ROVANIEMEN KAUPUNGIN TASA ARVOSUUNNITELMA VUOSILLE

ROVANIEMEN KAUPUNGIN TASA ARVOSUUNNITELMA VUOSILLE 2012 2015

SISÄLTÖ 1. Tasa arvolain ja yhdenvertaisuuslain velvoitteet 1.1 Tasa arvolaki 1.2 Yhdenvertaisuuslaki 2. Tasa arvosuunnitelma 2.1 Tasa arvotyöryhmä 2.2. Tasa arvoselvitys ja tasa arvotyöryhmän vuosikello 3. Arvio aikaisempien toimenpiteiden toteutumisesta 3.1 Rekrytointi 3.2 Palkkaus 3.3 Koulutus 3.4 Häirintä ja syrjintä 4. Tavoitteet ja toimenpiteet tasa arvon toteuttamiseksi 4.1 Palkka ja palkitsemispolitiikka 4.2 Koulutustiedot 4.3 Rekrytointi 4.4 Työhyvinvointi 4.5 Tasa arvoselvitys 5. Tiedotus ja seuranta 5.1. Tasa arvosuunnitelman ja yhdenvertaisuussuunnitelman seuranta LIITE 1 Tasa arvoselvitys 2010 LIITE 2 Yhdenvertaisuussuunnitelma LIITE 3 Menettelyohjeet häirintätapauksissa

1. Tasa arvolain ja yhdenvertaisuuslain velvoitteet 1.1 Tasa arvolaki Lain naisten ja miesten välisestä tasa arvosta (8.8.1986/609, jälj. tasa arvolaki) tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa arvoa sekä tässä tarkoituksessa parantaa naisten asemaa työelämässä. Työnantajan tulee työelämässä edistää sukupuolten tasa arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Työelämän tasa arvolla tarkoitetaan naisten ja miesten yhtäläistä arvostusta, samaa palkkaa samasta ja samanarvoisesta työstä, tasa arvoista urakehitystä, yhtä hyviä mahdollisuuksia yhdistää työ ja vanhemmuus sekä vapautta seksuaalisesta häirinnästä ja ahdistelusta. Työpaikoilla tasa arvosuunnittelu edistää työhyvinvointia, lisää myönteistä julkisuuskuvaa sekä kaupungista että sen rekrytoinnista. Tasa arvon edistämiseksi työnantajan tulee käytettävissä olevin voimavaroin 1 : 1) Toimia siten, että avoinna oleviin tehtäviin hakeutuisi aina sekä miehiä että naisia. 2) Edistää naisten ja miesten tasapuolista sijoittumista erilaisiin tehtäviin ja luoda heille yhtäläiset mahdollisuudet uralla etenemiseen. 3) Edistää naisten ja miesten välistä tasa arvoa työehdoissa, erityisesti palkkauksessa. 4) Kehittää työoloja sellaisiksi, että ne soveltuvat sekä miehille että naisille. 5) Helpottaa naisten ja miesten osalta työelämän ja perhe elämän yhteensovittamista kiinnittämällä huomiota etenkin työjärjestelyihin; ja 6) Toimia siten, että ennakolta ehkäistään sukupuoleen perustuva syrjintä. 1 Tasa arvolaki 6.

Kuvan lähde: Lapin Letka hanke (ESR) Välitön syrjintä tasa arvolaissa tarkoittaa 1) naisten ja miesten asettamista eri asemaan sukupuolen perusteella tai 2) eri asemaan asettamista raskaudesta tai synnytyksestä johtuvasta syystä. Välillisellä syrjinnällä puolestaan tarkoitetaan 1) eri asemaan asettamista sukupuoleen nähden neutraalilta vaikuttavan säännöksen, perusteen tai käytännön nojalla, jos menettelyn vaikutuksesta henkilöt voivat tosiasiallisesti joutua epäedulliseen asemaan sukupuolen perusteella tai 2) eri asemaan asettamista vanhemmuuden tai perheenhuoltovelvollisuuden perusteella. 1.2 Yhdenvertaisuuslaki Yhdenvertaisuuslain (20.1.2004/21) tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa lain soveltamisalaan kuuluvissa syrjintätilanteissa. Työnantajan tulee kaikessa toiminnassaan edistää yhdenvertaisuutta tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä vakiinnuttaa sellaiset hallinto ja toimintatavat, joilla varmistetaan

