Suhdanne-ennuste Elokuu Talouskasvu junnaa.

Suhdanne-ennuste Elokuu 2016 Talouskasvu junnaa www.taloudessa.fi twitter: @OP_Ekonomistit

Suhdanne-ennuste 23.8.2016 Suomi: Edessä paussi elpymisessä Suomen talous yllätti ennakkotietojen mukaan myönteisesti vuoden alkupuoliskolla. Lähiaikoina joudutaan kuitenkin tyytymään edelleen prosentin tuntumassa olevaan tahtiin. Edellytykset elpymisen vankistumiselle alkavat olla kasassa vasta vuoden 2017 jälkipuoliskolla. Viennin kehitys säilyy heikkona vielä ensi vuoden alkupuoliskolle. Ensi vuoden jälkipuoliskolla kilpailukyvyn koheneminen ja lisääntyvä vientikapasiteetti alkavat vähitellen tukea vientiä. Edellytykset selvemmälle elpymiselle ovat kuitenkin kasassa vasta vuonna 2018. Kotimarkkinat vetivät kasvua kuluvan vuoden alkupuoliskolla. Sekä kulutuksen että investointien kasvu kuitenkin hidastuu ensi vuonna hieman, vaikka säilyykin kohtuullisena. Inflaatio kohoaa hieman, kun öljyn hinnan laskun vaikutus poistuu. Pohjimmiltaan inflaatiopaineet ovat jopa aiempaa maltillisemmat ansiotason nousun hidastumisen ja veronkevennysten vuoksi. Kotimarkkinoihin painottuva kasvu tukee työllisyyttä ja työikäisen väestön vähentyessä työttömyys laskee ensi vuonna kuluvaa vuotta nopeammin. Vaihtotase kääntyy ensi vuonna jälleen alijäämäiseksi tuontihintojen nousun ja kotimarkkinavetoisen kasvun vuoksi. Valtiontalouden elvyttävän vireen vuoksi julkinen vaje ei 2017 pienene, ja velka nousee jo reilusti yli 60 %:n. Suomen talouden suurimmat riskit ensi vuonna liittyvät vientimarkkinoiden kehitykseen. Talouspolitiikka muodostaa parin vuoden tähtäimellä järkevän kokonaisuuden, mutta pidemmän päälle julkinen talous on kestämättömällä uralla puutteellisten rakenteellisten uudistusten vuoksi. Arvo, mrd. Kysyntä ja tarjonta, määrän muutos, % 2015 2014 2015 2016e 2017e Bruttokansantuote 209,1-0,7 0,2 1,1 1,2 Tuonti 77,5-0,2 1,9 1,0 2,0 Vienti 76,6-1,7-0,2 0,5 1,8 Kulutus 166,7 0,3 1,1 1,0 0,6 - yksityinen 115,7 0,6 1,5 1,3 1,1 - julkinen 51,0-0,5 0,4 0,2-0,5 Investoinnit 42,7-2,5 0,7 4,0 3,3 Muita keskeisiä ennusteita 2014 2015 2016e 2017e Kuluttajahintojen muutos, % 1,0-0,2 0,2 1,0 Ansiotason muutos, % 1,4 1,2 1,2 1,0 Työttömyysaste, % 8,7 9,4 9,1 8,7 Vaihtotase, % BKT:sta -0,9 0,1 0,1-0,2 Julkisyhteisöjen alijäämä, % BKT:sta -3,2-2,8-2,6-2,6 Julkisyhteisöjen velka, % BKT:sta 59,3 62,5 65,4 67,6 1

Maailmantalous: Verkkainen meno jatkuu Maailmantalouden kasvu jää tänä vuonna hieman viime vuotta hitaammaksi heikon alkuvuoden vuoksi. Erityisesti teollinen suhdanne ja maailmankauppa ovat sujuneet vaisusti. Olennaista elpymistä ei ole näköpiirissä. Maailmankauppa kohenee silti hieman viime aikojen hyvin vaisusta kehityksestä. Euroalue sinnittelee samassa vauhdissa kuin kuluvana vuonna. Britannia välttää varsinaisen taantuman, vaikka sen talouskasvu hidastuukin selvästi. Brexitin vaikutus on silti maailmantalouden näkökulmasta lyhyellä aikavälillä marginaalinen. Raaka-aineiden hintojen, ennen kaikkea öljyn, inflaatiota alentava vaikutus poistuu talven aikana. Kuluttajahintojen nousu nopeutuukin useimmissa maissa. Euroalueella inflaatio säilyy kuitenkin turvallisesti keskuspankin tavoitteen alapuolella ja globaalisti inflaatioympäristö on edelleen maltillinen. Emme odota EKP:n enää laskevan ohjauskorkojaan, mutta arvopaperien osto-ohjelmaa todennäköisesti jatketaan pienemmillä määrillä ensi kevään jälkeenkin. Lyhyet korot säilyvät nykytasolla myös ensi vuonna. Inflaation vähittäinen nousu ja Yhdysvalloissa jatkuvat koron nostot alkavat kuitenkin nostaa pidempien joukkolainojen korkoja. Arvioimme maailmantalouden suurimpien riskien liittyvän Yhdysvaltain näkymiin. Taloudessa on jo monin osin tyypillisen suhdannehuipun piirteitä, talouspolitiikka on kiristyvää ja poliittinen ympäristö on epävarma. Yhdysvaltain talouden ontuminen voisi myös hyvin lisätä epävarmuutta muualla maailmassa. Osuus*, % BKT:n kasvu maailmalla 2015 2014 2015 2016e 2017e Maailma 100,0 3,4 3,1 3,0 3,2 USA 15,8 2,4 2,6 1,8 2,2 Euroalue 11,9 0,9 1,7 1,5 1,5 Japani 4,3 0,0 0,5 0,5 0,5 Ruotsi 0,4 2,3 4,2 3,0 2,2 Kehittyneet maat yht. 42,4 1,8 2,0 1,6 1,5 Kiina 17,1 7,3 6,9 6,6 6,3 Intia 7,0 7,2 7,3 7,5 7,5 Brasilia 2,8 0,1-3,8-3,5 0,0 Venäjä 3,3 0,7-3,7-0,7 1,0 Viro 0,0 2,9 1,1 1,6 2,5 Kehittyvät maat yht. 57,6 4,6 4,0 4,1 4,5 * Ostovoimakorjatut BKT-osuudet Lähteet: Tilastokeskus, Eurostat, IMF ja OP 2

