TYÖAJANLASKENTAJ ÄRJESTELMÄÄ TÄYDENTÄVÄT OHJEET 1 (10) 1.06.2004 OLOSUHDELISÄ. Olosuhdelisän toimipaikkakohtainen kohdentaminen



Samankaltaiset tiedostot
Sisällys. Postilaatikoiden uudelleen sijoitteluun ja ryhmittelyyn liittyviä kysymyksiä ja vastauksia UKK 1 (6)

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi Finlandia-talo

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry

Ylivoimaiset esteet postinjakelussa

Määräys POSTILAATIKKOJEN SIJOITTELUSTA. Annettu Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 2011

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE

MS+ Maaseutuliikenne, lisäpisteet vähimmäiskriteerien päälle (laatuvertailu mukana)

, , , ,5 48,75 52

Kotihoito valvontahavaintojen valossa

Muutokset. Sisällysluettelo 2 (8) KÄYTTÖSUUNNITELMA. Opastinportaali Dnro 3597/090/2014. Kohta Muutettu (pvm) Kuvaus

ALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

JHL:n hallitus Mari Keturi

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä

Turvallisesti harrastuksiin. Vinkkejä nuorten ryhmien ohjaajille ja vanhemmille

Valtion työaikasopimuksen sisältämät joustot Eräitä muita joustomahdollisuuksia

Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje

MUISTIO. Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneturvallisuuskysely KOULULAISET. 1. Lähtökohdat. 2. Vastausten osuus kunnan oppilasmäärästä

MUURAMEN KOULUKULJETUSSÄÄNTÖ

YLEINEN OSA. Soveltamisohje KVTES:n V luvun 11 3 momentin soveltamisohjeeseen

Työaikoihin liittyvät kuormitustekijät *

Sähköiset liikkumisvälineet

NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

HUOM! Sinisellä taustavärillä on merkitty tarjoajan täytettäväksi tarkoitetut sarakkeet/kohdat/solut.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen sairaanhoitopiirin työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset

RATAKISKOJEN KÄSITTELY TYÖMAALLA

HE 24/2015 vp ajoneuvolain, tieliikennelain ja rikoslain 23 luvun 9 ja 12 :n muuttamisesta. LiV , Yli-insinööri Maria Rautavirta, LVM

Mitä on viisas liikkuminen ja miksi se koskee myös työpaikkoja? Taneli Varis, Motiva Oy

Työhön perehdyttäminen. Sari Anetjärvi

Työmaakohtainen perehdyttäminen rakennustyömaalla

Kävelyn ja pyöräilyn sääntöjä

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Uudet kevyet kulkuvälineet mukaan liikenteeseen

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA

1 Lokakuu Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa Jukka Lintunen

työssä selviytymisen tukena Itellassa

MUISTIO. Lumijoen liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneturvallisuuskysely, ASUKKAAT. 1. Lähtökohdat. 2. Sukupuoli. Sukupuoli

AVAINTES Yleistyöaika ja toimistotyöaika, lisäja ylityön laskentaesimerkit

Työaika yleisiä määräyksiä

Kaupan vuosivapaajärjestelmä. 1 Vuosivapaan ansainta

Ylivieskan viisaan liikkumisen suunnitelma koululaisten näkökulmasta. Hautaniemi Päivi

Oppilas oppii tärkeimmät liikennemerkit ja liikennesäännöt. Oppilas ymmärtää, miksi liikenteessä on tärkeää olla varovainen.

Kaupan vuosivapaajärjestelmä. 1 Vuosivapaan ansainta

MUISTIO. Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneturvallisuuskysely ASUKKAAT. 1. Lähtökohdat. 2. Sukupuoli. Sukupuoli

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA

Maastoreittien turvallisuus kuluttajaturvallisuuslain kannalta

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Altian tulospalkkio 2014

MUISTIO. Lumijoen liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneturvallisuuskysely, KOULULAISET. 1. Lähtökohdat. 2. Vastausten osuus kunnan oppilasmäärästä

Maahanmuuttajat Suomen tieliikenteessä. Anna-Liisa Tarvainen Rovaniemi

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi

KT Yleiskirjeen 18/2010 liite 1 (8) Niittylä KVTES liite 16 Matkakustannusten korvaukset YLEISET MÄÄRÄYKSET

