ONKO TÄMÄ VIIMEINEN UUTIS-VAINIKKALA?

27. VUOSIKERTA /12. NUMERO (323.) (painos 350 kpl) Irtonumero 3 5.12.2014 Vainikkalan kylän tiedotus- ja uutislehti Uutis-Vainikkala on viihdyttänyt lukijoitaan enemmän tai vähemmän 27 vuosikertaa. Monistenippuna aloittaneen lehden ensimmäinen numero näki päivänvalon vuonna 1988 Sauli Vainikan toimesta. Monien vuosien aikana lehteen on mahtunut iloja ja suruja, mielenkiintoisia muisteluja ja ajankohtaista uutisointia. Historia on todella värikäs, kun taaksepäin katsoo. Sauli siirtyi päätoimittajuudesta pois vuoden 2006 lopulla ja ruoriin tarttui Suhosen Teppo. Syitä ja seurauksia Viime vuosien uutisten luonne on valitettavasti ollut enimmäkseen negatiivista, kun palvelut yksi toisensa jälkeen on karsittu kylältä ja Vainikkalan kuihtuminen on kyllä kaikkien tiedossa. Yksi hengissä pyristellyt palvelu on juurikin ollut, painoa lukuun ottamatta talkoovoimin toteutettava kylälehti. Lehden tulevaisuus on kuitenkin nyt vaakalaudalla enemmän kuin koskaan. Päätoimittaja Teppo Suhonen on ilmoittanut vetäytyvänsä tehtävästään tämän vuoden ja tämän joulukuun numeron jälkeen. Syyt ovat lähinnä yksityiselämään liittyvät, toki positiiviset muutokset. Edellistä päätoimittajaa Saulia on kysytty takaisin tehtävään, mutta takaisinpaluu ei tietenkään ole helppo asia. Sitä kannattaa harkita tarkkaan. Ja harkintaa aiheuttaa myös itse lehden jatkuminen. Onko enää järkeä julkaista lehteä kylältä, jossa on aina vain ne samat tapahtumat ja lehdessä aina samat naamat ja pilkkitulokset? Kylältä, josta jokainen palvelu on alas ajettu nopealla tempolla? Nykyään moni paperinen julkaisu on siirtynyt jo sähköiseen muotoon, tai uutisia on ollut luettavissa kylien kotisivuilta. Lehdentekokustannukset ovat pysyneet hyvällä kohtuullisella tasolla jo pitkään, mutta tulevaisuudessa tilausmaksua joudutaan väistämättä korottamaan. Korotuspaineita oli jo viime vuonna, mutta silti päätettiin jatkaa samalla hinnalla edelleen. Jos lehti vielä tulevaisuudessa ilmestyy, vuosikerran hinnaksi arvioidaan 20 euroa. Nyt tarvitaan myös lukijoiden apua. Kerro palautteen muodossa, mitä mieltä olet. Kannattaako lehteä jatkaa, mikä siinä on hyvää, mikä huonoa. Palautetta voit laittaa lehden takakannesta löytyviin yhteystietoihin. Ensisijainen palautelaatikko: uutis-vainikkala@suomi24.fi Nyt on harkinnan paikka ONKO TÄMÄ VIIMEINEN UUTIS-VAINIKKALA? Olkoon rauha maas ja ihnisil hyvä tahto. Rauhaisaa joulunaikaa ja hyvää uutta vuotta toivottaa Vainikkalan kylätoimikunta Paloturvallista joulua ja uutta vuotta! Vainikkalan VPK Ainakin vielä kerran Uutis-Vainikkalan ilmestyminen on kuitenkin turvattuna yhden numeron verran. Sillä eihän kukaan pitkäikäinen kumppani poistu hyvästelemättä, joten ainakin tammikuussa siis tulee vielä uusi lehti. Jatkosta ei vielä tiedä kukaan. Joulukuun aikana tehdään päätös lehden ilmestymisestä tulevaisuudessa. Sinä päätoimittajaksi? Olisiko sinulla mielenkiintoa tarttua uusiin haasteisiin ja lähteä mukaan pyörittämään Uutis-Vainikkalan tekoa kapteenin tuolilta käsin? Onko sinulla kirjoitustaito ja uutisten havainnointikyky hallussasi? Ota toki yhteyttä nykyisiin toimittajiin, jos haluat kokeilla lehtemme päätoimittajuutta. Kerromme mielellämme lisää. Toimitus Lappeen Riennon Vainikkalan kyläosasto tarjoaa JOULUPUUROA ITSE KULLEKIN SÄÄDYLLE ravintola Ukko-Pekassa perjantaina 19.12. kello 18-20 Tarjoiluun kuuluu puuroa, glögiä, kahvia ja piparia Koko perheen voimin puuroa maistamaan, ikään, kokoon, sukupuoleen katsomatta! TERVETULOA! Tässä numerossa mm. Onko tämä viimeinen Uutis-Vainikkala?... 1 Joulupuuroa itse kullekin säädylle... 1 Pääkirjoitus: Aika aikaa kutakin, osa 2... 2 Lappeen Riennon uutisia... 3 Kylätarinoista uusintapainos... 3 Kuukauden kulttuuritärppi: Sykettä syksyyn... 4 Kylätietäjän kymmenen kysymystä... 5 Telkjärven vedekorkeuden seuranta... 5 Vainikkala Joulukuu 1944... 6 QR-koodi... 7 Uudenvuoden vastaanotto urheilukeskuksessa... 7 Jokitalkkaria hymyilyttää... 8 Talvisota syttyy: Ilmavalvontalottana Vainikkalassa... 9 Koulumuistoja: Vainikkalan kansakoulussa... 10 Kiiviset ja Soraset - Katselmus Alajoella... 11 Vainikkalan historiaa kuvin ja sanoin... 12 1

Kalenteriin on sijoitettu nyt tiedossa olevat tapahtumat kylässä ja lähialueilla. Ilmoitathan tapahtumasi mukaan kalenteriin, vaikka osoitteeseen uutis-vainikkala@suomi24.fi Muutokset voivat olla mahdollisia, ajanmukainen kalenteri päivittyy lähes joka päivä osoitteessa www.ekarjala.fi/kylat/vainikkala. 2 TAPAHTUMAKALENTERI JOULUKUU 2014 >>> Päivä Tapahtuma Paikka Klo 05.12. pe Uutis-Vainikkala 12/2014 ilmestyy 06.12. la Kynttiläkirkko Simolan vesitorni 15.00 15.12. ma Joululounas ravintola Ukko-Pekka 16.12. ti Joululounas ravintola Ukko-Pekka 18.12. to Kauneimmat joululaulut seurakuntatalo 19.12. pe Puuroilta ravintola Ukko-Pekka 18.00-20.00 20.12. la Pikkujoulut ravintola Ukko-Pekka 21.00-1.30 25.12. to Sanajumalanpalvelus seurakuntatalo 10.00 31.12. ke Uudenvuoden vastaanotto urheilukeskus 20.00 VIIKOTTAISET VAKIOTAPAHTUMAT Vainikkalan koulu maanantai Lentopalloa sekavuoro........klo 18.30-21.00 torstai Lentopalloa sekavuoro........klo 18.30-21.00 perjantai Lasten jumppa.................klo 17.45-18.15 Naisten jumppa................klo 18.15-19.15 Miesten jumppa...............klo 19.15-20.15 Vainikkalan seurakuntatalo maanantai Avoin päiväkerho................ klo 9.00-11.30 maanantai VPK:n hälytysosaston harjoitukset. klo 18.00-20.00 keskiviikko VPK:n nuoriso-osaston harjoitukset. klo 18.00-20.00 TERVETULOA LIIKUNNAN JA HARRASTUSTEN PARIIN, MYÖS LÄHIALUEILTA! Joulupukki, joulupukki! Riennon monivuotinen joulupukki kiertää jälleen aattoillan hämyssä etsien Vainikkalan kilttejä lapsia. Jos haluat pukin piipahtavan myös teillä, soita ja varaa joulupukki Suhosen Tepolta numerosta 040 5594773. Varausaika on 15.-19.12. Muista toimia heti, varauslista täyttyy nopeasti! Tuttuun tyyliin pukki heittää tilisiirtokaavakkeen postilaatikkoon ja maksun summa määräytyy edelleen omantunnon mukaan. Lappeen Riento, Vainikkalan kyläosasto ESKOTE:n liikkuva palveluyksikkö Mallu-auto Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä haja-asutusalueen palveluja täydentää Mallu klinikka-auto, jossa sairaanhoitaja pitää vastaanottoa ja antaa terveysneuvontaa. Sairaanhoitaja muun muassa - tekee pieniä toimenpiteitä, kuten tikkien poistoa ja korvahuuhtelua - rokottaa tarvittaessa - ottaa vastaan uusittavia lääkereseptejä - ottaa pika-laboratoriotutkimuksia Syksyn Malluvuorot tiistaisin klo 13.20-14.20: 9.12. ja 23.12. Haapajärven kylätalo, Vainikkalantie 765 Ajanvaraus puh. 05 352 7260 tai www.hyvis.fi HUOM! ei pysähdy enää Vainikkalassa! PÄÄKIRJOITUS Aika aikaa kutakin, osa 2: Kuin viimeistä päivää Kirjoitin lokakuun lehteen pääkirjoituksen otsikolla Aika aikaa kutakin. Tällä kirjoituksella oli ihan oma merkityksensä, kuten siinä tekstissäkin mainitsin. Ja aika moni sen osasi kirjoituksesta lukeakin ja tultiin ihan henkilökohtaisesti kylällä kysymään, että onko todella näin, olivatko he oikeassa. Kyllä, oikeassa olivat. Viestin salaperäinen sisältö koski poisjääntiäni Uutis-Vainikkalan päätoimittajan pestistä. Matka lehden parissa on ollut mielenkiintoinen. Ryhdyin vuonna 2004 Saulin kanssa toimittamaan lehteä vuorokuukausin ja sitten 2007 tammikuun numerosta olen tehnyt