Uusiutuva energia on maaseudun mahdollisuus. Esittely: Ilpo Mattila MTK



Samankaltaiset tiedostot
Uusiutuva energia on maaseudun mahdollisuus. Esittely: Ilpo Mattila MTK

Bioenergia on maaseudun mahdollisuus Paikalliset ratkaisut -seminaari Esittely: Ilpo Mattila MTK

Tuulesta temmattua rahaa. Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK Joensuu

Tuulesta temmattua rahaa. Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK MTK- Häme

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu

Liikenteen biopolttoaineet

MMM:n hallinnonalan energiapäivä Birgitta Vainio-Mattila Maa- ja metsätalousministeriö

edistämiskeinoista Finbion kevätpäivä

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen

Primäärienergian kulutus 2010

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät Helsinki

Energiapoliittisia linjauksia

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Uusiutuvan energian direktiivi RED II, tilannekatsaus

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa?

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Öljyhuippu- ja bioenergiailta Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Vihreä talous kansallisella tasolla Vihta-hankkeen loppuseminaari Toiminnanjohtaja Antti Sahi, MTK

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA

Energiavuosi Energiateollisuus ry Merja Tanner-Faarinen päivitetty:

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Hallitusneuvos Anja Liukko LAUSUNTO HE 30/2015 vp

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi,

Tuulivoima ja maanomistaja

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Bioenergia on maaseudulla Energia- ja ilmastostrategia TEM Ilpo Mattila MTK

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Fortumin Energiakatsaus

Onko peltobiomassan viljely ja jalostaminen energiaksi energiatehokasta - Syökö peltoenergiakasvien

EU:n ja Suomen bioenergialinjaukset

Energian tuotanto ja käyttö

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? Stefan Storholm

Tuotantotukilain muutokset

Talousvaliokunta Maiju Westergren

EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Ajankohtaiskatsaus. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna

ENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi Energiakolmio Oy / / Marko Lirkki

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

Energiaverot 2011 (lämmöntuotanto)

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Keski-Suomen energiatase 2016

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori

Uusiutuvan energian potentiaalit

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Jyväskylän energiatase 2014

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Jyväskylän energiatase 2014

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Vuoden 2008 energia- ja ilmastostrategian risupaketin vaikutukset

Suomen Keskusta Sahojen sivutuotteiden tasavertainen kohtelu Kai Merivuori, Sahateollisuus ry

Uusiutuva energia. Jari Kostama Helsinki

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä Laajavuori, Jyväskylä

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

TUULIVOIMA KOTKASSA Tuulivoima Suomessa

Keski-Suomen energiatase 2014

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Keski-Suomen energiatase Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila

Maatalouden energiapotentiaali

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Transkriptio:

Uusiutuva energia on maaseudun mahdollisuus Esittely: Ilpo Mattila MTK

EU ilmasto- ja energiapolitiikka 2030 Taustalla osittain kansainvälisten ilmastoneuvotteluiden hidas eteneminen -> toistaiseksi ei globaalia sopimusta. Seuraava tavoite COP21 Pariisissa joulukuussa 2015 EU päästökaupan heikentynyt ohjaus ja kansalliset intressit johtaneet kansallisiin tukipolitiikkaratkaisut. Kritisoitu tehottomiksi. Laillisesti sitovat päästövähennystavoitteet EU:ssa voimassa nyt vain vuoteen 2020 asti. Tunnetaan 20/20/20-pakettina. Tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä 20%, nostaa uusiutuvan energian osuus keskimäärin 20%:iin ja parantaa energiatehokkuutta 20% vuoteen 2020 mennessä. Nämä tavoitteet EU on saavuttamassa. Kilpailukyky näkökulmat vahvasti esillä

Komission tiedonannot 22.1.2014: EU: sitova päästövähennys tavoite -40% v. 1990 Päästökaupan ulkopuolinen sektori -30% v. 2005! Jäsenvaltioille yhteinen sitova tavoite, mutta jaetaan taakanjakopäätöksellä niiden kesken. FIN jopa -36% UE 27% loppukäytöstä, sitova, ei jyvitetä jäsenvaltioille!, suunnitelmat Energiatehokkuudelle ei sitovaa tavoitetta, suunnitelmat Ei mainintaa liikennesektori

Energia-ilmastopaketti 2030 Euroopan komissio julkaisi helmikuussa 2014 tiedonannon ilmasto- ja energiapolitiikan puitteista vuosille 2020-2030. Kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteeksi esitetään 40 % vuoden 1990 tasosta. Energiatehokkuustavoitetta sidottu energiatehokkuusdirektiivin tarkistukseen. Ukrainan kriisi nostanut energiatehokkuuden painotusta ja sitovuuden merkitystä. EU:n laajuinen sitova uusiutuvan energian osuus vuonna 2030 olisi vähintään 27 %. MTK kannattaa erillistä sitovaa kansallista tavoitetta uusiutuvalle energialle.nykyistä vuodelle 2020 38% haastavampaa,esim 50-60 %. Liikenteen biopolttoaine tavoitetta ei EU halua missään muodossa. MTK pitää tärkeän kansallista tavoitetta mysö vuodelle 2030. Tason tulisi olla 40-60 %, lakisääteinen velvoite on 20 % vuonna 2020.