yhdenvertaisuuden edistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Erityisesti tulee muuttaa niitä olosuhteita, jotka estävät yhdenvertaisuuden toteutumista. Ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Lisäksi syrjintäkiellosta ja tasapuolisesta kohtelusta säännellään työsopimuslaissa (2001/55). 2 Rovaniemen kaupungin yhdenvertaisuussuunnitelma on tasa arvosuunnitelman liitteenä (liite 2). Syrjintä yhdenvertaisuuslaissa 3 tarkoittaa 1) sitä, että jotakuta kohdellaan epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta kohdellaan, on kohdeltu tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa (välitön syrjintä) 2) sitä että näennäisesti puolueeton säännös, peruste tai käytäntö saattaa jonkun erityisen epäedulliseen asemaan muihin vertailun kohteena oleviin nähden asettamista raskaudesta tai synnytyksestä johtuvasta syystä, paitsi, jos säännöksellä, perusteella tai käytännöllä on hyväksyttävä tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia (välillinen syrjintä) 3) Henkilön tai ihmisryhmän arvon ja koskemattomuuden tarkoituksellista tai tosiasiallista loukkaamista siten, että luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava tai hyökkäävä ilmapiiri (häirintä). 4) Ohjetta tai käskyä syrjiä. 2 Työsopimuslaki 26.1.2001/55, 2 luku, 2. 3 Yhdenvertaisuuslaki 20.1.2004/21, 6.

2. Tasa arvosuunnitelma Jos työnantajan palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään 30 työntekijää, työnantajan on toteutettava tasa arvoa edistävät toimet vuosittain laadittavan tasaarvosuunnitelman mukaisesti. Suunnitelmassa arvioidaan erityisesti palkkausta ja muita työsuhteen ehtoja ja se sisältää yhdessä henkilöstön edustajien kanssa laaditut toimenpiteet tasaarvon edistämiseksi. Lain mukaan suunnitelmassa tulee olla: 1) selvitys työpaikan tasa arvotilanteesta eli erittely naisten ja miesten sijoittumisesta eri tehtäviin sekä palkkakartoitus 2) tarpeelliset toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi ja palkkauksellisen tasa arvon saavuttamiseksi 3) arvio aikaisemmin asetettujen toimenpiteiden toteutuksesta ja niiden tuloksista 2.1 Tasa arvotyöryhmä Yhteistyötoimikunta on 25.5.2011 nimennyt Rovaniemen kaupungin tasa arvotyöryhmän toimikaudelle 2011 2013 ja samalla kokoonpanoa on tarkistettu henkilöiden vaihtumisen myötä. Tasa arvotyöryhmään kuuluu yhtä monta työnantajan kuin työntekijöiden edustajaa, sekä saman verran naisia ja miehiä: Työnantajan edustajat: Johanna Gynther, työhyvinvointipäällikkö (pj.), Matti Ansala, apulaiskaupunginjohtaja Pirjo Honkavuori, palvelupäällikkö, päivähoidon palvelukeskus, Jouko Törmänen, osaston johtaja, tekninen tuotanto osasto Henkilöstön edustajat: Marko Bohm, pääluottamusmies JUKO (varajäsen Ismo Lahtela JUKO) Teppo Mikkonen, työsuojeluvaltuutettu (varajäsen Erkki Leppänen KTN) Ulla Rouvinen, pääluottamusmies JYTY (varajäsen Regina Kenttälä, työsuojeluvaltuutettu) Vuokko Örn, pääluottamusmies Tehy (varajäsen Anneli Kunnari, työsuojeluvaltuutettu)

