PILVIPALVELUIDEN KÄYTTÖ CASE- OPETUKSESSA

PILVIPALVELUIDEN KÄYTTÖ CASE- OPETUKSESSA

Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Yleistä pilvipalveluista... 3 3 Casepankin perustaminen... 5 3.1 Yleistä case-pankista... 5 3.1.1 Casen rakenne... 6 3.1.2 Case-pankin toiminnot... 6 3.2 Case pankin toteutusvaihtoehtoja... 8 3.2.1 Jaettu verkkolevy pilvessä (DropBox, OneDrive, GoogleDrive)... 8 3.2.2 SharePoint palvelu... 9 3.2.3 EduCloud... 9 3.2.4 Websivu pilvipalvelusta... 10 3.2.5 Blogialusta (Wordpress)... 11 4 Case kansainvälisesti... 12 5 Loppupäätelmä... 13 1

1 JOHDANTO Aiemmin toteutetussa BornToBusiness hankkeessa (opiskelijoiden yritystoimintaa aktivoiva hanke) on todettu valtakunnallisen yhteistyön kehittymättömyys liiketoiminnallisten casejen rakentamisessa. Jokainen tekee omat casensa opetukseen itse, ja koska casen rakentaminen on työlästä ja aikaa vaativaa, kynnys sen jakamiseen muualle on korkea. Opetukseen suoraan soveltuvia riittävän monialaisia caseja ei tahdo löytyä. Ammattikorkeakouluissa on siirrytty projektimuotoiseen opetukseen ja lähemmäs yrityselämää. Casejen avulla simuloidaan yritystoimintaa eri aloilla. Yrityselämä muuttuu yhä kansainvälisemmäksi ja opetuksen tulee vastata tähän haasteeseen, joten case-opetuksen tulee myös siirtyä kansainvälisemmäksi. Case-pankin rakentaminen erilliseen tietokantaan on tähän saakka ollut kallista, mutta pilvipalveluja hyödyntämällä voitaisiin saada joustava ratkaisu casepankin rakentamiseen. Koska Casen kirjoittaminen vaatii paljon aikaa ja on aikaa vievää, casejen käyttö opetuksessa ei ole kovinkaan yleistä tekniikan alalla. Ulkomaalaisten case materiaalien ostoa harkitaan tarkkaan, koska ne eivät välttämättä suoraan toimi suomalaisessa ympäristössä. Materiaaleille joutuu mahdollisesti tekemään lokalisointia ennen käyttöä. Ammattikorkea-asteen yhteinen case pankki toisi helpotusta case materiaalien hankintaan. Selvitys on tehty Cloud-hankkeen toimesta Oamkissa vuoden 2014-2015 aikana ja tavoitteena oli selvittää case -pankin rakentamiseen liittyvät tekniset, taloudelliset ja osaamisvaatimukset, joita case -pankin perustaminen ja ylläpitäminen edellyttää. Case-pankin päätarkoitus on olla valtakunnallinen, ammattikorkeakoulujen yhteinen materiaalivaranto, josta case opetusmenetelmää käyttävät opettajat voivat hakea materiaalia opetukseensa. 2