Maailmantalous Verkkainen kasvu jatkuu Maailmantalouden kasvu jäi alkuvuonna viime vuotta verkkaisemmaksi ja aivan erityisesti maailmankauppa ontui selvästi. Globaali teollinen suhdanne oli hieman maailmankauppaa myönteisempi. Monissa maissa kevyt rahapolitiikka tukee rakentamista, joka ei saa aikaan yhtä suuria kauppavirtoja kuin nyt kangertelevat koneinvestoinnit. Suhdannekyselyt puoltavat teollisen suhdanteen piristymistä. Myös maakohtaiset ennusteet tukevat tätä. Merkittävää elpymistä ei silti ole luvassa. Kokonaisuutena maailmantalous on kasvamassa ensi vuonna jokseenkin kuluvan vuoden vauhtia. Hienoinen paraneminen kasvuluvuissa johtuu Venäjän ja Brasilian taantumien ohittumisesta. Brexit ei ole globaali ongelma Brexitin aiheuttama markkinaepävarmuus ohittui nopeasti. Suhdannekyselyissä syvemmät ongelmat rajautuvat Britanniaan. Näillä näkymin Brexitin luoma epävarmuus hidastaa selvästi Britannian talouskasvua ensi vuonna, mutta ei vaikuta olennaisesti maailmantalouden kehitykseen. Inflaatio hiipii ylöspäin Raaka-aineiden hinnat kävivät pohjalla talvella, mutta ne ovat sittemmin nousseet selvästi. Öljyä lukuun ottamatta hinnat ovat olleet keskimäärin verrattain vakaita. Öljyn hinta notkahti kesällä, kun Brexit koetteli sijoittajien uskoa nousun jatkumiseen lyhyellä aikavälillä. Jatkossa raaka-aineiden hinnat todennäköisesti nousevat vähitellen rauhallista vauhtia. Sama koskee öljyä. Inflaatio puolestaan alkaa vähitellen nousta, kun erityisesti raaka-aineiden hintojen laskun vaikutus poistuu. Kuluttajahintojen nousu säilyy silti maltillisena verkkaisen talouskasvun vuoksi. 3

Yhdysvallat Tasapainottelua Talous on kasvanut viime aikoina hitaasti. Kolmen viimeisimmän neljänneksen aikana annualisoitu kvartaalikasvu on ollut vain prosentin luokkaa. Heikko kasvujakso selittyy investointien ja viennin notkahtamisella. Taustalta löytyy vahvistunut dollari, vaisu vientikysyntä ja energiasektorin ongelmat. Talouskasvua on pitänyt yllä kulutuksen kasvu. Pientä piristymistä luvassa Viime aikoina teollisuuden suhdannekyselyt ovat kohentuneet. Tämä tukee ennustetta investointien hienoisesta piristymisestä. Investointitaantuman hellittäessä talous palaa noin kahden prosentin kasvuun. Juuri tämän parempi kasvu ei olisi pidemmän päälle kestävällä pohjalla ilman tuottavuuden kasvun merkittävää piristymistä, sillä talous on jo lähellä potentiaalista tasoaan. Työttömyysaste on jo painunut alle viiden prosentin, mikä on lähellä pohjalukemia. Inflaatiopaineet ovat kuitenkin säilyneet maltillisina. Ilman energiaa laskettu inflaatio on toki yli kahden prosentin. Öljyn hinnan laskun vaikutuksen vähitellen kadotessa inflaatio kipuaakin ensi vuonna 2,5 %:n tuntumaan vuoden kuluessa. Korkoja täytyy nostaa Keskuspankki on voinut toistaiseksi painottaa työllisyystavoitettaan, mutta jatkossa inflaation painoarvo nousee. Tänä vuonna on luvassa yksi koronnosto ja ensi vuonna korkoja nostetaan edelleen muutaman kerran. Talousnäkymä on pohjimmiltaan vakaa, mutta ei lainkaan riskitön. Riskejä liittyy niin syksyn vaaleihin, keskuspankkipolitiikkaan, vientiin kuin investointeihinkin. Brexitin taloudellinen merkitys Yhdysvaltain taloudelle on kuitenkin lyhyellä aikavälillä olematon. Yhdysvallat Keskeisiä ennusteita 2014 2015 2016e 2017e BKT, määrän muutos, % 2,4 2,6 1,8 2,2 Inflaatio, % 1,6 0,1 1,3 2,4 Työttömyysaste, % 6,2 5,3 4,8 4,7 Vaihtotase, % BKT:sta -2,2-2,7-2,9-3,1 Julkinen ylijäämä, % BKT:sta -4,1-3,7-3,9-3,8 Julkinen velka, % BKT:sta 104,8 105,8 107,0 107,0 Lähteet: IMF, Eurostat ja OP 4

Euroalue Hyvää kasvua alkuvuonna Euroalueen BKT kasvoi 1,6 % kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Toisella neljänneksellä kasvuvauhti hidastui vuoden alusta. Yksityinen kulutus ja investoinnit pitivät yllä kasvua viennin kehittyessä hieman vaisummin. Kansantuotteet kasvoivat kaikissa euromaissa toisella neljänneksellä. BKT kasvaa tasaisen vakaasti BKT, määrän muutos, % 2014 2015 2016e 2017e Saksa 1,6 1,5 1,7 1,6 Ranska 0,2 1,1 1,4 1,4 Italia -0,3 0,8 0,8 0,9 Espanja 1,4 3,2 2,7 2,5 Lähteet: IMF, Eurostat ja OP BKT kasvaa 1,5 %:n vauhtia tänä ja ensi vuonna. Arvioimme Brexit-äänestystuloksen vaikutuksen euroalueen talouteen vähäiseksi ennustejaksolla. Pienen reaalitaloudellisen vaikutuksen puolesta puhuvat markkinoiden nopea toipuminen ja talousluottamuksen säilyminen vahvana euroalueella. Kotitalouksien kulutus ja investoinnit ovat pitkälti talouskasvun taustalla loppuvuonna. Ensi vuonna kasvu jatkuu samanlaisena Talouskasvu jatkuu varsin samantyyppisenä myös ensi vuonna. Kotitalouksien ostovoimaa ja kulutusta tukee työllisyyden kohenemisen jatkuminen, vaikka toiseen suuntaan vaikuttaakin inflaation nopeutuminen. EKP:n elvyttävä rahapolitiikka ja alhainen korkotaso tukevat investointiaktiviteettia. Euron arvon vähäinen heikentyminen ja maailmantalouden kasvun lievä koheneminen eivät liiemmälti piristä euroalueen vientiä. Poliittinen epävarmuus tuo riskejä talouteen Politiikka aiheuttaa epävarmuutta euroalueen talouteen tänä ja ensi vuonna. Pitkittyessään epävarmuuden kasvu voi hidastaa talouskasvua. Epävarmuustekijöitä ovat EU:n ja Ison-Britannian Brexitneuvottelut, Espanjan vaikeudet muodostaa maahan uusi hallitus, Italian kansanäänestys senaatin uudistamisesta ja siihen epäsuorasti vaikuttava maan pankkisektorin tila. Euroalue Keskeisiä ennusteita 2014 2015 2016e 2017e BKT, määrän muutos, % 0,9 1,7 1,5 1,5 Inflaatio, % 0,4 0,0 0,1 1,4 Työttömyysaste, % 11,6 10,9 10,1 9,8 Vaihtotase, % BKT:sta 2,4 3,0 3,0 2,8 Julkinen ylijäämä, % BKT:sta -2,6-2,0-1,8-1,6 Julkinen velka, % BKT:sta 94,5 93,2 92,5 91,0 Lähteet: IMF, Eurostat ja OP Ensi vuonna järjestetään parlamenttivaalit Alankomaissa ja Saksassa sekä presidentinvaalit Ranskassa. Vaalitulokset voivat väliaikaisesti lisätä epävarmuutta euroalueen taloudessa. Myös Kreikan ongel- 5