16.3.2015 MTK / Ilpo Mattila 7

Maatalouden energia Öljyriippuvaista ja suuret tulevaisuuden mahdollisuudet MTK:n tavoite saada maatalous 2025 laskennallisesti energiaomavaraiseksi

Maa- ja puutarhatalouden energiankulutus vuosina 2013 ja 2010

Maatalouden energiankäyttö ja- lähteet Öljyriippuvainen, koneet ja kuivaus Puuta kuivuriin Biokaasua traktoriin Puuta lämmitykseen, yksityistalous+ tuotanto Sähkö ostettava Tilakohtainen sähköntuotanto ei taloudellisesti kannattavaa, aggregaatit vain häiriötilanteessa

MTK:n energiaomavaraisuusohjelma vuoteen 2040 Suomi on laskennallisesti energiaomavarainen vuonna 2040 Maatilojen energiaomavaraisuus saavutetaan jo 2030 Energiakulutus ei merkittävästi laske nykyisestä,ellei metallin- ja puunjalostus karkaa pois. Hakkuut ovat 100 milj. m3 ja metsien vuotuinen kasvu 140 milj m3. Turpeen käyttö on lähes kolminkertainen nykyisestä Rakennettujen vesistöjen sähköntuotantoa tehostetaan mm. altaiden rakentamisella Toteutetaan nykyiset suunnitellut ydinvoimalat Kivihiilen käyttö loppuu 2025,öljyn käyttö hyvin rajoittunutta Peltoenergiaa tuotetaan maatalouden sivutuotteista ja energiakasveista Tuulisähkön tavoitteita ei nosteta nykyisestä

Energiantuotanto 2012 Kokonaiskulutus TWh 380 370 Puuperäinen TWh Jäteliemi 38 40 Metsäenergia sis, kuitupuu 15 50 koko Muut sivutuotteet 19 22 Biopolttoaineet 0 25 Turve 19 52 Vesi 15 16 Ydinsähkö,polttoaineteho 67 126 Tuuli 0,6 9 Sähkön tuonti,netto 18 0 öljy 93 0 hiili 37 0 Maakaasu 33 0 Muut jäte, maatalous, 11 30 aurinko 380 370 2040 MTK:n tavoitteet

Viljatilan,58 ha, energiavirrat

Mitä MTK voi tehdä biotalouden hyväksi Strategian tavoitteena on 100 000 uutta työpaikkaa MTK:n rooli ja työsarka on merkittävä, kun kehitetään strategian kolmea pääosiota; biomassan saatavuus ei ole ainakaan vähäpätöisin. Tarjotaan kohtuukorvausta vastaan bioraaka-ainetta biotalouden voiteluun, bioraaka-aineet ovat lähes kaikki maaseudulla Kehitetään omin voimin biotalouden yritystoimintaa, osin kannustaen valtiovaltaa ja muita asianosaisia Biotalous ei saa olla jotain uutta mystistä puhemantraa, joka pelastaa Suomen talouden. MTK on panostettava myös vahvaan olemassa olevaan biotalouteen. Mikäpä on sen parempi biojalostamo kuin kunnon lehmä. Se pystyy oljesta tuottamaan maitoa, ihminen saa oljesta huipputekniikalla ainoastaan viinaa.

Otsikko: Arial 28 pt Apuotsikko: Arial 16 pt

Metsähakkeen käyttöä

Yhteiskunnan maksamia uusiutuvan energian päästövähennyskustannuksia (arviot Ollikka, VATT): Suomi (2011 2012) Tuulivoima: 70 240 /tco2, metsähake: 20 70 /tco2 Saksa (2006 2010) Tuulivoima: 43 /tco2, aurinkosähkö (PV): 537 /tco2 UK (2011 2012) 110 /tco2(sertifikaattimarkkina) PEFC/02-44-03

Vuosi 2013: käänne huonompaan vero- ja tukipolitiikan epäonnistumisen takia 16.3.2015 22

Kumpaa sinä haluat? Autokuormallinen hiiltä vai työtä, tuloa ja monipuolista osaamista bioenergiasta? Työtä Koneenrakennus Tutkimus Koulutus, neuvonta Tutkimus