päätoimittajan toimet jokaiselle lehdelle. Vuosien varrelle on sattunut lukuisia hienoja uutisoitavia asioita, mutta varjopuolena on ollut monen palvelun päättyminen tällä aikavälillä. Pankki, kauppa, kirjasto, päiväkerho ja koulu, sekä Nurmisen terminaali suljettiin juuri päätoimittajuuteni aikana. Niistä on ollut äärimmäisen raskasta kirjoittaa. Oman kylän poikana on edelleen hankalaa käsittää, että niin paljosta olemme joutuneet luopumaan. Toisaalta ilolla olen sitten kirjoittanut myös reilusti positiivisiakin juttuja. Kylällä kuitenkin elää edelleen pienoinen talkoohenki ja pieni ryhmä uutteria ihmisiä jaksavat pyörittää monennäköistä toimintaa, aina urheilukisoista vaelluksiin ja musiikkitapahtumiin. Ja olen onnellinen, että saan kuulua juuri noihin järjestelyhaluisiin talkoolaisiin. Talkoilla on väkerretty myös tätä lehteä. Ainoa, mihin rahaa kuluu, ovat paino ja postitukset. Ilman runsaslukuista tilaajamäärää ei lehteä ylläpidettäisi enää millään. Toivottavasti lehden jatkumolle löydetään joku ratkaisu. Uusi päätoimittaja ja uusi alku. Uuden alun vuoksi itsekin siirryn pois tehtävästäni. On tullut aika putsata pöytä ja aloittaa elämään uudelleen. Tarkennan vielä, etten minkään henkilökemian tai vihanpidon vuoksi tästä luovu, vaan ihan elämäntilanteeni muuttumisen myötä ja omasta halusta. Halusta keskittää energia ja jaksaminen vain itselleni henkilökohtaisesti tärkeisiin asioihin. Toivottavasti ymmärrätte. Tämä on siis viimeinen pääkirjoitukseni Uutis-Vainikkalan päätoimittajana. Olo on hieman omituinen. Kiitos kaikille lukijoillemme, ilman teitä tätä lehteä ei olisi olemassa. Viettäkää rauhallinen joulu ja pitäkää toisistanne huolta. Ja toki muistakaa edesmenneitä rakkaitannekin. Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2015 Teppo Suhonen Itsenäisyyspäivän kynttiläkirkko Simolassa Lappeen seurakunta yhdessä kyläläisten ja pyhäkoululaisten järjestää kynttiläkirkon Vesitornin pihalla Simolan asemanseudulla Itsenäisyyspäivänä 6.12. klo 15. Ota mukaasi kynttilälyhty tai taskulamppu. Tarjolla lämmintä mehua. KYLÄAVUSTAJA HALUAA AUTTAA Tarvitsetko apua lumitöissä, puiden pilkkomisessa, metsätöissä tai muissa arkisissa askareissa? Tilaa kyläavustaja Vili Tilli avuksesi tai tekemään työ puolestasi soittamalla Esko Ontroselle,puh 040 544 4501. Hinta yhdistyksen jäsenille 10 EUR/tunti, minimilaskutus 2 tuntia. Myötävirtaan ry

Kylätarinoista uusintapainos Voimaa Vainikkalasta - Sisua Simolasta -hankkeessa kerätty tarinavihkonen on saanut sen verran kiinnostusta niin Vainikkalassa kuin Simolassakin, että vihkosesta on aikomus teettää lisäpainos. Vihkosen hinta on vielä avoin, mutta arvio on kymmenen euron paikkeilla. Painos on tarkoitus teettää alkuvuonna 2015, jonka jälkeen kylätoimikunnat voivat toimittaa vihkosia niitä tilanneille. Ennen uusintapainoksen tilaamista olisi hyvä päivittää tarinat ajan tasalle ja korjata mahdolliset asiavirheet. Mikäli tiedossasi on virheellinen tarina ja tiedät kuinka asia todellisuudessa tapahtui, pyytäisin korjattua versiota ensisijaisesti sähköpostilla osoitteeseen saarakiesi@gmail.com, tai vaihtoehtoisesti voi soittaa numeroon 040-7314202. Toivoisin muutokset vuoden 2014 loppuun mennessä, jolloin uusi painos saataisiin heti alkuvuodelle 2015. Minuun voi myös ottaa yhteyttä mikäli olet kiinnostunut tilaamaan paperisen version itsellesi, vihkosia tilataan vain etukäteen sovittu määrä. Tarinat ovat edelleen sähköisesti ilmaiseksi luettavissa Vainikkalan kyläsivuilla, osoitteessa http://kylat.ekarjala.fi/vainikkala/vainikkalan-historiaa-kuvin-ja-sanoin/. Tarinaterveisin Saara Merritt Lappeen seurakunnan TAPAHTUMIA Vainikkalan seurakuntatalolla Rikkiläntie 38. (Ellei toisin mainita) Kauneimmat joululaulut ja joulupuuro torstaina 18.12. klo 18, Mika Lehtola Sanajumalanpalvelus joulupäivänä torstaina 25.12. klo 10, Anni Paukkala ja Johanna Sientola Lappeen Riennon uutisia Lappeen Riennon Vainikkalan kyläosaston vuosikokouksessa marraskuun 23. päivä valittiin jälleen toimihenkilöt ja jäsenet, päätettiin tapahtumien ajankohdat ja mietittiin muuta mukavaa, erityisesti talviliikuntaan liittyviä asioita. Kaukalon kunnossapito tullaan jälleen hoitamaan johtokuntalaisten voimin. Kyläosaston johtokunnan kokoonpano vuodelle 2015 puheenjohtaja Hannu Putkonen Sihteeri ja rahastonhoitaja Teppo Suhonen Erovuoroiset jäsenet valittiin kausille 2015-16 Timo Hiiri, Jouni Kiero, Teijo Kiero, Teppo Suhonen, Sanna Vanhatalo Vuoden 2015 loppuun jatkavat jäsenet Jarmo Kiero, Sari Kiero, Hannu Putkonen, Sami Rusanen, Jorma Skippari, Jarkko Vainikka Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Tapahtumien perässä vahvistettu päivä. Lasten hiihdot ja talvirieha 1.3. klo 13.00 Hullut kävelyt 16.5. klo 14.00 Kyläpyöräily 24.5., ja 9.8. Räminää & Pauketta 23.5. klo 14.00 Lentopalloturnaus 18.7. klo 10.00 Yleisurheilukilpailut - mm. lasten 3-ottelut, kuulakisa 6.9. klo 13.00 Kuntosali ja kuntorata, kiekkokaukalo Hiihtomaatoiminta Joulupukkipalvelu Joulupuuroilta Riennon mahdollinen avunanto muille tahoille - talkoot - järjestyksenvalvojatoiminta - liikenteenohjaus Muu johtokunnan ideoima toiminta - lumikenkävuokraus - tapahtumat teatterilla Lumiset oksat vihreän puun, kimmeltää valossa jouluisen kuun. Katsoen tähtien hopeista nauhaa, toivomme jouluusi lämpöä, rauhaa. Rauhallista joulua ja liikunnan iloa vuodelle 2015! Lappeen Riento, Vainikkalan kyläosasto 3

Kuukauden kulttuuritärppi Sykettä syksyyn Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2015! Vainikkalan Asemaparkki Oy http://www.vainikkalaparkki.fi Lappeenrannan Willitys (kuva Maarit Leinonen) Uusi kirjastoauto Willitys aloitti liikennöinnin 11.1.2012. Kirjastoauto Willitykseen sopii kerrallaan noin 5 000 nidettä. Auton kokoelmaa vaihdetaan ja täydennetään päivittäin. Kirjastoauton välityksellä voi tilata kirjoja, joita auton kokoelmissa ei ole, pää- tai sivukirjastojen kokoelmista. Varauksen voi tehdä joko autossa, kirjastoissa tai soittamalla auto-osaston puhelimiin. Kirjastoautoon voi palauttaa myös muista toimintapisteistä lainattuja kirjoja. Willityksen liikennöinti Vainikkalassa JOKA VIIKKO KESKIVIIKKOISIN klo 17.10-17.40 Rikkiläntie 38 (seurakuntatalo) ja klo 17.45-18.00 Rikkiläntien ja Rintelänkujan risteys (uimarannan parkkialue) PARITON VIIKKO KESKIVIIKKONA klo 18.10-18.25 Hiivaniementie/Ukonniityntie risteys Tervetuloa tutustumaan kirjastoauton palveluihin! Marraskuun alussa YLE laajensi television draamasarjatuotantoaan. Sairaalamiljööseen sijoittuva, 20-osainen Syke - sarja kuvaa sairaalan draamaosastolla työskentelevien hoitajien arkea. Pääosissa esiintyvät mm. Iina Kuustonen, Leena Pöysti, Tiina Lymi sekä Kotikadun Eeva Mäkimaana paremmin tunnettu Lena Meriläinen. Hektinen työelämä ja sen sovittaminen koti- ja perhe-elämään, ihmissuhdekysymykset työyhteisössä ja hoitotyön kuormittavuus ovat sarjan pääteemoja. Viimeisimmällä parilla - kolmella suomalaisella sukupolvella on ollut omat, suositut sairaalasarjansa televisiossa; 1980-luvulla maassamme katsottiin antaumuksella saksalaista Vuoristosairaalaa ja siitä siirryttiin amerikkalaiselle Teho-osastolle. 