AJONEUVOJEN KÄYTTÖ- JA YLEINEN TURVALLISUUSOHJE

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA

Viisas liikkuminen. Kestävät liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Itä-Lapin liikenneturvallisuussuunnitelma Kemijärvi Pelkosenniemi Posio Salla Savukoski. Kysely kuntalaisille

TYÖAIKA Työaika Liukuva työaika ja työajanseuranta. Henkilöstö- ja lakiasiat/ Eija Mallenius Koulutusaineisto

KUNNALLINEN TEKNISEN HENKILÖSTÖN VIRKA- ja TYÖEHTOSOPIMUKSEN:n neuvottelutulos

Lappeenrannan seutu koululaiskyselyn yhteenveto. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelmat

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa

Talvikunnossapito KOKEMÄEN KAUPUNKI YHDYSKUNTAOSASTO KOKEMÄEN KAUPUNKI. Tehtäväkortti. Viimeksi päivitetty

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi Juha Suvanto

TARKKAILIJA VON KAARA

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

Kiekun työaikojen hallinnan kehittämistarpeet. Kieku-käyttäjäfoorumi Marko Maaniitty / Verohallinto

Farmaseuttisen henkilöstön apteekkikohtainen erä

Ajankohtaista koulukuljetuksista

KT Yleiskirjeen 2/2018 liite 2 1 (10) voimaan tulevien yleistyöaikamääräysten soveltamisohje. Sisällys

Sijainnin merkitys Itellassa GIS. Jakelun kehittämisen ajankohtaispäivä

Sähköiset liikkumisvälineet

Työturvallisuuslaki /738

Kävelyn ja pyöräilyn sääntövisa

Myyrmäki Pyöräliikenneverkko

Päivän teemat viranomaisnäkökulmasta

HUOM! Sinisellä taustavärillä on merkitty tarjoajan täytettäväksi tarkoitetut sarakkeet/kohdat/solut.

SoleTM: työsuunnitelmat ja työajan kohdentaminen

Paikallinen sopiminen Kirkon luottamusmiessopimusta koskien

SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT JUHA HELTIMO, STRAFICA OY

LISÄKIRJE N:O 1 ROVANIEMEN KAUPUNGIN JOUKKOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMINEN REITILLE ROVANIEMI MUUROLA ROVANIEMI, LISÄKIRJE N:O 1

Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille

Viisas liikkuminen. Kestävät liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Koulukuljetukset Yhteiskoulu-lukioon ja Lapijoen kouluille (linja-autokuljetukset) lukuvuodelle

Suomen Turvallisuusneuvonantajat. Laatu ja turvallisuus auditointi

Miten kuljet työmatkasi?

Kevytajoneuvot ja nopeat traktorit , Yli-insinööri Maria Rautavirta, LVM

Päivämäärä/Datum/Date

Liikennevirasto Motiva - Aula Research Helena Suomela, Motiva Oy

Työturvallisuus ja työsuojelu. Sari Anetjärvi lakimiesasessori

Sähköisten liikkumisvälineiden paikka ja pakolliset varusteet

Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011

Työmatkaliikkumissuunnitelman taustakysely

Palkansaajien työmatkatapaturmat (aiemman analyysin päivitys) TVL/JS

Perhekoti Touhukallio Oy

SÄHKÖTYÖTURVALLISUUS KORJAUSRAKENTAMISESSA

Transkriptio:

