REISJÄRVEN KUNTA VALTUUSTO 9/2013 ASIALISTA Aika: Tiistai 17.12.2013 klo 18.00 18.50 Paikka: Kunnantalo, valtuustosali Läsnä: Liite 1 Leppänen Pekka, kunnanjohtaja pöytäkirjantarkastajat: Mikko Suontakanen ja Antti Vedenpää yleisesti nähtävillä: perjantai 20.12.2013 klo 9-14 Sisällys KOKOUKSEN AVAUS JA NIMENHUUTO...2 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS...3 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALITSEMINEN...4 KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN...5 PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNTEEN VUOSISOPIMUS JA TALOUSARVIO 2014 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2015 2016...6 REISJÄRVEN KUNNAN TALOUSARVIO VUODELLE 2014 JA SUUNNITELMA 2015 2016...7 REISJÄRVEN HYVINVOINTIKERTOMUS VV. 2009-2012 SEKÄ HYVINVOINTISUUNNITELMA VV. 2013-2016...8
REISJÄRVEN KUNTA Kokouspäivämäärä Si vu As i anro Valtuusto 17.12.2013 157 1 KOKOUKSEN AVAUS JA NIMENHUUTO VALT 94 Valtuuston puheenjohtaja avaa kokouksen ja suorittaa nimenhuudon. Nimenhuuto- ja äänestysluettelo on liitteenä 1. Puheenjohtaja avasi kokouksen ja totesi seuraavaa: valtuutettu Kirsi Muhonen on estynyt tulemaan kokoukseen ja hänen tilallaan on 1. varavaltuutettu Johannes Mattila, valtuutettu Pauli Niemi on estynyt tulemaan kokoukseen ja hänen tilallaan on 2., 3. ja 4. varavaltuutetun estyneenä ollessa 5. varavaltuutettu Timo Kemppainen ja että valtuutetut Maria Savelainen ja Tapio Paalavuo ja varavaltuutettu Tapio Änäkkälä ovat estyneet tulemaan kokoukseen. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Asianmukaisesti allekirjoitetusta ja tarkastetusta pöytäkirjasta kirjoitetun otteen oikeaksi todistaa Virallisesti Reisjärvellä / 2013 hallintosihteeri
REISJÄRVEN KUNTA Kokouspäivämäärä Si vu As i anro Valtuusto 17.12.2013 158 2 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS VALT 95 Hallintosäännön 28 :n mukaan kutsu valtuusto kokoukseen on vähintään neljä päivää ennen kokousta toimitettava erikseen kullekin valtuutetulle sekä niille, joilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Samassa ajassa on kokouksesta annetta yleisesti tieto julkisten kuulutusten ilmoitustaululla. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Kuntalain 59 :n mukaan valtuuston kokous on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmasosaa valtuutetuista on läsnä. Kokouskutsu on toimitettu valtuutetuille sekä annettu tiedoksi kirjeellä kunnanhallituksen jäsenille ja kunnanjohtajalle 12.12.2013, lähetetty nähtäville pääkirjastoon, terveyskeskukseen, keskuskoululle ja postitoimipaikkaan 12.12.2013. Asetettu nähtäville kunnan ilmoitustaululle 11.12.2013 ja ilmoitus Reisjärvilehdessä on julkaistu 11.12.2013. Päätös: Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Asianmukaisesti allekirjoitetusta ja tarkastetusta pöytäkirjasta kirjoitetun otteen oikeaksi todistaa Virallisesti Reisjärvellä / 2013 hallintosihteeri
REISJÄRVEN KUNTA Kokouspäivämäärä Si vu As i anro Valtuusto 17.12.2013 159 3 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALITSEMINEN VALT 96 Kokouksesta laadittu pöytäkirja tarkastetaan virastossa torstaina 19.12.2013 klo 9.00, sikäli kuin valtuusto ei jonkin asian kohdalla toisin päätä. Valtuusto valinnee keskuudestaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Edellisen pöytäkirjan tarkastivat Jarno Saaranen ja Maria Savelainen. Päätös: Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Mikko Suontakanen ja Antti Vedenpää. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Asianmukaisesti allekirjoitetusta ja tarkastetusta pöytäkirjasta kirjoitetun otteen oikeaksi todistaa Virallisesti Reisjärvellä / 2013 hallintosihteeri
REISJÄRVEN KUNTA Kokouspäivämäärä Si vu As i anro Valtuusto 17.12.2013 160 4 KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN VALT 97 Valtuusto hyväksynee kokouksen työjärjestyksen asialuettelon mukaisesti. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Asianmukaisesti allekirjoitetusta ja tarkastetusta pöytäkirjasta kirjoitetun otteen oikeaksi todistaa Virallisesti Reisjärvellä / 2013 hallintosihteeri