2 YLEISTÄ PILVIPALVELUISTA Jo 1980-luvulla kuvattiin asiakkaan ja puhelinoperaattorin välistä yhteyttä pilvisymbolilla. Myöhemmin pilvisymbolilla on alettu kuvaamaan Internettiä. Pilvipalveluilla tarkoitetaankin yksinkertaisimmillaan sitä, että käyttäjän tiedostot ja käytettävät ohjelmat sijaitsevat jonkun ulkopuolisen tahon omistamilla palvelimilla, ja niitä käytetään Internet-selaimen avulla. Pilvipalveluja voidaan ottaa käyttöön nopeasti ja joustavasti eivätkä käytön aloituskustannukset ole suuret. Tyypillistä pilvipalveluille on se, että palvelusta maksetaan vain käytön mukaan ja palvelua voidaan helposti laajentaa eli skaalata. Pilvipalvelut luokitellaan kolmeen päätyyppiin teknisen toteutustavan perusteella. Toteutustapa kertoo, minkälaisia tietojenkäsittelytehtäviä pilvipalvelusta saadaan ja miten kyseessä olevaan koneistoon liitytään. Yleisimmät luokittelut ovat IaaS (nfrastucture as a service), SaaS, (Software as a service) ja PaaS, (Platform as a service). IaaS tarkoittaa palvelinten tai virtuaalipalvelimien ostamista palveluna, joihin tilaaja sitten asentaa tarvitsemansa ohjelmistot. SaaS taas tarkoittaa ohjelmiston kuten esimerkiksi laskutusohjelmiston ostamista palveluna, tällöin ohjelmistoa ei asenneta käyttäjien koneille vaan he käyttävät verkkoselaimen kautta palveluntarjoajan tarjoamaan palvelua. Platform as a service tarkoittaa ohjelmistoalustan käyttöoikeuden ostamista, asiakas käyttää PaaS pilvikoneiston kapasiteettia ja työkaluja API (Application Programming Interface) ohjelmointirajapinnan välityksellä ja tekee tai teettää tarvittavat sovellukset. Sovellus voi olla julkaisujärjestelmä kuten Wordpress tai ohjelmointialustan tarjoava palvelu kuten Heroku, tai vaikka Google AppEngine, jonne tilaaja voi luoda ohjelmoimalla oman palvelunsa. 3

Tärkeimpiä eroja perinteiseen palvelinpohjaiseen ratkaisuun on palvelimien sijainti ja ylläpitovastuu. Tilaaja voi keskittyä oman palvelunsa kehittämiseen ja ylläpitämiseen ja matalamman tason asiat kuten sähköt ja rikkoutuneet laitteet jäävät muiden huoleksi. Usein tärkeimpänä etuna ja pilvipalvelun eräänlaisena määritelmänä pidetään joustavaa laskentatehon lisäämistä kuorman lisääntyessä. Palveluntarjoaja mahdollistaa uusien palvelimien automaattisen lisäämisen. Toinen merkittävä etu on että palveluntarjoaja voi hoitaa palvelimien ylläpitämisen eli huolehtii rikkinäisten osien korjaamisesta, sähkön ja jäähdytyksen toiminnasta ja palvelimen tietoturvasta sekä varmuuskopioinnista. Mikäli käytetään Platform as a Service - palvelun tarjoajaa, se huolehtii myös alustan kuten Wordpressin päivittämisestä ja turvallisuudesta. Tilaaja voi tällöin keskittyä vain sisällöstä huolehtimiseen. Palvelun ja sopimustyypin valintaan vaikuttavat tarpeet ja arvioitu käyttö. Palvelujentuottajat tarjoavat kiinteitä kuukausihintoja ennalta määrätylle käytölle tai vaihtuvahintaisia sopimuksia joissa laskutetaan palvelinten kuormitusajan mukaan. Hinnoittelussa esiintyviä termejä ovat suoritusydinten määrä tai laskentateho yleisemmin, muistinmäärä palvelimissa, tarvittava liikennemäärä eli kaistanleveys ja tallennustila tietokannassa tai muussa tallennuspalvelussa. 4