TYÖAJANLASKENTAJ ÄRJESTELMÄÄ TÄYDENTÄVÄT OHJEET 1 (10) 1.06.2004 OLOSUHDELISÄ Olosuhdelisän toimipaikkakohtainen kohdentaminen Olosuhdelisä on aika, jolla täydennetään jakelun työajanlaskentajärjestelmää yksilöllisten jaksamista edistävien tai paikallisista olosuhteista johtuvien tarpeiden osalta. Esimerkkejä tekijöistä, joiden perusteella olosuhdelisää voidaan kohdentaa: - yksilölliset, jaksamiseen liittyvät tarpeet - pientaloalueen pätkäkatujen runsaus - opiskelija-asuntolat - profiililtaan hankala reitti, jossa kukaan ei mielellään työskentele - haja-asutusalueen jakelureitit, joilla poikkeuksellisen runsaasti alle 40 km./h. rajoitteita - muut perustellut olosuhdetekijöistä johtuvat syyt Esimies, paikallinen luottamusmies ja aluetta edustava työsuojeluvaltuutettu kartoittavat aina yhdessä edellä mainittujen asioiden (lista on esimerkin luonteinen, joten muitakin samantyyppisiä asioita voidaan ratkaista olosuhdelisän kohdentamisella) tilan toimipaikassa. Kohdentamistarve voi olla toimipaikan olosuhteista tai yksittäisen henkilön tarpeista johtuva. Tarve ilmenee yleensä siten, että työvuoron tai henkilön edellytykset tasapuoliseen ajankäyttöön, muihin työvuoroihin verrattaessa, eivät toteudu. Suomen Posti Oyj Tuotanto / Lajittelu PL 10 puh. 0204517322 Lars Å. Helenius 00011 fax 0204517844 kehityspäällikkö Postintaival 9 lars.a.helenius@posti.fi HELSINKI Kotipaikka: Helsinki, Y-tunnus 1531864-4, ALV rek.

Olosuhdelisän kertyminen Olosuhdelisää kertyy toimipaikan kohdentamistarpeisiin jakelun työajanlaskentajärjestelmän alaisissa työvuoroissa seuraavasti: Taajamareitit - vähintään kuuden tunnin työvuorolta 18 minuuttia / työpäivä - alle kuuden tunnin ja vähintään neljän tunnin työvuorolta 12 minuuttia / työpäivä Haja-asutusaluereitit - työvuorolta 6 minuuttia / työpäivä. Alle neljän tunnin työvuorolta ei kerry olosuhdelisää. Kiinteä olosuhdelisä ei kerrytä päivävakio- ja elpymisaikaa. Toimipaikkakohtainen kertymä lasketaan siten, että työvuorojen lukumäärällä kerrotaan edellä olevan taulukon mukainen aika. Esim. Toimipaikka jossa on 10 kokoaikaista taajamajakelun työvuoroa, yksi alle 6 tunnin osa-aikainen työvuoro ja yksi haja-asutusalueen työvuoro = 10x18minuuttia+1x12minuuttia+1x6minuuttia = 198 minuuttia. Olosuhdelisä kohdennetaan koko jakelutoimipaikan tarpeisiin perustuen, edellä mainittujen kohdentamisesta vastaavien henkilöiden toimesta. Toimipaikkakohtaisesti laskettua olosuhdelisää voidaan kohdentaa edellä esimerkeissä kerrottuihin syihin perustuen. Jakelutoimipaikan kohdentamistarpeet määritellään aina ennen toimipaikan uusien työvuorojen suunnittelun aloittamista. Kohdennettu työpanos vähennetään toimipaikan olosuhdelisän kokonaismäärästä. Jos kaikkea olosuhdelisää ei kohdenneta, jaetaan jäljelle jäävä osuus tasan niille työvuoroille, joille kohdennettua aikaa ei ole osoitettu. Olosuhdelisän käyttöönotto ei muuta Jaksu- loppuraportin kohdassa 3.2.3 kirjattua käytäntöä tilanteissa, joissa keskimääräinen päivittäinen työaika ylittyy vain kohdentamattoman olosuhdelisän takia. Edellä tarkoitettu ylitys voidaan niiden työvuorojen osalta, joilla se on enintään 5 minuuttia, siirtää työvuoroille joiden päivittäinen työaika jää alle palkanmaksun perusteena olevan työajan. Muutoin olosuhdelisää ei tule käyttää reittien työaikojen tekniseen tasaamiseen, vaan kohdentamisen tulee perustua em. tarpeisiin. Lars Helenius

