahinnan erotusta kiinni. Pehmeistä arvoista saamapuolelle kirjataan myös dieselversion parempi paloturvallisuus ja ympäristöystävällisyys. Näiden piirteiden arvioiminen jätetään tässä yhteydessä suosiolla jokaisen omaan harkintaan, hintaa niille ei edes yritetä laittaa. Diesel-Grandezzan suorituskyky ja muut ominaisuudet ovat käytännössä vähintään bensaversion veroisia, joten mistään merkittävästä asiasta ei dieseliin päätyvän tarvitse tinkiä. Luotettavuuden kannalta koneisiin ei voida etukäteen tehdä suuren suuria eroja. Molemmissa koneissa on tahoillaan koeteltu peruskonstruktio ja niiden voi odottaa hyvin hoidettuna palvelevan moitteetta. Diesel on näistä koneista se, joka sisältää enemmän viimeisintä teiikkaa ja elektroniikkaa, joten sen maineen yksinkertaisena ja työmäisenä koneena voi tässäkin yhteydessä unohtaa. Mitä tulee jälleenmyyntiarvoihin, voidaan dieselin todeta perinteisesti säilyttäneen arvonsa bensakoneista venettä paremmin, varsinkin pidemmällä aikavälillä. Kymmenen vuotta vanhaa ja tuhat tuntia ajettua dieseliä arvostetaan markkinoilla selvästi enemmän kuin vastaaavan historian omaavaa bensakonetta. Lyhyemmällä aikavälillä kyse on lähinnä moottorivaihtoehdoissa uutena olleen hintaeron säilymisestä. Se, kuinka polttoaineiden hintaeron kaventuminen tulee jatkossa vaikuttamaan jälleenmyyntiarvoihin jää nähtäväksi. Selvää on, että jatkuvasti kallistuvien polttoaineiden hintojen keskinäinen kehitys tulee jatkossakin näyttelemään merkittävää osaa kokonaisuudessa. Bensan oleellinen kallistuminen ohjaisi kysyntää myös käytetyissä dieselveneisiin ja toisinpäin. Grandezza 23 DC on malli-iältään sen verran tuore, ettei veneitä vielä käytettyjen markkinoilla ole juurikaan näkynyt. Sattumoisin molemmat viime syksynä tähän vertailuun osallistuneet yksilöt ovat päätyneet omistajiensa toimesta maaliskuun Venepörssin sivuille myyntiin. Veneiden pyyntihinnoissa on eroa käytettyinä noin 10 000 euroa, eli suunnilleen saman verran kuin ero on uushankintahinnoissa. Venemestari N:o 3 Huhtikuu 2008 21