Hitsausliitosten ja materiaalien tarkastuslaboratorion käynnistäminen (HiMaLaStartti) projektin loppuraportti

Hitsausliitosten ja materiaalien tarkastuslaboratorion käynnistäminen (HiMaLaStartti) projektin loppuraportti

Sisällys TIIVISTELMÄ... 3 1 PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ... 3 1.1 Lähtökohta... 3 1.2 Tavoitteet... 4 1.3 Kohderyhmät... 5 2 PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ... 6 3 JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN... 7 5 PROJEKTIN TULOKSET... 8 6 PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS... 11 7 PROJEKTIN TASA ARVOVAIKUTUKSET... 11 8 PROJEKTIN VAIKUTUKSET KESTÄVÄÄN KEHITYKSEEN... 12 9 HYVÄT KÄYTÄNNÖT... 12 10 TOIMINNAN JATKUVUUS... 13 11 PROJEKTIN RAHOITUS... 14 12 YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA... 15

TIIVISTELMÄ Hankkeen toteutusaika: 1.10.2014 30.6.2015 Diaarinumero: 461/2014 Projektikoodi: A32888 Päätoteuttajan nimi: Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Rahoittajaviranomainen: Pohjois Pohjanmaan liitto Ohjelma: Pohjois Suomi Toimintalinja 2: Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen Projektityyppi: Investointiprojekti Hankkeessa tehtävät laiteinvestoinnit mahdollistavat osaltaan sen, että alueelle saadaan kansainvälisten standardien mukainen hitsausliitosten tarkastajakoulutus, tarkastusprosessikohtaista koulutuspalvelua sekä tarkastusosaamista, mikä antaa yrityksille mahdollisuuden valmistaa uusien vaatimusten mukaisia terästuotteita korkeimman vaativuusluokan mukaisesti. Hitsausliitosten ja materiaalien tarkastuslaboratorio projekti yhdessä Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän Tarkastajakoulutuksen kehittäminen hankkeen kanssa tarjoaa mahdollisuuden saada tällainen koulutuspalvelu Pohjois Suomeen ja siten edistää alueen teollisuuden menestymistä vahvistamalla alueellista tarkastustoiminnan kompetenssia. Pidemmällä aikajänteellä (3 5 v.) alueelle tavoitellaan sertifioitua tarkastustoiminnan koulutusta ja yrittäjyyttä, jotka tarjoavat tarkastustoiminnan palvelutuotantoa alueen yrityksille. Hankkeen kohderyhmänä ovat Oulun Eteläisen alueen rakennus, metalli ja konepajateollisuus alihankkijoineen sekä näitä palveleva Nivalan tuotantostudion kehitysympäristö. Kohderyhmänä ovat myös koulutus ja tutkimusorganisaatiot kuten JEDU, Oulun yliopisto (OEI, CASR) ja alueen ammattikorkeakoulut. Hanke on kohdistettu myös Nivalan Teollisuuskylän (Nitek) ja Nivala Haapajärven seudun (NIHAK r.y.) toimijoille. 1 PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ 1.1 Lähtökohta Oulun Eteläisen (OE) alueen suurimpia yrityskeskittymiä ovat SSAB:n yksiköt, ohutlevytekniikka, teräsrakentamisen ja rakennustoiminnan varsin kattava klusteri, maa ja metsätalouskonevalmistus sekä useat merkittävät erikoistuotannon yritykset [lähde: http://www.oulunetelainen.fi/elinkeinoelama]. Jotta nämä toimialat säilyttäisivät myös jatkossa merkittävän asemansa ja edelleen vahvistuisivat, tulee niiden yksiköiden kasvaa, uudistua ja erikoistua. 1.7.2014 voimaan astunut rakenteiden EN 1090:n mukainen CE merkintä vaatii yrityksissä tosiaikaista ainetta rikkomatonta eli NDT tarkastustoimintaa (Non destructive testing) hitsatuilta rakenteilta, mikä lisää tarkastustoiminnan ja siten tarkastushenkilöstön määrää rakennusalan klusterissa. NDT koetus on toimiala, jota säätelevät monet standardit sekä ohjeet. NDT alan töitä saa

