Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus/ ESITYSLISTA Lapin toimintayksikkö Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä Myllärintie 35 96400 ROVANIEMI 23.2.2011 PaKaste - Lapin -osahankkeen ohjausryhmän kokous Aika torstai 3.3.2011 klo 13-15 Paikka Rovaniemi, Kolpeneen palvelukeskuksen ky, Myllärintie 35, Monitoimitila 1
Ohjausryhmän jäsenet läsnä poissa Varsinainen jäsen läsnä Varajäsen Oinaala Markku, Roi, pilotti puheenjohtaja Alaräisänen Timo, Kemijärvi Peronius Nina, Pelkosenniemi Heikkilä Lydia, Saamelaiskäräjät Eriksen Heidi, Saamelaiskäräjät Häikiö Mikko, Lapin shp Salomaa Eva, Lapin shp Harju Lahja, Pello Leukumaa Eeva, Ylitornio Kauhanen Ritva, Lapin liitto Kilpeläinen Auvo, Rovaniemi Kivistö Juha-Matti, Kolpeneen palvelukeskuksen ky Leväsvirta Leena, Kemi-Tornio AMK Luosujärvi Riitta, L-P shp Niiranen Liisa, Kemi Norrkniivilä Kaisu, Tornio varapuheenjohtaja Peisa Timo, Ranua, pilotti Pohjola Anneli, Lapin yliopisto Pöllänen Riitta Lapin avi Seppänen Raija Rovaniemen AMK Tiuraniemi Harri, Sodankylä Hemminki Pertti, Rovaniemi Niemelä Eija, Kolpeneen palvelukeskuksen ky Kähkölä Sinikka,Kemi- TornioAMK Kursu Juha, L-P shp Helena Huhtala, Simo Leukumaa Eeva, Ylitornio Laitinen Merja, Lapin yo Pantti Raimo, Lapin avi, Niskala Aila Rovaniemen AMK Palolahti Mari, Inari Magga Ristenrauna, SamiSoster ry Suorsa Sinikka, Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys Kallioniemi Annikki, Tunturi-Lappi Asiantuntijajäsenet: Kostamo-Pääkkö Kaisa, Poske Lohi Jouni, professori Näkkäläjärvi Anne, SamiSoster ry Ahtiainen Veli-Matti, SPR Viuhkola Kirsti, Kolari Tiina Ylikangas, sihteeri Kokkonen Tuula, terveyden ed 2
Esityslista 1. Kokouksen avaus ja osallistujien toteaminen Puheenjohtaja Markku Oinaala avaa kokouksen ja toteaa kokouksen osallistujat. Valitaan kokouksen pöytäkirjantarkastajat. Aluekokeiluraha 2. KASTE - Pohjois-Suomen aluejohtoryhmän ajankohtaiset asiat Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva kokeilu alkaisi ensin viidellä alueella Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellista kokeilua on valmisteltu kesästä 2010 asti ja kokeilusta kiinnostuneet alueet ovat voineet jättää alustavat suunnitelmansa sosiaali- ja terveysministeriöön. Kuusitoista aluetta jätti suunnitelmansa lokakuun loppuun mennessä. Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellista järjestämistä koskevaa kokeilua valmisteleva jaosto on käynyt suunnitelmat läpi ja arvioinut ne. STM:n on tarkoitus jatkaa nopeassa aikataulussa kokeilun valmistelua niiden viiden alueen kanssa, joiden suunnitelmat olivat alueellisen kokeilun tavoitteiden mukaisia ja edellyttävät vain pieniä täsmennyksiä. Ensimmäisinä alueelliseen kokeiluun voitaisiin kutsua Kouvola, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote), Mikkelin seutu, Suur-Oulu ja Seinäjoki. Kokeiluun voisivat pyrkiä mukaan myös sellaiset alueet, jotka eivät ole vielä jättäneet ministeriölle alustavia suunnitelmia. KASTE2 Kaste II ohjelman 2012-2015 valmistelu