Tasa arvotyöryhmä on tehtävänsä mukaisesti uudistanut kaupungin tasa arvosuunnitelman, johon sisältyy tasa arvoselvitys. Tasa arvotyöryhmä tekee vuosittain arvionsa suunnitelman toteutumisesta yhteistyötoimikunnalle sekä asettaa toimenpiteitä tasa arvon edistämiseksi. Sukupuolten tasa arvoa työssä ja koulutuksessa edistävä Lapin Letka hanke on tukenut kaupungin tasa arvotyöryhmän toimintaa osallistumalla tasa arvosuunnitelman laadinnan keskusteluihin ja järjestänyt työryhmälle ja muulle henkilöstölle tasa arvokoulutusta. Lapin Letka hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto (ESR) ja rahoittajaviranomaisena toimii Lapin ELYkeskus. 2.2 Tasa arvoselvitys ja tasa arvotyöryhmän vuosikello Tasa arvoselvitys on osa tasa arvosuunnittelua. Selvityksen tavoitteena on jatkaa tasa arvon, yhdenvertaisuuden ja hyvän kohtelun edistämistä kaupungin työpaikoilla sekä kuvata tämänhetkinen tilanne. Tasa arvotyöryhmässä sovitaan mittarit, joiden avulla seurataan ja arvioidaan tasa arvotyöskentelyn tuloksia. Selvityksessä tarkasteltavien mittarien avulla voidaan asettaa konkreettisia toimenpiteitä tasa arvon edistämiseksi. Yhteistyötoimikunnan asettama tasa arvotyöryhmä on tehnyt aiemmat tasa arvoselvitykset erillisinä ja viimeisin on lokakuulta 2010 (liite 1). Jatkossa tasa arvoselvityksiä ei enää tehdä erillisinä, vaan keskeisimmät selvityksen tulokset sisällytetään vuosittain päivitettävään tasaarvosuunnitelmaan. Tasa arvoselvityksen mittareissa täytyy näkyä vertailtavuus edellisiin vuosiin, jotta kehitystä on mahdollista seurata. Tasa arvosuunnitelmaa on päivitetty ja sen rakennetta on päätetty uudistaa vuonna 2011. Seuraava tasa arvoselvitys tehdään alkuvuodesta 2012, tilanteen 31.12.2011 mukaisena 4. Uuden selvityksen (valmis 1.4.2012 mennessä) myötä tasa arvotyöryhmä arvioi tasa arvotyön edistymistä alkuvuodesta 2012. Selvityksen perusteella tasa arvotyöryhmä tekee toimenpide ehdotuksia vuodelle 2013, jolloin suunnitelma päivitetään tämän mukaisena loppuvuodesta 2012. Tasaarvosuunnitelma käsitellään yhteistyötoimikunnassa ja sen hyväksyy kaupunginhallitus. Tämän jälkeen henkilöstölle järjestetään tiedotustilaisuus ja johtoa koulutetaan alkuvuodesta 2013. 4 Yhteistyötoimikunnan päätös 25.5.2011.

3. Arvio aikaisempien toimenpiteiden toteutumisesta 3.1 Rekrytointi Nimikkeet, pätevyysvaatimukset ja tehtävät on ohjeistettu sukupuolineutraaleiksi, ellei muuhun ole ollut tehtävästä johtuvia perusteita. Rovaniemen kaupungilla on rekrytointiohjeet ja rekrytointiopas. Henkilövalinnoissa haastatteluun valinta perustuu osaamiseen (koulutus ja työkokemus) ja pätevyyteen. Hakijoista tehdään ansiovertailu ja palvelussuhteeseen valitaan ansioitunein hakija. Tasa arvolaki ja yhdenvertaisuuslaki sekä muut syrjintää kieltävät säädökset otetaan huomioon haastatteluun kutsuttaessa ja palvelussuhteeseen valittaessa. 3.2 Palkkaus Kuntien yhdistymisestä johtuvia palkkausepäkohtia ei enää ole. Palkkauksessa ja sen muodostumisessa voi olla sopimuksista johtuvia eroja. Sopimusten välisiin palkkaeroihin on kiinnitetty huomiota myös tasa arvon näkökulmasta. Henkilökohtaisen lisän arvioinnin perusteena olevista työn tuloksista, ammatinhallinnasta ja muista taidoista maksettavaa palkanosaa maksetaan yhtäläisin perustein molemmille sukupuolille. 3.3 Koulutus Koulutuksen menettelytapaohjeet on laadittu sukupuolineutraaliksi. Tasa arvoasioista on järjestetty koulutustilaisuuksia henkilöstölle ja myös tasa arvotyöryhmä on osallistunut koulutuksiin. Lapin Letka hanke on tehnyt yhteistyötä tasa arvotyöryhmän kanssa ja järjestänyt koulutusta esimiehille. 3.4 Häirintä ja syrjintä Rovaniemen kaupungissa emme hyväksy sukupuoleen kohdistuvaa työsyrjintää tai häirintää. Ohjeet epäasiallisen kohtelun ja häirinnän ehkäisemiseksi on päivitetty lokakuussa 2011 ja henkilökunnan koulutukset on aloitettu.