tehdä ainoastaan pätevöitetty henkilö. Toisaalta jokainen tarkastusmenetelmä, kuten silmämääräinen, magneettijauhe, tunkeumaneste, pyörrevirta, ultraääni ja radiografia vaatii oman pätevyyden. Pätevöittäminen on kuitenkin vaativa, aikaa vievä sekä kallis projekti koulutuksineen ja useiden kuukausien käytännön työharjoittelujaksoineen pätevöityneen tarkastajan alaisena. NDTtarkastustoimintaa harjoittavat yritykset ovat Suomessa paria isoa toimijaa, kuten Dekra ja Inspecta, lukuun ottamatta mikro ja pienyrityksiä, joille henkilöstön pätevöittäminen eri tarkastusmenetelmiin sekä investoinnit uusiin tarkastuslaitteisiin voi olla taloudellisesti mahdotonta. Yksi vaihtoehto on verkostoituminen sellaisten tarkastustoimintaa harjoittavien yritysten välillä, joilla pätevyydet eri tarkastusmenetelmiin. Siinäkin on toki omat haasteensa. Alueellinen hitsausliitosten ja materiaalien tarkastuslaboratorio sekä tarkastustoimintaan liittyvän koulutuksen ja tutkimuksen kehittäminen ovat olleet jo useita vuosia hankkeen kohderyhmien kehityslistan yhtenä kärkikohteena. Hitsausliitosten ja materiaalien tarkastuslaboratorio eli HiMaLaprojekti liittyy synergiassa toiseen Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän (JEDU) projektiin Tarkastajakoulutuksen kehittäminen eli TaKoKe hankkeeseen, joiden päämääränä on lisätä alueellista tarkastustoiminnan palvelutuotantoa koulutuksen ja tutkimuksen keinoin, ja siten parantaa yritysten kykyä vastata tuotannon uusiin, kansainväliin standardi ja laatuvaatimuksiin. TaKoKe hanke keskittyy alueelliseen tarkastajaosaamisen kehittämiseen, kun taas HiMaLa projektissa investoidaan palvelutuotannon, koulutuksen ja tutkimustoiminnan kehittämisessä tarvittaviin tuotantovälineisiin. Hitsausliitosten ja materiaalien tarkastuslaboratorio palvelee myös lujien terästen käytön lisäämistä, mikä on osa Oulun Eteläisen alueen strategia. HiMaLa hankkeen toteutus on jaettu kahteen vaiheeseen, joista 9 kuukautta kestävä HiMaLa Startti projekti on ensimmäinen. Startissa investoidaan sekä ainetta rikkovan (DT), että ainetta rikkomattoman (NDT) tarkastustoiminnan laitteisiin sekä tarvittaviin tiloihin. Näitä ovat röntgenlaitteisto kuvaushuoneineen, 450J iskukoelaitteisto näytteiden jäähdytysjärjestelmineen sekä ultraääni ja pintahalkeamatarkastusvälineet. Toisessa vaiheessa keskitytään tarkastus ja tutkimustoiminnan kehittämiseen sekä investoidaan yhden meganewtonin luokkaa olevaan vetokoelaitteistoon. Laitteistoja käytetään pääasiassa hitsaussaumojen ja materiaalien laadunvalvontaan sekä erikoisteräslaatujen kehittämistutkimukseen. Hanketta edeltävät nykyisen Pohjois Pohjanmaan liiton rahoittamat Ohutlevyalan uudet menetelmät OUM (2004 2007), Laser ja suurnopeustyöstön erikoisosaaminen LaSuTyö (2005 07), Innovatiiviset tuotantoteknologiat INTO (2007 2010), Tulevaisuuden tuotantoteknologiat TUTO (2011 13), Ultralujien levymateriaalien muovauksen erikoisosaaminen ROLLE (2010 12), Räätälöidyt piensarjat terästutkimusympäristö RPST (2012 14) sekä Kustannustehokas piensarja automaatio KoPSA (2013 14) hankkeet, jotka ovat luoneen pohjaa HiMaLa ja TaKoKe hankkeille. HiMaLahankkeessa tehtävät investoinnit yhdessä aiemmissa hankkeissa tehtyjen investointien kanssa muodostavat luonnollisen jatkumon alueen kehittämiseksi terästen tutkimus ja tarkastustoimintaan. 1.2 Tavoitteet Paikallinen, osaavan työvoiman ja asiantuntijuuden kokonaisvaltainen saatavuus on alueen yritysten menestymisen avain, johon HiMaLa Startti ja TaKoKe hankkeella pyritään. Näiden hankkeiden tuloksena OE:n alueelle saadaan kansainvälisten standardien mukainen hitsausliitosten