Tuotantopalvelut/lajittelu Kehityspäällikkö

POLKUPYÖRÄN KÄYTÖN YLEISET PERIAATTEET 01.04.2004 1. Polkupyöräreitin suunnittelu Jakelureitin määrittely polkupyöräreitiksi edellyttää ennakkosuunnittelua. Suunnitelma tulee laatia työnantaja - ja työntekijäpuolen yhteistyönä. Polkupyöräreittejä suunniteltaessa tulee reitit suunnitella sellaisiksi, että polkupyörä on niissä todellinen kulkuväline. Polkupyörän käyttö edellyttää tarkoituksenmukaisen kimppuhuollon järjestämistä. Polkupyörä ei missään olosuhteissa saa korvata kimppuhuoltoa. Polkupyörän mukana kuljetettava postimäärä ei saa vaarantaa jakajan turvallisuutta eikä pyörän käyttö saa myöskään lisätä työn rasittavuutta. Suunnittelussa on erityistä huomiota kiinnitettävä liikenneturvallisuuteen. Kulkureitti on valittava niin, ettei jakaja joudu jatkuvasti siirtymään vilkkaasti liikennöityjen ajoratojen ylitse. Ajoreitti ei saa olla ajoosuuksiltaan liikennesääntöjen vastainen. Mikäli reitillä on kerrostaloosuuksia, tulee ne pyrkiä sijoittamaan reitin alkuun tai loppuun. Polkupyörällä tulee normaaliolosuhteissa olla pääsääntöisesti mahdollista ajaa kaikkina vuodenaikoina. 2. Polkupyörät ja niiden huolto Työvälineenä käytetään Postin hankkimaa polkupyörää. Posti luovuttaa jakajien käyttöön tarkoitukseen soveltuvat polkupyörät ja pyöräilykypärät sekä varaa polkupyörien säilytykseen ja huoltoon tarvittavat asialliset tilat. Jakelutoimipaikan jakelun vastuuhenkilön tulee valvoa, että polkupyörät ovat ajokunnossa ja täyttävät liikenneturvallisuuden ja tieliikennesäännösten asettamat vaatimukset. Talviolosuhteita varten tulee olla varattuna riittävä määrä liukuesterenkaita. Polkupyörän ajokunnon tarkistaminen kuuluu työntekijän tehtäviin. Mikäli polkupyörä vaatii huoltotoimenpiteitä, tulee käyttäjän ilmoittaa siitä toimipaikan jakelusta vastaavalle. Polkupyörän huollosta vastaa työnantaja. Jakelualueen tulee huolehtia siitä, että jakeluun varataan riittävä määrä varapyöriä ja että polkupyörien korjaukset, puhtaanapito ja huolto järjestetään joustavasti ja taloudellisesti.

3. Vastuu mukana kuljetettavista lähetyksistä Jakaja on vastuussa niistä postilähetyksistä, jotka hän saa haltuunsa. Hänen tulee huolehtia siitä, etteivät lähetykset vahingoitu, katoa tai ole asiattomien henkilöiden saatavissa. Jakajan katsotaan toimineen oikein silloin, kun hän noudattaa annettua työmenetelmää ja noudattaa normaalia huolellisuutta ja varovaisuutta. Polkupyörä voidaan jättää silmälläpidotta jakelua suoritettaessa, kunhan jakelulaukun ja sivulaukkujen sulkulaitteet on asianmukaisesti suljettu. Mikäli jakelureitillä jaetaan kuitattavia lähetyksiä, on nämä lähetykset otettava mukaan silloin, kun pyörä jätetään ilman silmälläpitoa. Asia tulee huomioida polkupyöräpiirin suunnittelussa. 4. Poikkeavat sääolosuhteet Jokaisessa jakelutoimipaikassa, jossa käytetään kulkuvälineenä polkupyörää, tulee olla laadittuna varautumissuunnitelma sellaisten sääolosuhteiden (mm. yli -20 asteen pakkanen ja liukkaus) varalle, joissa polkupyörän käyttö ei ole turvallista. 5. Erimielisyystilanteet Mikäli polkupyöränkäytön yleisistä periaatteista syntyy tulkintaerimielisyyksiä ratkaistaan ne alueellisessa päätöksenteossa. Erityistapaukset voidaan siirtää seurantaryhmän ratkaistavaksi. MOPON JA MÖNKIJÄN KÄYTÖN PELISÄÄNNÖT KÄYTTÖÖNOTTO Osana tuotantopalveluiden ajoneuvokonseptia voidaan yt menettelyä noudattaen ottaa jakelun työvälineenä 22.4.2003 lukien käyttöön mopo / mönkijä seuraavia ohjeita noudattaen KÄYTTÖYMPÄRISTÖ Jaksu kehittämishankkeen ajoneuvokonseptissa on kuvaus kulkuvälinevaihtoehdoista ja niiden soveltuvuudesta erityyppisiin olosuhteisiin. Mopo / mönkijä soveltuu korvaavaksi jakelun työvälineeksi taajamien pienja rivitalo alueille. Suositeltava kärryllä - tai polkupyörällä nykyisin