Euroalue mat nousevat todennäköisesti uudelleen pinnalle, kun Kreikan talouden sopeutusohjelman edistymistä arvioidaan seuraavan kerran. Inflaatio nopeutuu asteittain Inflaatio oli hieman plussalla kesäkuukausina. Sama kehitys jatkuu loppuvuonna, vaikka kesällä laskenut raakaöljyn hinta hieman vaimentaakin inflaation nousua. Futuurihinnat ennakoivat raakaöljyn hinnan nousevan maltillisesti kuluvan vuoden loppua kohden. Ensi vuonna öljyn hinta kallistuu asteittain lisää. Myös muiden raaka-aineiden ja ruoan hinnoissa on pientä nousupainetta. Inflaatio on tänä vuonna 0,2 % ja ensi vuonna nopeutuu 1,4 %:iin. EKP:n elvytystoimet käynnissä Euroopan keskuspankin kevään rahapoliittisen elvytyspaketin kaikki toimet ovat parhaillaan käynnissä, kun keskuspankki aloitti kesällä yrityslainojen ostot ja käynnisti uudet neljävuotiset rahoitusoperaatiot euroalueen pankeille. EKP:n toimet ovat painaneet valtion- ja yrityslainojen korkoja paikoitellen niin alas, että keskuspankilla on ollut vaikeuksia ostaa sääntöjensä puitteissa arvopapereita markkinoilta. Uusia toimia voidaan vielä tarvita EKP on viestinyt jatkavansa arvopapereiden ostoja ainakin maaliskuun 2017 asti. Arvopapereiden ostot tuskin pysähtyvät kuin seinään ensi keväänä. EKP voi esimerkiksi pidentää ostoja puolella vuodella ja ajaa osto-ohjelman alas asteittain. Keskuspankkikorkoihin tuskin enää kosketaan. Lyhyet korot pysyvät nykylukemissa Kaikki euribor-korot (1kk 12kk) ovat tällä hetkellä negatiivisia. Markkinoilla odotetaan perustellusti euribor-korkojen pysyvän ensi vuonna nykytasollaan. Myös pitkät korot ovat painuneet yhä matalammalle. Pitkien korkojen osalta pohja alkaa tulla vastaan, mutta erityisempää nousua ei ole näköpiirissä ensi vuonnakaan. 6

Japani ja Ruotsi Talous kasvaa hieman Japanissa Japanin BKT kasvoi hitaasti kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Toisella neljänneksellä kasvu jäi lähelle nollaa. Kasvu oli peräisin yksityisestä kulutuksesta, viennin ja investointien kehittyessä vaisummin. Talouskasvu oli niin vaimeata, että maan hallitus kertoi uusista elvytystoimista elokuun alussa. Elvytyspaketilla pyritään nopeuttamaan kasvua parantamalla tuottavuutta, lisäämällä työn tarjontaa ja panostamalla infrainvestointeihin. Japani Keskeisiä ennusteita 2014 2015 2016e 2017e BKT, määrän muutos, % 0,0 0,5 0,5 0,5 Inflaatio, % 2,7 0,8-0,1 1,0 Työttömyysaste, % 3,6 3,4 3,2 3,2 Vaihtotase, % BKT:sta 0,5 3,3 3,6 3,2 Julkinen ylijäämä, % BKT:sta -6,2-5,2 5,0 4,0 Julkinen velka, % BKT:sta 249,1 248,1 249,0 250,0 Lähteet: IMF, Eurostat ja OP Japanin keskuspankki on painanut ohjauskoron miinukselle ja laajentanut velkapaperiostoohjelmaansa. Politiikkaviritys jatkuu samantyylisenä ensi vuonna. Talouskasvu on 0,5 % tänä vuonna. Elvytystoimet pitävät kasvun samana ensi vuonna. Inflaatio kääntyy plussalle vuonna 2017. Ruotsin talous kohtuukasvuun Ruotsin talouskasvu hidastui selvästi vuoden alkupuoliskolla edellisen vuoden huippulukemista. Viennin vauhti hyytyi selvästi. Sen sijaan kulutuksen kasvu jatkui vakaana ja investoinnitkin kehittyivät edelleen hyvin. Kansantuote lisääntyy tahdin laantumisesta huolimatta kolme prosenttia tänä vuonna hyvän kasvuperinnön turvin. Pohjimmiltaan talous on silti jo palannut noin kahden prosentin vauhtiin, joka jatkuu myös ensi vuonna erityisesti kotimarkkinoiden voimin. Korkojen nousu horisontissa Kruunun selvän heikkenemisen vuoksi Brexit ei hidasta Ruotsin taloutta. Inflaatio nousee ensi vuonna vähitellen yli kahden prosentin, kun öljyn hinnan laskun vaikutus ohittuu. Lähiaikoina keskuspankki voi harkita vielä politiikan kevennystä, mutta ensi vuoden jälkipuolella korkoa on syytä alkaa nostaa. Ruotsi Keskeisiä ennusteita 2014 2015 2016e 2017e BKT, määrän muutos, % 2,3 4,2 3,0 2,2 Inflaatio, % -0,2 0,0 1,1 2,0 Työttömyysaste, % 7,9 7,4 7,0 6,7 Vaihtotase, % BKT:sta 5,4 5,9 5,3 4,9 Julkinen ylijäämä, % BKT:sta -1,7-0,9-0,9-0,8 Julkinen velka, % BKT:sta 44,9 44,1 42,5 42,0 Lähteet: IMF, Eurostat ja OP 7