tarkastajakoulutus sekä prosessikohtaista silmämääräisen, radiograafiseen (röntgen), ultraääni ja pintahalkeamatarkastukseen liittyvää osaamista, mikä antaa yrityksille mahdollisuuden valmistaa uusien vaatimusten mukaisia teräsrakenteita korkeimman vaativuusluokan EXC4 mukaisesti ja siten osaltaan turvata alueellinen kilpailukyky. Hanke mahdollistaa alueellisen tarkastustoiminnan koulutus ja tutkimuspalveluiden kehittämisen investoimalla tarvittaviin laitteisiin sekä implementoimalla Nivalan tuotantostudion ympäristöön hitsausliitosten ja materiaalien tarkastuslaboratorio. Projektissa toteutetut investoinnit tukevat välittömästi alueellista tarkastustoiminnan kehittämistä kuten JEDU:n pätevöinti ja koulutuspalveluja sekä edistävät erikoisterästen materiaalien, keveiden rakenteiden ja laserhitsauksen tutkimusta. Projekti tukee käynnissä olevia ja tulevia Tulevaisuuden tuotantoteknologiat eli FMT ryhmän tutkimus ja kehityshankkeita laiteinvestointien kautta kuten esimerkiksi kevyiden ja kestävien rakenteiden valmistustekniikkaan liittyvää tutkimusta, räätälöityjen erikoisterästen kehittämistä sekä niiden käyttöä koerakenteissa. Hanke edistää alueen rakennus ja metallialan yritysten kykyä vastata tuotannon uusiin, kansainväliin standardi ja laatuvaatimuksiin saavutetun TKI osaamisen sekä tiedonsiirron kautta ja siten osaltaan turvaa yritysten kilpailukyvyn sekä toimialojen kasvun Oulun Eteläisen alueella. Projektin suora työllistävä vaikutus on 13 htkk. Epäsuoran vaikutuksen oletetaan olevan tätä huomattavasti suurempi siten, että projektin tietämyksen siirtyessä yrityksiin näiden toimintamahdollisuudet parantuvat ja tehostuvat. Hanke parantaa alueen näkyvyyttä sekä kotimaisessa että kansainvälisessä koulutus ja tutkimusyhteisöissä, sekä nostaa metallialan alueellista kiinnostavuutta lisääntyneen koulutustarjonnan ja tutkimusmahdollisuuksien myötä. Lähivuosien aikana alueelle saadaan tarkastuslaboratorio ja sertifioitua tarkastustoiminnan palvelutuotantoa sekä kouluttamalla yritysten henkilöstöä tarkastustoimintaan että luomalla tai houkuttelemalla alan mikroyrityksiä alueelle. Ts. hankkeen myötävaikutuksesta mukaan lukien koulutuksen, tutkimuksen ja sitä kautta kumuloituvan osaamisen hyödyntäminen OE:n alueen metalli ja rakennusalan yrityksien kyky vastata kilpailuun hitsausliitosten laadun sekä materiaalituntemuksen osalta paranee, ja johtaa toimialojen kasvuun sekä työvoiman lisäyksiin. 1.3 Kohderyhmät Hankkeen kohderyhmänä on OE:n alueen rakennus, metalli ja konepajateollisuus alihankkijoineen sekä näitä palveleva Nivalassa sijaitseva ELME Studio kehitysympäristö. Kohderyhmänä ovat ympäristössä toimivat koulutus ja tutkimusorganisaatiot, kuten JEDU (JEDU Nivalan ammattiopisto ja Jokiedu Oy), Oulun yliopisto (Oulun Eteläisen instituutti OEI, FMT tutkimusryhmä, Terästutkimuskeskus CASR ja Teknillinen tiedekunta) sekä Nivalan Teollisuuskylä Oy:n metallin kehittäjät. Hanke on kohdistettu myös NIHAK r.y.:n toimijoille. Välillisenä kohderyhmänä ovat alueen kaupungit ja kunnat asukkaineen sekä kohderyhmänä olevien yritysten asiakkaat ja yhteistyökumppanit. Myös alueella toimivat ammattikorkeakoulut (Centria ja OAMK) ovat hankeen välillisinä kohderyhminä.

2 PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ HiMaLa hanke valmisteltiin JEDU:n, OEI:n FMT ryhmän, Nivala Haapajärven seutu NIHAK r.y.:n, Nivalan Teollisuuskylä Oy:n sekä yritysten kanssa. Projektin projektipäällikkönä toimi Markku Kananen (OEI/FMT), koordinaattorina Anne Kaartinen (JEDU) ja projekti insinöörinä Sanna Viirelä (OEI/FMT). Projektin aikana pidettiin kaksi ohjausryhmän kokousta sekä ohjausryhmälle suunnattu tutustumistilaisuus hankittuihin laitteisiin ja tiloihin. Projektille asetettu ohjausryhmä muodostui seuraavista jäsenistä ja varajäsenistä: - Kari Valtanen, kaupunginjohtaja, Nivala (varajäsen Jari Tirkkonen, kehittämispäällikkö, Nivalan teollisuuskylä) - Keijo Makkonen, kuntayhtymän johtaja, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä (varajäsen Matti Peltola, aikuiskoulutus ja oppisopimusjohtaja, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä) - Ville Isoherranen, johtaja, Oulun Eteläisen instituutti (varajäsen Eija Riitta Niinikoski, kehityspäällikkö, Oulun Eteläisen instituutti) - Juha Tiri, toimitusjohtaja, Pohjanmaan Metalli Oy - Mika Haapakoski, tekninen johtaja, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä - Seppo Järvenpää, laboratorioinsinööri, Oulun yliopisto, Tekninen tiedekunta Lisäksi ohjausryhmän kokouksiin kutsuttiin seuraavat asiantuntijajäsenet: - Aki Lappalainen, ohjelmakoordinaattori, Pohjois Pohjanmaan liitto - Esa Jussila, toimitusjohtaja, Nivala Haapajärven seutu NIHAK r.y. - Kari Mäntyjärvi, tutkimusjohtaja, Oulun yliopisto, Oulun Eteläisen instituutti, FMTtutkimusryhmä - Anne Kaartinen, koordinaattori, JEDU JEDU:n rooli toisen asteen kouluttajana on huolehtia siitä, että nuorisoasteen ja aikuisopiskelijoiden opetusympäristö on ajan tasalla, ja opiskelijat saavat hyvin ajan tasalla olevaa tietoa. Alueellinen tarkastajakoulutus palvelee juuri tätä tarkoitusta. Tavoitteena on, että JEDU:n tarkastajakoulutuksen läpikäyneet henkilöt omaisivat valmiuden soveltaa näitä tekniikoita, ja näin työelämään siirryttyään edesauttaa alueen teollisuuden menestymistä. HiMaLa projektissa tehdyt investoinnit tukevat suoraan tarkastajakoulutuksen kehittämistä. Hanke jatkoi JEDU:n ja Oulun yliopiston, FMT tutkimusryhmän koulutus ja tutkimusyhteistyötä, jolla on vuosikymmenen perinteet. Tämä investointihanke vastaa kummankin toteuttajan tarpeisiin. JEDU:n tavoitteena on saada alueelle hitsausliitosten ja materiaalien tarkastuslaboratorio ja tarkastajakoulutus. Toisaalta investoinnit palvelevat myös FMT ryhmän tutkimus, kehitys ja innovaatiotoimintaa ja sen myötä alueen yrityksiä hankkeissa ja tutkimuksissa kertyneen, kumuloituneen osaamisen ja tiedonsiirron kautta. JEDU:n kannalta projektin päätoimenpiteet ja tulokset olivat projektin hallinnoinnissa, tiedotustoiminnassa, laiteinvestoinneissa sekä infrastruktuurin rakentamisessa tarkastustoimintaan sopivaksi. FMT ryhmä toimi apuna hankkeen hallinnollisten asioiden hoidossa sekä investointien