jaettavan, mopolla / mönkijällä korvattavan jakelureitin ajettavan matkan pituus on n.10-25 kilometriä. Jakeluautoreittiä ei korvata mopolla / mönkijällä. Mopon / mönkijän käyttö perustuu kirjallisesti ilmaistuun vapaaehtoisuuteen. Mopo- / mönkijäasialla ei ole yhteyttä jakelun palkkajärjestelmän h-osan arviointiin. Vapaaehtoisuudella tarkoitetaan 1) pääsääntöisesti ympärivuotiseen mopon / mönkijän käyttöön sitoutumista. Luottamusmiehellä on oikeus suunnitteluvaiheessa varmistaa paikallisen yt menettelyn mukaisesti vapaaehtoisuuden toteutuminen. Mikäli mopo- / mönkijäreitiksi soveltuvalla reitillä työskentelee henkilö, joka ei ole vapaaehtoinen mopon / mönkijän käyttäjä, tulee tällaiselle henkilölle turvata mahdollisuus työskennellä kärry- polkupyörä tai jakeluautoreitillä. Tämä ratkaisu ei saa aiheuttaa henkilön osa aikaistamista. 1) Mikäli mopoa / mönkijää käyttävä henkilö haluaa pois ko. reitiltä, tulee hänelle kuukauden sisällä järjestää muulla kulkuvälineellä jaettava reitti. Mopolla / mönkijällä suoritettavan jakelun tulee tapahtua tieliikennelain mukaisesti - aina tien oikeata puolta ja tien ylitykset minimoiden. TYÖAIKA KUN TYÖVÄLINETTÄ KÄYTTÄÄ VAPAAEHTOINEN ALLE 50 VUOTIAS HENKILÖ Keskimääräinen päivittäinen työaika määritellään mopolla / mönkijällä jaettavalla jakelureitillä seuraavasti: Reitin kaikki mopolla kuljettavat matkat 0,0045 minuuttia / metri. Pysähdyslisä 0,129 minuuttia / pysähdys. Pysähdyslisään sisältyy laatikolla tai laatikkoryhmällä käveltävät matkat. Muut matkat, joita mopolla / mönkijällä ei voi ajaa, määritellään jalankulkunormin mukaisesti. Kävely laatikolla / laatikkoryhmällä Kävelystä laatikkoryhmällä annetaan kävelynormin mukaista lisäaikaa niissä tapauksissa, joissa keskimääräinen laatikkoryhmällä kävelyyn pysähdyslisään sisältyväksi määritelty 3 metriä ylittyy. Laskentakaava on pysähdykset kertaa 3 metriä. Esim. jos pysähdyksiä on 100 kpl. ja laatikkoryhmällä kävelyä on reitillä yhteensä 400 metriä, (laskentakaava 100 pysähdystä x 3 metriä = 300 metriä) merkitään kävelymatkaksi erotus 100 metriä. Tarkistus suoritetaan, jos on aihetta epäillä keskimääräisyyden ylittyvän. Huolto ja tankkausaika määritellään jakeluautolle laaditun tankkauskertoihin perustuvan taulukon mukaisesti. Kulkuvälineeseen