4. Tavoitteet ja toimenpiteet tasa arvon toteuttamiseksi Tavoitteiden ja toimenpiteiden asettaminen tasa arvotyöskentelylle on annettu tasaarvotyöryhmän tehtäväksi. Tavoitteet asetetaan arvioimalla viimeisintä tasa arvoselvitystä ja sen antamaan vertailutietoa aikaisempiin vuosiin. Seuraava selvitys tehdään alkuvuodesta 2012, alla olevat tavoitteet on luotu 2010 selvityksen pohjalta. 4.1 Palkka ja palkitsemispolitiikka Tavoite: Saman tehtävän palkkauksesta ei löydy eroavaisuuksia sukupuolen perusteella. Tehtäväpalkka perustuu työn vaativuuden arviointiin ja henkilökohtainen lisä työtuloksiin ja ammatinhallintaan. Toimenpiteet vuonna 2012: Henkilöstöyksikkö valmistelee vuoden 2012 aikana palkkaukseen (Kvtes) ja palkitsemiseen liittyvät periaatteet, jotka perustuvat tasa arvoon ja yhdenvertaisuuteen. Henkilöstöyksikkö saattaa loppuun työn vaativuuden arvioinnin hinnoittelukohdissa, missä arviointi on kesken. 4.2 Koulutustiedot Tavoite: Henkilöstön koulutustietojen saattaminen ajan tasalle ja niiden hyödyntäminen organisaatiossa. Koulutustietoja käytetään myös niiden tarkastelemiseen tasa arvon näkökulmasta. Toimenpide vuonna 2012: Henkilöstöyksikkö valmistelee koulutustietojen keräämisen menettelyn vuonna 2012 ja tasa arvotyöryhmän tehtävänä on tietojen tarkasteleminen tasa arvon näkökulmasta vuoden 2013 suunnitelman tavoitteita asetettaessa. 4.3 Rekrytointi Tavoite: Rovaniemen kaupungissa noudatetaan rekrytointiohjeita, jotka ottavat huomioon sukupuolten välisen tasa arvon. Toimenpide: Rekrytointiohjeen ja oppaan tiedottamista ja esimiesten kouluttamista jatketaan.

4.4 Työhyvinvointi Tavoite: Tasa arvon edistäminen on tärkeä osa työpaikkojen henkisen työhyvinvoinnin kehittämistä. Rovaniemen kaupungin työyhteisöissä epäasiallinen kohtelu vähenee ja häirintää ei esiinny. Toimenpiteet vuonna 2012: Toimintaohjeet työpaikkakiusaamisen ehkäisemiseksi 5 on uudistettu vuoden 2011 aikana:http://lanssi.rovaniemi.fi/tyontekijalle/tyohyvinvointi_ja_tyosuojelu.iw3 Henkilökunnan kouluttamista näihin jatketaan. Epäkohtiin puututaan varhaisessa vaiheessa. 4.5 Tasa arvoselvitys Tavoite: Tasa arvoselvityksen raportointi täsmentyy tasa arvon näkökulmasta tarkasteltaviin asioihin. Toimenpiteet vuonna 2012: Tasa arvoselvitys ja henkilöraportti tehdään jatkossa rinnakkain ja tasa arvoselvityksen rakennetta uudistetaan vuonna 2012. Työoloselvitykseen liitetään tasa arvoasioita mittaavia kysymyksiä vuonna 2012, näitä tietoja hyödynnetään tasa arvotyöryhmän työskentelyssä vuonna 2013. 5. Tiedotus ja seuranta 5.1. Tasa arvosuunnitelman ja yhdenvertaisuussuunnitelman seuranta Tasa arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista seurataan vuosittain tasa arvotyöryhmän arvioinneilla, henkilöstöraportilla ja työolotiedusteluilla. Tasa arvotyöryhmän arvioinnit kirjataan vuosittain tasa arvosuunnitelman päivittämisen yhteydessä ja viedään käsiteltäväksi yhteistyötoimikunnassa. Tasa arvosuunnitelman ja selvityksen valmistuttua, järjestetään tiedotusta selvityksen tuloksista, arvioinnista ja mahdollisista uusista tavoitteista henkilökunnalle ja esimiehille. 5 Liite 3. Epäasiallisen kohtelun ja häirinnän ehkäiseminen Rovaniemen kaupungin työpaikoilla.