käyttöönoton, infrastruktuurin laajentamisen ja materiaaliteknisen tutkimuksen käytännön toteuttajana. Merkittävää oli myös TKI toimintayhteistyön kehittäminen yritysten kanssa. Hankkeen tuloksena tarkastusosaaminen ja toiminta alueella tehostuvat, mistä on konkreettista hyötyä OE:n alueen elinkeinoelämälle tärkeille rakennusalan ja terästeollisuudelle klustereille. Toimintaan mukaan tulleista yrityksistä SSAB:n intressit kohdistuvat ensisijaisesti iskukoelaitteistolla ja jatkoprojektissa hankittavalla, järeällä vetokoelaitteistolla tehtävään, ainetta rikkovaan materiaalitekniseen tutkimukseen. Dekran, GBW:n, Kavitecin ja Laatutestin mielenkiinnon kohteena ovat lisäksi NDT laitteistoilla (röntgen, ultraääni ja pintatarkastus) tehtävät testaukset. Hankintailmoitusten laadinnassa käytettiinkin hyväksi näiden toimintaa harjoittavien yritysten asiantuntemusta. Myös ohjausryhmän jäsenen Seppo Järvenpään vankka kokemus etenkin iskukoelaitteen vaatimuksista oli toteuttajille suureksi avuksi ilmoitusta laadittaessa. Projektin aikana laadittiin EU:n Interreg Pohjoinen ohjelmaan kaksi hankehakemusta, joista toinen toteutuu. FMT ryhmä toimii terästen nopeisiin lämpökäsittelyihin tähtäävän Nordic Community for Fast Steel Heat Treatments eli NorFaST projektin koordinaattorina. Mukana on kolme yliopistoa ja kolme yritystä Ruotsista. Ainetta rikkovilla menetelmillä on tässä hankkeessa keskeinen asema, joten kokeet voidaan tehdä osaltaan Nivalaan hankituilla uusilla laitteistoilla. Yhteistyötä on viriteillä myös puolalaisten Instytut Metalurgii Zelaza im. Staniszawa Staszica eli IMZ instituutin ja Kielce University of Technologyn (erikoisteräkset), egyptiläisen Suez Canal Universityn (lämpökäsittelyt, kitkahitsaus), turkkilaisen Sabanci yliopiston (erikoisterästen koneistus) sekä FMT ryhmän pitkäaikaisen yhteistyökumppanin, saksalaisen Erlangenin yliopiston (Friedrich Alexander Universität Erlangen Nürnberg) kanssa. Koulutus ja tutkimuskäyttöön suunnatussa teollisuusradiograafisessa toiminnassa kuvaushuone on välttämätön. Alun perin siirrettävään konttiin sijoitettavaksi suunniteltu kuvaushuone rakennettiin kiinteästi JEDU:n saneerattaviin tiloihin Nivalaan Maliskyläntie 2:en. Syynä oli, että kontin siirto vaatisi aina erillisen lupahakemuksen ja hyväksynnän Säteilyturvakeskukselta. Toisaalta kaikki suunnitellut kokeet voidaan ainakin toistaiseksi tehdä Maliskyläntiellä. Rakennettavan kuvaushuoneen rakennepiirustukset laadittiin rakennusinsinööritoimistossa, joka oli kilpailutuksen kautta valittu laatimaan muutkin saneeraussuunnitelmat Maliskyläntiellä. Koulutiloihin kiinteästi asennettava 200 kv / 6 ma röntgenputki vaatii kauttaaltaan 10 mm paksun, säteilyä absorboivan lyijysuojauksen. Vuoraus toteutettiin terveydenhuollon kuvaushuoneissa yleisesti käytetyin lyijy kipsilevyin. Toisaalta terveydenhuollossa kuvausajat ovat vähäisiä, jolloin säteilysuojaukseen riittää yksi kipsilevykerros rakennettavaan kuvaushuoneeseen levykerroksia tarvittiin neljä (4 x 2,5mm Pb). Koska kuvaushuoneen rakentaminen alkuperäisen suunnitelman mukaan oppilastöinä ei onnistunut oppilaiden työskennellessä koko kevään ajan muissa JEDU:n kohteissa, kuvaushuone rakennettiin halvimman urakkatarjouksen perusteella. 10 mm lyijyvuorauksella varustettu kuvaushuoneen liukuovi kiskoineen kilpailutettiin ja tilattiin erikseen. 3 JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Projektin käynnistymisestä tiedotettiin Kalajokilaakso lehdessä 12.11.2014. Projektin omat internetsivut avattiin 20.11.2014 osoitteessa www.jedu.fi/himalastartti. Sivustoille laitettiin myös Hilmassa kilpailutetut tarjouspyyntödokumentit. Projektia esiteltiin FMT ryhmän vuosittain