Metsänomistajat raaka-aine hankintakauppana Lämpöyrittäjä OY:n toimintamallia Sidosryhmät kunnat, media, ym. Mhy-verkosto raaka-aine välityspalveluna Muut yhteistyökumppanit raaka-aine uudistusaloilta Metsäalan yrittäjät raaka-aineen jalostaminen erilleen hakkuu lähikuljetus, haketus, kuljetus MTK / Asiamies Ilpo Mattila 16.3.2015 24 Puulämpö OY Lämpölaitokset BIOWIN OY Verkoston ylläpito Varastoseuranta Hallinnointi Laskutuspalvelu Tilitys Sopimusmallit Lämmönmyynti Loppukäyttäjät Tyytyväinen asiakas

1.1.2007 Osasto / Yksikkö / Etunimi Sukunimi 25

PEFC/02-44-02 Paperi, sellu Puu, peltobiomassat, turve ja kierrätyspolttoaineet Ilpo Mattila 18.1.2010 26 POLTTONESTETUOTANNON INTEGROINTI METSÄTEOLLISUUTEEN - suomalainen ratkaisu liikenteen biopolttoaineille Sellu- ja paperitehdas Biomassan käsittely ja kuivaus Kuivausenergia kuori, metsätähteet muu biomassa Prosessihöyry ja sähkö Kaasutus ja kaasunpuhdistus happi + höyry synteesikaasu Voimalaitos polttokaasua + höyryä FT-synteesilaitos Synteettinen biodiesel

Kaasuntuotannon merkitys Suomen maataloudessa". Gasum Gas Fund Day 17.12.2014 Lappeenrannan Tekninen yliopisto Energia-asiamies Ilpo Mattila MTK

Maatalouden biokaasuntuotannon tavoitteita Hyödyntää maatalouden tuottamaa biomassaa Lisätä maatalouden energiantuotantoa sekä ympäristöhyötyjä & ravinnekierrätystä MTK:n tavoite on laskennallisesti omavarainen maatalouden energiantuotanto vuonna 2030 Suomen energia-omavaraisuus saavutetaan vuonna 2040,biokaasu osa sitä. Kehittää liikenteen biokaasunkäyttöä. Saada teknistaloudellisesti kannattavaa biokaasuntuotantoa Ei ole markkinaehtoisesti taloudellista

Biokaasun taloudellisuutta Nurmenviljely biokaasun raaka-aineeksi Lannoitten hyödyntäminen laskettu Nurmesta ei varaa maksaa, nettoviljelykustannus tukien jälkeen n.540 / ha

Kouvolan biokaasulaitos Viljanviljelöyn monokultuurin katkaisuun nurmea Viljelijälle maksetaan 50 / ha,ei kata nurmenviljelykustannuksia Pellon viljavuus viljelykierrossa lisääntyy Tuotto euroissa tulee parantuneena ohrasadon/viljasadon kannattavuudessa

Biokaasun kannustimia Autojen polttoainejoustavuuslaki (myyntiosuusvelvoite) Julkisen sektorin hankinnat Omistajapolitiikka/omistajaohjaus Käyttövoimaverovapaus Autoveron kaasujärjestelmävähennys Ajoneuvoverovapaus Uusiutuvia energiamuotoja käyttävien ajoneuvojen hyväksyntä liikenteeseen Markkinademonstraatiot Ajoneuvorekisterin hiilidioksidipäästötiedot Romutuspalkkiot Tietullit ja ruuhkamaksut

Yhteenvetoa tulevaisuuteen Talous ei vielä kanna,ei sähkön- ja lammöntuotannossa,eikä liikennekäytössä. Kun edellinen saadaan muutettua tarvitaan liikennekaasun jakelujärjestelmä Välilliset hyödyt,ympäristö& ravinteiden kierrätys, puoltavat biokaasun tuotantoa Tekniikka on kohdallaan. Traktorteita tulee tarjolle,kun on kaasua tarjolla. Ei haikailla ulkomaiden mallia,tehdään oma.

Tuulivoimaa Mallia 2o-luvulta Lounais-Hämeestä

MTK:n vuokrasopimusmallin tavoitteet Tavoitteena edistää tuulivoiman rakentamista Tarvetta n. 700-1000 voimalaan= 2500 MW Lisätä maanomistajien mielenkiintoa vuokrata tuulivoimaloiden rakentamista varten maa-alueita Maanomistajilla paljon kysymyksiä ja epäselvyyksiä vuokraehdoista Tuulivoimayritykset tarjoavat sopimuksia oman edun mukaisesti; kiinteistövero, tiet, maisemointi, vuokranmaksun aloitus. Välttää koski- ja turvesodat Maanomistaja ja tuulivoimayritys sopivat yksityiskohdat ja hinnat MTK / Ilpo Mattila 16.3.2015 41

