Uusiutuva energia on maaseudun mahdollisuus. Esittely: Ilpo Mattila MTK

Transkriptio

1 Uusiutuva energia on maaseudun mahdollisuus Esittely: Ilpo Mattila MTK

2 EU ilmasto- ja energiapolitiikka 2030 Taustalla osittain kansainvälisten ilmastoneuvotteluiden hidas eteneminen -> toistaiseksi ei globaalia sopimusta. Seuraava tavoite COP21 Pariisissa joulukuussa 2015 EU päästökaupan heikentynyt ohjaus ja kansalliset intressit johtaneet kansallisiin tukipolitiikkaratkaisut. Kritisoitu tehottomiksi. Laillisesti sitovat päästövähennystavoitteet EU:ssa voimassa nyt vain vuoteen 2020 asti. Tunnetaan 20/20/20-pakettina. Tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä 20%, nostaa uusiutuvan energian osuus keskimäärin 20%:iin ja parantaa energiatehokkuutta 20% vuoteen 2020 mennessä. Nämä tavoitteet EU on saavuttamassa. Kilpailukyky näkökulmat vahvasti esillä

3 Komission tiedonannot : EU: sitova päästövähennys tavoite -40% v Päästökaupan ulkopuolinen sektori -30% v. 2005! Jäsenvaltioille yhteinen sitova tavoite, mutta jaetaan taakanjakopäätöksellä niiden kesken. FIN jopa -36% UE 27% loppukäytöstä, sitova, ei jyvitetä jäsenvaltioille!, suunnitelmat Energiatehokkuudelle ei sitovaa tavoitetta, suunnitelmat Ei mainintaa liikennesektori

4 Energia-ilmastopaketti 2030 Euroopan komissio julkaisi helmikuussa 2014 tiedonannon ilmasto- ja energiapolitiikan puitteista vuosille Kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteeksi esitetään 40 % vuoden 1990 tasosta. Energiatehokkuustavoitetta sidottu energiatehokkuusdirektiivin tarkistukseen. Ukrainan kriisi nostanut energiatehokkuuden painotusta ja sitovuuden merkitystä. EU:n laajuinen sitova uusiutuvan energian osuus vuonna 2030 olisi vähintään 27 %. MTK kannattaa erillistä sitovaa kansallista tavoitetta uusiutuvalle energialle.nykyistä vuodelle % haastavampaa,esim %. Liikenteen biopolttoaine tavoitetta ei EU halua missään muodossa. MTK pitää tärkeän kansallista tavoitetta mysö vuodelle Tason tulisi olla %, lakisääteinen velvoite on 20 % vuonna 2020.

5 Osasto / Yksikkö / Etunimi Sukunimi 6

6 MTK / Ilpo Mattila 7

7 MTK:n energiaomavaraisuusohjelma vuoteen 2040 Suomi on laskennallisesti energiaomavarainen vuonna 2040 Maatilojen energiaomavaraisuus saavutetaan jo 2030 Energiakulutus ei merkittävästi laske nykyisestä,ellei metallin- ja puunjalostus karkaa pois. Hakkuut ovat 100 milj. m3 ja metsien vuotuinen kasvu 140 milj m3. Turpeen käyttö on lähes kolminkertainen nykyisestä Rakennettujen vesistöjen sähköntuotantoa tehostetaan mm. altaiden rakentamisella Toteutetaan nykyiset suunnitellut ydinvoimalat Kivihiilen käyttö loppuu 2025,öljyn käyttö hyvin rajoittunutta Peltoenergiaa tuotetaan maatalouden sivutuotteista ja energiakasveista Tuulisähkön tavoitteita ei nosteta nykyisestä

8 Energiantuotanto MTK:n tavoitteet Kokonaiskulutus TWh Puuperäinen TWh Jäteliemi Metsäenergia sis, kuitupuu koko Muut sivutuotteet Biopolttoaineet 0 25 Turve Vesi Ydinsähkö,polttoaineteho Tuuli 0,6 9 Sähkön tuonti,netto 18 0 öljy 93 0 hiili 37 0 Maakaasu 33 0 Muut jäte, maatalous, aurinko