3 CASEPANKIN PERUSTAMINEN Case-pankin perustamiseen liittyvät tekniset asiat eivät ole kovin yksinkertaisia. Markkinoilla on useita pilvipalveluihin perustuvia palveluntarjoajia, ja niistä sopivan valitsemien on työlästä. Case-pankkiin liittyvistä tarpeista on pidetty useita projektihenkilöstön palavereja, missä sopivan case-pankki ratkaisun löytymisen selvitystyötä on tehty. 3.1 Yleistä case-pankista Case pankin pääasiallinen tarkoitus on jakaa opetusmateriaalia eri ammattikorkeakouluissa toimivien opettajien kesken. Case pankista ei ole tarkoitus tehdä kaikille avointa ympäristöä, vaan sen pitää sisältää käyttäjätunnistus. Sen avulla case-pankkiin tallennetut caset ovat vain niiden henkilöiden saatavilla, joilla on oikeus käyttää case-pankin materiaalivarantoa. Tällä tavalla parannetaan tietoturvaa sekä aineiston hallittavuutta. Suomen ammattikorkeakoulujen piirissä käyttäjiä voisi olla korkeintaan muutamia satoja. Kansainvälisesti ehkä joitain tuhansia voitaisiin saavuttaa vuosien päästä. Molemmat määrät ovat vielä melko pieniä verkkopalvelun kannalta. Lisäksi kyseessä on olemassa olevien dokumenttien selailuun, lataamiseen ja lisäämiseen perustuva palvelu, mikä tarkoittaa että laskentatehoa ei tarvita paljon, koska tiedostoja ei muokata palvelussa tai luoda käyttäjän pyyntöjen perusteella. Opetusmateriaali case-opetukseen tyypillisesti sisältää tekstidokumentin. Lisäksi mukana voi olla taulukoita, videotiedostoja, kuvia, äänitiedostoja tai muita tiedostoja. Opettajalla on näiden mahdollisten tiedostojen lisäksi vielä tekstimuotoinen opettajan ohje (teachers note), joka helpottaa työskentelyä silloin, kun on kyse jonkun toisen henkilön laatimasta casesta. Verkkopalvelun tuleekin mahdollistaa erityyppisen tiedon tallentaminen. 5

Case-pankki voidaan toteuttaa julkiseen, kaupallisesti tarjottavan pilvialustan päälle. Koska perustamisvaiheessa ei osata arvioida case-pankin käyttökuormaa tarkasti, pilvipalvelun tarjoajan tehtäväksi jää skaalata palvelu kuormanmukaisesti. Varmuuskopioinnin ja ympäristön tekniset ratkaisut (esim. tietoturvallisuuden, palvelun saatavuuden (SLA)) hoitaa myös pilvipalvelun tarjoaja. Palveluun pitää pystyä sisällyttämään myös eritasoisia käyttäjärooleja ja käyttäjien tunnistaminen. 3.1.1 Casen rakenne Case-pankkiin tallennettavien casejen perusrakenne voisi olla seuraavaa: - casen nimi, - lyhyt kuvaus casesta - avainsanoja, joiden avulla voidaan casea hakea - kuvaavia tietoja aiheesta o kenelle tarkoitettu o vaikeustaso o kesto - liitetiedostot, esim. opettajan ohje, mahdolliset multimediatiedostot ym. 3.1.2 Case-pankin toiminnot Case- pankin toiminnallisuuksien suunnittelussa tulee olla mukana henkilöitä, jotka tietävät casen rakenteen, jotta case-pankkiin saadaan oikeanlaiset toiminnot mukaan. Madollisuus toiminnallisuuden laajennettavuuteen on myös huomioitava. 6