alkaa Tulevalla hallituskaudella Kaste-ohjelmasta tulee entistäkin merkittävämpi. Sen rooli sosiaali- ja terveysministeriön informaatio- ja ohjelmajohtamisessa korostuu. Tavoitteena on lukuisten ohjelmien sijaan tehdä Kaste-ohjelmasta sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausjärjestelmän pääohjelma, johon muut strategisesti tärkeät ohjelmat tulevat osaohjelmiksi. Osana lakisääteistä Kaste-ohjelmaa osaohjelmat saavat: 1) valtioneuvoston vahvistuksen, 2) keskushallinnon asiantuntijatuen ja ohjauksen (STM, THL, TTL, Kuntaliitto, STKL) 3) valtionavustukset kehittämistoimintaan, 4) Kaste-organisaation tuen (neuvottelukunta, aluejohtoryhmät) Kaste II on osin jatkumo Kaste I:stä. Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveydenhuollon pitkäkestoinen muutos-, modernisointi- ja innovaatioprosessi Kaste II -ohjelmassa korostuu hyvien käytäntöjen levittäminen ja juurruttaminen (yhteistyössä Innokylä-ohjelman kanssa) 12 23.2.2011 3
Kaste II -ohjelman (2012-2015) valmisteluaikataulu Syyskuu 2010 Valmistelun aloitus Kaste I- organisaatiossa Lokajoulukuu 2010 Organisointia Aikataulutusta Kuulemistilaisuuksia Arviointitiedon ja aluejoryjen aineiston hyödyntämistä Tammimaaliskuu 2011 Sisältö hahmottuu Asiantuntijoiden valmistelutyötä (THL:n asiantuntijatiimit) Kuulemistilaisuuksia Huhtikesäkuu 2011 Eduskuntavaalit 17.4.2011 Hallitusohjelman linjaukset Kehykset toukokuussa Kuulemistilaisuuksia Asetetaan uusi neuvottelukunta, jaokset ja aluejohtoryhmät Elo-syyskuu 2011 Ohjelman viimeistelyä Käsittelyä eri elimissä: STM:n joryt Neuvottelukunta ja jaokset Kuthanek Sosiaalipoliittinen ministerivaliokunta Lokajoulukuu 2011 Valtioneuvoston vahvistus Toimeenpanosuunnitelman laatiminen Ensimmäinen valtionavustuskierros, hakuaika päättyy 31.12.2011 Tammihelmikuu 2012 Tiedottaminen Aluekierros Käsittelyä eri elimissä Käsittelyä eri elimissä Etunimi Sukunimi 13 23.2.2011 Merkitään tiedoksi KASTEen ja P-S aluejohtoryhmän ajankohtaiset asiat. 4 3. PaKaste hankkeen ajankohtaiset asiat Perusterveydenhuolto Uudenlaiset palveluprosessit: Hoitopolkuja (verenpaine, astma, diabetes ja reuma) on selkiytetty ja jatkossa paneudutaan niistä joidenkin mallintamiseen. Hoitopolkutyötä jatketaan muihin kehittämiskokonaisuuksiin liittyen. Uusien puhelinpalvelujärjestelmien (Nispa ja Siemens) käyttöönoton myötä on myös toimintaprosesseja tarkasteltu uudelleen. Jatkossa paneudutaan teknologian toimivuuteen ja asiakaspalveluun liittyvien toimintaprosessien jatkokehittelyyn. Päijät- Hämeen Ikihyvä mallin mukaisen elintapaohjausta toteutetaan kansansairauksien hoitopolkujen osana. Omahoitoa kehitetään osana uudistuksia. ITE mallin mukainen laadunhallinta tullaan liittämään mukaan kokonaisuuteen. Päivystystoiminnassa on kehitetty työparityöskentelyä, ja tilajärjestelyitä sekä perehdytetty henkilökuntaa triageen. Kuntien työskentelyjaksoilla on kehitetty erilaisia toimintamalleja mm. terveyskeskuksen vastaanoton toimintaan ja vuodeosaston toimintaan päivystysajalla. Neuvolatyössä on