2000-luvulle tultaessa lukemattomat uusinnat edellä mainituista sarjoista nähnyt katsojakunta (tai ainakin osa heistä) siirtyi neloskanavan Greyn Anatomia-sarjan katsojiksi. Syke täydentää sairaalasarjojen jatkumoa suurenmoisesti, vielä 14 jakson verran. Kotimainen draamatuotanto on tässä tapauksessa onnistunutta. Sarja on realistinen ja aikaamme hyvin leikkaava kuvaus nykyaikaisen traumapoliklinikan toiminnasta ja sen henkilökunnan elämästä. Se myös sopii monenikäisille katsojille. Ylen Uutiset kertoi marraskuun alussa, että Syke-sarja on kerännyt jo alustaan alkaen miljoonayleisön. Sarjan ensimmäistä osaa seurasi tv:stä ja Yle - Areenasta yhteensä 1 159 000 katsojaa. Eräs pääosan esittäjistä, Tiina Lymi sanoi haastattelussa taannoin näin: Sykkeessä ihmiset näyttävät oikeasti väsyneiltä, jos he ovat sitä. Hoitajat ja lääkärit tekevät oikeasti aika rankkaa duunia, ja kyllä sen pitää näkyä. Siinä mielessä sarja tuntuu aidolta ja eurooppalaiselta verrattuna joihinkin jenkkivastineisiin. Syke sarjan uudet jaksot keskiviikkoisin YLE TV 2:lla klo 21 alkaen. Uudet jaksot ovat katsottavissa ennakkoon sunnuntaisin klo 19 alkaen. Tässä linkki Sykkeen omalle sivulle: http://yle.fi/aihe/syke, tuolta löytyvät mm. sarjan ohjaajan ja näyttelijöiden haastattelut. Lämmintä Joulunaikaa! t: Kimmo Hyvärinen Hiihtomaan laavu Nuotion poltto on sallittu Hiihtomaan laavun edustalla 1.10.2014 15.4.2015 Kuivaa polttopuuta on laavun penkkien alla. Mukavia nuotiohetkiä! Myötävirtaan ry 4

Seuraamme vedenpinnan korkeutta ranta-asukkaiden näkökulmasta katsoen. Savolahdessa järvi on hiekkapohjainen ja kiviä rannalla, joihin on vuosikymmenten aikana jääneet jäljet vedenpinnan vaihteluista. Ohessa päivämääriä tältä kesältä ja kuva hyvästä merkkikivestä, jossa on hyvin selvät vesiviivat. 25.07.2014 vedenpinnan alaraja alitettu, 26.06.2014 vedenpinnan yläraja kesällä. Kuva Anja Sipiläinen Telkjärven vedenkorkeuden seuranta Vertailuajan suurin vedenkorkeus 34,55 m (31.5.2014) Vertailuajan alhaisin vedenkorkeus 33,48 m (17.8.2014) Vertailuajan huippuarvojen erotus 107 cm (Vertailuaika 10.2.2014 1.12.2014) Kulunut syksy on jatkunut ilman pitkiä sadejaksoja ja Telkjärven vedenkorkeus on pysynyt vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen alhaisena. Vesi alkoi viikon 39 aikana hitaasti kohota, mutta nousujakso jäi lyhytaikaiseksi ja korkeus alkoi jälleen hitaasti alentua. Vertailun vuoksi palautettakoon mieleen edellisen vuoden lopun lukema 34.46 (29.12.2013). Ero tämän vuoden joulukuun ensimmäisen päivän arvoon on huomattava, 65 cm. Voitte myös itse seurata lähes reaaliaikaista mittausta netistä. Ympäristöhallinnon yhteisten verkkosivujen vedenkorkeusseuranta löytyy osoitteesta http://wwwi3.ymparisto.fi/i3/realtime/kas.htm Toimitus Telkjärven vedenpinnan taso maanantaisin klo 8-9 vk 7...33,80 vk 8...33,81 vk 9...33,82 vk 10...33,86 vk 11...33,82 vk 12...33,92 vk 13...33,94 vk 14...33,95 vk 15...33,84 vk 16...33,84 vk 17...33,88 vk 18...33,81 vk 19...33,77 vk 20...33,97 vk 21...34,37 vk 22...34,14 vk 23...34,51 vk 24...34,29 vk 25...34,03 vk 26...33,87 vk 27...33,82 vk 28...34,19 vk 29...33,91 vk 38...33,55 vk 30...33,73 vk 39...33,51 vk 31... 33,xx vk 40...33,70 (laitevika) vk 41...33,68 vk 32... 33,57 vk 42...33,65 (tolpasta) vk 43...33,62 vk 33...33,50 vk 44...33,61 vk 34...33,49 vk 45...33,61 vk 35...33,49 vk 46...33,75 vk 36...33,55 vk 47...33,92 vk 37...33,57 vk 48...33,82 vk 49...33,81 Kylätietäjän kymmenen kysymystä Oletko kylätietäjä? Onko Vainikkalan ja lähikylien nykypäivä ja historia hallinnassa? Voit testata tietosi vastaamalla kymmeneen kyläkysymyksen. Kysymykset on poimittu vanhojen kylälehtien sivuilta. Oikeat vastaukset löydät tammikuun lehdessä. Toimitus 1. Vuoden 2000 presidentinvaalissa voittaja oli Tarja Halonen. Vaalissa käytiin kaksi kierrosta koska ensimmäisessä, tammikuun 16 päivä suoritetussa vaalissa kukaan ehdokkaista ei saanut tarvittavaa yli 50 % annetuista äänistä. Kuinka paljon ääniä Tarja Halonen sai Vainikkalan äänestyspaikan ensimmäisen vaalin äänestyksessä? 2. Mikä oli vuoden 2000 alussa kertalipun hinta linja-autoissa ja linjatakseissa yhteysvälillä Vainikkala Lappeenrannan keskusta (30 km)? 3. Kuinka monta lainaajaa tilastoitiin Vainikkalan kirjaston lainaajiksi vuonna 1999? 4. Mikä oli määrätty Uutis-Vainikkalan vuonna 2000 järjestämän valokuvauskilpailun aiheeksi? 5. Kuka veti Vainikkalan koululla lasten Tenavaliikuntaa vuoden 2000 kevätkaudella? 6. Kuka laati Uutis-Vainikkalan sanasokkelot alkuvuoden 2000 lehtiin? 7. Vainikkalan musiikkihistoria koostuu monesta orkesterista ja monesta musiikin ja laulun taitavasta henkilöstä. Ketkä muodostivat Soundikirroosi nimisen kokoonpanon ja milloin orkesteri oli kasassa? 8. Kuinka monta kylää oli mukana vuoden 2000 Kyläpyöräilyssä ja mitkä nykyisessä Kyläpyöräilyssä mukana olevista kylistä eivät vielä osallistuneet tapahtumaan? 9. Ketkä toimivat Vainikkalan koulun opettajina lukuvuonna 1999-2000? 10. Millä joukkueella Vainikkalan lintuharrastajat osallistuivat vuoden 2000 Tornien taistoon? Vastaukset lokakuun kylätietäjän kymmeneen kysymykseen 1. Alajoen ylittävä Korpelantien silta valmistui vuoden 2002 syyskuussa. (Uutis-Vainikkala 10/2002) 2. Alajoen ylittävän Korpelantien sillan rakensi Tieliikelaitos. (Uutis-Vainikkala 4/2002) 3. Korpelantien sillan kustannusarvio oli 300340 euroa, sisältäen penkereet. (Uutis-Vainikkala 4/2002). 4. Korpelantien sillan rakentamisen ehto oli Tielaitoksen rahoitus, ja tässä onnistuttiin. Tielaitos myönsi rahoitusta 65 % kokonaiskustannuksista, Lappeenrannan kaupungin lupaama osuus oli 20-25 % joten tiekunnalta tarvittiin rahoitusta 10-15 % kokonaiskustannuksista. (Uutis-Vainikkala 4/2002) 5. Urakka käynnistyi touko-kesäkuun vaihteessa vuonna 2002. Työmaan käynnistyessä urakoitsija vahvisti vanhaa siltaa siten että se kesti raskaan työmaakaluston siirtymiset joen yli. (Uutis-Vainikkala 4/2002) 6. Sillan pohjoispuolelle juntattiin yhteensä 42 kpl betonipaaluja, eteläpuolelle paaluja juntattiin 38 kpl. (Uutis-Vainikkala 7/2002) 7. Korpelantien sillan perustuksessa maahan juntatut paalut olivat tehdaspituudeltaan 8-16 metriä. Juntatessa korkeiksi jääneet paalut leikattiin haluttuun pituuteen ennen seuraavaa työvaihetta. (Uutis-Vainikkala 7/2002) 8. Korpelantien sillan runko on toteutettu kuudella kantavalla 1440 x 210 mm liimapuupalkilla. (Uutis-Vainikkala 9/2014) 9. Korpelantien sillan kannen kokonaispituus on noin 21,5 metriä ja leveys noin 5,1 metriä. (Uutis-Vainikkala 9/2002) 10. Korpelantien sillan kannessa on käytetty 150x50 mm lankkua. Kansi on konenaulattu ja 160 mm nauloja käytettiin 14000-15000 kpl. (Uutis-Vainikkala 9/2002) Muista lukea Vainikkalan uutisia myös netistä: www.ekarjala.fi/kylat/vainikkala 5