REISJÄRVEN KUNTA Kokouspäivämäärä Si vu As i anro Kunnanhallitus 10.12.2013 219 1 Valtuusto 17.12.2013 161 5 PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNTEEN VUOSISOPIMUS JA TALOUSARVIO 2014 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2015 2016 KHALL 126 Hallintosiht. PPKY Selänteen talousarvio pohjautuu valtuustokausittain laadittuun palvelutasosuunnitelmaan sekä kuntien kanssa tehtäviin vuosisopimuksiin. Vuosisuunnitelman liitetiedot sisältävät kaikki jäsenkuntien talousarvioihin ja suunnitelmiin sisällytettävät tekstit ja määrärahat. Talousarvioesityksessä Reisjärven maksuosuus vuonna 2014 on 12.208.932 euroa. Toimintakatteen muutos vuoden 2013 talousarviosta 12.313.351 e (sis. lisämäärärahan 343.000 e) on -0,8 %. Liitteenä 1 PPKY Selänteen kuntayhtymähallituksen 31.10.2013 hyväksymä vuosisopimus ja talousarvio vuodeksi 2014 sekä taloussuunnitelma vuosille 2015 2016. Kja Ehdotus: Kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto hyväksyy liitteen 1 mukaisen Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen vuosisopimuksen ja talousarvion vuodelle 2014 sekä taloussuunnitelman vuosiksi 2015 2016. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. TT/JS VALT 98 Liitteenä 2 PPKY Selänteen vuosisopimus ja talousarvio vuodeksi 2014 sekä taloussuunnitelma vuosille 2015 2016. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Asianmukaisesti allekirjoitetusta ja tarkastetusta pöytäkirjasta kirjoitetun otteen oikeaksi todistaa Virallisesti Reisjärvellä / 2013 hallintosihteeri
REISJÄRVEN KUNTA Kokouspäivämäärä Si vu As i anro Kunnanhallitus 10.12.2013 220 2 Valtuusto 17.12.2013 162 6 REISJÄRVEN KUNNAN TALOUSARVIO VUODELLE 2014 JA SUUNNITELMA 2015 2016 KHALL 127 Kja Ehdotus: Kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto hyväksyy liitteen 2 mukaisen Reisjärven kunnan talousarvion vuodelle 2014 ja suunnitelman 2015 2016. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. TT/JS VALT 99 Liitteenä 3 Reisjärven kunnan talousarvion vuodelle 2014 ja suunnitelman 2015 2016. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Merkitään, että Irma Kinnunen poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana klo 18.40. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Asianmukaisesti allekirjoitetusta ja tarkastetusta pöytäkirjasta kirjoitetun otteen oikeaksi todistaa Virallisesti Reisjärvellä / 2013 hallintosihteeri
REISJÄRVEN KUNTA Kokouspäivämäärä Si vu As i anro Kunnanhallitus 10.12.2013 229 10 Valtuusto 17.12.2013 163 7 REISJÄRVEN HYVINVOINTIKERTOMUS VV. 2009-2012 SEKÄ HYVINVOINTISUUNNITELMA VV. 2013-2016 KHALL 135 Kja Kja Reisjärven hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä on valmistellut liitteen 8 mukaiset Reisjärven hyvinvointikertomuksen vv. 2009-2012 sekä hyvinvointisuunnitelman vv. 2013-2016. Ehdotus: Kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto hyväksyy liitteen 8 mukaiset Reisjärven hyvinvointikertomuksen vv. 2009-2012 sekä hyvinvointisuunnitelman vv. 2013 2016. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. TT/JS VALT 100 Liitteenä 4 Reisjärven hyvinvointikertomus vv. 2009-2012 sekä hyvinvointisuunnitelma vv. 2013 2016. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Asianmukaisesti allekirjoitetusta ja tarkastetusta pöytäkirjasta kirjoitetun otteen oikeaksi todistaa Virallisesti Reisjärvellä / 2013 hallintosihteeri
Vuosisopimus ja talousarvio 2014 Taloussuunnitelma 2015-16 Kyhallitus 31.10.2013 136
SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleisperustelut 1 1.1 Yleistä 1 1.2 Kuntayhtymän toimintaympäristön muutokset 1 1.3 Strategian mukaiset kehittämisalueet 2 2. Vuosisopimus 4 2.1 Hallinto 4 2.1.1 Hallinto ja toimistopalvelut 4 2.1.2 Hankkeet 4 2.1.3 Tukipalveluyksikkö 6 2.1.4 Tilintarkastus 6 2.2 Lasten ja perheiden palvelut 6 2.2.1 Neuvola 7 2.2.2 Äitiys- ja lastenneuvola sekä perhesuunnittelu 7 2.2.3 Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto 8 2.2.4 Varhaiskasvatus 9 2.2.5 Lastensuojelu. lastenvalvojan tehtävät ja perhetyö 12 2.3 Psykososiaaliset palvelut 14 2.3.1 Aikuissosiaalityö 14 2.3.2 Vammaispalvelut 14 2.3.3 Terapiapalvelut 16 2.4 Hoito- ja vanhustyön palvelut 18 2.4.1 Painopistealueet 18 2.4.2 Kotihoito 19 2.4.3 Asumispalvelut 20 2.4.4 Vuodeosastohoito 21 2.4.5 Laadullisten tavoitteiden toteutuminen 21 2.5 Terveyden- ja sairaanhoidon avopalvelut 22 2.5.1 Lääkäreiden- ja hoitajien vastaanottopalvelut 