kehitetty ennaltaehkäisevää toimintaa. On luotu toimintamalli varhaiseen puuttumiseen sosiaali- ja terveyssektorin yhteistyönä (Varhain vanhemmaksi). Kemi-Tornio ammattikorkeakoulu toteuttaa toimintamallin arviointia. Neuvolan perhetyön toimintamalli on toimintakäsikirjan laadintavaiheessa. Samassa yhteydessä on kehitetty kotihoidon, lastensuojelun jaa vauvaperhetyön toimintaa sekä näiden kaikkien keskinäistä koordinointia. Teknologian hyödyntäminen: UULA yhteistyönä on toteutettu palvelun parantaminen sähköisen ajanvarauksen avulla on hyödynnetty ja hyväksi koettu laboratoriossa ja röntgenissä. Sairaanhoitajan vastaanotolla sen laajempi käyttäminen on suunnitteilla. Tekstiviestipalvelu jononhallinnassa ja äkillisesti vapautuneiden aikojen tarjoamisessa kuntalaisille otetaan käyttöön tammikuun 2011 aikana. Kuntien työskentelyjaksoilla on kehitetty sisältöjä verkkoneuvontaan sekä verkkoneuvonnan aloittamiseen liittyviä asioita. Ammattiryhmien välisen työnjaon tarkistaminen:
Lääkäri-hoitaja työparitoimintaa on aloitettu. Jatkossa keskitytään työparitoiminnan toimivuuden ja sujuvuuden kehittämiseen. Terveyskeskuksen vastaanotossa työskentelevien hoitajien ja muun henkilökunnan työnkuvia on selkiytetty. Jatkossa paneudutaan myös potilaiden ohjautumiseen asiantuntijahoitajien (DM-, astma, RR, reumahoitajat) ja muiden hoitajien välillä. Osaamisen kehittäminen: Omahoitoseminaari toteutettiin Kemissä 17.11.2011 ja välitettiin kuudelle etäpaikkakunnalle videoneuvotteluteitse. Potilaan yleisterveyden huomioiminen toimenpidekelpoisuuden arviointi seminaariin Rovaniemelle 27.1.2011 on ilmoittautunut noin 150 henkilöä. Aiemmin on järjestetty seminaareja liittyen hoidon tarpeen arviointiin, lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltoon sekä projektityöskentelyyn. Yhteistyössä OYS-YLEyksikön kanssa järjestetään keväällä 2011 haavakoulutuspäivä ja päivystyskoulutusta perusterveydenhuoltoon. Lääkäreiden ohjaamiseen liittyviä palavereita on järjestetty tai aikataulut sovittu jo lähes kaikkiin kuntiin. Terveyskeskuslääkäreiden tutkimustyön tekemiseen on järjestetty tukea. Pilottikunnille on toimitettu tietoa kehittämistehtäviin liittyen ja oltu mukana koordinoimassa ja jäsentämässä kehittämistyötä sekä tuettu kehittäjätyöntekijöitä. Rovaniemen ammattikorkeakoulu on tuottanut kuntiin jalkautuvaa koulutusta sähköiseen kirjaamiseen liittyen. Jatketaan sähköisen kirjaamisen parantamista huomioiden myös sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiset asiakkaat. Julkaistaan perusterveydenhuollon kuntien työskentelyjaksojen raportit hankkeen www-sivuilla. Merkitään tiedoksi perusterveydenhuollon kehittämistyö Jouni Lohen esittelyiden pohjalta. Terveyden edistäminen Terveyden edistämisen rakenteet: Terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden ja työryhmien työtä tuetaan työkokouksilla. Hyvinvointikertomuksia ja strategioita on työskentelyjaksoilla valmisteltu yhdeksässä kunnassa. IVA:n käyttöä tuetaan koulutuksella ja konsultoinnilla viidessä