Vainikkala joulukuu 1944 Sotavankien luovutus ja paluu jatkuivat, mutta lukumäärät pienenivät. Valvontakomission vaatimuksesta palautettiin ne Neuvostoliiton kansalaiset, jotka olivat olleet sota-aikana ase kädessä Neuvostovaltaa vastaan ja näin Suomen oli luovutettava Heimopataljoona 3, Erillinen pataljoona 6 ja virolaisrykmentissä JR 200 taistelleita henkilöitä, sekä Suomeen evakoidut inkeriläiset siiviilihenkilöt. Näiden henkilöiden luovutus alkoi joulukuussa. Ensimmäiset inkeriläiset lähtivät vapaaehtoisesti, kun venäläiset lupasivat, että he saavat palata kotiseudulleen. Junat eivät kuitenkaan pysähtyneet Inkerinmaalla, vaan inkeriläiset vietiin kauas synnyinsijoiltaan. Lieneekö tieto tästä kiirinyt Suomeen, koska osa pakeni Ruotsiin ja loput inkeriläiset vietiin pakolla Neuvostoliittoon. Toinen erä 541 suomalaista sotavankia palasi 22.12.1944 sotavankeudesta Vainikkalaan, jossa heille tarjottiin ensimmäisen ateria kotimaassa. Matka jatkui Hangon karanteenileirille, mistä heidät kolmeviikkoisen karanteenissaolon kuluttua kotiutettiin. Sotavahinkojen korvaussopimus kuudelle vuodelle sekä sopimus ensimmäisen korvausvuoden toimituksista allekirjoitettiin 17.12.1944 ja siinä määritettiin hinnoitteluperusteet ja tavararyhmien keskinäinen jakautuminen, joka pääosin noudatti Neuvostoliiton esittämiä vaatimuksia. Suomalaisille neuvottelijoille tuli yllätyksenä venäläisten vaatimus erilaisten koneiden ja laitteiden suuri osuus koko sotakorvausmäärästä. Lisäksi toimitus sisälsi paljon koneita ja laitteita, joita ei oltu valmistettu Suomessa ja kokonaisia tehdastoimituksia. Suomi joutui luovuttamaan suuren osan kauppalaivastostaan ja erityisesti kaikki parhaat ja uusimmat alukset. Neuvostoliitto suostui suomalaisten pyyntöön, että sopimuskauden alkuvuosina luovutettiin niitä tuotteita, joita suomalaiset jo olemassa olevat tehtaat tuottivat. Aluksi toimitettiin kauppalaivojen lisäksi puunjalostusteollisuuden tuotteita, sahattua puutavaraa, vaneria, paperipuuta, koottavia puutaloja, paperia, selluloosaa ja pahvia sekä kaapeleita. Vainikkalassa sotakorvausten luovutusta hoitamaan tuli Sotevan edustajat ja vastaavasti Neuvostoliiton sotakorvaushallintoa edustivat valvontakomission miehet, kuten heitä Vainikkalassa nimitettiin. Suuremmat tavarat olivat avoimina hyvin nähtävissä, mutta avovaunuihin oli lastattu suuria puulaatikoita, joiden sisältöä ei voinut tunnistaa. Huomiota herätti, että laatikot olivat tehty vahvoista laudoista ja sidottu vanneraudoin, jotta ne kestäisivät pitkän rautatiekuljetuksen ja saapuisivat ehjänä perille. Vainikkalaan tullessa tavaralaatikot olivat vaunuun sitomattomia tai heikosti sidottuja ja Vainikkalan asemalla ne venäläisten tarkastajien vaatimuksesta jouduttiin sitomaan vaunuihin vahvoilla lankasiteillä ja tätä varten moni kylän mies sai töitä asemalta. Nämä Neuvostoliittoon suuntautuvat kuljetukset sitoivat paljon suomalaista vaunukalustoa, jota olisi tarvittu maan sisäisiin kuljetuksiin. Vähitellen venäläistä vaunukalustoa saatiin maahamme aluksi tyhjänä tavaraa noutamaan. Vainikkalassa osa tavaroista siirrettiin venäläisiin vaunuihin ja alkoi siirtokuormaus, johon palkattiin Vainikkalan ja lähikylien miehiä. Myös tuonti rautateitse Neuvostoliitosta alkoi näihin aikoihin ja Suomen radat eivät kestäneet raskaita venäläisiä vaunukuormia, jolloin Vainikkalassa vajautettiin vaunujen kuormaa tai siirrettiin suomalaisiin vaunuihin. Ohikulkevissa junissa oli monenmoista tavaraa ja yksi erikoisemmista kuljetuksista oli saksalaisten tilaaman voiton muistomerkin kuljetus. Useampi juna kuljetti Loimaan punaisesta graniitista tehtyjä kivilohkareita ja sanottiin, että päämäärä on muuttunut. Kun kivet piti viedä Saksaan, niin ne vietiinkin Neuvostoliittoon. Venäjällä käydessäni olen kysellyt, mihin nuo kivet on viety, mutta en ole saanut vastausta. Moskovan esikaupungissa on muistomerkki mihin saakka saksalaiset pääsivät sodan aikana. Voiton aukiolla Pietarissa Pulkovan kaupunginosassa on myös kivestä tehty muistomerkki ja niiden väri on molemmissa kaupungeissa punainen, kuten Vehmaan punainen. Vainikkalan ratapihalla oli tuolloin vain kuusi raidetta, joten kasvavaa junaliikennettä varten tarvittiin lisää raiteita. Joulukuussa Etelä-Saimaa kirjoitti, että Vainikkalassa on aloitettu ratapihan laajennustyöt tehdyn työ- ja rakennussuunnitelman pohjalta. Sodan ajan säännöstelytalous jatkuu, mutta kansanhuolto lupaa ylimääräisen annoksen sianlihaa, neljänneskilon juustoa ja sokeria jouluksi. Etelä-Saimaassa julkaistiin ilmoitus tammikuun korttiannoksista sekä ilmoitus, että ostokorttien anomuslomakkeita on saatavana Osuusliike Yhtymän Vainikkalan myymälästä. Alkoholiliikkeiden myymälät avattiin 7.12.1944 kaikkialla maassa Lapin lääniä lukuun ottamatta. Isä Aukusti toimi Etelä-Saimaan tilausasiamiehenä ja Kuusiston Eemeli oli Uuden Suomen tilausasiamies, joka isäni tarjottua hänelle Etelä-Saimaata, sanoi tilaavansa lehden, jos isäni tilaa häneltä Uuden Suomen ja näin meille tulivat molemmat lehdet. Uusi Suomi oli tuolloin valtakunnan päälehti ja siinä oli kymmeniä sivuja ja siinä kerrottiin niin itärintaman kuin länsirintaman sekä tyynenmeren sotatapahtumista päivittäin. Etelä-Saimaa ilmestyi vain muutamasivuisena ja siinä paikalliset asiat olivat etualalla, tosin siinä kerrottiin hallituksen vaihdokset ja joku suurempi sotauutinen, mutta ei rautatieliikenteestä rajan yli, vaikka junat kuljettivat valtavat määrät ihmisiä ja tavaroita. Molemmat lehdet eivät kertoneet vankien vaihdosta, sotakorvauksista ja kuinka valvontakomissio esitti yhä uusia vaatimuksia, niin ihmisryhmistä kuin luovutettavista tavaroista ja kaikenlaisista muista asioista. Kalliiksi tuo satapäinen valvontakomissio tuli, sillä vuoden 1947 hallituksen kertomuksen mukaan pelkästään ylläpitokustannukset olivat nousseet yhteensä 100 200 000,- markkaan, vastaten 5 844 000,- euroa nykyrahassa. Vuonna 1944 seitsemänkymmentä vuotta sitten, Vainikkala nousi maailmankartalle toisen maailmansodan seurauksena, jossa suurvaltojen lähtökohtana oli kuka hallitsee maailmaa. Meille läheinen suurvalta Venäjä perusteli hyökkäyksiä Suomeen Pietarin (Leningradin) turvallisuudella, vaikka kuten Viktor Vladimirov kirjassaan Kohti Talvisotaa toteaa, että Leningradin turvallisuus määräytyy ennen muuta Suomeen yllä pidettyjen suhteiden luonteesta eikä siitä, minkä matkan päässä Leningradista Suomen raja kulki. Suomelle kalliiksi käyneen sodan jälkeen tehdyn rauhasopimuksen tarkoituksena oli luoda pysyvä rauha Venäjän ja Suomen välillä voittajan sanelemilla hirmuisilla ehdoilla, kuten Paasikivi totesi. Paasikiven oppien mukaan eletyt seitsemänkymmentä vuotta ovat tuudittaneet meidät uskomaan, ettei sama enää toistu, mutta tämä vuosi 2014 on osoittanut, että naapurimme Venäjän hallitsijat voivat entiseen tapaan keksiä syitä hyökätä lähialueilleen. Historiasta tiedämme, että isovenäläinen valloituspolitiikka tähtää jatkuvaan laajenemiseen, jossa pienet naapurivaltiot ovat pelinappuloita, joita kuulematta Venäjä voi toimia omien hetkellisten etujen mukaan. Venäjän historiasta näemme myös, että laajentumisessa saavutetut voitot ovat hävinneet muun maailman vastustukseen tai Venäjän oman hallinnon romahtamiseen. Joka tapauksessa suurin kärsijä on aina ollut Venäjän kansa, mutta siitähän ei sovi puhua edes venäläisille. Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Rauno Heiska Okeroisentie Mieleeni muistuvat lehmien haut ja peikkometsäinen polku. Naavaiset kuuset kahtapuolta, ja kuraiset puron kivet. Peikot, pedotkin karkoitin laulamalla korkealta ja kovaa. Lehmät saattelin veräjän viereen metsälaitumelle. Siellä se lepääpi lehmipolku paksun asfaltin alla. Kärrynpyöräin ja jalkain painumat vuosisatainkin takaa. Koskaan ei katoa lehmipolku se säilyvi ikuisesti. Aatoksiin nousevat joskus esiin lapsuus ja menneet ajat. M-L.J 6