LIITE 2 Yhdenvertaisuussuunnitelma 1. Yhdenvertaisuus Yhdenvertaisuus ja tasa arvo ovat perusoikeuksia. Yhdenvertaisuuslailla tarkennetaan Perustuslain asettamaa syrjinnän kieltoa. Viranomaisen velvollisuus on myös ehkäistä syrjintää aktiivisesti ja tarvittaessa muuttaa niitä olosuhteita, jotka estävät yhdenvertaisuuden toteutumista. Yhdenvertaisuuslain 6 :n mukaan ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjinnällä tarkoitetaan: 1) sitä, että jotakuta kohdellaan epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta kohdellaan, on kohdeltu tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa (välitön syrjintä); 2) sitä, että näennäisesti puolueeton säännös, peruste tai käytäntö saattaa jonkun erityisen epäedulliseen asemaan muihin vertailun kohteena oleviin nähden, paitsi jos säännöksellä, perusteella tai käytännöllä on hyväksyttävä tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia (välillinen syrjintä); 3) henkilön tai ihmisryhmän arvon ja koskemattomuuden tarkoituksellista tai tosiasiallista loukkaamista siten, että luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri (häirintä); 4) ohjetta tai käskyä syrjiä. Saman lain mukaan syrjintänä ei pidetä: 1) yhdenvertaisuussuunnitelman mukaista menettelyä, jolla pyritään tämän lain tarkoituksen toteuttamiseen käytännössä; 2) tavoitteeltaan oikeutettua ja oikeasuhtaista erilaista kohtelua, joka perustuu työtehtävien laatua ja niiden suorittamista koskeviin todellisiin ja ratkaiseviin vaatimuksiin; 3) ikään perustuvaa erilaista kohtelua silloin kun sillä on objektiivisesti ja asianmukaisesti perusteltu työllisyyspoliittinen taikka työmarkkinoita tai ammatillista koulutusta koskeva tai muu näihin rinnastettava oikeutettu tavoite tai kun erilainen kohtelu johtuu