22 2.5.2 Täydentävät palvelut 23 2.5.3 Työterveyshuolto 24 2.5.4 Suun ja hampaiden terveydenhuolto 25 2.5.5 Erikoissairaanhoito 25 2.6 Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut 27 2.6.1 Palvelutasosuunnitelman mukaiset painopistealueet 27 2.6.2 Toiminnalliset tavoitteet 27 2.6.3 Ympäristöterveysvalvonta 27 2.6.4 Eläinlääkintähuolto 28 2.6.5 Ympäristönsuojelu ja maa-ainesvalvonta 28 2.6.6 Rakennusvalvonta ja korjausneuvonta 28 2.6.7 Palvelutasosuunnitelman mukaiset suoritteet 28 2.7 Palvelulinjojen suoritetaulu 30 3. Käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa 34 3.1 Tuloslaskelma (vertailu TP2010, TP2011, TP2012, TA2013 ja TAE2014 ja tunnusluvut) 34 3.2 Yhteenveto talousarvioesityksestä 2014 kunnittain 35 3.3 Talousarvio kunnittain tuloslaskelmamuodossa (vertailu TP2011, TP2012, TA2013 ja TAE2014) 38 3.4 Talousarvio kunnittain ja palvelulinjoittain (vertailu TP2011, TP2012, TA2013 ja TAE2014) 40 3.5 Yhteenveto kuntien maksuosuuksista 2014 43 3.6 Talousarvion sitovuus 43 4. Investointiosa 44 5. Rahoitusosa 45 6. Taloussuunnitelma 2015-2016 46 6.1 Jäsenkuntien maksuosuudet ja tuloslaskelma 46 6.2 Investoinnit 47 6.3 Rahoituslaskelma 47 7. Liitteet 48 7.1 Talousarvio kustannuspaikoittain 48 7.2 Vakanssit ja henkilöstön vähentämistavoite 71
1. Yleisperustelut 1.1 Yleistä Suomen hallitus valmistelee kuntauudistusta ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistusta (ns. sote-uudistus). Sosiaali- ja terveydenhuollon uutta palvelurakennetta valmistellaan järjestämislain valmisteluryhmässä. Hallitus arvioi kuntauudistuksen etenemistä vuoden 2013 lopussa. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain on tarkoitus tulla voimaan 2014. Oulun Eteläisenalueen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueet selvittävät erilaisia yhteistyömahdollisuuksia. Keväällä 2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki toi muutoksia mm. ensihoidon järjestämiseen. Uusi vanhuspalvelulaki on tullut voimaan 1.7.2013. Lain tavoitteena on tukea koko ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista sekä osallistumista palvelujen kehittämiseen kunnissa. Laki tulee lisäämään sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia nykytasosta. Myös omaishoidon tuen saajien määrää on tarkoitus lisätä hallitusohjelman mukaisilla tavoitteilla. Kuntatalouden kehittymiseen vaikuttaa osaltaan valtiontalouden linjaukset sekä euroalueen vakauttamiseen ja EU:n yhteisen talouspolitiikan vaatimukset. Kunta-alalla on saavutettu liittokohtainen ratkaisu, jonka mukaan virka- ja työehtosopimusten mukaisesti palkkakustannukset nousevat vuonna 2014 noin 0,8 %. Myös eläke- ja sosiaaliturvamaksut nousevat edellisvuodesta. Talousarviossa on varauduttu yhteensä 22,31 %:n sosiaaliturva- ja eläkemaksuihin. 1.2. Kuntayhtymän toimintaympäristön muutokset Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen jäsenkuntia ovat Haapajärven kaupunki, Kärsämäen kunta, Pyhäjärven kaupunki ja Reisjärven kunta. Kuntayhtymä aloitti toimintansa vuoden 2010 alussa. Talousarviovuosi on kuntayhtymän neljäs toimintavuosi. Kuntayhtymän luottamushenkilöiden ylimpänä päätöksentekoelimenä toimii yhtymähallitus. Perussopimuksen mukaisesti merkittävät asiat, kuten esimerkiksi talousarvio ja tilinpäätös, hyväksytään jäsenkuntien valtuustojen yhtäpitävillä päätöksillä. Muita luottamushenkilöiden toimielimiä ovat ympäristö-, tarkastuslautakunta sekä yksilöjaos. Jäsenkuntien asukasluku oli 31.12.2012 yhteensä 19.214 asukasta. Alueen asukasmäärä on vähentynyt koko 2000 -luvun ajan. Kunta 31.12.2009 31.12.2010 31.12.2011 31.12.2012 Muutos Muutos 11/12 11/12% Haapajärvi 7.714 7.639 7.611 7.640 29 +0,4 Kärsämäki 2.918 2.872 2.820 2.763-57 -2,0 Pyhäjärvi 6.001 5.946 5.890 5.850-40 -0,7 Reisjärvi 3.020 2.973 2.998 2.961-37 -1,2 Yhteensä 19.653 19.430 19.319 19.214-105 -0,5 Kuntien asukasluvun perusteella jaettujen menojen osalta tapahtuu muutos edellisiin vuosiin verrattuna. Haapajärven osuus nousee 39,8 %:iin ja Pyhäjärven 30,4 %:iin. Kärsämäen osuus laskee 14,4 %:iin ja Reisjärven osuus 15,4 %:iin. 1