Iso-Britannia Brexit-äänestystulos hidastaa talouskasvua Britannian talous kasvoi vahvasti kuluvan vuoden toisella neljänneksellä. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla talous oli hieman päälle 2 %:n kasvussa. Brexit-äänestystuloksen aiheuttama epävarmuus talouden toimijoiden keskuudessa vaimentaa talouskasvua loppuvuonna. Hyvän alkuvuoden johdosta BKT kasvaa tänä vuonna 1,8 %. Ensi vuonna kasvu hidastuu BKT:n kasvu hidastuu ensi vuonna 1,0 %:iin. Taantuma kuitenkin vältetään. Talouskasvu on kotitalouksien kulutuksen varassa. Investointiaktiviteetti vaimenee epävarmuuden johdosta. Punnan heikkous kohentaa vientisektorin kilpailukykyä. Keskuspankki elvyttää voimakkaasti Englannin keskuspankki ilmoitti laajasta elvytyspaketista tukeakseen talouskehitystä elokuussa. Ohjauskorko laskettiin 0,25 %:iin, rahoitusta pankeille lisättiin, yrityslainojen osto-ohjelma käynnistettiin ja valtionlainojen ostomääriä kasvatettiin. Toimilla pyritään vahvistamaan pankkien rahoitusta reaalitalouteen sekä piristämään kokonaiskysyntää. Keskuspankki viestitti olevansa valmis elvyttämään taloutta lisää tarpeen mukaan. EU-eroneuvottelut voivat kestää pitkään Tämänhetkisten arvioiden mukaan Iso-Britannia käynnistäisi neuvottelut EU-erosta ensi vuonna. Virallisesti neuvottelut tulisi saada päätökseen kahdessa vuodessa. Aikaa neuvotteluihin voi kuitenkin mennä selvästi enemmän. EU-ero heikentää Britannian talouskasvua Eri selvitysten mukaan Iso-Britannia kärsii taloudellisesti EU-erosta pitkällä aikavälillä. Arviot negatiivisista vaikutuksista vaihtelevat kuitenkin suuresti. Lopullisesti talousvaikutukset riippuvat siitä, kuinka hyvin Britannia onnistuu EU- ja kauppasopimusneuvotteluissa. Iso-Britannia Keskeisiä ennusteita 2014 2015 2016e 2017e BKT, määrän muutos, % 2,9 2,2 1,8 1,0 Inflaatio, % 1,5 0,1 0,7 2,0 Työttömyysaste, % 6,2 5,4 5,0 5,5 Vaihtotase, % BKT:sta -5,1-4,3-4,5-4,0 Julkinen ylijäämä, % BKT:sta -5,6-4,4-3,5-3,0 Julkinen velka, % BKT:sta 88,2 89,3 92,0 91,0 Lähteet: IMF, Eurostat ja OP 8

Baltian maat Talouskasvua kotimarkkinoilta Baltian maiden talouskasvu oli kohtalaista kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla kotimaisen kysynnän ansiosta. Liettuassa BKT:n kasvu oli nopeinta. Venäjän talouden taantuma on varjostanut edelleen Baltian maiden vientiä. Ensi vuonna viennin veto alkaa vahvistua, kun vientimarkkinoilla talouskasvu kohenee. Kotimainen kysyntä kasvuveturina Virossa Kotimainen kysyntä piti yllä Viron talouskasvua alkuvuonna. Kotitalouksien kulutus ja investoinnit toimivat talouden kasvuvetureina ennustejaksolla. Vientiä piristää talousaktiviteetin koheneminen Viron vientimarkkinoilla. Inflaatio on hieman plussalla tänä vuonna ja nopeutuu lisää ensi vuonna. Työmarkkinareformi lisää työvoimaa, mutta nostaa ensi vuoden työttömyysastetta ennen kuin työllisyys alkaa kasvaa. Julkisen talouden velka on vähäinen. BKT:n kasvu nopeutuu ensi vuonna. Laajapohjaista kasvua Latviassa Latviassa talouskasvu oli laajapohjaista kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Vienti ja kotimainen kysyntä tukivat taloudellista toimeliaisuutta. Ennustejaksolla yksityinen kulutus kasvaa vakaasti hyvän tulokehityksen ja työllisyyden lisäyksen ansiosta. Investointien kasvua rajoittaa pullonkaulat EUtukirajojen käytössä. Vienti kohenee asteittain ulkoisen kysynnän elpyessä. Raakaöljyn hinnan nousu nostaa inflaatiota ensi vuonna. Myönteinen talouskehitys pienentää julkisen talouden alijäämää. BKT:n kasvu nopeutuu vuonna 2017. Liettuassa vienti kasvussa Myös Liettuassa talouskasvu oli vuoden 2016 alussa yksityisen kulutuksen ja investointien varassa. Liettuan vienti kääntyi selvään kasvuun toisella neljänneksellä. Ensi vuonna viennin vetoa vahvistavat euroalueen talouskasvu ja Venäjän talouden kääntyminen kasvuun. Pula työvoimasta pitää palkkojen nousun ripeänä ja tukee kotitalouksien kulutusta. Ensi vuonna BKT:n kasvu piristyy. Baltian maat 2014 2015 2016e 2017e BKT, määrän muutos, % Viro 2,9 1,1 1,6 2,5 Latvia 2,4 2,7 2,0 2,5 Liettua 3,0 1,6 2,5 3,0 Työttömyysaste, % Viro 7,4 6,8 6,5 7,0 Latvia 10,8 9,9 9,5 9,0 Liettua 10,7 9,1 8,3 7,6 Lähteet: IMF, Eurostat ja OP 9