Koko perheen perinteinen UUDENVUODEN VASTAANOTTO Urheilukeskuksessa ja Pytingillä keskiviikkona 31.12. kello 20.00 nyyttikesti-teemalla Pytingin grilliin sytytetään tuli makkaran paistoa varten n. klo 19.00. Nokipannusta saa kahvia koko illan ajan. Yhteinen Ilotulitus alkaa tasan klo 20.00. Näyttävimmät raketit ammutaan Hiihtomaan mäen harjalta. Raketit ja muut ilotulitteet jokainen hankkii itse. Vastaavasti jokainen vastaa mahdollisesti aiheuttamistaan vahingoista. TERVETULOA! QR-koodi Jos ja kun lunta saadaan LAPPEEN RIENNON YLLÄPITÄMÄT HIIHTOLADUT VAINIKKALASSA Vainikkalan maastoihin on rakennettu laaja latuverkosto. Latuja ylläpidetään Lappeen Riennon Vainikkalan kyläosaston omistamalla kalustolla kaupungin tukiessa toimintaa taloudellisesti Valaistu latu (3,1 km) Vainikkalan valaistun ladun lähtöpaikka on koulun urheilualueella. Nykyisin käytettävissä on myös valaistu tasamaalatu joka sivuuttaa Kivimäen (lähtöpaikka sama). Niemenkylän lenkki (n. 10 km koululta) Niemenkylän kautta kiertävä lenkki erkanee valaistulta ladulta sen perälenkiltä. Erkanemiskohta on viitoitettu. Latu Haapajärvelle (n. 10 km koululta koululle) Haapajärvelle johtava latu erkanee Niemenkylän lenkiltä edeten Suutarinkylän kautta vanhaa Suutarintietä joen yli. Haapajärven koululta lähtee latu Luteelle ja Köyhän miehen Lappiin, Jousisuolle. Matkaa Vainikkalasta Jousisuolle on noin 14 km. Ojalammen lenkki Latu Ojalammen lenkille erkanee valaistulta ladulta. Risteys on viitoitettu. Ojalammen latua kunnostetaan muita latuja harvemmin. Telkjärven-Syrjäntakaisen lenkki (n. 10 km koululta) Latu koulun hiihtokeskuksesta Telkjärven lenkille kulkee uuden ratapihan ylikulkusillan kautta. Latu kiertelee Telkjärven, Syrjäntakaisenlammen ja Hiivaniemen maisemissa. Älä hiihdä Alajoen ja Telkjärven jäillä muualla kuin latuhöylällä ajettuja latuja pitkin! Jää saattaa olla heikkoa tai sitä ei ole lumen alla ollenkaan. Latu Rikkilään ja Simolaan (Koulu - Tuhkakankaan laavu 2,5 km, Koulu Kiekan taukopaikka 4 km, Koulu - Rikkilä 6 km, Koulu - Simola 11 km) Läntisiin naapurikyliin johtava latu erkanee Telkjärven lenkiltä Korpelantien uuden sillan luona. Jokilaaksossa kulkeva latu on helppo, ja kaiken kaikkiaan hieno retkikohde. KUN TARVITSET APUA: POLIISI / HÄTÄ... Kun soitat, kerro oma nimesi, mistä soitat (kunta, osoite) ja lopuksi asia. Kuuntele sinulle esitetyt kysymykset ja vastaa niihin mahd. selvästi. Sulje puhelin vasta kun saat luvan. Marraskuun lehdestä lähtien Uutis-Vainikkalan takasivulla on alettu julkaista mustavalkoista ruutua joka koostuu erilaisista ruuduista sekä viivanpätkistä vaaka- ja pystysuoraan. Monelle ruudun tarkoitus on entuudestaan tuttu mutta arvelen että yli puolelle lehden lukijoista hässäkän tarkoitusperä on se mitä silmillä näkee, ei päätä eikä häntää. Kyseessä on japanilaisessa Denso-Wave yrityksessä vuonna 1994 kehitetty kaksiulotteinen kuviokoodi, jota myös ruutukoodiksi on nimitetty. QR on lyhenne sanoista Quick Response. Koodi kehitettiin aikanaan liukuhihnateollisuuden tarpeisiin, nopeaksi tuotannonseurantatyökaluksi, mutta älypuhelimien maailmanvalloituksen myötä koodille on avautunut kokonaan uutta käyttöä. Ehkä yleisin käyttötapa, jota myös Uutis-Vainikkalan takasivulla toteutetaan, on tallentaa koodiin joku internetosoite. Älypuhelimiin ladattu QRkoodien lukuohjelmaa ja puhelimen kameraa hyödyntäen koodin kautta pääsee halutulle nettisivulle pikavauhtia. Jos käytät älypuhelinta Jos sinulla on Lumia-puhelin, lukuohjelma löytyy puhelimestasi vakiona. Kytke puhelin päälle, näet kapulan oikeassa alanurkassa suurennuslasin kuvan, hipaise sitä, avautuu Bing-haku ja ruudun alareunaan ympyrä jossa on silmän kuva. Hipaise silmää, lukuohjelma sekä puhelimen kamera käynnistyy. Suuntaa kamera lehden takasivun QR-koodiin, koet ihmeen. Muissa älypuhelimissa ei välttämättä ole QR-lukuohjelmaa vakiona mutta sovelluskaupasta se löytyy, ilmaisena. Sauli Vainikka Vuokraa käyttöösi LUMIKENGÄT Talvinen luonto antaa paljon ihmettelemisen aihetta. Mikä olisikaan parempi tapa viettää liikunnallista hetkeä, kuin tarpoa lumikengillä hankien peittämillä pelloilla tai huurteisessa metsässä nietosten keskellä. Vuokraa tätä tarkoitusta varten lumikengät ravintola Ukko-Pekasta! - Yksi koko käy kaikille säätöremmien avulla. - Lumikenkiä kaksi paria. - 3 /päivä tai 5 /viikonloppu (la-su) Tuotto menee urheilutapahtumien järjestämiseen. LR - Vainikkalan kyläosasto 7

Jokitalkkaria hymyilyttää Joululounas 15.-16.12. - perinteinen jouluruoka - hinta vain 8,70 Ukko-Pekan pikkujoulut 20.12. Haapajärven VPK vauhdittaa Joulun ja Uudenvuoden aukioloajat: la 13.12. yksityistilaisuus klo 17.00 21.00, valomerkki klo 1.30. ti 23.12.... 7.30 16.00 ke 24.12....suljettu to 25.12.... 14.00 24.00 ke 31.12.... 7.30 2.00 Hyvää joulua ja Uutta vuotta, kiitos kaikille yhteistyöstä! Muista Ukkis-Shopista - peruselintarvikkeet - uunituoretta leipää Ukko-Pekasta myös - noutoruoka - makeat ja suolaiset kakut tilauksesta - Uutis-Vainikkalan irtonumerot Rajamiehentie 47, 54270 Vainikkala Puh. 050-3254030 www.ravintolaukkopekka.fi Löydät meidät myös Facebookista. Ukko-Pekka suljetaan päivittäin klo 21.30 ajalla 1.10.2014 29.4.2015 Ei koske bändi-iltoja ja jos suunnitteilla ovat juhlat, niin ottakaa yhteyttä! Tervetuloa Ukkikseen ja ostoksille Ukkis-Shoppiin! Lähetä toimitukselle sähköpostia: uutis-vainikkala@suomi24.fi JUMPPAOHJELMA 2014 Jumpat Vainikkalan koululla perjantaisin Vko Vetäjä Aihe 49 Suvi Kuminauhajumppa (ota mukaasi jumppakuminauha) 50 Kati Kehonhuolto + venyttelyt tai kuntopiiri 51 Suvi Aerobic (+lihaskuntojumppa) Erittäin hyvältä näyttää,tuumasi jokitalkkari Manu Vihtonen Rikkilän Myllymäenkosken sivu-uoman äärellä. Jos kosken kunnostustoimiin päätetään ryhtyä, tarvitaan kuorma sopivan karkeaa soraa rannan tuntumaan ja siitä edelleen käsivoimin koskeen. Joitakin rannan kiviä pitää siirtää uomaan, myös käsivoimin, pyörteitä aiheuttamaan ja suojapaikkoja kaloille antamaan. Simolan Alakoskea lukuun ottamatta mahdollisissa Alajoen koskikunnostuksissa ei tarvita kaivurikalustoa. Kuva Sauli Vainikka ETELÄ-KARJALA Lavolankatu 10, 53600 LPR p. 020 413 4700 Metsänhoidosta puukauppaan, myös kiinteistövälitykset * www.mhy.fi/etelakarjala * www.ksmetsatilat.fi VUOKRATTAVANA pikkubussi, 1-8 hlöä -bussisisustus -ilmastointi -webasto -B-kortti riittää kevytkuorma-auto takalaitanostimella -muuttoihin, ym -oltava kuorma-autokortti Vuokraus sopimuksen mukaan, ota yhteyttä! Autot Vainikkalassa CONEXPRESS OY p. 0400-554655 8