9

10 Mitä MTK voi tehdä biotalouden hyväksi Strategian tavoitteena on uutta työpaikkaa MTK:n rooli ja työsarka on merkittävä, kun kehitetään strategian kolmea pääosiota; biomassan saatavuus ei ole ainakaan vähäpätöisin. Tarjotaan kohtuukorvausta vastaan bioraaka-ainetta biotalouden voiteluun, bioraaka-aineet ovat lähes kaikki maaseudulla Kehitetään omin voimin biotalouden yritystoimintaa, osin kannustaen valtiovaltaa ja muita asianosaisia Biotalous ei saa olla jotain uutta mystistä puhemantraa,joka pelastaa Suomen talouden. MTK on panostettava myös vahvaan olemassa olevaan biotaloutee. Mikäpä on sen parempi biojalostamo kuin kunnon lehmä.se pystyy oljesta tuottamaan maitoa, ihminen saa oljesta huipputekniikallaab ainoastaan viinaa.

11 Otsikko: Arial 28 pt Apuotsikko: Arial 16 pt

12 Taustaa: Metsähakkeen lähtö- ja käyttökohteet Nuorten metsien hoitotyöt Päätehakkuut: Latvapuut, oksat (ml. latvakuitupuut) Päätehakkuut: Kannot Lahovikaiset ym. järeät runkopuut mets ä Sähkö Lämpö Biopolttonesteet Biohiili Biomuovit, tekstiilien bioraaka-aineet? Metsähakkeen tyypillistä raaka-ainetta ovat eli metsähaketta tehdään Nuorten metsien hoidon tai ensiharvennusten yhteydessä korjattavista pieniläpimittaisista puista Päätehakkuiden oksa- ja latvusmassasta, latvoista energiarankaa Päätehakkuiden yhteydessä nostettavista kannoista Järeistä runkopuista, jotka ovat esim. lahovikaisia tms teknisen vian takia eivät kelpaa sahoille Metsähaketta voidaan käyttää Erillisessä lämmöntuotannossa; tyypillisesti pienempiä laitoksia ja myös lämpöyrittäjiä Yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa (CHP); tyypillisesti teholtaan suuria laitoksia Liikenteen biopolttoaineiden ja muiden bionesteiden tuotannossa (biofuels and bioliquids) Biohiilen tms. torrefioidun/paahdetun biomassan tuotannossa Metsähakkeen hinta Laitokset pyrkivät hankkimaan edullisimpia mahdollisia jakeita joita pystyvät teknisesti käyttämään. Edullisimpia

13 1. Metsähakkeen eri jakeet Metsähakkeen käyttö sähkö- ja lämpölaitoksissa Pienpuuta 3,5 milj. m3, 44 % hakkeesta Metsähakkeen käyttö sähkö- ja lämpölaitoksissa , 1000 m Pienpuu (44%) Hakkuutähteet (34%) Kannot (15%) Järeä runkopuu (7%) Yhteensä Pienpuu Hakkuutähteet Kannot Järeä runkopuu Metsähakkeesta v puolet oli pienpuuta ja järeää runkopuuta 44% pienpuuta eli karsittua rankaa, karsimatonta pienpuuta eli kokopuuta ja kuitupuuta 7% järeää runkopuuta Pienpuun osuus on ollut suurin Pienpuun käyttömäärät sähkö- ja voimalaitoksilla ovat olleet viime vuosina 3,1 3,6 milj.m3 Pienpuun %-osuus metsähakkeesta on ollut viime vuodet samalla tasolla, vaihdellen 44-47%:ssa Kemeran korjuutuella tuetun energiapuun määrä on ollut vuosina 2012 ja ,7 ja 1,6 milj. m 3 Kemera-tuetun hakkeen osuus on ollut 18% kaikesta hakkeesta (sis myös pientalot). Ei ole tiedossa kuinka suuri osuus Kemera-tuetusta