Jäsenkuntien väestön ikärakenne vaihtelee kunnittain. 0-14 v. osuus väestöstä 31.12.2011 % Työpaikkojen määrää, työssäkäyntiä ja muuta toimintaa kuvaavat seuraavat tilastoluvut. Valtion veronalaiset tulot euroa/tulonsaaja 2011 15-64 v. osuus väestöstä 31.12.2011 % Asuntokuntien lukumäärä 31.12.12 yli 65 v. osuus väestöstä 31.12.2011 % Kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä 31.12.10 Kunnassa asuvien työssäkäyvien lukumäärä 31.12.11 Haapajärvi 21540 3192 3026 2853 57,1 Kärsämäki 19821 1175 852 1004 53,1 Pyhäjärvi 20996 2750 1820 1997 49,4 Reisjärvi 21382 1190 1049 1157 58,2 Yhteensä 20 935 2 077 1686 1 753 54,5 Jäsenkuntien taloutta kuvaavat seuraavat luvut vuoden 2012 tilinpäätöksissä. perheiden lukumäärä 31.12.2011 kpl Haapajärvi 20,6 60,4 19 1969 Kärsämäki 18,8 58,4 22,7 683 Pyhäjärvi 14,6 58,8 26,6 1579 Reisjärvi 19,9 58,3 21,8 758 Yhteensä/ka 18,5 59,0 22,5 4 989 Työssä käyvien hlöiden osuus 18-74 - vuotiaista, % 31.12.11 Vuosikate euroa/asukas Valtionosuudet euroa/asukas Verotulot euroa/asukas Lainakanta euroa/asukas Haapajärvi 180 2 945 2 741 3 713 3 Kärsämäki 42 3 707 2 325 4 712-151 Pyhäjärvi 109 2 882 3 136 365-87 Reisjärvi -168 3 120 2 613 5 842-341 Yhteensä/ka 41 3 164 2 704 3 658-144 Tilikauden tulos euroa/asukas Myös jäsenkuntien taloudellinen tilanne vaihtelee ja se on huonontunut vuoden 2011 tilinpäätöksiin verrattuna. Jäsenkuntien taloudellinen tilanne heijastuu myös kuntayhtymän talouteen. Jäsenkunnat ovat asettaneet kuntayhtymän kustannusten nousulle 0-2,62 %:n tavoitteen verrattuna vuoden 2012 tilinpäätökseen. 1.3. Strategian mukaiset kehittämisalueet Visio: Peruspalvelukuntayhtymä Selänne on yhtenäinen kuntayhtymä, jolla on yhteinen tahto toteuttaa perustehtäväänsä sekä kyky ja halu sopeutua tulevaan. Peruspalvelukuntayhtymä Selänne vaikuttaa osaltaan tuottamillaan terveydenhuollon ja hyvinvoinnin palveluilla alueen säilymiseen vetovoimaisena asukkaille. Se kykenee tuottamaan kustannustehokkaasti laadukkaita lakisääteisiä palveluja kehittämällä jatkuvasti toimintaansa. 2
Alue tunnetaan aktiivisesta terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä. Selänne on arvostettu alueellinen vaikuttaja ja haluttu yhteistyökumppani. Alueen asukkailla on mahdollisuus osallistua Selänteen kehittämistoimintaan. Asukkailla on vastuu omasta terveydestä, jota Selänne tarvittaessa tukee. Toiminta-ajatus: Selänteen tehtävänä on tuottaa terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä ratkaisuja alueensa asukkaiden hyvinvoinnin ja elinympäristön turvallisuuden tukemiseksi. Selänteen tehtävänä on vahvistaa alueen asukkaiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä ja hyvinvointi tuottamalla kustannustehokkaasti näihin liittyviä palveluja. Selänne järjestää asukkailleen lain säätämät sosiaali- ja terveydenhuolto- ja erikoissairaanhoidon palvelut, ympäristöterveydenhuollon, ympäristönsuojelun, maa-aineslain, rakennusvalvonnan ja korjausneuvonnan palvelut. Arvot: Kaikessa toiminnassa sekä päätöksenteossa että palveluissa edistetään kuntalaisten hyvinvointia, terveyttä ja omatoimisuutta. Arvoina ovat: oikeudenmukaisuus: oikeudenmukaisuus toteutuu, kun toimitaan palvelutasosuunnitelman, kuntien antaminen taloudellisten edellytysten, hyvän hallinnon vaatimusten sekä yhtenäisen henkilöstöpolitiikan mukaan asiakaslähtöisyys: palveluprosessit perustuvat asiakkaan tarpeisiin. Prosesseissa asiakas on aktiivinen toimija ja vastuussa omalta osaltaan hyvinvoinnistaan ja elinympäristönsä turvallisuudesta. tuloksellisuus: tuloksellisuudella tarkoitetaan palvelutoiminnan taloudellisuutta, vaikuttavuutta, tehokkuutta ja palvelukykyä. Toimintaprosessien lyhyen ja pitkän tähtäimen tulokset tunnistetaan. Tuloksia arvioidaan ja saatua tietoa hyödynnetään toiminnan jatkuvassa suunnittelussa ja toteutuksessa. Jäsenkuntien valtuustot ovat hyväksyneet toiminnan alussa palvelutasosuunnitelman, jossa määriteltyjen palvelujen perusteella laaditaan vuosittain palvelujen vuosisopimus ja talousarvio. Vuoden 2014 alkupuolella saatetaan loppuun kuntayhtymän strategian laadinta vuosille 2016-20 ja palvelutasosuunnitelma vuosille 2014-2016. Suunnitelmakauden henkilöstöstrategian laadinta kuuluu osana strategiatyöhön. Talousarviovuoden aikana käynnistetään organisaatiomuutoksen valmistelu, mikä toteutetaan vuoden 2015 alusta. Vuoden 2014 alusta suunnitellaan yhdistettäväksi lasten ja perheiden palvelujen ja