TYTÖKSI JA POJAKSI KASVAMINEN

Jenni Huomo Anniina Laitinen TYTÖKSI JA POJAKSI KASVAMINEN -seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Opinnäytetyö Sosiaalialan koulutusohjelma MARRASKUU 2011

KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 1.11.2011 Tekijä(t) Jenni Huomo ja Anniina Laitinen Koulutusohjelma ja suuntautuminen Sosiaalialankoulutusohjelma sosionomi AMK Nimeke Tytöksi ja pojaksi kasvaminen -seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Tiivistelmä Seksuaalisuus on ominaisuus, joka kulkee ja kehittyy ihmisen mukana läpi elämän. Lapsen seksuaalisuus on tutustumista omaan kehoon sekä sukupuolten eroihin ja se poikkeaa murrosikäisen tai aikuisen seksuaalisuudesta. Opinnäytetyömme käsittelee lapsen seksuaalisuutta ja seksuaaliterveyttä. Selvitimme kyselyllä Mikkelin päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmilta sekä päiväkodin työntekijöiltä heidän suhtautumistaan lasten seksuaalisterveyteen sekä keräsimme lasten seksuaaliterveyteen liittyviä askarruttavia aiheita. Kyselyiden tulosten sekä teoriatiedon pohjalta kokosimme seksuaaliterveysoppaan nimeltä Tytöksi ja pojaksi kasvaminen, jonka tarkoitus on helpottaa lasten kanssa toimivien, kuten lasten vanhempien sekä neuvola- ja päivähoidontyöntekijöiden, elämää. Selvitykseen liittyvän kyselyn toteutimme paperimuodossa huhtitoukokuussa 2011 Mikkelin eri päiväkotien kanssa. Vastaajat koostuivat päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmista ja päiväkodin työntekijöistä. Vastauksissa keskeisiä teemoja olivat anatomia, sukupuolisuus, tyttöjen ja poikien/naisten ja miesten eroavaisuudet, mistä lapset tulevat ja miten keskustella lasten kanssa seksuaaliterveyteen liittyvistä asioista. Käytimme kyselyistä nousseita asioita sekä seksuaaliterapeutin ja terveydenhoitajan näkemyksiä hyväksi seksuaaliterveysopasta tehdessämme. Koemme opinnäytetyömme aiheen hyvin tärkeänä, koska lasten seksuaalisuudesta ja seksuaaliterveydestä löytyy niukasti tietoa. Aihe on myös ajankohtainen. Ihmisen kaikista seksuaalisuuden vaiheista tulisi olla tietoa saatavilla, koska ihminen on seksuaalinen olento syntymästä kuolemaan, ei vain murrosiän ja aikuisuuden aikana. Asiasanat (avainsanat) seksuaalisuus, seksuaaliterveys, lapsi, seksuaalikasvatus, opas Sivumäärä Kieli URN 18+5 Suomi Huomautus (huomautukset liitteistä) Viisi (5) liitesivua: tutkimuslupa, kysely vanhemmille, kysely työntekijöille, sähköpostiviesti, seksuaaliterveysopas Ohjaavan opettajan nimi Päivi Niiranen-Linkama Opinnäytetyön toimeksiantaja