liittymättömien tehtävien osalta noudatetaan voimassaolevaa työajanlaskentaohjetta. TYÖAIKA KUN TYÖVÄLINETTÄ KÄYTTÄÄ VAPAAEHTOINEN YLI 50 VUOTIAS HENKILÖ Keskimääräinen päivittäinen työaika määritellään mopolla jaettavalla jakelureitillä seuraavasti: Reitin kaikki mopolla / mönkijällä kuljettavat matkat 0,0075 minuuttia / metri. Pysähdyslisä 0,129 minuuttia / pysähdys. Pysähdyslisään sisältyy laatikolla tai laatikkoryhmällä käveltävät matkat (keskimäärin 3 metriä/pysähdys). Kts. edellinen. Muut matkat, joita mopolla / mönkijällä ei voi ajaa, määritellään jalankulkunormin mukaisesti. Huolto ja tankkausaika määritellään jakeluautolle laaditun tankkauskertoihin perustuvan taulukon mukaisesti. Tätä mahdollisuutta voidaan käyttää myös alle 50 vuotiaan kohdalla silloin, kun sillä on mahdollisuus vaikuttaa esim. työterveyshuollon tai jakelusta vastaavan toteamaan todelliseen jaksamisongelmaan. Lisäksi jaksamiseen liittyvissä kulkuvälineratkaisuissa, kun kyseessä on pien- tai rivitaloalue, on yli 50- vuotiaalla oikeus käyttää sähköpyörää mopon / mönkijän vaihtoehtona. AJOKORTTIVAATIMUKSET Mopolla jakelua suorittavalla jakajalla tulee olla mopokortti, mikäli hän on syntynyt vuonna 1985 tai sen jälkeen. Mopon kuljettamiseen ei vaadita mopokorttia, jos henkilä on täyttänyt 15 vuotta ennen 1.1.2000. Mönkijän kuljettamiseen vaaditaan aina kuitenkin vähintään mopokortti. VARUSTEET JA KOULUTUS Mopolla / mönkijällä jakelua suorittavalla jakajalla tulee olla tuulen, ajoviiman ja sateen pitävä suoja-asu, kypärä alushuppuineen, mopolla / mönkijällä ajoon suunnitellut käsineet, ajokengät sekä riittävä välivaatetus. Mopossa / mönkijässä tulee olla erityisesti mopolla / mönkijällä suoritettavaan jakeluun suunnitellut laukut telineineen. Ajoneuvokohtaista kantavuutta ei saa ylittää. Ennen käyttöönottoa tulee jakajan saada ammattitaitoista koulutusta, perehdytys mopon / mönkijän teknisiin ominaisuuksiin ja varsinaiseen käyttöön ajoharjoituksineen. Koulutukseen tulee sisältyä myös hallintalaitteiden käyttö ja merkitys, mahdolliset säädöt, mopoja / mönkijää

koskevat liikennesäännöt, oikea lastaus, liikenteen vaarat ja mahdollisten huollettavien sekä rikkoutuvien kohteiden tunnistaminen. Jakajalla tulee olla myös koulutusta mopon / mönkijän päivittäiseen huoltoon ja yleiseen kunnossapitoon turvallisuuden takia (esim. tuoreöljyn sekä polttoaineen lisäys että ketjujen voitelu). Määräaikaisista huolloista vastaa työnantaja sovittavien periaatteiden mukaisesti. Mahdollisista ajon estävästä rikkoutumisesta tulee olla olemassa toimintatapaohje jakelunlähtöpisteittäin. MOPON TAI MÖNKIJÄN SÄILYTYS Mopon / mönkijän säilyttämiseen tulee olla erilliset tilat. Jakelun työskentelytilat eivät tule kysymykseen säilytyksessä. OHJEET TYÖSKENTELYSTÄ POIKKEUKSELLISISSA SÄÄOLOSUHTEISSA Mopoa / mönkijää käytettäessä noudatetaan voimassa olevia ohjeita työskentelystä poikkeuksellisissa sääolosuhteissa. Ne toimipaikat, joissa mopoa / mönkijää tullaan käyttämään, tekevät yksilöidyn suunnitelman sääolosuhteiden huomioimisesta korvaavien jakelujärjestelyiden käyttöönotosta. HENKILÖSTÖVAIKUTUKSET Mopon / mönkijän käyttöönotossa noudatetaan Jaksu loppuraporttiin kirjattuja periaatteita. KULKUVÄLINEKORVAUS Kulkuvälinelisä mopon / mönkijän käytöstä on I kl:ssa 35,59 euroa ja II kl:ssa 34,36 euroa kuukaudessa. Kuukausipalkkaisen osa aikatyötä tekevän ja tuntipalkkaisen kulkuvälinelisä on I kl:ssa 0,22 euroa / tunti ja II Kl:ssa 0,21 euroa / tunti.