psykososiaalisten palvelujen palvelulinjat, eläkkeelle jääntien jälkeen palvelulinjojen palvelujohtajat vähenevät yhdellä. Perussopimusneuvotteluissa jäsenkunnat ovat suunnitelleet varhaiskasvatuksen siirtämistä vuonna 2015 palautettavaksi jäsenkuntiin. Henkilöstöpolitiikan kehittäminen on kuntayhtymän keskeinen toiminnallinen tavoite, koska sosiaali- ja terveydenhuolto on työvoimavaltainen ala, jolla on ollut pitkään pula eri alojen työntekijöistä. Selänteessä ei ole saatu täytettyä mm. kaikkia avoimena olleita psykologien, sosiaalityöntekijöiden, terveyskeskuslääkärien ja hammaslääkärien vakansseja. Henkilöstön osaamisen ja työhyvinvoinnin jatkuvalla kehittämisellä taataan nykyisen henkilöstön työskentely ja ylläpidetään Selänteen hyvää työnantajakuvaa uusille työntekijöille. Vuonna 2013 tehdyn työhyvinvointikyselyn pohjalta tehdyt kehittämissuunnitelmien toteutumista arvioidaan keväällä 2014 työyksiköissä. Toisaalta jäsenkuntien taloudellinen tilanne vaatii Selänteen toiminnan kehittämistä siten, että vakanssien määrää voidaan vähentää eläköitymisen myötä. Yksityiskohtainen palvelulinjoittainen tavoite henkilökunnan vähentymisestä on esitetty liitteessä 7. Lisäksi laaditaan periaateohjelma sijaisten käytölle. Vuoden 3
2014 aikana jatketaan sijaiskieltoa eli sijaisia ei oteta kolmen päivän sijaisuuksiin, jos minimimiehitys. Bonusjärjestelmää sairauslomien vähentämiseksi valmistellaan. Päivätyössä olevien vakanssien täyttö tuodaan päätettäväksi kuntayhtymähallitukseen. 2. Vuosisopimus 2.1. Hallinto 2.1.1 Hallinto ja toimistopalvelut 2.1.2 Hankkeet Kuntayhtymän toimintoja ja palvelulinjojen välisiä palveluketjuja kehitetään. Tavoitteena on varmistaa alueen asukkaille hyvä ja tasapuolinen palvelujen saatavuus. Toiminnan kehittämisessä käytetään tasapainotettua mittaristoa ja IVA arviointia. Laki potilaan oikeuksista edellyttää, että potilasasiakirjat ovat valmiina viiden päivän sisällä tarvittaessa asiakkaan nähtävillä ja tämä edellyttää tekstinkäsittelyn tehostamista. Talousarviossa on varauduttu tarvittaessa sijaistyövoiman käyttöön tekstinkäsittelyssä. Projekti earkiston käyttöön ottamiseksi vaatii lisäresurssien palkkaamista puolen vuoden ajaksi. Talousarviovuonna on tavoitteena toimistopalveluista vähentää yksi henkilötyövuosi. Hallinto ja toimistopalvelujen kustannuspaikkaan kuuluvat kuntayhtymän johtaja, talous- ja henkilöstöjohtaja, toimistosihteerit sekä palvelusihteerit eri toimintayksiköissä. Hallinnon määräraha on vuona 2014 yhteensä 2.548.420 euroa, joka sisältää myös Tukipalveluyksikkö Selman kustannukset. Hallinnon kustannukset jakautuvat asukasluvun mukaisesti jäsenkuntien maksettavaksi. Lisäksi hallinnon kustannuksiin sisältyvät henkilökunnan työterveyshuollon kustannukset ja muut henkilökunnan luontoisedut mm. uimahallimaksut sekä potilasasiamiehen kustannukset. Luottamushenkilöhallintoon kuuluu kuntayhtymähallitus (11 jäsentä), yksilöajos (4 jäseninen) ja tarkastuslautakunta (8 jäseninen). Toiminnan kehittämiseksi kuntayhtymä on vuonna 2014 mukana useissa alueellisissa ja valtakunnallisissa sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeissa. Hankkeisiin varattu määräraha on yhteensä 40.850 euroa. Kuntayhtymä toimii hallinnoijana Terveempi Pohjois-Suomi 2 -hankkeen (TerPS2) Oulun eteläisen osahankkeessa, jossa edelleen kehitetään ja vahvistetaan alueen kunnissa, kuntayhtymissä ja yhteistoiminta-alueilla toimivien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmien toimintaa. Päämääränä on hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkyminen strategioissa ja toimintasuunnitelmissa. Lisäksi kehittämistyössä panostetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteistyöhön peruskuntien ja yhteistoiminta-alueiden ja kuntayhtymien välillä. Hanke päättyy 31.10.2014, ja Selänteen rahoitusosuus kustannuksista on 9.050 vuonna 2014. Koko Oulun eteläisen osahankkeen kustannusarvio vuodelle 2014 on 109.150, josta valtionavustus kattaa 75 %. Hyvän ikääntymisen kehittämisympäristö (Sonectus 2) -hanke kestää 31.5.2014 saakka. Hanketta hallinnoi Oulun seudun ammattikorkeakoulun terveysalan alueyksikkö, ja Selänne 4