Venäjä Vakaantuvaa Venäjän talous vakautui selvästi kuluvan vuoden alkupuolella. Vuoden 2015 syvän taantuman jälkeen BKT:n lasku on pysähtymässä. Ensimmäisellä neljänneksellä BKT supistui vielä 1,2 % ja toisellakin odotetaan noin 0,5 %:n heikennystä, mutta kuukausittaisten tietojen mukaan pohja alkaa olla käsillä. Kokonaisuutena Venäjän talous on kääntymässä ensi vuonna pieneen kasvuun, jos kohta taloustilanne säilyy edelleen hauraana. Teollisuus elpymässä Ensimmäisenä nousuun on kääntynyt teollisuus ja kuljetukset. Investointien ja kulutuksen alamäki on loiventunut, mutta rakentamisen vire on edelleen heikko ja kuluttajien luottamus matala. Vienti on kärsinyt edelleen raaka-aineiden hintojen laskusta ja supistunut voimakkaasti. Merkkejä käänteestä parempaan ei ole vielä näkynyt. Öljyn hinnan vähittäinen nousu puoltaa kuitenkin vakautumista ensi vuoden mittaan. Keskuspankki keventää Ruplan romahdus ja pakotteet saivat inflaation laukkaamaan vuonna 2015. Nyttemmin ruplan kehitys on tasaantunut ja inflaatio vaimentunut olennaisesti. Kuluttajahinnat nousevat toki edelleen noin 7,5 %:n vauhtia, mikä on kuitenkin yli puolet vähemmän kuin pahimmillaan. Inflaatio hidastuu edelleen maltillisesti, mikä tukee talouden vakautumista ja kotimaista kysyntää. Hidastuneen inflaation seurauksena keskuspankki laski kesäkuussa ohjauskorkoa 10,5 %:iin ja lisää koronlaskuja odotetaan. Tämä omalta osaltaan kohentaa erityisesti rakentamisen näkymiä. Venäjä Keskeisiä ennusteita 2014 2015 2016e 2017e BKT, määrän muutos, % 0,7-3,7-0,7 1,0 Inflaatio, % 7,8 15,5 7,5 5,5 Työttömyysaste, % 5,2 5,6 5,6 5,4 Vaihtotase, % BKT:sta 2,9 5,0 3,5 4,0 Julkinen ylijäämä, % BKT:sta -0,7-3,1-4,0-2,0 Julkinen velka, % BKT:sta 16,3 17,7 18,5 19,5 Lähteet: IMF ja OP Rahapolitiikan ohella muulla talouspolitiikalla on rajalliset mahdollisuudet tukea elpymistä, sillä rahastoja ei ole käytettävissä aiempaan malliin. 10

Kehittyvät taloudet Piristyvää kasvua ensi vuonna Kehittyvien maiden talouskasvu kokonaisuutena kohenee ensi vuonna. Brasilian ja Venäjän taloudet eivät enää supistu. Kiinassa kasvu hieman hidastuu ja Intiassa kasvu säilyy hyvänä. Brexit ei vaikuta kehittyvien maiden talouskasvuun ennustejaksolla. Kiinan talouskasvu hieman vaimenee Kiinan BKT:n kasvu hidastui 6,7 %:iin vuoden 2016 ensimmäisellä puoliskolla. Talouskasvu nojautui kotimaiseen kysyntään, sillä palvelut ja vähittäiskauppa kasvoivat hyvin. Investointiaktiviteetti oli vaisumpaa. Taloustunnelmat ovat kohentuneet vuoden alun epävarmuuden jälkeen. Talouskasvu hieman hidastuu loppuvuonna. Ensi vuonna BKT kasvaa 6,3 %. Talouden rakennemuutos etenee ennustejaksolla. Maan johto on valmis elvyttämään lisää, mikäli talouskasvu uhkaa hidastua odotettua enemmän. Edelleen vahvaa kasvua Intiassa Intian BKT:n kasvu nopeutui lähes 8 %:iin vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Sen jälkeen talousindikaattorit ovat hieman laskeneet ja viittaavat vähän hitaampaan kasvuun loppuvuonna. Markkinoiden epävarmuutta lisäsi kesällä arvostetun keskuspankin pääjohtaja Rajanin ilmoitus, ettei hän hae jatkokautta. Inflaatio on viime aikoina noussut asteittain, joten tulevan keskuspankin pääjohtajan laskuvara ohjauskorossa on vähäinen. Talouskasvu on laajaalaista ja BKT:n kasvu jatkuu vakaana ensi vuonna. Brasilian taloudessa parempaa edessä Brasilian kansantuote supistui 5 % tammi maaliskuussa. Vientiä lukuun ottamatta kaikki kysyntäerät olivat miinuksella. Keväästä lähtien on kuitenkin talousdatassa ja -indikaattoreissa nähtävissä parempaa kehitystä. Virkaatekevä presidentti on pystynyt palauttamaan luottamusta talouteen ja onnistunut avaamaan poliittisia umpisolmuja. Inflaation hidastuminen luo tilaa keskuspankin ohjauskoron laskuille. BKT on miinuksella tänä vuonna mutta ei supistu enää ensi vuonna. Kehittyvät maat 2014 2015 2016e 2017e BKT, määrän muutos, % Kiina 7,3 6,9 6,6 6,3 Intia 7,2 7,3 7,5 7,5 Brasilia 0,1-3,8-3,5 0,0 Inflaatio, % Kiina 2,0 1,4 2,0 2,0 Intia 6,7 4,9 5,5 5,0 Brasilia 6,3 9,0 9,0 6,5 Lähteet: IMF ja OP 11

Suomi Yhteenveto BKT pienessä vakaassa kasvussa Suomen talous kasvoi kotimaisen kysynnän tuella kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Vienti kehittyi vaisummin. Myönteistä oli työllisyyden koheneminen. Loppuvuonna talous kasvaa suunnilleen samaa tahtia kuin alkuvuonna. Koko vuonna BKT kasvaa 1,1 %. Vuonna 2016 BKT kasvaa 1,2 %. Kasvu perustuu viennin piristymiselle kotimaisen kysynnän pysyessä kohtuullisena. Viennin vetoa saadaan odotella Viennin kehitys jatkuu vaisuna pitkälle ensi vuoteen. Viennin arvon kehitystä tukee tosin ensi vuoden alusta saakka hintojen kääntyminen nousuun. Kilpailukyvyn koheneminen ja vientikapasiteetin kasvu alkavat piristää vientiä vuoden jälkipuoliskolla. Kokonaisuutena viennin kasvu on edelleen verraten vaisua ja olennaisempaa elpymistä saadaan odottaa vuoteen 2018. Työllisyyden lisäys tukee yksityistä kulutusta Työllisyyden koheneminen, matala inflaatio ja kuluttajien luottamus talouteen tukevat kotitalouksien kulutusta tänä vuonna. Ensi vuonna inflaatio nousee, mutta työllisyyden kasvu ja veronkevennykset pitävät yllä yksityisen kulutuksen hieman päälle prosentin kasvua. Investointien hyvä vire jatkuu Investointien kasvu on laajapohjaista tänä ja ensi vuonna. Asuin- ja muu talonrakentaminen kasvaa selvästi. Yritysten investoinnit nostavat kone- ja laiteinvestointeja. Asuntomarkkinoiden myönteinen vire jatkuu ensi vuonna. Runsas asuntotuotanto hillitsee hintojen nousua. Investoinnit kasvavat 4,0 % tänä vuonna. Ensi vuonna kasvu hieman rauhoittuu ja on 3,3 %. Ei parannusta julkisen talouden alijäämässä Julkisen talouden alijäämä supistuu tänä vuonna, mutta säilyy samana ensi vuonna. Julkisen talouden velkasuhde nousee 67 %:iin. 12