järjestämässä, kaikille avoimessa Tulevaisuuden Tuotantoteknologiat Workshopin alustuspuheenvuorossa 27.5.2015 (ent. Lasertekniikan Workshop). EU:n osallisuudesta kertova A4 kokoinen tietokyltti sijoitetaan JEDU:n tiloihin Maliskyläntielle Nivalaan. 5 PROJEKTIN TULOKSET Kaikki hankintasuunnitelman mukaiset hankinnat toteutettiin julkisista hankinnoista säädetyn hankintalainsäädännön mukaisesti. Koska 9 kk kului lähinnä investointien toteuttamisessa, eikä kaikkia laitteistoja saatu projektin aikana asennettua kohdetilojen saneerauksen takia, ei tutkimusta iskukoe ja röntgenlaitteistolla päästy tekemään. Tutkimus tehdään projektin jatkohankkeessa hankesuunnitelman mukaisesti. Laitehankinnat: Instrumentoitu iskukoelaitteisto Määräaikaan mennessä saatiin kirjallinen tarjous vain yhdeltä tarjoajalta (Zwick/Testproma), jonka tarjoama 450 joulen instrumentoitu iskukoelaitteisto täytti tarjouspyynnön vaatimukset ja ehdot. Laitteisto asennetaan paikoilleen tilojen valmistuttua. Jäähdytys /lämmitystermostaatti iskukoenäytteille hankittiin VWR International Oy:ltä. JULABO:n Iskukoelaitteisto ja termostatti ovat kuvassa 1. Koneistyökalut iskukoenäytteille hankittiin Iscar Finland Oy:ltä. Kuva 1. Zwick RKP 450 iskukoelaitteisto ja Julabo FP50 ME termostaatti.

Radiograafinen laitteisto teollisuuskäyttöön Kuva 2. Ylhäällä vasemmalta oikealle: röntgenputki (ICM CP 200D), CR skanneri (DÜRR HD CR 35 NDT) ja filmien kehityslaite (DÜRR XR 24 NDT). Alhaalla on katselulaite (Kowolux 4S) sekä mustumamittari (X rite 301). Radiografian tilat eli kuvaushuone Kuvassa 3 on huoneen pohjapiirros. Huoneen lattia ala on 2 m x 2, korkeus 2,2 m ja seinien lyijyvuorauksen kokonaispaksuus on kauttaaltaan 10 mm. Vuoraus on toteutettu limittäisillä lyijykipsilevyillä (2,5 mm Pb/levy, neljä levykerrosta) ja levyjen välisiin saumoihin asennettiin lyijynauha säteilyvuotojen estämiseksi. Kuvaushuoneen rakennusurakan toteutti Vana Oy (aik. Rakennusliike P. Vähäsöyrinki Oy). Kuvaushuoneen liukuovi kiskoineen tilattiin Korsu ovet Oy:ltä. Mitoiltaan 800 mm x 1900 mm liukuovessa on MFD pintalevyjen välissä 10 mm lyijyvuoraus. Kuva 3. Kuvaushuoneen pohjapiirros.

Ultraäänilaitteet, teollisuus NDT Ultraäänilaitteiden toimittajaksi valittiin edullisin TeknoNDT Oy. Hankintaan sisältyi viisi uälaitteistoa, kuusi kaapelia (2 Mhz luotaimilla eri liitin), 24 kappaletta luotaimia (20 kpl 4 Mhz ja 4 kpl 2 Mhz normaali ja kulmaluotaimia) sekä 5 l geeliä. Kuvassa 4 on uä tarkastuslaite sekä normaali että kulmaluotaimia. Kuva 4. ultraäänitarkastuslaite Sonatest Masterscan D 70 ja SIUI luotaimia. Magneettijauhetarkastus teollisuus NDT MT tarkastusvälineet ovat kuvassa 5. Kuva 5. Ies (MR51), UV lamppu (OP201), esipuhdistusaine/maalinpoistoaine, kontrastimaali, musta magneettijauhe ja fluoresoiva magneettijauhe. Täydentävät hankinnat Säteilymittari Kuvaushuoneen läheisyydessä tulee olla säteilymittari, joka hankittiin Suomen pelastuskeskukselta. Valmistaja (Kata) on kalibroinut mittarin ja suorittaa myös määräaikaiskalibroinnin, joka tulee tehdä vähintään viiden vuoden välein.