TYÖSKENTELY POLKUPYÖRÄ JA MOPO- / MÖNKIJÄJAKELUREITEILLÄ POIKKEUKSELLISISSA SÄÄOLOSUHTEISSA Jakelureittien suunnittelu Valittaessa työvälineitä (polkupyörä, mopo / mönkijä) jakelureiteille, tulee jo suunnittelussa ottaa huomioon jakelureittien olosuhteet ja jakajien mahdollisuudet selviytyä eri olosuhteissa eri työvälineillä. Työnjohdon tulee huolehtia siitä, että henkilöstöllä on käytettävissään tarpeellinen suojavaatetus ja -välineet (mm. polkupyöräkypärät, kypärähuput, liukuesteet, mopolle / mönkijälle määritellyt ajovarusteet) ja että niitä myös käytetään. Liikkumisen turvaamiseksi talviolosuhteissa tulee myös huolehtia siitä, että Postin polkupyörät/mopot / mönkijät on varustettu nastarenkailla ja että kulkuvälineet on huollettu niistä annettujen ohjeiden mukaisesti. Poikkeukselliset sääolot Ilmastollisilla poikkeusoloilla tarkoitetaan sitä, että lämpötila jakeluun lähdettäessä on niin alhainen, että siitä voi aiheutua terveydelle vaaraa. Samoin, jos runsaasta lumisateesta tai liukkaudesta johtuen jakelureitin tiet tai osa niistä on sellaisessa kunnossa, että polkupyörällä/mopolla / mönkijällä liikkuminen ei ole turvallista eikä tarkoituksenmukaista. Terveydelle mahdollisesti aiheutuvan vaaran arvioimiseen vaikuttavat ulkolämpötilan lisäksi mm. tuulen voimakkuus ja ilman kosteus sekä matkan pituus, maasto-olosuhteet ja yksilölliset seikat Polkupyöräreiteillä edellä mainittuna poikkeusolosuhteena pidetään mm. sitä, kun lämpötila jakeluun lähdettäessä on alle -20 C. Mopon / mönkijän käytön osalta erityisesti liukkaudella ja lumiolosuhteilla on edellä mainitun lisäksi vaikutusta turvalliseen liikkumiseen jakelureitillä. Mikäli mopoa / mönkijää käyttävä henkilö kokee edellä mainituista syistä johtuen työturvallisuutensa vaarantuvan, on hänellä oikeus omaan harkintaansa perustuen varautumissuunnitelman mukaiseen jakelutapaan. Edellä viitattu suosituslämpötila on mopon osalta 10C. Erityistä huomiota on kiinnitettävä tuulen voimakkuuteen määriteltäessä ilman

todellista lämpötilaa. (Peruste: Työterveyslaitoksen tutkimus: Postinjakelu mopolla kylmässä) Poikkeukselliset olosuhteet todetaan tapauskohtaisesti työnjohdon ja jakeluhenkilöstön tai heidän edustajiensa kesken. Työnjohto on kuitenkin työturvallisuuslain perusteella aina vastuussa ja valvontavelvollinen siitä, että työskentely tapahtuu olosuhteissa, joissa työntekijä ei joudu alttiiksi terveydellisille vaaroille eikä tapaturmille. Jos normaali jakelutyö polkupyörällä tai mopolla / mönkijällä tapahtuvassa jakelussa em. seikoista johtuen todetaan mahdottomaksi, tulee jakelutyö järjestää ensisijaisesti Postin autolla tapahtuvaksi. Jos tätä mahdollisuutta ei ole käytettävissä niin vaihtoehtoja ovat jakajan oma auto tai vuokra-auto. Käytettäessä jakajan omaa autoa maksetaan normaali auton kilometrikorvaus. Polkupyöräreitti on mahdollista korvata myös liikkumalla jalan, mutta vain niissä tapauksissa,kun pp-reitin pituus on alle 7 km ja jakelussa on mahdollisuus käyttää kärryä apuvälineenä. Myös reitin jakaminen kahden henkilön tekemäksi voi tulla kyseeseen. Vaihtoehtona jakelun toteutukselle poikkeuksellisissa sääoloissa tulee harkita myös jakeluosuuden aloittamisen myöhentämistä. Jakelutoimipaikoissa tulee olla reittikohtaiset varautumissuunnitelmat polkupyörä/mopo- / mönkijäreittien jakelujärjestelyistä poikkeuksellisissa sääolosuhteissa. Varautumissuunnitelma sisältää reittikohtaisen arvioinnin kunkin jakelureitin riskeistä sekä vaihtoehtoisen toimintatavan poikkeuksellisissa sääoloissa. Varautumissuunnitelmat käsitellään ja niiden noudattamista seurataan alueellisissa yt ryhmissä. Nämä ohjeet koskevat sekä perus- että varhaisjakelua.