Vainikkalan riistamiehet tiedottaa Metsästys Metso rauhoitettu, teeri 4 joista 2 saa olla naaraita. (huom. muuttunut mets. aika) Metsäkauris rauhoitettu Vierasluvat 5 ja 35 kausilupa. Teeret isännän kiintiöstä Rajavyöhyke rauhoitusaluetta Tornator kieltänyt maillaan teräshaulien käytön Peurajahti Ilmoittautumiset peurajahtiin jahtipäällikölle Suurpetohavainnoista ilmoitus sihteerille tekstiviestitse. sihteeri Mika Vainikka p. 040 5847094 Vainikkalan riistamiehet toivottaa yhteistyökumppaneilleen ja jäsenilleen Hyvää Joulua ja elämysrikasta uutta vuotta 2015! Muistot talteen Lokakuun lopussa päättyneen VV&SS hankkeen puitteissa toteutetut ihmisten haastattelut Simolassa, Rikkilässä ja Vainikkalassa on nyt kirjoitettu tekstimuotoon. Tästä ansaitsee kiitokset suuren työn tehnyt Saara Merritt, sekä tietenkin henkilöt jotka ovat muistelmiaan Saaralle kertoneet. Vainikkalassa on aiemminkin tehty arvokasta työtä, haastattelemalla raskaat sota-ajat kokeneita henkilöitä. Haastattelutyön ja kertyneen aineiston muistiin kirjoittamisen teki Hilkka Keskisaari. Haastattelut julkaistiin Uutis-Vainikkalassa, ja myöhemmin, vuonna 2001 niistä koottiin Vainikkalan kylätoimikunnan kustantamana 92-sivuinen kirja Vainikkalalaiset kertovat: SOTA-AIKAA. Kylälehdissä tekstit oli ryhmitelty kahden pääotsikon alle, Talvisodasta 50 vuotta ja Muistoja sota-ajalta. Pyöreät vuodet talvisodan syttymisestä oli impulssi joka vuonna 1989 herätti Hilkassa idean haastattelujen käynnistämiseen. Kun nyt selaamme kirjaa, herää suuri arvostus Hilkan tekemälle työlle ja samalla myös haastateltujen ihmisten elämälle. Haastatelluista 23: sta henkilöstä suurin osa on jo kuollut. Jos kirjaa ei olisi, kuka muistaisi kirjassa kerrotut tapahtumat, kokemukset ja muistot. Talvisodan syttymisestä tuli marraskuun viimeisenä päivänä kuluneeksi 75 vuotta. On aika nostaa Sota-aikaa -kirjasta esille nuoren ilmavalvontalotan muistelmat kun hän marraskuun viimeisenä päivänä vuonna1939 sai vartiovuorossa ollessaan kenttäpuhelimella viestin, Sotatila on alkanut. Toimikaa sen mukaisesti! Sauli Vainikka TALVISOTA SYTTYY Muistelemassa Elvi Timperi (Hiiri): Ilmavalvontalottana Vainikkalassa - Jo syksyllä 1939, liikekannallepanon aikaan muodostettiin myöskin Vainikkalaan ilmavalvontavartio. Puhelinyhteydet vedettiin niin Viipurin kuin Lappeenrannankin Iv-keskuksiin. Näkötorni rakennettiin korottamalla Kivimäessä ollutta hyppyrimäkeä. Puiden latvoihin tehtiin lava, minkä nurkkiin laitettiin havunoksia näkösuojaksi. Valvontalottina meitä oli ainakin Anja ja Marjatta Vainikka, Irma Vainikka, Hilkka ja Toini Kaipia, Toini Sollo, Sylvi Hiiva ja minä Elvi Hiiri. Muonittajalottina muistan olleen ainakin Rikkisen Kainon ja Kuuluvaisen Lyylin. Majoituspaikaksi meille oli annettu opettajan asunnon kamari. Toiseen kamariin oli sijoitettu Is-pojat. Heitä muistan mukana olleen Hiivan Ilmon, Härmäen Joukon, Vainikan (Suoveräjän) Uunon ja Lyijysen Einarin. Päällikkönämme olivat Uuno Vainikka Ojalasta ja Antti Kiero. Päällikköjen tehtävänä oli puhelujen välittäminen ja ilmavalvontalottien herättäminen yöllä vahtivuoroon. Poikien piti hiihdellä ja kulkea lähimaastossa tarkkailemassa mahdollisista desanteista. Toisinaan he joutuivat kulkemaan myöskin resiinalla Simolan ja Nurmiin suunnissa tarkkailemassa. Lisäksi poikien piti käydä saattamassa lotat turvallisesti torniin yövuoroon. Yöllä vahtivuoro kesti aina yhden tunnin kerrallaan. Päivävuoro oli kahden tunnin pituinen. Talvisodan aikana oli ankarat pakkaset, eikä silloin olisi pitempään tarennut tornissa ollakaan yhtämittaa. Kun sota marraskuun viimeisenä päivänä syttyi, olin juuri silloin tornissa ja otin vastaan puhelinilmoituksen. Sotatila on alkanut. Toimikaa sen mukaisesti. Samana päivänä kuului jo Enson suunnalta pommituksen jytinä. Hilkka Keskisaari Tapahtui 10 vuotta sitten Joulukuu 2004 Vainikkalassa ja lähialueilla Kylälehti Uutis-Vainikkalassa siirryttiin kahden päätoimittajan käytäntöön. Sauli Vainikka ja Teppo Suhonen vuorottelivat vastuutehtävää kuukausittain. Vainikkalan kylätoimikunta päätti että Vainikkala lähtee mukaan Kylälle asumaan hankkeeseen jolla etsitään haja-asutusalueelta kauniita ja kookkaita tontteja. Tontit on tarkoitus myydä sellaisille ihmisille jotka haluavat asua väljästi kylämaisemassa. Joulukuun ajan myytiin arpoja Myötävirtaan ry:n järjestämissä Uudenvuoden arpajaiset. Arvonta suoritettiin ravintola Ukko-Pekassa 31. joulukuuta keskiyöllä vuoden vaihtuessa. Palkintoina oli muun muassa digikamera, matkapuhelin ja digiboksi. 6. joulukuuta Itsenäisyyspäivän Jumalanpalveluksen jälkeen siunattiin käyttöön seurakuntatalon edustalle rakennettu kivilaatta muistokynttilöille. 9. joulukuuta - Riennon kyläosasto tarjosi joulupuuroa kaikille Vainikkala-päivän talkoolaisille ravintola Ukko-Pekassa. 13. joulukuuta Osuuspankki tarjosi joulukahvit ja illalla laulettiin seurakuntatalolla kauneimmat joululaulut. 15. joulukuuta Lasten liikuntakerho Rinulissa vietettiin pikkujouluja. 17. joulukuuta Ukko-Pekassa vietettiin Beatles-henkisiä pikkujouluja. Tanssittamassa oli Pectorock. Muualla Suomessa ja maailmalla 1. joulukuuta Oulu-Rovaniemi-rautatien sähköistys valmistui. 1. joulukuuta Mosambikia sen itsenäistymisestä, vuodesta 1975 saakka hallinnut Frelimo-puolue voitti ylivoimaisesti maassa järjestetyt parlamentti- ja presidentinvaalit. Uudeksi presidentiksi valittu puolueen pääsihteeri Armando Guebuza vakuutti jatkavansa edeltäjänsä Joaquim Chissanon aloittamia talousuudistuksia. 1. joulukuuta Suomessa tuli voimaan järjestyslain muutos, jonka nojalla kiellettiin tunnistamattomaksi naamioituminen julkisissa tilaisuuksissa, mikäli sen voitiin katsoa liittyvän tarkoitukseen aiheuttaa epäjärjestystä tai vahingoittaa omaisuutta. 2. joulukuuta Ruotsin korkein oikeus tuomitsi Mijailo Mijailovicin elinkautiseen vankeuteen ulkoministeri Anna Lindhin murhasta. Mijailovic oli toivonut voivansa kärsiä hänelle langetetun tuomion Serbiassa. 2. joulukuuta Vastuu Bosnia ja Hertsegovinan rauhanturvaoperaatiosta siirtyi sotilasliitto NATOlta Euroopan Unionille. 8. joulukuuta Yhdysvaltalainen tunnettu kitaristi Dimebag Darrell ammuttiin lavalle yhtyeensä, Damageplanin keikalla. Darrell tunnettiin myös Pantera-yhtyeen kitaristina. 19. joulukuuta Turkmenistanissa pidettiin parlamenttivaalit, joista oli suljettu pois presidentti Saparmurat Nijazovia vastustaneet puolueet ja ehdokkaat. Myös Uzbekistanissa pidettiin 26. joulukuuta parlamenttivaalit, joihin vain presidentti Islam Karimoville myötämieliset puolueet saivat asettaa ehdokkaita. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj tuomitsi kummatkin vaalit epädemokraattisiksi. 26. joulukuuta Ukrainan presidentinvaalien toinen kierros uusittiin. 26. joulukuuta Intian valtameren maanjäristys: yli 200 000 ihmistä kuoli maanjäristyksen aiheuttamiin tsunameihin. Menehtyneiden joukossa oli muun muassa suomalainen muusikko Aki Sirkesalo. 30. joulukuuta Presidentti Tarja Halonen armahti Reijo Hammarin. kkoonnut Teppo Suhonen lähteet: Uutis-Vainikkalan nrot 12/2004 ja 1/2005, sekä Wikipedia Rauhallista joulua ja onnea vuodelle 2015 toivottaa Conexpress Oy 9

10 KOULUMUISTOJA Vainikkalan kansakoulussa Vainikkalan kansakouluun menin kuusivuotiaana. Silloin oli vielä käytössä Vainikkalan ensimmäinen koulu, rapattu valkoinen kaksikerroksinen rakennus, jonka pihalla kasvoi opettaja Heikkisen aikoinaan siemenestä istuttama iso tammi. Pihalle mahtui pelikentän lisäksi kasvimaa, jota oppilaat joskus hoitivat Neljä H kerhossa. Pihan perällä oli ulkovessat, joissa istuttiin pitkässä rivissä vieretysten. Siellä oli myös navetta, jossa Lempi opettajalla oli lehmä. Koulurakennuksessa oli opettajien ja keittäjän asunnot. Ensimmäinen ja toinen luokka oli yläkerrassa, todella jyrkkien portaiden päässä, erillään muista luokista. Opettajana oli Lempi Veijalainen, joka oli kotoisin Jaakkimasta. Hän oli sopiva alaluokkien opettajaksi, sillä hän osasi rauhoittaa oppilaat ja keksiä monenlaista puuhaa. Pojat tekivät tyttöjen kanssa käsitöitä ja paperiliimauskuvia. Siihen aikaan ei käytetty paljonkaan oikeata liimaa; liimana käytettiin keitettyä perunaa. Alaluokilta muistuu mieleen, kun meidät järjestettiin istumaan pulpetteihin aakkosjärjestyksessä. Tuli epäparit, eikä ollut muuta mahdollisuutta, kuin tytön mennä istumaan pojan