on hankkeen osatoteuttaja. Hankkeen tarkoituksena on tuottaa ja soveltaa aiemmassa tutkimus ja kehittämistyössä esiintuotuja monialaisia hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja ikääntyvien palveluihin. Selänteen kehittämiskohde Elämisen makuinen Vanhuus on ikäihmisen hyvinvointiin ja henkilöstön jaksamiseen liittyvä kehittämiskohde. Selänteessä kehitetään geriatrista osaamista ja eettisiä taitoja. Ensisijaisena palveluiden kehittämiskohteena on saattohoidon kehittäminen eri toimintaympäristöissä ja kotisairaalatoiminnan aloittaminen. Selänteen kuntaosuus vuodelle 2014 on 1.593. MuKeva -projekti (henkilöstön ammattitaidon kehittäminen ikääntyneen muistisairaan kehitysvammaisen tutkimuksessa ja hoidossa) on Suomen Dementiayhdistys ry:n hallinnoima kehittämisprojekti, joka toteutetaan vuosina 2013 2014. Selänne on hankkeessa mukana yhteistyökumppanina ja osarahoittajana. Vuoden 2014 rahoitusosuus on 5 104. Kuntayhtymä avustaa Mannerheimin Lastensuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piirin ennaltaehkäisevää lapsi- ja perhetoimintaa, joka täydentää Selänteen palveluketjua lapsiperheiden hyvinvoinnin tukemisessa. Toiminta kuuluu lastensuojelulain edellyttämiin ennaltaehkäiseviin perhepalveluihin. Selänteeltä vuodelle 2014 haettu avustussumma on 10 000. Pohjois-Suomen Lasten Kaste on jatkoa Lasten hyvä arki I ja II -hankkeille, joissa kuntayhtymä on ollut mukana. Uusi hanke sisältää kolme kehittämisteemaa: perhekeskustoiminta, oppilas- ja opiskeluhuolto sekä lastensuojelu. Kuntayhtymä osallistuu Eteläisen osahankkeen lastensuojelu- ja perhekeskusosioihin. Koko hankkeen kustannusarvio vuosille 2014 2016 on 2 milj. euroa, josta kuntarahoitusosuus on 25 %. Eteläisen osahankkeen kuntarahoitusosuudesta kuntayhtymän osuus (2014 2016) on 15 067, mikä sisältää myös oppilashuollon osuuden. Avustajatoiminta-hanke Keski-Pohjanmaan Sotaveteraanipiiri ry:n hallinnoima työvoimapoliittinen hanke, jossa palkataan pitkäaikaistyöttömiä veteraaneille kotiin avustamaan kaikissa kodinhoitoon liittyvissä tehtävissä. Lisäksi projektin tavoitteena on pitkäaikaistyöttömien työllistäminen ja ammatillisen koulutuksen järjestäminen mahdollisuuksien mukaan. Keski- Pohjanmaan Sotaveteraanipiiri ry on pyytänyt kuntayhtymää hankkeeseen mukaan Haapajärven ja Pyhäjärven kaupungin ja Reisjärven kunnan osalta. Kuntalisää haetaan neljän avustajan palkkaamiseen ajalla 1.1.2014-31.12.2016. Kuntalisän suuruus on 36.000 euroa/vuosi. Kuntalisä on varattu hoito-ja vanhustyönpalvelujen kotihoidon menoihin kohtaan avustukset yhteisöille (Haapajärvi 14.400, Pyhäjärvi 14.400 ja Reisjärvi 7.200 ). Lääkealan turvallisuus ja kehittämiskeskus Fimean hankkeessa Moniammatillinen verkosto ikäihmisten lääkkeiden käytön järkeistämiseksi tavoitteena on kehittää ja selkiyttää moniammatillisia käytännön toimintamalleja Suomessa sekä tukea niiden paikallista käyttäjälähtöistä juurtumista käytäntöön. Kuntayhtymässä hankkeen tavoitteena on kehittää moniammatilliseen yhteistyöhön perustuvaa toimintamallia asiakkaiden/potilaiden lääkehuollon turvalliseen toteuttamiseen. Moniammatilliseen kehittämistiimiin kuuluvat farmaseutit, lääkäri sekä sairaanhoitajat eri toimintayksiköistä. Tavoitteena on myös farmaseuttien tehtävänkuvien tarkistaminen osana kehittämistyötä siten, että heidän osaamistaan voidaan käyttää yhä enemmän asiakkaiden lääkehoidon turvaamiseen ja vaikuttavuuden arviointiin. Hanke on haettu ajalle 1.10.2013-31.12.2015 ja hankkeen omarahoitusosuus muodostuu henkilökunnan tekemästä työstä. 5
2.1.3 Tukipalveluyksikkö Selma 2.1.4 Tilintarkastus Palvelusopimukset, joissa määritellään tukipalveluyksikkö Selman:n ja asiakkaiden työnjako, on tarkistettu vuoden 2013 aikana ja sopimukset allekirjoitetaan vuoden 2014 aikana. Uutena toimintona otetaan käyttöön E-laskujen lähettäminen. Tukipalveluyksikkö Selma tuottaa talous- ja henkilöstöhallinnon sekä IT-palvelujen palvelut jäsenkunnille ja kuntayhtymälle. Henkilökuntaa tukipalveluyksikössä on 24. Tukipalveluyksikkö Selman määräraha on yhteensä 1.111.540 euroa vuonna 2014. Tilintarkastajan ostopalvelujen ja tarkastuslautakunnan toiminnan määräraha on 28.200 euroa. Hallinto TP2011 TA2013 muutettu TP2012 alkuperäinen TAE2014 Hallinto ja toimistopalvelut 68 800 055 73 383 679 70 959 385 75 781 660 Tukipalveluyksikkö -1 235 487-1 232 892-1 044 580-1 111 540 Tarkastustoimi -25 750-29 157-31 090-28 200 Yhteensä 67 538 818 72 121 630 69 883 715 74 581 115 74 641 920 2.2. Lasten ja perheiden palvelut Lasten ja perheiden palveluissa tavoitteena on toiminnan kokonaisuuden rakentaminen asiakasnäkökulmasta ja prosessien kautta. Lasten ja nuorten palvelut koskevat lähes aina tavalla tai toisella koko perhettä. Tämän palvelulinjan palvelutarvetta tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena. Palvelutarpeen arvioinnin välineitä on kehitetty Selänteen toiminnan aikana yhteneväksi ja ajanmukaiseksi. Palvelulinjalla toimii monialaisia työryhmiä ja toimintojen sisäisiä kehittämistiimejä. Lasten lukumäärä tilastojen perusteella vähenee lyhyellä aikavälillä hitaasti. Lakisääteiset palvelut toteutetaan Selänteen kuntien asettamassa laajuudessa kaikille lapsille ja perheille tarkoitettuna lähipalveluna. Palveluihin voi hakeutua koko yhteistoiminta-alueella. Erityispalveluina tarjotaan Selänteen alueelle lastensuojelupalvelut. Kuntien hyvinvointiohjelmien tavoitteet ja toimenpiteet huomioidaan toiminnan toteutuksessa ja talousarviossa (kuntakohtaisesti). Lasten ja perheiden palveluissa keskeiseksi painopisteeksi nostetaan varhaisen vaikuttamisen keinot, kuntalaisten osallisuus ja työntekijöiden ennalta ehkäisevä työote. Palvelut tarjotaan joko lähipalveluina että alueellisina tuotettuna asiakkaan tilanteesta johtuvina turvaavina palveluina. Henkilöstön osaamisen laadusta ja hyvinvoinnista huolehditaan mm. käymällä kehityskeskustelut, työnohjauksella ja ajanmukaisella täydennyskoulutuksella. Mahdolliset tulevat hankkeet tukevat myös peruspalvelujen rinnalla toiminnan kehittämistä. Perhekeskustoiminta juurrutetaan Selänteen kuntiin joko verkostomaisena tai fyysisenä perhekeskuksena ja samalla kehittämistyötä jatketaan hyväksy todettujen käytänteiden pohjalta. 6
2.2.1 Neuvola Perhekeskustoimintaan tarvitaan Selänteen kuntien yhteistä koordinaattoria, koska toiminnassa ovat mukana kolmannen sektorin sekä vapaaehtoisten toimijoita haasteena myös näiden toimijoiden lisääminen. Ennalta ehkäisevä toiminta vaatii myös ylisektoroitua johtamista (yli hallintokuntarajojen). Kuntien Hyvinvointiohjelmien tavoitteet, toimenpiteet ja arviointi linkittyvät Selänteen toiminnassa toimenpiteiden tasolle ja näin ollen eri ohjelmien päivittämiseen, suunnitteluun, asiakkaiden osallistumiseen ja arviointiin käytännössä tarvitaan omaa koordinoijaa. Hallinto: Haasteena tulevina vuosina on palvelulinjan toiminnan eriyttäminen nykyisestä kokonaisvaltaisesta lasten ja perheiden palvelukokonaisuudesta (neuvolat, varhaiskasvatus). Nykyisessä toiminnassa lasten palveluissa on vahvasti huomioitu yhteistoiminnallinen ennaltaehkäisevä toiminta ja niihin on kehitetty erilaisia työvälineitä sekä menetelmiä (jatkuvuuden turvaaminen). Hallinnossa tarvitaan myös lastensuojeluprosessiin lain edellyttämä pätevyys. Yksi hallinnon tehtävistä on eri lakien kautta tuleva valvontavelvoite (yksityiset palvelujen tuottajat). Eri lakien pojalta annettavien selvitysten määrä viime vuosina on lisääntynyt, koska palvelujen käyttäjien eli asiakkaiden arviointi oikeuksistaan on yleistynyt. Tämä tarkoittaa lakien syvällisempää tulkintaa lastensuojelussa ja lasten huoltoon liittyvissä ratkaisuissa (asiantuntijaostoja myös). Ulkopuolista valvontaa vuositasolla on säädöksiin myös lisätty. Eri säädöksissä mainittujen määräaikojen noudattamista kunnissa valvoo Aluehallintoviranomainen (AVI) ja THL - vuositasolla useita kyselyitä. Tavoitteet Selänteen lasten ja perhepalveluiden päätavoite on lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen. Ohjauksen suunnittelussa ja toteutuksessa on tärkeätä tunnistaa ja huomioida perheiden erilaisuus, erilaiset voimavarat ja erityistarpeet sekä tarjota varhaisessa vaiheessa tukea kasvatukseen ja vanhemmuuteen matalan kynnyksen leimaamattomina palveluina (mm. vertaisryhmät, perhevalmennus). Kehitetään ylisektoroitua ennaltaehkäisevän työn ja työmenetelmien organisointia. Toinen painopiste on perinteisten kansantautien ennalta ehkäiseminen aktivoimalla perheitä heidän omista lähtökohdistaan. Laadulliset tavoitteet Asetuksen mukaisten terveystarkastusten toteuttaminen. Ennalta ehkäisevän työn näkyminen lapsiperheiden arjessa. Asianmukaiset