Kupari ja tinalevyt Radiografiatoimintaa harjoittavien yritysten mukaan kuvaushuoneeseen tarvitaan kupari ja tinalevyjä estämään säteilyn takaisinheijastumista lattiasta. Levyt ovat edellytys onnistuneelle kuvantamiselle ja vastaava järjestely on käytössä mm. Laatutesti Oy:ssä. Valvontakamera Kulunvalvonnan lisäksi tarvitaan valvontakameraa kuvaushuoneen kuvauksenaikaiseen tarkkailuun sekä varkauden estoon. Valvontatilassa kamera lähettää hälytysviestin ja kuvan havaitessaan liikettä. Kamerassa tulee olla langallinen verkkoliitin, koska WLAN ei lyijyvuorauksen takia toimi. Kameraksi hankittiin D link:n malli DCS 932L. Nostin Röntgenputken korkeussäätöön tarvitaan nostin ja siihen tarkoitukseen hankittiin poljinkäyttöinen, hydraulinen nostin. 6 PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS HiMaLaStartti ja sen jatkoprojektissa synnytetään teollisuuden kilpailukykyä parantavaa erikoisosaamista alueen vahvuuksiin ja erityspiirteisiin pohjautuen niin koulutuksen, tutkimuksen kuin uusien laiteinvestointien kautta. Hankkeessa tehtävät laiteinvestoinnit mahdollistavat osaltaan sen, että alueelle saadaan kansainvälisten standardien mukainen hitsausliitosten tarkastajakoulutus ja tarkastusprosessikohtaista koulutuspalvelua sekä tarkastusosaamista, mikä antaa yrityksille mahdollisuuden valmistaa uusien vaatimusten mukaisia teräsrakenteita korkeimman vaativuusluokan EXC4 mukaisesti. HiMaLa hankkeen laboratorio yhdessä Tarkastajakoulutuksen kehittäminen eli TaKoKe hankkeen kanssa luo osaltaan mahdollisuuden saada tällainen koulutuspalvelu Pohjois Suomeen sekä nostaa alueellisten terästuotteiden laatutasoa. Pidemmällä aikajänteellä (3 5 v.) alueelle saadaan sertifioitua tarkastustoiminnan koulutusta ja yrittäjyyttä, jotka tarjoavat tarkastustoiminnan palvelutuotantoa alueen yrityksille. Alueella on vahvaa erikoisterästen tutkimuksen ja valmistuksen osaamista sekä yrityksissä (SSAB, Outokumpu, Miilux) että tutkimuslaitoksissa (Oy:n CASR ja FMT), mutta näiden materiaalien käyttö ja osaaminen alueen konepajoissa eivät ole samalla tasolla. Hyvä materiaaliosaaminen antaa kuitenkin vahvan pohjan suunnitella ja valmistaa materiaalin ominaisuudet parhaiten hyödyttäviä tuotteita, joilla on mahdollista saavuttaa kilpailuetua. Hankkeessa tehdyt investoinnit lisäävät materiaalien, liitosten ja rakenteiden verifiointimahdollisuuksia ja parantavat siten yritysten mahdollisuuksia valmistaa haastavampia ja energiatehokkaita tuotteita. Suuri tavoite on, että lähitulevaisuudessa meillä on alueella vahva, kilpailukykyinen ja erikoistunut konepajateollisuus. Osana tätä tavoitetta metalli ja konepajateollisuuden yritysten koko olisi myös kasvanut. 7 PROJEKTIN TASA ARVOVAIKUTUKSET Tarkastajakoulutuksen kehittäminen mahdollistaa metallialan osaamisen kehittämisen molemmilla sukupuolilla tasapuolisesti sekä vastaavanlaiset mahdollisuudet edetä työuralla. Pääosin metalliala on miesvaltainen ala, mutta hitsausliitosten ja materiaalien tarkastustoimintasektorilla on yrityksiä,

joissa molempia sukupuolia on yhtä paljon. Esimerkkinä on projektin toimintaan mukaan tullut Laatutesti Oy, jossa tarkastustoimintaa harjoittavat tasapuolisesti kaksi naista ja kaksi miestä. 8 PROJEKTIN VAIKUTUKSET KESTÄVÄÄN KEHITYKSEEN Tarkastustoimintaa tehostamalla rakenteiden turvavarmuuksia voidaan pienentää ja aineenvahvuuksia ohentaa. Tämän seurauksena tarvitaan vähemmän luonnonvaroja ja hiilipäästöt vähenevät. Lujien terästen tutkimus ja rakenteiden tarkastustoiminta edistää niiden käyttöönottoa tuotteissa. UHS rakenteista voidaan tehdä jopa 40 % kevyempiä, mutta yhtä lujia kuin normaaleista rakenneteräksistä valmistetuista rakenteista, joten valmistusprosesseissa tarvitaan vähemmän luonnonvaroja. Kevyet ja kestävät rakenteet ovat energia ja materiaalitehokkaita rakenteita. Tarkastus ja tutkimustoiminnalla edistetään tällaisten rakenteiden käytön yleistymistä. 9 HYVÄT KÄYTÄNNÖT Projektissa on noudatettu aikaisemmissa JEDU:n ja FMT tutkimusryhmän projekteissa muodostuneita hyviä käytäntöjä, mm. Työturvallisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Turvallinen työskentely laboratorioissa on kaiken perusta. Pääkäyttäjällä on vastuu muista työntekijöistä erilaisten laitteiden käytössä. Hän varmistaa ja vastaa siitä, että toimenpide on turvallista suorittaa. Esimerkiksi teollisuusradiografia on hyvin säänneltyä ja valvottua toimintaa, joka velvoittaa toimintaa harjoittavan henkilön noudattamaan laadittuja sääntöjä ja ohjeita. Ryhmätyöskentelyllä saadaan yleensä parempia tuloksia, kuin itsenäisesti työskentelemällä. Yhteistyö ja verkostoituminen ryhmän ulkopuolelle ovat avain itsensä kehittämiselle ja tiedon jakamiselle. Yhteistyökumppaneiden kanssa keskustelemisessa avoimuutta voidaan pitää tärkeänä ja yhtenä tienä aitoon yhteistyöhön. Vuosittaisen Tulevaisuuden Tuotantoteknologiat Workshopin (ent. Lasertekniikan Workshop) järjestäminen on hyväksi koettu tilaisuus verkottua sekä jakaa ja saada tietoa viimeisimmistä alan suuntauksista ja tutkimustuloksista. Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille kiinnostuneille. Hanketoiminnan kehittäminen ja ohjaaminen yritysmaailman ja alueen todellisia tarpeita vastaavaksi on haasteellista. Molempiin suuntiin tapahtuva tiedonsiirto ja säännölliset kontaktit yritysten ja tutkimusryhmän välillä hyödyttävät molempia osapuolia. Avoimet keskustelut, luottamuksen saavuttaminen ja nopea reagointi osa puolten tarpeisiin luo pohjan uusille tutkimushankkeille. EAKR projekteissa on yleensä noudatettu seuraavia hyväksi havaittuja käytäntöjä: - Maksatushakemuksia jätetään kolme kertaa vuodessa. - Ohjausryhmän kokoukset ajoitetaan mahdollisuuksien mukaan pidettäväksi saman kuukauden aikana, kun maksatushakemus tulee jätettäväksi.