sosiaaliturvajärjestelmien eläke tai työkyvyttömyysetuuksien saamisedellytykseksi vahvistetuista ikärajoista. Tällä lailla ei estetä sellaisia erityistoimenpiteitä, joiden tavoitteena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden saavuttaminen 6 :n 1 momentissa tarkoitetusta syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäisemiseksi tai lievittämiseksi (positiivinen erityiskohtelu). Positiivisen erityiskohtelun on oltava pyrityn tavoitteen kannalta oikeasuhteista. 2. Syrjinnän ehkäiseminen. Syrjintä voi olla välitöntä tai välillistä. Välittömällä syrjinnällä tarkoitetaan sitä, että jotakuta kohdellaan epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta vertailukelpoisessa tilanteessa. Välitöntä syrjintää on esimerkiksi jättäminen vaille työtä tai asuntoa esimerkiksi etnisen alkuperän, sukupuolisen suuntautumisen tai vammaisuuden vuoksi (yhdenvertaisuuslain 6 :n 1 momentti). Välillisellä syrjinnällä tarkoitetaan sitä, että näennäisesti puolueeton säännös, peruste tai käytäntö saattaa jonkun muita huonompaan ase maan, paitsi jos säännöksellä, perusteella tai käytännöllä on hyväksyttävä tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia (yhdenvertaisuuslain 6 :n 2 momentti). Välillistä syrjintää on esimerkiksi hyvän suomen kielen taidon vaatimus työpaikkailmoituksessa, kun vaatimuksella ei ole hyväksyttävää perustetta. Häirinnällä tarkoitetaan henkilön tai ihmisryhmän arvon ja koskemattomuuden tarkoituksellista tai tosiasiallista loukkaamista siten, että luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri (yhdenvertaisuuslain 6 :n 3 momentti). Syrjinnällä tarkoitetaan myös ohjetta tai käskyä syrjiä (yhdenvertaisuuslain 6 :n 4 momentti). Moniperustaista syrjintä on silloin, kun ihminen joutuu syrjinnän kohteeksi useamman kuin yhden tekijän, kuten etnisen taustan, iän ja sukupuolen vuoksi. 3. Yhdenvertaisuuden edistäminen Kaupunki edistää kaikessa toiminnassaan yhdenvertaisuutta. Yhdenvertaisuusperiaate vaatii ottamaan huomioon erityisryhmien tilanteen ja siten edistämään laaja alaisen tosiasiallisen tasa arvoisuuden toteutumista. Sitä ihmisten välistä erilaisuutta, joka ei ole tilanteen kannalta merkittävää, ei saa ottaa huomioon. Esimerkiksi etninen tausta ei siten ole merkityksellinen seikka vaikkapa työhönottotilanteessa. Yhdenvertaisuus toteutuu, kun ihmisiä kohdellaan samassa tilanteessa samalla tavoin ja tarvittaessa muutetaan niitä olosuhteita, jotka estävät yhdenvertaisuuden toteutumista.

Positiivinen erityiskohtelu on sallittua, jos siihen on objektiiviset ja perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävät perusteet ja jos se on oikeassa suhteessa tavoiteltavaan etuun (ks. perustuslain 6, yhdenvertaisuuslain 7 ). 4. Syrjinnän ehkäisemisen tavoitteet Jokaisen osaston toiminnassa huomioidaan seuraavat tavoitteet: Kaupungilla on vakiintunut hallinto ja toimintatapa, joilla estetään syrjintä. Henkilöstö tunnistaa syrjinnän ja syrjivät käytännöt sekä reagoi niihin. Etnisiin vähemmistöihin kuuluvat ja heikommassa asemassa olevat tuntevat kaupungin palvelujärjestelmän ja keinot oikeusturvansa toteuttamiseksi. Kaupunki on työnantajana kansainvälinen, kilpailukykyinen ja uudistuva. Kaupunki viestii aktiivisesti yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi sekä syrjinnän estämiseksi. 5. Toimenpidesuosituksia tavoitteiden saavuttamiseksi Tavoitteita asetettaessa osastoilla otetaan huomioon seuraavat toimenpidesuositukset: Fyysistä ympäristöä suunniteltaessa ja uudistettaessa huomioidaan liikkumisen esteettömyys. Valmius ja turvallisuusohjeistuksessa otetaan huomioon heikommassa asemassa olevat, vanhukset, vammaiset ja etniset vähemmistöt. Osastot järjestävät henkilöstölle koulutusta syrjinnän tunnistamiseksi ja ehkäisemiseksi. Henkilöstön vuorovaikutustaitoja edistetään monipuolisella kielikoulutuksella sekä lisäämällä tietoa eri kulttuureista. Varataan riittävät tulkkipalvelut silloin kun palvelutarve sitä edellyttää. Tulkin käyttö ohjeistetaan sekä henkilöstöä että asiakkaita varten. Lisäksi huolehditaan siitä, että käytössä on erikielisiä palveluoppaita. Henkilöstö koulutetaan ohjaamaan esim. etniseen vähemmistöön kuuluva asiakas oikeaan palvelupisteeseen. Huolehditaan siitä, että vaalikelpoiset ja äänioikeutetut saavat riittävästi tietoa vaaleista ja niihin osallistumisesta. Kaupunki myös vaihtaa tietoja ja kokemuksia sidosryhmien kanssa (esim. järjestöt).