Suomi Vienti Vienti vaisua Tavaraviennin arvo väheni 5 % kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Toisaalta samaan aikaan vientihinnat laskivat 4,3 %, joten viennin määrän lasku oli 0,7 %. Tammi toukokuussa toimialoista kasvussa olivat vain sahatavaroiden, tietokoneiden ja elektronisten laitteiden vienti. Myönteistä oli palveluiden viennin kasvu tammi kesäkuussa vuoden takaa. Tavaravienti väheni kaikkiin keskeisiin vientimarkkinoihin. Vienti euroalueelle väheni 3 % ja vienti EU:n ulkopuolelle 9 %. Vienti alkaa piristyä vuoden 2017 lopulla Teollisuuden normaalia synkeämmät suhdannenäkymät viittaavat viennin vedon pysyvän vaisuna loppuvuonna. Ensi vuonna vienti kohenee heikon alkuvuoden jälkeen. Vientiä tukevat ensi vuoden loppupuolella Venäjän talouden elpyminen ja hintakilpailukyvyn koheneminen. Selvemmin hintakilpailukyvyn koheneminen alkaa silti vaikuttaa vientiin vasta vuonna 2018. Lisäksi kaksi laivatoimitusta tuovat kasvua vientiin ensi vuonna ja palveluiden viennin lisääntyminen. Ison-Britannian tuonnin vaimeneminen leikkaa Suomen vientiä ensi vuonna 0,1 % 0,3 %-yksikköä. Teknologiateollisuuden tilauskanta korkea Uusien tilausten virta on vähentynyt tänä vuonna. Teknologiateollisuuden tilauskanta on kuitenkin edelleen verraten korkealla tasolla viime vuonna saatujen suurten laivatilausten ansiosta. Niiden toimitus tapahtuu kuitenkin ennustejakson jälkeen. Vaihtotase alijäämäinen ensi vuonna Vaihtotase on aavistuksen ylijäämäinen kuluvana vuonna. Tuonnin vientiä nopeampi kasvu pienentää vaihtotaseen ylijäämää. Vaihtotase kääntyy ensi vuonna jälleen alijäämäiseksi tuontihintojen nousun ja kotimarkkinavetoisen kasvun takia. Tuontihintojen nousu heikentää myös vaihtosuhdetta vuonna 2017. Vienti, tuonti ja vaihtotase 2014 2015 2016e 2017e Määrän muutos, % Vienti -1,7-0,2 0,5 1,8 Tuonti -0,2 1,9 1,0 2,0 Vaihtotase, % BKT:sta -0,9 0,1 0,1-0,2 Lähteet: Tilastokeskus ja OP 13

Suomi Yksityinen kulutus Yksityinen kulutus tukee talouskasvua... Kotitalouksien luottamus ja kulutus ovat suhdannetilanne ja talouden kasvunäkymä huomioiden varsin vahvaa. Arvioimme kotitalouksien kysynnän kasvavan tänä vuonna 1,3 %. Tätä tukee kotitalouksienkäytettävissä olevien reaalitulojen kasvu sekä pahimman työttömyysuhkan hellittäminen. Luottamuksen kohenemisesta huolimatta säästämisaste hieman nousee tänä vuonna....mutta kovalle laukalle ei päästä Ensi vuonna ostovoiman kehitystä hillitsee inflaation kiihtyminen. Palkkakehitys säilyy maltillisena, mutta tuloverotuksen keventyminen helpottaa hieman kotitalouksien asemaa. Kokonaisuutena kotitalouksien käytettävissä olevien reaalitulojen kasvu hidastuu vuodesta 2016. Kotitalouksien luottamus on kuitenkin elpymässä. Luottamuksen kohenemista kuvaa myös se, että kotitalouksien lainanottoaikomukset ovat nousseet vuoden takaisesta. Ennustammekin 1,1 %:n yksityisen kulutuksen kasvua ja hienoista säästämisasteen laskua ensi vuodelle. Luottamusta voidaan tukea talouspolitiikalla Kuluttajien luottamuksen säilymiseen ja kulutuskysyntään vaikuttavat tavanomaista enemmän toteutetun talouspolitiikan uskottavuus ja työmarkkinaratkaisut sekä kilpailukykypaketin onnistuminen. Vähittäiskaupan elpyminen heijastelee juuri nyt kotitalouksien kohtuullisen hyvää luottamusta ja ostohalukkuuden kasvua, mutta muutokset ja luottamuksen rapautuminen voivat uhata melko nopeastikin epävarman keskipitkän kasvunäkymän valossa. Kuluttajien luottamus talouteen on viime aikoina ollut vahvinta pääkaupunkiseudulla. Väestöryhmistä ylemmät toimihenkilöt ja yrittäjät ovat selvästi optimistisimpia. Kielteisimmin talouskehitystä arvioivat eläkeläiset ja työttömät. Kulutuksen ja tulojen muutos, % 2014 2015 2016e 2017e Ansiotaso 1,4 1,2 1,2 1,0 Yksityinen kulutus 0,6 1,5 1,3 1,1 Käytettävissä olevat reaalitulot -0,5 1,6 1,7 1,0 Säästämisaste* 0,6 0,1 0,4 0,3 * Säästäminen/Käytettävissä olevat tulot Lähteet: Tilastokeskus ja OP 14