- Maksatushakemukset hyväksytetään ennen viranomaiskäsittelyyn jättämistä ohjausryhmän kokouksissa tai vaihtoehtoisesti sähköpostimenettelyllä. - Muistutus ohjausryhmän kokouksen ajankohdasta lähetetään kuukautta ennen ja varsinainen kokousmateriaali ja kutsu viikkoa ennen kokousta. - Ohjausryhmän kokouksista pidetään pöytäkirjaa, joka numeroidaan juoksevasti. Pöytäkirjan luonnos lähetetään kahden viikon kuluessa ohjausryhmän jäsenille sähköpostilla kommentoitavaksi. Pöytäkirjan kommentointiin on aikaa yksi viikko. Kaksi pöytäkirjantarkastajaa hyväksyy varsinaisesti pöytäkirjan. 10 TOIMINNAN JATKUVUUS JEDU:n metallialan kouluttajat hyödyntävät HiMaLa projektissa hankittuja laitteistoja ja TaKoKehankkeessa saavutettua tietotaitoa omassa koulutustoiminnassaan, joten toiminta jatkuu osaamisen siirtona yrityksiin sekä suoraan, ammatillisena jatkokoulutuksena että toisen asteen koulutuksen kautta. Tulevaisuuden tuotantoteknologiat (FMT) tutkimusryhmän toiminta kehittyy osaamisen kumuloitumisen kautta hanke hankkeelta. HiMaLa hankkeessa tehdyt investoinnit ja uusien laitteiden käyttömahdollisuus yhdessä edellisissä hankkeissa tehtyjen investointien kanssa tukevat ryhmän toimintaa pitkällä aikajänteellä eteenpäin. Uudet laiteinvestoinnit tukevat myös ryhmän mahdollisuuksia saada uusia kansainvälisiä yhteistyökumppaneita ja kansainvälisiä yhteistyöhankkeita. FMT ryhmän tutkimuksissaan saavuttama tietotaito eskaloituu tiedonsiirron kautta joko välittömästi tai muutaman vuoden aikajänteellä alueen yrityksiin ja eri asteen oppilaitoksiin sekä lisää alueellista yritystoimintaa ja luo uusia työpaikkoja.

11 PROJEKTIN RAHOITUS Projektin vahvistettu kustannusarviotaulukko Toteuttajan projektikirjanpitoon tulevat kustannukset 2014 2015 yhteensä Prosenttia nettokustannuksista 1. Henkilöstökustannukset 60 596 16,1 % 2. Ostopalvelut 46 000 12,2 % 4. Kone- ja laitehankinnat 257 000 68,4 % 10. Välilliset kustannukset 12 119 3,2 % Kustannukset yhteensä 11../. Projektin tulot 375 715 0 100 % 0,0 % Nettokustannukset yhteensä 375 715 100,0 % Projektin vahvistettu rahoitussuunnitelmataulukko Toteuttajan projektikirjanpitoon tulevat rahoituserät 2014 2015 yhteensä Prosenttia - EAKR ja valtio 263000 70 % - kuntarahoitus 111915 29,8 % - muu julkinen rahoitus 800 0,2 % - yksityinen 0 0,0 % Yhteensä 375 715 100,0 % Rahoitus: 70 % Pohjois Pohjanmaan liitto / EAKR ja 30 % JEDU, OEI ja NIHAK