14 Liikenteen biopolttoaineiden kotimainen tuotanto Voidaan tuottaa pääasiassa kotimaisesta raaka-aineesta Biodieseliä valmistetaan puusta, myös turpeesta, voidaan syrjäyttää palmuöljy Bioetanolia tuotetaan elintarviketeollisuuden sekä maatalouden sivutuotteista sekä energiaviljasta. Viljanviljelyn kestävyyskriteerit EU:ssa hyväksyttävänä. Tuottaa bioetanolin lisäksi eläinten valkuaisrehua, nyt valkuaisomavaraisuus 15 % 1-2 bioetanolitehdasta mahtuu markkinoille Suunnitteilla 3 Ilpo Mattila /MTK

15 Metsähakkeen käyttöä

16 PEFC/ Paperi, sellu Puu, peltobiomassat, turve ja kierrätyspolttoaineet Ilpo Mattila POLTTONESTETUOTANNON INTEGROINTI METSÄTEOLLISUUTEEN - suomalainen ratkaisu liikenteen biopolttoaineille Sellu- ja paperitehdas Biomassan käsittely ja kuivaus Kuivausenergia kuori, metsätähteet muu biomassa Prosessihöyry ja sähkö Kaasutus ja kaasunpuhdistus happi + höyry synteesikaasu Voimalaitos polttokaasua + höyryä FT-synteesilaitos Synteettinen biodiesel

17

18 Yhteiskunnan maksamia uusiutuvan energian päästövähennyskustannuksia (arviot Ollikka, VATT): Suomi ( ) Tuulivoima: /tco2, metsähake: /tco2 Saksa ( ) Tuulivoima: 43 /tco2, aurinkosähkö (PV): 537 /tco2 UK ( ) 110 /tco2(sertifikaattimarkkina) PEFC/

19 Vuosi 2013: käänne huonompaan vero- ja tukipolitiikan epäonnistumisen takia

20 Metsänomistajat raaka-aine hankintakauppana Lämpöyrittäjä OY:n toimintamallia Sidosryhmät kunnat, media, ym. Mhy-verkosto raaka-aine välityspalveluna Muut yhteistyökumppanit raaka-aine uudistusaloilta Metsäalan yrittäjät raaka-aineen jalostaminen erilleen hakkuu lähikuljetus, haketus, kuljetus PEFC/ MTK / Asiamies Ilpo Mattila Puulämpö OY Lämpölaitokset BIOWIN OY Verkoston ylläpito Varastoseuranta Hallinnointi Laskutuspalvelu Tilitys Sopimusmallit Lämmönmyynti Loppukäyttäjät Tyytyväinen asiakas

21 Osasto / Yksikkö / Etunimi Sukunimi 22

22 Maatalouden biokaasuntuotannon tavoitteita Hyödyntää maatalouden tuottamaa biomassaa Lisätä maatalouden energiantuotantoa sekä ympäristöhyötyjä & ravinnekierrätystä MTK:n tavoite on laskennallisesti omavarainen maatalouden energiantuotanto vuonna 2030 Suomen energia-omavaraisuus saavutetaan vuonna 2040,biokaasu osa sitä. Kehittää liikenteen biokaasunkäyttöä. Saada teknistaloudellisesti kannattavaa biokaasuntuotantoa Ei ole markkinaehtoisesti taloudellista

23

24 Tuulivoimaa Mallia 2o-luvulta Lounais-Hämeestä

25 MTK:n vuokrasopimusmallin tavoitteet Tavoitteena edistää tuulivoiman rakentamista Tarvetta n voimalaan= 2500 MW Lisätä maanomistajien mielenkiintoa vuokrata tuulivoimaloiden rakentamista varten maa-alueita Maanomistajilla paljon kysymyksiä ja epäselvyyksiä vuokraehdoista Tuulivoimayritykset tarjoavat sopimuksia oman edun mukaisesti; kiinteistövero, tiet, maisemointi, vuokranmaksun aloitus. Välttää koski- ja turvesodat Maanomistaja ja tuulivoimayritys sopivat yksityiskohdat ja hinnat MTK / Ilpo Mattila