Case-pankissa tulisi olla ainakin seuraavat toiminnot: Casejen selaaminen ja etsiminen erilaisilla hakuehdoilla Casen tietojen lataaminen Casen lisääminen ja muuttaminen Casen kommentointi Käyttäjien luominen ja oikeuksien muuttaminen Käyttäjien sisään kirjautuminen (mielellään organisaatioidensa omilla tunnuksilla) Teknisesti tämä voidaan tehdä esimerkiksi HAKA-luottamusverkkojärjestelmän kautta (https://confluence.csc.fi/display/haka/luottamusverkko)) Haka-käyttäjätunnistusjärjestelmä perustuu korkeakoulujen muodostamaan luottamusverkostoon (engl. federation, circle of trust). Haka-luottamusverkostoon liitytään allekirjoittamalla palvelusopimus CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n kanssa. CSC on luottamusverkoston operaattori. Luottamusverkoston jäseneksi voivat liittyä yliopistot, ammattikorkeakoulut, yliopistosairaalat, tutkimuslaitokset ja näiden toimintaa tukevat organisaatiot. Kumppaniksi voivat liittyä myös luottamusverkoston jäsenille palveluja tarjoavat organisaatiot. Haka-luottamusverkosto on solminut yhteistyösopimuksen muiden pohjoismaiden korkeakoulujen luottamusverkostojen kanssa, jotta myötä myös muiden pohjoismaiden palvelut avautuisivat Hakan kautta. Case-pankkiin tallentavien opettajien käytössä voisi olla yhteisiä toimintoja esimerkiksi oikoluku, kielivalinnat, mahdollinen yhteinen dokumenttipohja. Case-pankin käyttäjäseurantaan ja muuhun tilastointiin olisi myös hyvä saada toimintoja. Kun pankki on käytössä, halutaan sen käytöstä seurantatietoja, joten erilaiset käyttäjätapahtumiin liittyvät ominaisuudet tulisi sisällyttää pankkiin. Esimerkiksi käyttäjämäärien kerääminen, case materiaalien latausten laskeminen olisivat tarpeellisia ominaisuuksia. 7

3.2 Case pankin toteutusvaihtoehtoja Palvelun toteuttamiselle on lukuisia vaihtoehtoja jaetusta verkkolevystä räätälöityyn verkkosivustoon saakka. Valinta tuleekin tehdä enemmän toteuttajien ja ylläpitäjien osaamisen tai mieltymysten mukaan kuin alustojen ominaisuuksien, koska kaikilla varmasti voi toteuttaa palvelun. Palvelun voi laittaa periaatteessa mihin vain pilvipalveluun. Tallennustila-, laskentateho- ja kaistavaatimukset ovat niin pieniä että kulut jäävät muutamiin kymppeihin per kuukausi. Palvelua ylläpitävän henkilön kustannukset ovat paljon suuremmat. 3.2.1 Jaettu verkkolevy pilvessä (DropBox, OneDrive, GoogleDrive) Case materiaalin jaon voisi helpoimmin ja edullisimmin toteuttaa pilvessä sijaitsevan jaetun verkkolevyn, esimerkiksi Dropbox-palvelun avulla. Pilvessä sijaitseva verkkolevy ei kuitenkaan tarjoa muuta kuin paikan, mistä käyttäjä voi ladata materiaalin. Verkkolevyä käytettäessä ei saada riittävästi sellaisia ominaisuuksia, joiden avulla voitaisiin casesta kerätä hyödyllistä lisätietoa tai suorittaa yksityiskohtaisia hakuja. Materiaalin tallennettaessa on hyvä kirjata tietoa casesta, sen sisällöstä, kestosta, vaikeustasosta tai mille vuosikurssille se on tarkoitettu. Niiden tietojen perusteella opettajat voisivat etsiä sopivia caseja omaan opetukseensa. Pilvessä olevia verkkolevyjä saa käyttöön maksutta, kunhan vaan rekisteröityy palveluun. Hyödyt: helppo toteuttaa, jos jaetaan pelkästään caseja Haitat: ei voi rakentaa varsinaista käyttöliittymää case-pankille hakutoiminnot 8