Suomi Investoinnit Investoinnit kasvussa vuoden alussa Investoinnit kasvoivat vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Erityisen vahvaa kasvua nähtiin rakentamisessa. Asuinrakentaminen ja muu talonrakentaminen kasvoivat lähes 7 % vuoden takaa. Maa- ja vesirakentaminen olivat myös kasvussa. Investoinnit kuljetusvälineisiin lisääntyivät myös. Sen sijaan kone- ja laiteinvestoinnit supistuivat. Tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit laskivat hieman vuoden takaa. Julkiset investoinnit vähenivät. Tulossa hyvä investointivuosi Investointien kasvu on hyvää ja laajapohjaista tänä vuonna. Rakennusluvat ja -aloitukset indikoivat vahvaa kasvua loppuvuodelle. Tammi toukokuussa luvat ja aloitukset kasvoivat yli viidenneksen viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Asuin- ja toimistorakentamisen sekä julkisen palvelurakentamisen aloitukset olivat hyvässä kasvussa. Yritysten tuotannolliset investoinnit kasvavat kuluvana vuonna. Suuria investointihankkeita on käynnissä, kuten Äänekosken biotuotetehdas. Kone- ja laiteinvestoinnit lisääntyvät muun muassa Finnairin lentokonehankintojen ansiosta. Tänä vuonna investoinnit kasvavat 4,0 %. Ensi vuonna kasvu hieman rauhoittuu Investointien kasvu on vahvaa myös ensi vuonna, vaikka kasvuvauhti hieman hidastuukin. Suurien hankkeiden, kuten kauppakeskusten, rakentaminen jatkuu. Myös merkittävien infrakohteiden rakentaminen jatkuu: Helsinki-Vantaan lentokentän laajennus ja länsimetron pidentäminen. Valtion toimet tukevat omalta osaltaan tie- ja infrarakentamista. Viennin elpyminen piristää osaltaan yritysten investointeja. Matala korkotaso ja hyvä rahoituksen saatavuus luovat suotuisat lähtökohdat yritysten investointihankkeille. Kilpailukykypaketti vähentää yritysten kustannuksia ja parantaa täten yritysten toimintaylijäämää ja lisää mahdollisuuksia kohdentaa tulorahoitusta investointeihin. Ensi vuonna investoinnit kasvavat 3,3 %. Investointien määrän muutos, % 2014 2015 2016e 2017e Rakentaminen -5,2-0,4 5,5 3,9 Kone- ja laite -1,8 7,0 3,2 3,6 Investoinnit yhteensä -2,5 0,8 4,0 3,3 Lähteet: Tilastokeskus ja OP 15

Suomi Asuntomarkkinat Asuntomarkkinat elpymässä Asuntomarkkinoilla kaupankäynti on piristynyt kuluvana vuonna. Asuntomarkkinoiden aktiviteettitaso ja hintakehitys heijastelee kuluttajien vahvistunutta luottamusta ja yleistä kotimaisen kulutuksen pirteämpää virettä. Tämä näkyy myös asuntolainojen nostossa. Asuntolainojen marginaalit ovat sen sijaan pysyneet alhaisena kovan kilpailun siivittämänä. Asuntojen hinnat ovat vironneet Vanhojen asuntojen hinnat nousivat vuoden 2016 ensimmäisellä ja toisella kvartaalilla viime vuoteen verrattuna koko maassa. Odotamme asuntojen hintojen nousevan maltillisesti myös tänä ja ensi vuonna. Alueelliset erot pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä sekä hintaerot pääkaupunkiseudun sisällä sijaintipaikasta ja asuntojen koosta sekä kunnosta riippuen säilyvät kuitenkin merkittävinä. Vuokrien kehitys on vakaan nousujohteista Vuokrien kohoaminen on eriytynyt selvästi inflaatiokehityksestä. Vuokrien vuosinousu on ollut 3 %:n vauhdissa viime vuodet kun taas inflaatio on ollut hyvin matalaa. Vuokrien nousupaine on kuitenkin kuluvana vuonna hidastunut aiemmasta ja kun samaan aikaan inflaatio on hieman vauhdittunut, on ero näiden välillä kaventunut. Vuokrien nousu jatkuu hidastuneenakin johtuen kasvukeskusten pienten asuntojen kysyntäpaineesta. Asuinrakennusinvestoinneissa kasvupyrähdys Kaupungistumiskehityksen jatkuminen ja väestön ikääntyminen on vauhdittanut asuinrakentamista pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa. Lupien ja asuinrakentamisen aloitusten voimakas kasvu merkitsee sitä, että vuonna 2016 asuinrakentamisen taso ylittää selvästi viime vuoden tason. Ensi vuonna kasvu hieman rauhoittuu tästä vuodesta. Poikkeuksellisen alhainen korkotaso ja paraneva työllisyys pitävät kuitenkin asuntoaloitukset kasvussa lähivuosina, vaikka talouskasvu on verraten vaatimatonta. 16

Suomi Inflaatio Vähäistä nousua kuluttajahinnoissa Inflaatio oli tammi heinäkuussa keskimäärin 0,2 %. Alkuvuoden miinusmerkkisen kehityksen jälkeen inflaatio kääntyi plussalle keväällä. Heinäkuussa inflaatio oli 0,5 %. Sairaalamaksujen nousu ja korvattavien reseptilääkkeiden kuluttajahintojen kallistuminen ovat nostaneet terveyden hintoja. Myös ravintolahinnat ovat nousseet. Nämä ovat nopeuttaneet inflaatiota kuluvana vuonna. Toiseen suuntaan ovat vaikuttaneet elintarvikkeiden hintojen halpeneminen vähittäiskaupan halpuuttamiskampanjoiden ansiosta. Energian hintojen halpeneminen vuoden takaisesta vertailukohdasta on laskenut liikenteen hintoja alkuvuonna. Lisäksi matala korkotaso ja marginaalien kapeneminen ovat laskeneet asuntolainojen keskikorkoja. Myös välilliset veronkorotukset ovat olleet viime vuotta pienempiä. Koko vuosi plussalla Loppuvuonna inflaatio pysyy hieman nollan yläpuolella. Raakaöljyn hinta kääntyi kesän laskun jälkeen lievään nousuun elokuussa. Futuurit ennakoivat raakaöljyn hinnan nousevan hieman lisää loppuvuonna. Kaiken kaikkiaan hintojen nousupaineet loppuvuodelle ovat edelleen varsin maltilliset. Koko vuoden inflaatio on 0,2 %. Ensi vuonna inflaatio nousee rauhallisesti Vaikka inflaatio nopeutuu ensi vuonna, se pysyy edelleen tavanomaista vaimeampana. Raakaöljyn hinnan kallistuminen nostaa energiainflaatiota. Myös hallituksen kaavailemat välillisen verotuksen korotukset nostavat inflaatiota. Toiseen suuntaan vaikuttavat kilpailukykysopimukseen sisältyvät palkkamaltti ja työvoimakustannusten alentaminen. Ensi vuonna inflaatio on keskimäärin 1,0 %. 17