viereen. Kyseinen tyttö itki ja pelkäsi mennä pojan viereen, jolloin opettaja pani minut pojan viereen. Onneksi luokkaan tuli pian uusi poika, jolloin minäkin pääsin istumaan tytön viereen. Koulussa ei ollut radiota. Radion hankkimiseksi pidettiin rahankeräysjuhlia ja tehtiin sinne ohjelmaa. Alaluokkien opettaja keksi näköradion, joka sitten sijoitettiin yläluokan opettajan kateederille pöydän päälle. Piilossa mentiin pöydän taakse ja opettaja käänteli muka nappuloita ja sanoi, että nyt on ohjelmassa seuraavana säätiedotus ja sain esiintyä näköradiossa. Esitin säätiedotuksen luin runon Lumipyry Afrikassa. Kun ei ollut vielä sitä näköradiota, ihmisiä riitti joka paikkaan ja tapahtumaan. Koululla järjestettiin monia muitakin tapahtumia sekä tietysti joulu- ja kevätjuhlat sekä äitienpäiväjuhlat. Seurakunta järjesti omia tapahtumiaan sekä tyttö- ja poikakerhot. Huipulta, eli toisesta kerroksesta pääsimme lopulta alakertaan, jossa oli kolmas ja neljäs luokka. Opettajana oli Lyydia Hämäläinen. Lyydia ja Toivo Hämäläinen olivat kotoisin Metsäpirtistä ja naapurusten lapsia. Lyydia eli Lyyti oli sitä mieltä, että villit pojat ovat tunnilla kunnolla, jos heidät panee istumaan tyttöjen viereen. Pienenä ja hiljaisena istuin koko kolmannen, neljännen ja osan viidettäkin luokkaa pojan vieressä. Koska pituusjärjestys oli tärkeä, istuin aina saman pojan vieressä, eikä hän ollut edes se poika, johon olin ihastunut! Lyydia Hämäläisen luokalta jäi kovan kurin lisäksi mieleen lauantain yhteiset tunnit, jossa sai esittää omaa ohjelmaa. Kerran esitin yhden pojan kanssa runon Kukko ja kana meni kylpemään, mutta saunassa ei ollut vettä. Opettaja Hämäläisen ansioksi on sanottava, että osaan vieläkin monia lauluja ja virsiä ulkoa. Kuten myös kaupunkeja, vesistöjä ynnä muita, jotka opeteltiin laulujen avulla. Toiset menivät oppikouluun neljänneltä luokalta, mutta itse en tuntenut siihen halua, vaikka todistuskin oli kohtalainen. Vasta yläkoulun viidennellä, kun ihastukseni kohde lähti oppikouluun, lähdin minäkin. Mieleeni jäi, että meillä oli joskus piirustuksessa yläluokan opettaja, jolloin Lyyti opettaja piti musiikkia yläluokille. Heikki Vainikka oli kerran opettamassa piirustusta ja luki runon Kaksi vanhaa varista. Meidän piti piirtää, kun hän näytteli runon. Vieläkin tulee mieleeni kysymys, pitikö piirtää opettaja vai varikset. Oppikoulussa Saimaan yhteislyseossa. Junamatkat. Oppikouluun oli pääsykokeet. Kokeisiin mennessäni minulla oli jalassa lakerikengät, joista pohja oli irti. Jouduin kehittämään uuden kävelytyylin, koska jalan noustessa kengänpohja kiertyi rullalle ja jalka täytyi joka kerta läpsäyttää maahan, jotta pystyin kävelemään. Lakerikengistä huolimatta alkoi oppikoulussa käynti Lappeenrannassa. Kouluun lähdin aikaisin aamulla ja joskus olin kotona vasta illalla kuuden maissa, koska koulupäiviä ei ollut järjestetty juna-aikataulujen mukaan. Vainikkalassa oli aseman lisäksi kaksi seisaketta, Telkjärvi ja Tuhkakangas, joiden välissä oli kotini; jos en ehtinyt toiselle pysäkille, saatoin vielä ehtiä toiselle. Aluksi Kesämäessä ei vielä ollut pysäkkiä ja menin kouluun Lappeenrannan vanhalta asemalta. Usein täytyi juosta, että ehdin ajoissa. Junassa kulki eri-ikäinen porukka koululaisia. Tuntui kuitenkin, että kaikilla oli hyvä yhteishenki, niin lyseon pojilla kuin tyttölyseon tytöillä ja meillä, koska vietimme niin paljon aikaa yhdessä. Kerran juna oli pakkasen takia myöhässä kokonaisen tunnin ja minulla piti olla ensimmäisellä tunnilla esitelmä. Esitelmä siirtyi kahdella viikolla ja se tuntui silloin hyvältä. Junalla kulkemisesta oli monenlaista hyötyä; läksyjä ehti lukea junassa eikä tarvinnut jäädä jälki-istuntoon. Meitä ei siis voitu rangaista jälki-istunnolla. Ruotsin opettajalla oli tapana, että illalla oli mentävä opettajan kotiin näyttämään vanhemman allekirjoitus, jos oli saanut kokeista ala-arvoisen. Tätä ei minulta voinut vaatia, monelta säästyttiin! Junassa toimivat konduktöörit eli konnarit ja kuljettajat tulivat meille hyvin tutuiksi. He huolehtivat meistä monin tavoin. Erityisesti muistan Eino Soinisen ja Alpo Kotirannan, jotka olivat mukavia. Kerran kevätjuhlapäivänä, kun juna lähti Tuhkakankaalta ja mentiin radan varressa olevan kotini ohi, Kotiranta sanoi minulle Siellä ne (isä ja äiti) istuvat kiikussa, uskallatko mennä kotiin? Kerran olin unohtanut junaan laukun ja lähdin samana päivänä uudestaan kaupunkiin. Soininen käveli ohitseni ainakin kymmenen kertaa, ennen kuin tajusin, että hänellä oli unohtamani laukku olkapäällä. Paikallisjuna kulki erääseen aikaan yölläkin ja matka kesti vain 45 min. jolloin konwiin ja muihin iltamenoihin oli mahdollista men-

nä. Joskus juna pysähtyi jopa kotimme kohdalla, jos ei ollut muita menijöitä seisakkeelta. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta asuin lukiossakin seitsemännellä luokalla ja tenttien ja kirjoitusten aikana kotona. Junakyyti oli hyvä ja halpa, olihan minulla rautatieläisen lapsena vapaalippu. Vielä joitakin vuosia sitten tapasin erään tytön, joka oli käynyt koulua Rikkilästä junalla. Hän asui Australiassa ja oli käymässä Suomessa. Hän muisti minut, vaikka tapaamisesta oli kymmeniä vuosia aikaa. Oppikoulussa käynti oli minulle helppoa, kun kuljin sisareni jalanjälkiä. Ja tutustuin hänen kavereihinsa ja sain heistä aluksi suojelijoita. Teksti: Kaija K. Pohjonen Kuvat: Antero K. Pohjonen Kiviset ja Soraset Katselmus Alajoella Kuluvan vuoden keväällä alustavasti sovittu vapaamuotoinen Alajokikatselmus suoritettiin hyvässä säässä joulukuun ensimmäisenä päivänä. Vainikkalan Korpelantieltä startanneessa ja Simolan Alakoskelle päättyneessä katselmuksessa olivat mukana Kaakon Jokitalkkari Manu Vihtonen, Etelä-Karjalan Kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Aarno Karels sekä Alajoen osakaskuntaa edustaneet puheenjohtaja Matti Turunen ja hoitokunnan jäsen Sauli Vainikka. Vainikka edusti samalla Myötävirtaan yhdistyksen hallitusta. Katselmuksen alussa tutustuttiin kesällä uudistettuna avattuun Alajoki-luontopolkuun kaikkine palveluineen ja erikoispiirteineen. Ryhmä käveli edestakaisen matkan Korpelantieltä Rikkilän Kiekkaan. Paluumatkalla pysähdyttiin valmiille tulille jossa jutusteltiin mukavia paikalla olleen miesryhmän kanssa Retken toinen, ja tulevaisuuden kannalta kiinnostavampi tarkoitus oli tutustuttaa Jokitalkkari Vihtonen Alajoen ja sen tärkeimmän sivupuron Kilmojan koskipaikkoihin. Vaikka joessa ei tällä hetkellä ole nousukaloja, taimenia eikä harjuksia, edellytykset molempien kalalajien menestymiselle ja lisääntymiselle ovat olemassa, ja itse asiassa edellytykset ovat hyvät. Tämän havaitsi Jokitalkkari Vihtonen jo ensimmäisessä mahdollisessa taimenen kutupaikassa, Kilmojassa, molemmin puolin äskettäin kunnostettua Rikkiläntietä. Kerrassaan upeaa, hehkutti Manu Vihtonen. Kutusoraa on helppo tuoda paikalle ja pienen porukan talkoilla se saadaan levitettyä puron jo sinällään kovalle ja kiviselle pohjalle. Joitakin kiviä kannattaa siirtää purouoman reunalta sen keskelle, ja myös puita voidaan ankkuroida puron pohjaan kiviä apuna käyttäen. Kuteville kaloille tulee muodostaa paikka kutea, ja kuoriutuneille poikasille vastaavasti turvallisia suojapaikkoja. Kyseinen kohde oli keväällä 2013 Riista- ja Kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) ja Kaakkois-Suomen