kunnassa. Elämäntapaohjauksen kehittäminen: 11 kuntaan on koulutettu 22 Ikihyvä-ryhmänohjaajaa. Ikihyvä ryhmiä on käynnistynyt 5 kunnassa. Kevään aikana on käynnistymässä ryhmät neljässä kunnassa. Ryhmämuotoista toimintaa ja ryhmänohjaajia tuetaan ryhmänohjauskoulutuksella ja työkokouspäivillä sekä ravitsemusterapeutin ryhmäkäynneillä. Väestöstrategia: Rytmittömät väestökampanja on käynnistetty. Rytmittömät -sarjakuvat ovat ilmestyneet viikoittain tai harvemmin 9 paikallislehdessä. Lisäksi on avattu Rytmittömät-nettisivut. Rytmipyörä-toimintapistettä on käytetty yleisötapahtumissa. Nettisivuja kehitetään edelleen ja toimintapistettä markkinoidaan käytettäväksi yleisötapahtumissa. Terveyden edistämisen työskentelyjaksot: Kaikki kunnat ovat käyttäneet mahdollisuuden kehittää terveyden edistämisen toimintaa työskentelyjaksoilla. 5
Käydään keskustelua terveyden edistäminen osuudesta Tuula Kokkosen esittelyiden pohjalta. Sosiaalipalveluiden kehittäminen Sosiaalityön osiolla on sekä yhteisesti toteutettavia tavoitteita että yksittäisten kuntien kehittämistehtäviä, jotka nivoutuvat näihin yhteisiin tavoitteisiin. Sosiaalityöhön palkatut kehittäjätyöntekijät toimivat hajaantuneena seitsemään kuntaan (Enontekiö, Inari, Kemijärvi, Kemi, Kittilä, Rovaniemi ja Tornio). Läänin tasolla työskentelee kaksi kehittäjä-sosiaalityöntekijää ja erityissosiaalityöntekijä. Sosiaalityön tiimin jäsenet muodostavat yhdessä sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäjähenkilöstön kanssa PaKasteen Lapin kehittämisrakenteen, jonka toimintaa johtaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus. Kehittäjä-asiakastoimintaan on rekrytoitu kehittäjätyöntekijöiden rinnalle 26 kehittäjä-asiakasta ja kehittäjätyöntekijöiden ja asiakkaiden yhteinen kehittäjäfoorumi on toteutettu kolme. Kehittäjäasiakastoiminta on myös sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen toimintamalli. Asiakkaat osallistuvat kehittämistoimintaan ainakin kolmessa roolissa: asiakaskehittäjinä, vertaisneuvojina ja kokemusasiantuntijoina. Asiakaskehittäjinä asiakkaat osallistuvat jatkossa palveluprosessien mallintamiseen, palvelujen arviointiin ja asiakaspalautejärjestelmien suunnitteluun. Vertaisneuvojina asiakkaita tarvitaan kansalaisten verkkoneuvontapalveluun, joka avataan marraskuussa 2010 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksessa toimivan ammattilaisten verkkokonsultaatiota laajentamalla. KEHITTÄJÄFOORUMI kolmosessa 9.12.2010 työstettiin toimintasuunnitelmaa Tapaamisessa sovittiin, että foorumissa aloitettua työryhmätyöskentelyä jatketaan seuraavaan isompaan kehittäjäfoorumiin 1.3.2011 saakka (muistio kokouksesta laitetaan sivuille myöhemmin). Työryhmät jatkavat työtään seuraavina aikoina Rovaniemellä etäyhteydet mahdollisia. Sosiaali- ja terveyspalveluiden käytäntöjen ja prosessien kehittäminen seuraava työkokous 21.1. klo 13 15.00 Rovaniemi, yhteyshenkilö Asta Niskala Vaikuttamistoiminta seuraava työkokous 21.1. klo 13 15.00 Rovaniemi, yhteyshenkilö Kaisa