DESCRIPTION Date of the bachelor s thesis 1.11.2011 Author(s) Jenni Huomo and Anniina Laitinen Degree programme and option socionom AMK Name of the bachelor s thesis Growing to a boy and a girl -sexuality health guide book for kindergarden age childrens parents and for them who work with those children Abstract Purpose of the thesis was to create a sexualhealth guide book for parents who have children aged between 1-6 years and for people who work with these children. The thesis was made in co-operation with kindergardens in Mikkeli and the city s maternity clinic worker. Sexuality is a part that is part of every person starting from the birth and it grows and developes trought out their life. Child s sexuality is a subject that is often a taboo. This is mostly because childhood sexuality is usually compared to adolescent or adult sexuality. Childhood sexuality differs from that because it is getting to know one-self and curiosity towards one s own body. The thesis is about childhood sexuality and sexual health. With surveys we defined the opinion of parents who have small children and day care workers in Mikkeli towards sexual education for small children. Survey also cleared if parents or workers had any concerns or questions about the topic. Based on the answers we got to the survey and the interviews we had with maternity clinic worker and sexual therapist, we assembled a small guidebook that deals these topics. From our point of view this thesis was important because there aren t many books about childhood sexuality and how should the parents deal with it. Subject headings, (keywords) sexuality, sexuality health, child, sex education, guide book Pages Language URN 18+5 Finnish Remarks, notes on appendices Five (5) pages of appendices: research permission, questinnionaire for parents, questinnionaire for workers, e-mail, sexuality health guide book Tutor Päivi Niiranen-Linkama Bachelor s thesis assigned by

SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 SEKSUAALISUUS... 2 2.1 Seksuaalisuus... 2 2.2 Seksuaaliterveys... 2 2.2.1 Lapsen seksuaaliterveys... 3 2.3 Aikuisen rooli seksuaalisuudesta puhuttaessa... 3 2.3.1 Seksuaalikasvatus... 4 2.4 Tytöksi ja pojaksi kasvaminen... 4 2.5 Seksuaalisuus lapsen kehitysvaiheissa... 5 2.5.1 Vauva-aika... 5 2.5.2 Taapero ja leikki-ikä... 5 2.5.3 3 5-vuotiaan seksuaalisuus... 6 2.6 Lasten seksileikit ja itsetyydytys... 7 2.6.1 Leikki-ikäisen lasten itsetyydytys... 7 2.6.2 Hyperonania... 8 2.7 Neuvolan merkitys lapsen ja perheen tukemisessa... 8 2.8 Seksuaalisuuden portaat: pikkulapsi-/uteliaisuusvaihe... 9 3 OPINNÄYTETYÖN PROSESSI... 11 3.1 Opinnäytetyön tavoite ja alkuvaiheet... 11 3.2 Kyselytutkimus... 12 3.2.1 Kyselymme toteutus... 12 3.3 Kyselyjen vastausprosentit... 13 3.4 Kyselyiden tulokset... 13 3.4.1 Vanhempien kyselyiden tulokset... 13 3.4.2 Työntekijöiden kyselyiden tulokset... 14 3.4.3 Kyselyiden tulosten analysointi ja eettisyys... 15 4 SEKSUAALITERVEYSOPPAAN TOTEUTUS... 15 5 POHDINTA... 17 LÄHTEET... 1

LIITTEET 1 Yksisivuinen liite 2 Yksisivuinen liite 3 Yksisivuinen liite 4 Yksisivuinen liite 5 Seksuaaliterveysopas