ELYkeskuksen Mustajoen meritaimen mätirasiaistutuskohde. Kun RKTL:n Laukaan kalanviljelylaitokselta aikanaan saadaan riittävästi Mustajoen meritaimenien emokaloista tuotettua mätiä, sitä voidaan mahdollisesti istuttaa Alajoen ja sen sivupurojen parhaille koskipaikoille. Sitä ennen kannattaa poikasten elinolosuhteet ja edellytykset olla valmiiksi tehtynä, sorastamalla sekä virtausta kivillä ohjaamalla. Sama pätee myös harjukseen. Lähialueelta löytyy hyvä harjusjoki, josta pyydetyt harjukset voisivat olla istukkaiden emokaloina, kuten Mustajoen taimenen kanssa toimitaan. Toistaiseksi asiaa ei ole lähdetty toteuttamaan, mutta sekin lienee mahdollista? Itse asiassa ennen Kilmojaa oli ryhmä ehtinyt tutustua jo yhteen mahdolliseen Alajoen koskikunnostuskohteeseen, Finngridin 600 kv voimalinja alla olevaan kovapohjaiseen matalikkoon joka sopivasti sorastettuna täyttää taimenien ja harjusten elinympäristövaatimukset. Tämäkin kohde havaittiin olevan riittävän lähellä koneella ajettavaa tietä, joten pienen soraerän siirto uomaan ei ole ylivoimaista. Ylävirtaan siirryttäessä Jokitalkkari Vihtosen hymy leveni entisestään. Rikkilän Myllymäenkoski joka on pääuoman osalta joskus perattu, siirtämällä kiviä rannoille, on kohtalaisen helposti entisöitävissä. Välttämättä ei kuitenkaan tarvita massiivista kivien siirtoa vaan jo pienemmällä käsivoimin tehdyllä työpanoksella n mahdollista saada hyvät edellytykset virtavesikaloille. Sorakuorma on helposti ajettavissa rannan tuntumaan josta se sitten voidaan miesvoimin levittää koskeen. Kaikki Alajoen koskipaikat ovat helposti kunnostettavissa taimenien ja harjusten kutupaikoiksi, esimerkkinä Rikkilän länsilaidalla sijaitseva pieni Tulkoski. Kuvassa Tulkosken edustalla Alajoen osakaskunnan puheenjohtaja Matti Turunen, Etelä-Karjalan Kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Aarno Karels sekä Kaakon Jokitalkkari Manu Vihtonen. Kuva Sauli Vainikka Ylävirtaan siirryttäessä seuraava tarkastuskohde, Tulkoski,löytyy Rikkilän kylän länsireunasta. Koski on pieni, mutta Vihtonen näki siinä välittömästi hyvän ja helpon kunnostuskohteen. - Taas tarvitaan vain pieni kuorma oikeantyyppistä soraa paikalle ja joidenkin uoman kivien siirto ja pari tuntia aikaa. Pienellä vaivalla syntyy hyvä kutusorikko ja samalla toivon mukaan mainio katsomo kutevien taimenien seuraamiseen. Katselmus päätettiin Simolan Alakoskelle, toki myös suvannon ja sillan yläpuolella olevaa Yläkoskea silmäiltiin sillalta katsellen. Vihtonen näki upean koskikokonaisuuden upeana kunnostuskohteena, kuitenkin kaksijakoisena, käsin ja koneellisesti tehtävänä. Käsivoimin on mahdollista kunnostaa kosken alimmainen osa laavun edustalta ja ylempänä koskessa hän näki osuuksia jossa koneesta on suurta hyötyä. Alakosken viereisen pallon viljelyssä esimerkillisesti toteutettu viljelemätön suorakaistale sallii koneen siirron tieltä kohteeseen lähes mihin vuodenaikaan tahansa. Tässä on myös mahdollisuus rakentaa erinomainen kutupuuhien katselupaikka laavulla vieraileville, hehkutti jokitalkkari Vihtonen. Pala kerrallaan ja huolella edeten, niin eiköhän silloin Alajoen kalastoakin saada kehitettyä. Sauli Vainikka Sydämessä pienessäkin asuu joulun taika. Pysähdy siis Sinäkin, nyt on juhlan aika. Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2015 toivottaa Myötävirtaan ry 11

UUTIS-VAINIKKALA ILMESTYMISAIKATAULU Tammikuu... 9.1.2015 Helmikuu... 6.2.2015 Joulukuu... 6.3.2015 uutis-vainikkala@suomi24.fi OSOITE: E-MAIL KOTISIVUT Uutis-Vainikkala Pitkärannantie 25 54270 VAINIKKALA uutis-vainikkala@suomi24.fi http://www.ekarjala.fi/kylat/vainikkala Osoite: Vainikkalantie 72 54260 Lappeenranta Puh. 040 841 6822 MUISTATKO? Kauppa, Kirjasto, Koulu, Pankki... Vainikkalan palvelut olivat joskus lähellä. TOIMITUS: Teppo Suhonen, päätoimittaja email: teppo.suhonen@pp.inet.fi Sauli Vainikka email: sauli.vainikka@pp.inet.fi TILAUKSET: Teppo Suhonen 040 559 4773 Email: teppo.suhonen@pp.inet.fi Tilaushinta 18 e/12 num. PUHELIMET: Teppo Suhonen 040 559 4773 Sauli Vainikka 040 809 5630 PAINOPAIKKA: Graafinen Painosuunnittelu Oy Puh. 044 217 9646 email: gps@wwnet.fi VAINIKKALAN HISTORIAA KUVIN JA SANOIN Etelä-Saimaa 1.12.1953 Luurankolöytö Lappeen Rouhialassa Lappeen pitäjän Ruohialan kylässä ruvettiin viime lauantaina erään talon pihamaalla kaivamaan kellarin pohjaa. Tällöin maata kaivettaessa löydettiin noin metrin syvyydestä ihmisen luita kuten pääkallo, sääriluut sekä muita luita. Toistaiseksi ei ole tarkempaa tietoa siitä, milloin luuranko on paikalle joutunut ja onko kyseessä jo kahden kolmen sukupolven takainen juttu vaiko vähän myöhäisempi. Asiaa tutkitaan. Toimituksen kommentti: Kirjoitusvirheet olivat 50-luvun lehdissä yleisiä, ja kieliasukin poikkesi nykyisin käytetystä. Tässä luurankolöydöstä kertovassa pikkujutussa kylän nimeen on lipsahtanut ladottaessa virhe. Otsikossa kyläksi mainitaan Rouhiala, tekstissä Ruohiala. Virhe on otsikossa. Etelä-Saimaa 4.12.1953 Itsenäisyysjuhlia Lappeella Itsenäisyysjuhlan järjestävät yhteistoiminnassa Saimaan Kansalaisopiston sekä Lappeen Kasukkalan ja Vainikkalan nuorisoseurat sekä Hanhijärven opintokerho. Kasukkalassa pidetään juhla kansakoululla klo 13. Ohjelmassa on mm. mv. Toivo J. Räihän tervehdyspuhe, kuorolaulua, kansalaisopiston johtajan A. Penttilän juhlaesitelmä, taiteilija Pauli Helkiön yksinlaulua, näytelmäohjaaja Jussi Vullin lausuntaa, koululainen Matti Kälviäisen laulut ja emäntä Esteri Räihän lausuntaa. 12 Wikipedian mukaan vanhan Lappeen kylät olivat: Annikkala, Anola, Antamoinen, Armila, Haapajärvi, Haikala, Hanhijärvi, Hanhikemppi, Hartikkala, Hietala, Hiivaniemi, Hirvisaari, Hurtamaa, Hyttilä, Hyypiälä, Ihalainen, Ilottula, Itiä, Kahila, Kanalampi, Karhunkylä, Karhusjärvi, Karkkola, Kasukkala, Kauskila, Kemppilä, Keskisaari, Kiiala, Korkea-aho, Kourula, Kourulanmäki, Kähärilä, Kälvälä, Kärkelä (Kärki), Laakkola, Laihia, Lasola, Lauritsala, Lavola, Lempiälä, Lensula, Lipiälä, Luukkala, Lyijynen, Lyytikkälä, Maajärvi, Melkkola, Mentula, Mikonsaari, Monola, Montola, Mustola, Muukkola, Myllylä, Mäkelä, Nyrhilä, Oikkola, Ojala, Pahloinen (Sipari), Pajarila, Parkkarila, Partala, Pelkola, Penttilä, Piutula, Purala, Rantala, Rasala, Rikkilä, Ruohiala, Ruttoinen (Rutola), Ryösölä, Saarniala, Saikkola, Seppälä (Pulsa), Sinkkola, Skinnarila, Sunila, Suomalainen, Taalikkala, Tani (Toivarila), Tapavainola, Tirilä, Toikkala (Pesu), Toivarila, Tujula, Tukiala, Turkkila, Törölä, Vainikkala, Vihtola, Vilkjärvi, Yllikkälä Vainikkalassa pidetään juhla myöskin kansakoululla ja se alkaa klo 18. Ohjelmassa mm. tullivirkailija Helskän tervehdyspuhe, duettoja esittävät neidit Nykänen ja Ojala, neiti Margareta Lyijynen yksinlaulua, op. neiti Nykänen ja näyt.ohjaaja Jussi Vulli lausuntaa, kansakoululaisten kuorolaulua, kansanopiston johtaja A. Penttilän juhlaesitelmä, mv. Paavo Mentusen laulua sekä torvisoittoa. Hanhijärven juhla alkaa klo 18 kansakoululla. Ohjelmassa mm. tervehdyspuhe mv. Toivo Rantanen, kanteleensoittoa Sinikka Rasa, lausuntaa op. Sirkka Korpela, juhlapuhe rehtori Kaarlo Kajatsalo, pianonsoittoa taiteilija Arvi Valkonen, yksinlaulua taiteilija Pauli Helkiö ja torvisoittoa Hanhijärven VPK:n soittokunta. Kaikkiin tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Maakuntakirjaston arkistoja tutkien Sauli Vainikka