26 Oma tuulivoimala Tuotantokustannus korkea Alle 500 kw eivät saa sähkönmyynnissä syöttötariffia, myyntihinta Nord Pool- hinta n.50 /MWh. Takuuhinta 83,5 /MWh 12 vuotta, 105,3 /MWh vuoden 2015 loppuun Käytetyt myllyt eivät saa takuuhintaa Muutaman kilowatin voimala voi olla lisänä mm. maatilan sähkönkäytössä. Osa aina ostettava. Osuuskunta voi olla vaihtoehto 3-5 MW:n rakentamisessa. Vaatii alan osaamista, sitä kyllä löytyy. MTK / Ilpo Mattila

27 aulukko 3. Työryhmän arvio sen tuulivoimahankkeen kustannuksista, joka määrittää tariffitason. Arvio sisältää epävarmuuksia ja on siksi vielä alustava. Parametri Tekniset parametrit Tariffitason määrittävä kustannustaso Investointikustannukset ( /kwh) 1400 Huipunkäyttöaika (h/a) 2400 Laitosten tekninen käyttöikä (a) 20 Käyttö- ja huoltokustannukset (e/kw,a) 28 Tasehallinnan kustannukset ( /MWh) 2 Sähkön markkinahinta ( /MWh) 50 Taloudelliset parametrit Kiinteistöveron kuluerä ( /MWh) 1.6 Oman pääoman osuus (%) 30 Oman pääoman tuottovaatimus (%) 10 Lainapääoman korko (%) 5 Kirjanpidollinen poistoaika (a) 15 Laina-aika (a) 12 Tuen maksatusaika (a) 12 MTK / Ilpo Mattila Tarvittava tariffitaso ( /MWh) 83.5 Maksettava tariffi, jos sähkön hinta 50 /MWh 33.5

28 Ilpo Mattila /MTK 29

29 Turpeen tulevaisuus Luonnontilaisten soiden tuleva käyttö: turveteollisuus<->suojelu. Turvetuotanto on nyt noin 1 % soiden pinta-alasta, tarve 1% lisää, noin ha. Tavoitteena keskittää turvetuotanto jo ojitetuille soilla MTK mielestä turvetta voidaan nostaa luonnontilaisislta soilta, jos niillä ei ole merkittäviä luontoarvoja. Turvetuotanto voidaan MTK:n mukaan lähes kolminkertaistaa Vesistöjen hyvästä tilasta tulee ehdottomasti huolehtia Ilpo Mattila /MTK

30 PEFC/ MTK / Asiamies Ilpo Mattila 31

31 Paljonko sähkön hintaa voidaan nostaa, jotta uudistuvalla energialla tuotettu sähkö on taloudellista tuottaa? Nyt markkinasähkö on noin 3 snt/kwh. PEFC/ MTK / Asiamies Ilpo Mattila

32 Paljonko on uusiutuvan energian sopiva osuus energiankäytöstä vuonna 2040? Vuoden 2020 tavoite on 38 %, nyt osuus on 32 %. PEFC/ MTK / Asiamies Ilpo Mattila

33 Mikä on suurin este paikallisen lämpöyrityksen perustamisessa? PEFC/ MTK / Asiamies Ilpo Mattila

34 Pitääkö rakentaa lisää tuulivoimaloita? Nyt rahat riittävät noin tuhannen myllyn sähköntuotannon tukeen. PEFC/ MTK / Asiamies Ilpo Mattila

35 Miksi viljelijät/metsänomistajat eivät investoi tuulivoimaloihin? Takuuvarma oman pääoman tuotto,n 10 % ja tuotteella varmat markkinat. Sosiaalisen seinän linkki kysymykseen: PEFC/ MTK / Asiamies Ilpo Mattila

36 Biokaasusähkön tuotantokustannus on noin seitsemänkertainen markkinasähköön verrattuna. Kenen pitää kustantaa ko. hintaero? Miksi? PEFC/ MTK / Asiamies Ilpo Mattila

37 Paljonko turpeen käyttöä pitää lisätä nykyisestään? Tuotantoalaa on noin ha. Vai pitääkö vähentään? PEFC/ MTK / Asiamies Ilpo Mattila

38 Voiko viljaa käyttää autoviinan valmistukseen? Sosiaalisen seinän linkki kysymykseen: PEFC/ MTK / Asiamies Ilpo Mattila