3.2.2 SharePoint palvelu Hankkeen aikana toteutettiin verkkopalvelun prototyyppi Oamkin SharePoint - ympäristössä. Prototyypillä esiteltiin case -tietokanta ja casen esittelyssä tarvittavat tietokentät. Samalla pyydettiin palautetta opettajilta. Palautteen perusteella todettiin että SharePointin vakio käyttöliittymä ei ole tässä tapauksessa riittävän laadukas eikä sillä voi esittää kaikkia case-pankkiin haluttuja toimintoja. Hankkeessa valmisteltu yksi case aihio on tallennettuna Oamkin Share Point ympäristössä. SharePoint-ympäristön ongelma on myös se, että käyttäjällä täytyy olla Microsoftin Live-tili, jotta SharePoint ympäristön tietoja voidaan henkilölle jakaa.. Hyödyt: helppo toteuttaa ylläpidetty voi vaatia metadatan mahdollisuus hallita metadataa hallinta ilman koodia Haitat: mukautettu, ei suunniteltu ei visuaalinen, tylsä ei riittävästi tarvittavia ominaisuuksia jatkokehittämistä varten 3.2.3 EduCloud EduCloud-allianssi on kehittämässä EduCloud-protokollaa, joka määrittelee tavan jakaa oppimateriaalia. EduCloud Alliance standardin (ECA) myötä digitaalisia oppimisen työvälineitä on helpompi tuottaa, hankkia ja ottaa käyttöön. 9

Työvälineet voivat olla esimerkiksi materiaaleja, pelejä, sovelluksia tai palveluita. Opetuksessa käytettäviä ohjelmia ja sovelluksia on ECA-standardin ansiosta jatkossa helpompi ottaa käyttöön eri verkko-oppimisalustoilla. EduCloud -allianssi on tekemässä kansainvälistä standardia ja esimerkkitoteutusta avoimen lähdekoodin toteutuksena. Järjestelmässä opiskelijat ja opettajat voivat kirjautua sisään omien koulujensa tunnuksilla ja saada pääsyn materiaaliin joka heille on tarkoitettu. Oppimateriaali voi olla ilmaista tai maksullista. Suositellaan, että Oamk liittyy EduCloud Allianssiin ja harkitaan case-pankin rakentamista kehitteillä olevaa EduCloud-standardia hyödyntäen. Silloin toimittaisiin osana Educloud Allianssia. EduCloud protokolla protokolla mahdollistaa erivalmistajien oppimisympäristöjen ja oppimateriaalin jakelijoiden yhteensopivuuden. Educloud-protokollan kansainvälistyessä case-pankilla on mahdollista päästä sitä kautta myös kansainvälisille markkinoille. Samalla Oamk tulisi olemaan ensimmäinen korkeakoulutason materiaalia tuottava amk EduCloudissa. 3.2.4 Websivu pilvipalvelusta Esimerkiksi Microsoft Azure tarjoaa Websites palvelun, joka on tarkoitettu Web-sivustojen pyörittämiseen. Hyödyt: oma design helppo toteuttaa Haitat: hallinta vaikeaa ylläpito ja päivitykset itse levytila vaikuttaa hintaan Hinnoitteluesimerkki 10

http://azure.microsoft.com/en-gb/services/app-service/web/ Azure web service -1 site / 7.21e/month -bandwidth 65GB 5.27e/ month 3.2.5 Blogialusta (Wordpress) Julkaisujärjestelmä kuten Wordpress, joka on rakennettu blogien ylläpitoa varten, antaa paljon valmiiksi rakennettuja ominaisuuksia käyttäjienhallintaan, postausten (casejen) kommentointiin ja hakemiseen tagien perusteella. Käyttöliittymän voi rakentaa itse, mutta on varmasti tehokkaampaa ottaa joku valmis ja muokata siitä sopiva. 11