12 YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA Hankkeen välittöminten tavoitteiden saavuttamista voidaan arvioida seuraavilla kriteereillä. Hankkeen toiminnasta syntyneiden tutkimus, koulutus ja kehittämishankkeiden määrä HiMaLa projekti liittyy synergiassa toiseen, käynnissä olevaan JEDU:n hallinnoimaan TaKoKeprojektiin. Näiden hankkeiden kanssa rinnakkain valmisteltiin lisäksi KuTuA, TuToR, KeKeRa ja NorFaST hankkeita. Hankkeet täydentävät toisiaan, mutta eivät sisällä päällekkäisyyksiä. KeKeRa keskittyy materiaaleihin, kevyisiin mutta kestäviin rakenteisiin ja niiden tuotantotekniikkaan, KuTuA tuotannon kustannustehokkaaseen automatisointiin ja TuToR tuotannon ja yritysten toiminnan tehostamiseen tietotekniikan keinoin sekä NorFaST terästen nopeisiin lämpökäsittelyihin. HiMaLahankkeessa tehtävät investoinnit tukevat em. sekä tulevia hankkeita lukuisien vuosien aikajänteellä eteenpäin. Kasvuhakuisten mikro ja pk yritysten osallistuminen projektin toteutukseen Tavoitteiden mukaisesti projektin toimintaan saatiin mukaan viisi yritystä. Suurista, kansainvälisistä yrityksistä projektin toteutukseen osallistui Dekra Oy (henkilöstömäärä Suomessa yli 200) sekä SSAB. Mikroyrityksistä toteutukseen osallistui Laatutesti Oy (4 työntekijää) ja pk yrityksistä Global Boiler Works Oy (11 työntekijää). Lisäksi Kavitec (Kari Vinkka, elinkeinonharjoittaja) on ollut mukana hankkeen toiminnassa alusta alkaen. Tuotettujen teknisten raporttien ja selosteiden määrä Teollisuusradiografia velvoittaa toiminnanharjoittajan laatimaan säteilyturvallisuusohjesäännön ja säteilyturvallisuusjohtosäännön. Johtosäännössä kuvataan toimintaa harjoittavan henkilöstön vastuujaot ja velvoitteet sekä ohjesäännössä toimintaohjeet kuvauspaikalla. Nämä dokumentit laadittiin HiMaLa hankkeen 1. vaiheessa turvallisuuslupahakemuksen yhteydessä. Tehtyjen kokeiden määrä ja merkittävyys FMT ryhmä on tehnyt ennen hanketta materiaalien ja rakenteiden lujuus ja väsytyskokeita pääasiassa ainetta rikkovin menetelmin. Ainetta rikkomattomat testaus eli NDT menetelmät tullaan hankkeen myötä implementoimaan DT testausta täydentäviksi menetelmiksi etenkin rakenteiden laadullisessa tarkastuksessa. Materiaalitekniikan tutkimuksessa projektissa hankittu instrumentoitu iskuvasara korvaa kokonaan Oulun yliopiston vanhentuneen iskuvasaran. Toisaalta, koska HiMaLahanke on jaettu kahteen vaiheeseen, joista nyt päättynyt ensimmäinen vaihe kesti 9 kk, ei investointeja, joiden toimitusaika on useita kuukausia ehditty hyödyntää toiminnassa juuri lainkaan. Iskuvasara asennetaan paikoilleen, kun tilojen saneeraus saadaan valmiiksi. Teollinen radiografiatoiminta vaatii puolestaan STUK:n myöntämän turvallisuusluvan, joka saadaan aikaisintaan 22.10.2015 paikanpäällä tehtävän tarkastuksen yhteydessä. Hankittuja laitteita tullaan hyödyntämään projektin jatkohankkeessa.

Hankkeessa toimivien opettajien ja tutkijoiden osaamisen karttuminen TaKoKe projektissa koulutushenkilöstö pätevöitetään eri NDT menetelmille. Ensimmäisenkin tason pätevyyksien saavuttamiseen sisältyy kuitenkin vähintään kolmen kuukauden harjoittelujakso, joten NDT pätevyydet saavutetaan vasta HiMaLan jatkoprojektin kuluessa. Julkaisujen määrä alan kansallisissa ja kansainvälisissä julkaisuissa ja tilaisuuksissa HiMaLaStartin aikana FMT ryhmä laati neljä kansainvälistä konferenssipaperia Lappeenrannassa 25. 27.8.2015 pidettyyn Laseralan Nolamp 2015 tapahtumaan seuraavista aiheista: - Järvenpää Antti Local heat treatments of steel sheets - Kananen Markku Laser welded corrugated steel panels in industrial applications - Keskitalo Markku The influence of shielding gas and heat input on the properties of the Ferritic steel laser weld - Jaskari Matias Local reversion of cold formed AISI 301LN Asiantuntemusta ja osaamista siirtävien tilaisuuksien määrä HiMaLa ja TakoKe hankkeista pidettiin alustuspuheenvuoro FMT ryhmän vuosittaisessa Tulevaisuuden Tuotantoteknologiat Workshopissa (ent. Lasertekniikan workshop). Tärkeimpinä osaamisensiirtotilaisuuksina voidaan pitää myös yritysvierailuja ja muita suoria keskusteluja yhteistyökumppaneiden kesken. Uusien kansallisten ja kansanvälisten yhteistyökumppanien määrä Projektin toteutusaikana yhteistyötä on tehty pääasiassa projektin toimintaan mukaan tulleiden kuuden yrityksen kanssa. FMT ryhmä keskusteli tutkimusyhteistyöstä viiden potentiaalisen ulkomaalaisen yhteistyökumppanin kanssa, joista neljän voidaan katsoa olevan uusia. Käynnistyneessä, Interreg rahoitteisessa NorFaST projektissa on mukana kolme yliopistoa ja kolme yritystä Ruotsista. Hankeen toimesta syntyneiden uusien yritysten ja työpaikkojen määrä Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä perusti vuoden 2015 alussa Jokiedu Oy:n, jolla on kaksi rinnakkaistoiminimeä: Jokiedu Pätevöintilaitos ja Nivalan autokoulu. Näistä HiMaLa ja TaKoKehankkeiden voidaan katsoa myötävaikuttaneen ensiksi mainitun syntyyn. Kesäkuun 2015 alussa Kari Vinkka perusti yksityisenä elinkeinoharjoittajana Kavitecin, jonka toiminta nivoutuu vahvasti Pätevöintilaitoksen toimintaan niin hitsaajien pätevöinnin kuin hitsausliitosten tarkastuksenkin osalta.