Kostamo-Pääkkö Tiedottamistoiminta seuraava työkokous 3.1.2011 klo 13 15.30, Pohjanhovi 29.12.2010 mennessä Jaanalle Kupulisojalle Vertaistoiminta jatkaa kansalaisverkkotoiminnan kehittelyä erikseen sovittavana aikana yhteyshenkilö Kerttu Vesterinen Kehittäjäasiakasmallin kehittäjäkahvilan luominen 26.1.2011 klo 15.00 Kansalaiskahvila, yhdyshenkilö Pekka Ojaniemi Yhteisöllisten työmenetelmien voimistamista ja käyttöönottoa on pyritty koko PaKaste Lapin osahankkeen ajan edistämään. PaKaste Lapin osahanke on yrittänyt kiinnittää erityistä huomiota kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin henkilöihin ja ihmisryhmiin mahdollistaen heille yhteisöissä toimimista ja ryhmiin liittymistä. Ryhmätoimintoja on käynnistetty syrjäytymisen riskissä oleville henkilöille: Inarissa ja Torniossa nuorille, työttömille aikuisille, Kittilässä yläkouluikäisille lapsille ja heidän vanhemmilleen, Enontekiöllä päihdeongelmaisille miehille. Ikihyvä-ryhmiä (Lapissa Likihyvä ) pyritään käynnistämään Lapin kunnissa syksyn 2010 aikana, meneillään ovat diabetes-riskiseulonnat, joiden pohjalta ryhmiin valitaan riskissä olevat henkilöt. Väestöliiton kanssa on solmittu sopimus parisuhdeohjaajakoulutuksesta. Koulutus käynnistyi marraskuussa 2010. Ryhmäpiloteissa asiakkaat osallistuvat konkreettisesti oman ryhmänsä (palvelunsa) toiminnan suunnitteluun ja tavoitteiden asettamiseen ja toteutumisen arviointiin. Ryhmätoimintoja käytetään yhteisöllisyyttä lisäävänä työmenetelmänä. Sosiaalityön ryhmätoimintojen järjestämisen kohderyhmänä ovat olleet nuoret. Ryhmät ovat tarjonneet myös työntekijöille mahdollisuuden kohdata asiakkaita erilaisessa ympäristössä. Ryhmiä, joissa käytetään osallistavaa palvelukulttuuria, toimii eripuolilla Lappia: 6 Nuoret aikuiset (Inari, Kittilä, Tornio) Päihdetyö (Mettäterapia) (Enontekiö) Lastensuojelun huolilapset ja perheet (Kittilä) Tyttötalo ja kouluryhmät (Tornio)
Ryhmätyön koulutusohjelma on aloitettu keväällä 2011, se on suunniteltu yhdessä Lapin yliopiston sosiaalityön laitoksen ja Posken/PaKasteen kesken. Suunnitteilla oleva ryhmämenetelmien koulutusohjelma tullaan tarjoamaan tukiprosessina niille Lapissa toimiville ryhmänohjaajille, joilla on tarvetta syventää yhteisöllisten työmuotojen osaamista. Samalla ryhmämetodien opettaminen perus- ja täydennysopinnoissa vahvistaa yhteisöllistä työotetta. Ryhmäpilotissa ja PaKasteen hyvinvointiryhmien suunnittelukokouksissa on laadittu Lapin hyvinvointiryhmien aikataulukartta, jotta tietoisuus ryhmistä lisääntyy ja niihin rekrytoidaan sekä osallistujia että ohjaajia (myös opiskelijoita). Ryhmätoimintaa yhteisöllisenä työmenetelmänä mallinnetaan ja kuvataan ns. hyvät käytännöt. Ryhmätoiminnan yleisen kuvauksen lisäksi malliin liitetään pilottikokeiluista saatuja erityisiä ryhmätoiminnan malleja. Yhteisösosiaalityön ja ryhmämenetelmien arviointityö liitetään kaikkiin meneillään oleviin ja käynnistyviin ryhmätoimintoihin. Ryhmätoimintojen arviointia on suunniteltu jo osin syksyllä 2010. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyönä on käynnistetty nuorten, erityisesti 18 25-vuotiaiden vanhempien tukeminen. Varhain vanhemmaksi -pilotissa (Kemi ja Tornio) tarjotaan kaikille odottaville äideille ja isille yhteinen tapaamisaika aikuissosiaalityöntekijän ja äitiysneuvolan terveydenhoitajan kanssa. Mallilla pyritään joustavuuteen ja ennaltaehkäisyyn sekä siihen, että se on osa normaalia palvelua kaikille nuorille perheille. Tavoite on, että käytäntö voisi toimia laajemmallakin alueella mallina äitiysneuvolan ja sosiaalityön yhteisestä toiminta-alueesta. Tämä palvelu ei korvaa lastensuojelun ja äitiysneuvolan terveydenhoitajan yhteisiä tapaamisia. Vaikuttavuuden arviointi Vaikuttavuuden arvioinnin jatkoa on sosiaalityön tiimin osalta työstetty koko PaKasteen työseminaareissa ja joulukuussa aloitettiin neuvottelut kuntien sosiaalityön tiimien kanssa osallistumisesta tiedonkeruuseen. Kaikki ne kunnat, joiden kanssa on ehditty keskustella, ovat lupautuneet mukaan tiedonkeruuseen. Tiedontuotanto on tarkoitus kytkeä laajemmin esimerkiksi sosiaalityön koulutuksen käytännön opetukseen sekä osaksi opetus-, tutkimus- ja kehittämisklinikkatoimintaa. Jatkuvan tiedontuotannon sähköisen lomakkeen suunnittelua on toteutettu yhteistyössä UULA-hankkeen kanssa ja sähköinen lomake on nyt käyttävissä. Käytännön tasolla tiedontuotannossa ja arvioinnissa on päästy liikkeelle Tornion ryhmätoiminnan ja Kemijärven perhekeskeisen varhaisen tuen mallin osalta. Kummankin osalta on tehty lomakekysely, joiden vastausten analysoinnista vastaa Pekka Ojaniemi. Tiedontuotantoon ja vaikuttavuuden arviointiin liittyvää yhteistyötä jatketaan Nuorten Ystävien kanssa. Sosiaalityön strategisen ja prosessijohtamisen kehittäminen Sosiaalityön johtamisen kehittämisrakenne on alkanut loppuvuodesta 2009. Osallistujia on 18 Lapin kunnasta, yhteensä 34 henkilöä. Rakenne toteutetaan yhteistyönä PaKasteen, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen ja Lapin yliopiston sosiaalityön laitoksen kesken. Sosiaali- ja terveydenhuollon johtaminen on kehittämiskohteena Kaste-ohjelmassa. Toteutettu sosiaalityön johtamisen kehittämisrakenne on tukenut johtamisen kehittämisen ohella myös PaKasteen muita sisällöllisiä osa-alueita kuten vaikuttavuudenarvioinnin tiedonkeruuseen sitoutumista. Kehittämisrakenteeseen ei liity tutkimusta, mutta osallistujat (johtavat sosiaalityöntekijät, sosiaali- ja terveysjohtajat, sosiaalisihteerit ja opiskelijat) ovat antaneet luvan käyttää tekemiään dokumentteja tutkimusaineistona. Kehittämisrakenteessa kahden päivän työkokouksia on toteutettu viisi, tällä raportointijaksolla seminaarin sisältönä oli asiantuntijajohtaminen. Erityispalvelujen tuottamisen rakenteiden tarkastelu ja teknologian hyödyntäminen Erityispalvelunäkökulmasta katsottuna Lapissa on edelleen tarvetta kehittää perustason sosiaali- ja terveyspalvelujen sisältöjä, osaamista ja vahvistaa yhteistoimintaa ammattilaisten ja kansalaisten kanssa. Sosiaalija terveydenhuollon kestävä kehittämisrakenne on ollut