Oma tuulivoimala Tuotantokustannus korkea www.tuuliatlas.fi Alle 500 kw eivät saa sähkönmyynnissä syöttötariffia, myyntihinta Nord Pool- hinta n.50 /MWh. Takuuhinta 83,5 /MWh 12 vuotta, 105,3 /MWh vuoden 2015 loppuun Käytetyt myllyt eivät saa takuuhintaa Muutaman kilowatin voimala voi olla lisänä mm. maatilan sähkönkäytössä. Osa aina ostettava. Osuuskunta voi olla vaihtoehto 3-5 MW:n rakentamisessa. Vaatii alan osaamista, sitä kyllä löytyy. MTK / Ilpo Mattila 16.3.2015 42

aulukko 3. Työryhmän arvio sen tuulivoimahankkeen kustannuksista, joka määrittää tariffitason. Arvio sisältää epävarmuuksia ja on siksi vielä alustava. Parametri Tekniset parametrit Tariffitason määrittävä kustannustaso Investointikustannukset ( /kwh) 1400 Huipunkäyttöaika (h/a) 2400 Laitosten tekninen käyttöikä (a) 20 Käyttö- ja huoltokustannukset (e/kw,a) 28 Tasehallinnan kustannukset ( /MWh) 2 Sähkön markkinahinta ( /MWh) 50 Taloudelliset parametrit Kiinteistöveron kuluerä ( /MWh) 1.6 Oman pääoman osuus (%) 30 Oman pääoman tuottovaatimus (%) 10 Lainapääoman korko (%) 5 Kirjanpidollinen poistoaika (a) 15 Laina-aika (a) 12 Tuen maksatusaika (a) 12 MTK / Ilpo Mattila 16.3.2015 43 Tarvittava tariffitaso ( /MWh) 83.5 Maksettava tariffi, jos sähkön hinta 50 /MWh 33.5

11.9.2012 Ilpo Mattila /MTK 44

Turpeen tulevaisuus Luonnontilaisten soiden tuleva käyttö: turveteollisuus<->suojelu. Turvetuotanto on nyt noin 1 % soiden pinta-alasta, tarve 1% lisää, noin 58 000 ha. Tavoitteena keskittää turvetuotanto jo ojitetuille soilla MTK mielestä turvetta voidaan nostaa luonnontilaisislta soilta, jos niillä ei ole merkittäviä luontoarvoja. Turvetuotanto voidaan MTK:n mukaan lähes kolminkertaistaa Vesistöjen hyvästä tilasta tulee ehdottomasti huolehtia Ilpo Mattila /MTK 11.9.2012 45

PEFC/02-44-02 16.3.2015 MTK / Asiamies Ilpo Mattila 46

Voiko viljaa käyttää autoviinan valmistukseen? Sosiaalisen seinän linkki kysymykseen: http://mtk.conexting.com/maatalouspolitiikka/poll/11?pshs=arbhbqoy9dalg &embed=arj7zkjseieim PEFC/02-44-02 MTK / Asiamies Ilpo Mattila 16.3.2015 47

Paljonko sähkön hintaa voidaan nostaa, jotta uudistuvalla energialla tuotettu sähkö on taloudellista tuottaa? Nyt markkinasähkö on noin 3 snt/kwh. PEFC/02-44-02 MTK / Asiamies Ilpo Mattila 16.3.2015 48

Paljonko on uusiutuvan energian sopiva osuus energiankäytöstä vuonna 2040? Vuoden 2020 tavoite on 38 %, nyt osuus on 32 %. PEFC/02-44-02 MTK / Asiamies Ilpo Mattila 16.3.2015 49

Mikä on suurin este paikallisen lämpöyrityksen perustamisessa? PEFC/02-44-02 MTK / Asiamies Ilpo Mattila 16.3.2015 50

Pitääkö rakentaa lisää tuulivoimaloita? Nyt rahat riittävät noin tuhannen myllyn sähköntuotannon tukeen. PEFC/02-44-02 MTK / Asiamies Ilpo Mattila 16.3.2015 51

Miksi viljelijät/metsänomistajat eivät investoi tuulivoimaloihin? Takuuvarma oman pääoman tuotto on 10 % ja tuotteella varmat markkinat. PEFC/02-44-02 MTK / Asiamies Ilpo Mattila 16.3.2015 52

Biokaasusähkön tuotantokustannus on noin seitsemänkertainen markkinasähköön verrattuna. Kenen pitää kustantaa ko. hintaero? Miksi? PEFC/02-44-02 MTK / Asiamies Ilpo Mattila 16.3.2015 53

Paljonko turpeen käyttöä pitää lisätä nykyisestään? Tuotantoalaa on noin 58 000 ha. Vai pitääkö vähentään? PEFC/02-44-02 MTK / Asiamies Ilpo Mattila 16.3.2015 54