tilat, resurssit ja välineistö käytettävissä. Henkilöstön ja työyhteisöjen hyvinvointi Asiakkaiden käyntien kirjaamiskäytäntöjen yhtenäistäminen THL:n ohjeiden mukaiseksi. Asiakaspalautteiden tekeminen ja niiden arvioiminen (asiakastyytyväisyyskyselyt) 2.2.2 Äitiys- ja lastenneuvola sekä perhesuunnittelu Painopistealueet: Tarjotaan yksilölliset/perhekeskeiset palvelut alueen asiakkaille. Koko vastuualueelle on suunniteltu kolmen toiminnon hanketta, johon kuuluvat perhekeskuksen, lastensuojelun ja oppilashuollon kehittäminen (Kaste hanke). Terveydenhoitajat ovat omalta osaltaan mukana näissä kaikissa osioissa kehittämässä palveluja ja omaa osaamistaan. Äitiysneuvola ja perhesuunnittelussa perhevalmennusta järjestetään yhteisesti kaikissa Selänteen kunnissa; osa valmennuksista on kaikissa kunnissa, osa keskitetään. Seurakunnat ovat mukana perhevalmennuksen toteutuksessa. Synnytykset hoidetaan pääasiassa Oulaskan- 7
kaalla, osa OYS:ssa ja Keski-Pohjanmaan Keskussairaalassa. Kotikäynnit toteutetaan synnytyksen jälkeen ja osin ennen synnytystä mm. perhetyön kanssa. Neuvolan perhetyö on uusi toimintamuoto äitiys- ja lastenneuvolan tukena. Neuvolassa tarjotaan myös ehkäisy- ja perhesuunnittelupalveluita. Vapaaehtoiset seulontatutkimukset tarjotaan äideille joko omana toimintana tai ostopalveluina. Lastenneuvolan tavoitteena on lapsen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kasvun ja kehityksen seuranta ja tutkiminen sekä terveen kehityksen esteiden tunnistaminen ja poistaminen. Kahdenkeskeisissä keskusteluissa vanhempia autetaan löytämään ratkaisuja perheen ongelmiin ja kannustetaan luottamaan omiin kykyihinsä kasvattajana. Vertaistukea tarjotaan erilaisin ryhmämuodoin, mm. perhekeskuksessa, yhdessä muiden lasten parissa työskentelevien kanssa. Yksi terveydenhoitaja kouluttautuu perhekerhojen toteuttamiseen perhetyöntekijän kanssa. Tarkastukset: 0-12 kk lapset, 9 tarkastusta, joista 3 lääkärillä (4-6 vk., 4 kk ja 8 kk); 1-6 v. lapset 6 tarkastusta, joista myös lääkärillä 1,5v. ja 4 v. Lapsia 0 6 v. (v. 2012): Haapajärvi 693; Kärsämäki 230, Pyhäjärvi 412 ja Reisjärvi 249 lasta Terveydenhoitajat myös huolehtivat pääsosin syksyisistä rokotuskampanjoista ja mammografiatutkimusten järjestämisestä seulontaryhmille, matkailijoidenrokotusneuvonnasta, naisten joukkotarkastuksista sekä gynekologisista tutkimuksista. Lähipalveluja ovat: Edellä todetut neuvolapalvelut, jotka sisältävät määräaikaiset terveydenhoitajan ja lääkärin tarkastukset; perhevalmennus ja perhesuunnittelu Keskitetyt palvelut: Perhevalmennus ja puheterapia, lastenlääkärin palvelut Etäpalvelut eli alueelliset palvelut (keskittämistä arvioidaan jatkossa): Ravitsemusterapeutin etäpalvelut OYS:n kautta, riskiraskauksien seuranta, lapsettomuushoidot, keskenmenot ja keskeytykset, Erityissairaanhoidon tutkimukset ja hoidot. Raskausajan vapaaehtoisia seulontatutkimuksia (niskaturvoke- ja rakenneultraäänitutkimus) suoritetaan nykyisin sekä lähipalveluina että etäpalveluina Suoritteet, liitteenä 2.2.3 Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Painopistealueet Koulu- ja opiskeluterveydenhoidossa tavoitteena on koko kouluyhteisön ja oppilaiden terveydenedistäminen sekä terveen kasvun kehityksen tukeminen yhteistyössä vanhempien, opettajien ja muun oppilashuollon henkilöstön kanssa. Opiskelijaterveydenhuollon tehtävä on vastata näistä palveluista opiskelijoille heidän kotipaikkakunnasta riippumatta. Peruskoululaisten tarkastukset: terveystarkastus joka vuosi ja lisäksi lääkärin tarkastus 1., 5. ja 8. lukilla (vanhampi/huoltaja mukana). Opiskelijat ammattikoulu ja lukio: terveydenhoitajan ja lääkärin tarkastus kaikille, ammattikorkeakoulussa terveyskysely ensimmäisenä vuonna ja tarvittaessa terveystarkastus. Kouluterveyskyselyjen tuloksia v:ta 2013 hyödynnetään ohjaus- ja neuvontatyössä. Kouluterveyskyselyiden tuomat tulokset antavat lisätietoa vuosittaisen painopisteen kohdentamiseen. Pitkittäistutkimuksesta nousevia aiheita ovat mm.: päihteiden käyttö ja ongelmaan varhainen puuttuminen; lasten ja nuorten terveelliset elintavat; mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy, varhainen toteaminen ja hoitoon ohjaus haasteena laajempi yhteistyö; koulukiusaamisen ja syrjäytymisen ennalta ehkäisy. 8