ideoitavana PaKasteen työseminaareissa. Palvelurakennetarkastelu liitetään jatkossa sosiaali- ja terveydenhuollon kestävän kehittämisrakenteen yhteyteen. Yhteisöllisistä verkostotyön työmenetelmistä läheisneuvonpidon juurruttamista on jatkettu koko Pohjois- Suomen alueella. Erityissosiaalityöntekijä Kerttu Vesterinen on ollut tilattavissa läheisneuvonpidon koollekutsujaksi. Erityissosiaalityöntekijä oli kutsuttuna esitelmöimässä puhelinrinkitoiminnasta sosiaalityön ammattilaisen työvälineenä Helsingissä Eläkeliiton järjestämässä Puhumalla Paras -hankkeen loppuseminaarissa 19.11.2010. Kansalaisverkkokonsultaatio avataan aikuissosiaalityöhön, päihdetyöhön ja tupakasta vieroittamiseen. Kokemusasiantuntijoina asiakkaat haluavat ja voivat esiintyä koulutustilaisuuksissa, työkokouksissa sekä kirjoittamalla omista kokemuksistaan. Hyvinvointiryhmien (esimerkiksi painonhallinta) kehittämiseen ja suunnitteluun tarvitaan asiakasnäkökulmaa. Koulutuksissa ja työkokouksissa kaivataan asiakkaiden näkemyksiä. Kehittäjä-sosiaalityöntukija ja kehittäjäasiakas ovat käyneet Espoossa keromassa toiminnasta osallistavien työmenetelmien työpajassa 18.11.2010. Kokemusasiantuntijat kutsutaan PaKasteen työryhmiin ja mukaan kehittämistyöhön kirjoittamaan, puhumaan ja konsultoimaan. 7
Työparityöskentely kuntien työntekijöiden kanssa on aloitettu. PaKasteen kehittäjätyöntekijät (11) ovat sitoutuneet antamaan asiakastyöhön työpariapua. Työntekijät esittäytyvät Sosiaalikollegan esittelysivuilla ja virtuaaliseen sosiaali- ja terveyspalvelukeskukseen on avattu sähköinen työparitilauskanava. Kuntien työntekijöille tarjottavaa työparipalvelua on kehitetty neljän eri teeman ympärille. Työpariutta tarjotaan asiakasprosesseihin, ryhmätyömenetelmiin, oman työn tutkimiseen ja arviointiin sekä läheisneuvonpitoihin. Lokakuussa 2010 kuntia informoitiin laajentuneesta palvelutarjonnasta ja sähköinen työparitilaus avautui käyttöön 1.11.2010. Tähän mennessä erityissosiaalityöntekijä on ollut kentän työntekijöiden käytettävissä heidän tarvitessaan asiakastyöhön työpariapua. Viime aikoina on tullut myös kansalaisilta aloitteita ja avunpyyntöjä, joihin on vastattu. Työparityöskentelyn avulla pyritään tutkimaan Lapin erityispalvelurakenteen tarpeita. Tilanteita, joissa kunnat tarvitsevat apua asiakastyöhön, on tähän mennessä työparipalvelun kautta tullut viisi: neljä asiakastyön prosesseihin ja yksi oman työn kehittämiseen. Todetaan sosiaalipalveluiden kehittämisen tilanne Asta Niskalan esittelyiden pohjalta. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen kehittäminen Todetaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisten pilottien tilanne. PaKaste seminaarin 24. 25.5.2011 siirtäminen PaKaste seminaari siirretään 4. 5.10.2011. 4. Taloudelliset ja hallinnointiin liittyvät asiat. Todetaan Lapin osahankkeen taloudellinen tilanne. 5. Muut asiat 6. Ilmoitusasiat 7. Seuraava kokous 8. Kokouksen päättäminen merk. Markku Oinaala puheenjohtaja Kaisa Kostamo-Pääkkö Poske/Lapin toimintayksikkö 8