4 CASE KANSAINVÄLISESTI Koska EduCloudin kansainvälistyminen etenee asteittain ja korkeakoulujen tavoittelemaa sisältöä on vielä vähän, on hyvä kansainvälisyyden kehittämiseksi osallistua mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi Oxfordin kaltaisiin case kirjoittamisen yhteisöihin. EduCloud: https://portal.educloudalliance.org/ Case Centre: http://www.thecasecentre.org/educators/ Hankkeen aikana projektissa käytiin Case Centren koulutus Oxfordissa. Case Centren koulutuksessa käytiin läpi keskeisiä casen rakentamiseen ja kirjoittamiseen liittyviä asioita. Näitä ovat esimerkiksi casen tarkoitus, laajuus (case study = useita, jopa kymmeniä sivuja. tavanomainen case= muutama sivu taustatiedoksi ja ongelma ratkaistavaksi tietyn oppiaineen näkökulmasta): lisäksi asianmukaisesti valmistettuun caseen sisältyy Opettajan ohje, jonka avulla case opetetaan. Jos casea käytetään erilaisille yleisöille, on jokaiselle yleisötyypille hyvä tehdä oma opettajan ohje. Case voi perustua kirjoittajan omiin kokemuksiin, yrityksestä saatuihin faktatietoihin tai vaikka haastatteluihin, joita organisaatiossa on tehty. Kansainvälisen casen rakentamisessa on huomioitava kielen lisäksi myös asiaan liittyvät kulttuuriset seikat. Lisäksi kisa julkaistavaksi pääsemiseen on kansainvälisissä Case pankeissa kova; suomalaisia Caseja liittyy lähinnä suurten kansainvälistä toimintaa tehneisiin yrityksiin kuten Nokia, Kone ja Rovio Entertainment. Tyypillisesti Casepankkien caset ovat maksullisia, mutta esim. CaseCentre tarjoaa myös ilmaisia caseja rekisteröityneiden asiakkaiden käyttöön. Muita tunnettuja case kirjoittamisen keskuksia ovat esim.: Asia Business Case: http://www.asiacase.com/ Case pankki Harvard: https://cb.hbsp.harvard.edu/cbmp/pages/home 12

5 LOPPUPÄÄTELMÄ Projektissa olleet asiantuntijat jatkavat case opetuksen käyttöä tunneillansa. Oamkin SharePoint alustalle perustettu case-pankki otetaan käyttöön ja alustalle tallennettuja caseja voivat käyttöoikeuden saaneet opettajat hyödyntää opetuksessaan. Selvitysprojektin aikana tuotetut case-aihiot ovat kaikkien saatavilla. Hyvänä käytäntönä on ollut yhteistyö eri ammattikorkeakoulujen kesken, jolloin case-opetusta koskevat tarpeet ovat tulleet hyvin esille. Toisissa ammattikorkeakouluissa ollaan hyvin alkuvaiheessa case-opetuksen käytössä ja siitä syystä aiheeseen liittyvää koulutusta tarvittaisiin enemmän. Osalla ammattikorkeakouluista on jo paljon kokemusta case-opetuksesta jopa kansainvälisellä tasolla. Pidemmällä olevat korkeakoulut voisivat innostaa vähemmän case-opetusta käyttäviä korkeakouluja mukaan casejen kehittämiseen. Tällä hetkellä näyttää, että case-opetuksen kehittäminen tekniikan aloilla on yksittäisten henkilöiden kiinnostuksen varassa eikä tietoa siitä ole laajasti esillä. Perinteisesti case-opetusta onkin hyödynnetty sote- ja liiketoiminta-aloilla. On suositeltavaa, että ammattikorkeakoulut tekevät yhdessä kansainvälisiä caseja, jolloin suomalaisten tekemien casejen taso paranisi ja mahdollisuudet kansainvälisiin julkaisuihin paranevat. Tämä parantaa ja ylläpitää suomalaisen korkeakoulutuksen mainetta maailmalla sekä lisää kansallista yhteistyötä. Selvityksen perusteella ei ole tarkoituksenmukaista rakentaa omaa case-materiaalin jakamisalustaa vaan suositellaan EduCloud Allianssin tarjoamaa mahdollisuutta case-pankin perustamiseen. Pilvipalvelualustoja on tällä hetkellä paljon käytössä, joten on kustannustehokkaampaa käyttää jo olemassa olevaa alustaa kuin rakentaa alusta asti oma. Kansainvälisen yhteistyön pa- 13

rantamiseksi esitetään myös liittymistä jäseneksi Case Centreen. Tällä parannetaan Oamkin mahdollisuuksia päästä mukaan kansainväliseen caseopetukseeen. 14