Suomi Työmarkkinat Työmarkkinoilla kohentuvaa Työttömyys kääntyi laskuun viime vuoden lopulla. Työmarkkinat ovat kohentuneet myös tämän kevään ja kesän mittaan. Työttömyysaste on laskenut. Työttömiä oli vuoden 2016 toisella neljänneksellä keskimäärin 275 000 henkeä. Ennustamme työttömyysasteen laskevan edelleen tänä vuonna 9,1 %:iin ja ensi vuonna 8,7 %:iin. Työttömyyden laskua vauhdittaa yksityisen kulutuksen ja investointien tukema kasvu. Elinkeinorakenteen ja työtehtävien muutokset jarruttavat työllistymistä Työllisten määrä on kasvanut, mutta verraten hitaasti. Vuoden toisella neljänneksellä työllisiä oli 2 477 000 henkeä. Työllisyys on kasvanut päätoimialoittain tarkastellen erityisesti rakentamisessa ja palveluissa. Työllisyysasteen kausi- ja satunnaisvaihtelusta tasoitettu trendi oli kesäkuussa 68,5 %. Hallituksen asettaman 72 %:n työllisyystavoitteen saavuttamiseksi vaadittaisiin vuosina 2018-2019 n. 3%:n kasvua, ellei hallitus pysty merkittävästi vaikuttamaan työmarkkinoiden rakenteisiin. Uusien työpaikkojenkin määrä on kasvanut Uusien työpaikkojen määrä on kasvanut. Kesäkuussa uusia työpaikkoja oli 5000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Uudet työpaikat syntyvät kuitenkin merkittäviltä osin eri tehtäviin kuin mistä ne ovat loppuneet. Tämä näkyy sitkeänä rakenne- ja pitkäaikaistyöttömyytenä. Elinkeino- ja työpaikkarakenteiden muutos jarruttaakin hieman työttömyyden laskua kohenevasta suhdanteesta huolimatta. Kikyn vaikutukset näkyviin 2018 Kilpailukykysopimukseen liittyvä työajanpidennys tulee lisäämään tehtyjen työtuntien määrää ensi vuonna. Työvoimakustannukset kehittyvät maltillisesti. Myös työnantajan sosiaaliturvamaksujen alennukset laskevat työn hintaa. Kiky-sopimuksen myönteiset vaikutukset työllisyyteen näkyvät viiveen takia pääosin vuonna 2018. Työllisyys, 1 000 henkilöä 2014 2015 2016e 2017e Työttömyysaste, % 8,7 9,4 9,1 8,7 Työllisyysaste, % (15 64 v.) 68,3 68,1 68,7 69,3 Työikäinen väestö (15 64 v. 3491 3476 3459 3447 Työvoima 2679 2689 2690 2692 Työlliset 2447 2437 2445 2457 Työttömät 232 252 245 235 Lähteet: Tilastokeskus ja OP 18

Julkinen talous Tasapainoilua, mutta ei tasapainoa Valtiontalouden tuloalijäämä pieneni hieman vuoden alkupuoliskolla, kun tuloja kertyi hieman menojen kasvua enemmän. Verotulojen kasvu kielii kotimarkkinoiden verrattain hyvästä vireestä. Arvioimme valtiontalouden vajeen kokonaisuutena supistuvan aavistuksen tänä vuonna, vaikka budjettitalouden vajeen odotetaankin kasvavan. Kokonaisuutena julkisen talouden vaje supistuu hieman, kun myös kuntien alijäämä pienenee. Vaje säilyy, velka kasvaa Vuonna 2017 julkisen talouden alijäämä säilyy tämän vuoden tasolla. Valtion veronkevennykset lisäävät hieman vajetta, ja muilta osin julkisen talouden tasapainossa ei näy muutosta. Julkisen sektorin velka kasvaa edelleen. Valtion tiedossa olevilla toimilla velka saadaan muutaman vuoden kuluttua vakaantumaan, mutta vain tilapäisesti. Kestävyysvaje ei edelleenkään ole poistunut. Hallituksen veronkevennykset kompensoivat kilpailukykysopimuksen maksukorotusten sekä julkisen sektorin lomarahojen leikkausten vaikutuksen ostovoimaan. Näillä näkymillä verotus voi keventyä hieman kilpailukykysopimuksen kielteistä vaikutusta enemmän, mutta lopulliset luvut selviävät vasta syksyn aikana. Lyhyt viritys ok, pitkä hakusessa Vuoden 2017 budjetti taiteilee velkaantumisen hillitsemisen ja talouden tukemisen välimaastossa. Kilpailukykysopimus ja ensi vuoden budjetti muodostavat elpymistä tukevan kokonaisuuden. Pidemmän ajan velkaantumiskehitys on silti edelleen vakauttamatta. Tämän suhteen odotukset kohdistuvat työmarkkinauudistuksiin sekä investointikannustimia lisääviin toimiin. Valitettavasti vuoden 2017 budjetin tapainen varovainen linja ei tässä riitä lainkaan. Julkisen talouden tasapaino 2014 2015 2016e 2017e EMU-ylijäämä, % BKT:sta Julkinen sektori -3,2-2,8-2,6-2,6 Valtio -3,8-3,1-2,9-2,9 EMU-velka, % BKT:sta Julkinen sektori 59,3 62,5 65,4 67,6 Valtio 51,0 53,5 55,8 57,6 Lähteet: Tilastokeskus ja OP 19

OPn ekonomistit julkaisevat suhdanne-ennusteen kaksi kertaa vuodessa. Niiden lisäksi julkaistaan suppeampi suhdannekatsaus kaksi kertaa vuodessa suhdanne-ennusteiden välissä. Suhdanne-ennusteet julkaistaan tammikuussa ja elokuussa. Suhdannekatsaukset julkaistaan toukokuussa ja marraskuussa. OP Pääekonomisti Reijo Heiskanen puh. 010 252 8354 Senioriekonomisti Timo Hirvonen puh. 010 252 8515 Ekonomisti Maarit Lindström puh. 010 252 1695 etunimi.sukunimi@op.fi www.taloudessa.fi Twitter: @OP_Ekonomistit @Reiskanen @HirvonenTimo @LindstromMaarit 20