1 JOHDANTO 1 Opinnäytetyömme Tytöksi ja pojaksi kasvaminen ja sen osana tehty seksuaaliterveysopas on suunnattu päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville. Keskeisiä teemoja työssämme ovat seksuaalisuus, seksuaaliterveys, lapsen seksuaaliterveys sekä seksuaalikasvatus. Kerromme seksuaalisuuden vaiheista lapsen kehitysvaiheissa, seksuaalisuudesta puhumisesta, leikki-ikäisten itsetyydytyksestä sekä seksuaalikasvatuksesta. Selvitimme huhti-toukokuussa 2011 neljän Mikkelin päiväkodin lasten vanhempia askarruttavia kysymyksiä. Kyselyn aiheena oli lasten seksuaaliterveys. Kysymysten vastausten pohjalta kokosimme seksuaaliterveysoppaan Adobe InDesign CS3 -ohjelmalla. Seksuaaliterveysoppaassa vastaamme lasten vanhempien kysymyksiin ja muihin seksuaaliterveyteen liittyviin tärkeisiin asioihin. Selvitimme myös päiväkodin työntekijöiden ajatuksia päiväkoti-ikäisten lasten seksuaaliterveydestä. Saimme ideoita ja kommentteja opinnäytetyömme alkuvaiheessa seksuaaliterapeutilta sekä neuvolapalveluiden terveydenhoitajalta. Opinnäytetyömme lopussa pohdimme koko opinnäytetyöprosessia. Seksuaalisuudesta tehtyjä lähdeteoksia löytyy paljon, mutta lähes kaikki julkaisut ovat suunnattu varhaisnuorille tai sitä vanhemmille. Julkaisuja varhaisnuorille tai sitä vanhemmille löytyy esimerkiksi sähköisessä muodossa Väestöliitolta. Tuoretta kirjatietoutta on julkaissut vuonna 2011 esimerkiksi Robie H Harris: Nyt puhutaan seksistä: kirja kasvamisesta, ruumiin muutoksista, seksistä ja terveydestä sekä Jari Sinkkonen vuonna 2010: Nuoruusikä. Alankirjallisuutta on julkaissut Katri Ryttyläinen vuonna 2010: Seksuaalisuus hoitotyössä. Lasten seksuaalisuus koskettaa kaikkia lapsiperheitä ja tarve tiedolle ei tule koskaan häviämään, sillä aihe on laaja ja osittain myös hankala. Tarve lasten seksuaaliterveysoppaalle on siis todellinen. Neuvolat jakavat perheille lasten ikävaiheista ja kehityksestä kertovat infovihkot, jotka tosin ovat joidenkin lasten vanhempien mielestä hankalia lukea. Meidän tavoitteemme olikin tehdä asiakaslähtöinen ja helppolukuinen, mutta samalla napakka tietoisku päiväkotiikäisten lasten seksuaaliterveydestä.

2 SEKSUAALISUUS 2 2.1 Seksuaalisuus Väestöliiton (2011) mukaan seksuaalisuus on ihmisen kyky ja valmius reagoida henkisiin, ruumiillisiin ja sosiaalisiin aistimuksiin kokemalla mielihyvää. Seksuaalisuus on synnynnäistä ja ihmisellä on valmius pyrkiä näihin kokemuksiin. Seksuaalisuus on osa jokaista ihmistä. Se on ominaisuus, joka on jokaisessa ihmisessä jo syntymän hetkellä ja säilyy hänessä aina kuolemaan saakka. Seksuaalisuus on osa ihmisen minuutta, sisäänrakennettuna omaan persoonallisuuteen. Seksuaalisuuden kokemiseen vaikuttavat niin fyysinen kuin psyykkinen terveys, ympäröivä yhteisö, kulttuuri sekä aika. (Kallio & Jussila 2010, 16.) Seksuaalisuuden olemassaolo näkyy jo vauvan ja lapsen elämässä, mutta ilmenee luonnollisesti aivan toisin kuin aikuisella. Kyky nauttia omasta seksuaalisuudestaan riippuu paljolti siitä, miten seksuaalisuus on saanut rakentua osaksi ihmisyyttä. Lapsuudesta saadut eväät eivät kuitenkaan määrää koko ihmisen loppuelämää, sillä seksuaalisuudesta on mahdollista oppia nauttimaan enemmän työstämällä historiaansa. (Kallio & Jussila 2010, 17 20.) 2.2 Seksuaaliterveys Ihmisen hyvinvoinnin yksi tärkeä osa-alue on seksuaaliterveys. Seksuaaliterveyteen kuuluu kyky huolehtia ja nauttia omasta itsestään, hakeutua kontaktiin ja kokea vastavuoroista nautintoa läheisyydestä ja myöhemmin kykyä vastuulliseen parisuhteeseen ja mahdolliseen vanhemmuuteen. (Väestöliitto 2000, 6.) Seksuaaliterveyden uusi näkökulma tuo esille seksuaalisen mielihyvän ja nautinnon tärkeyden ihmisen hyvinvoinnille ja terveydelle. Seksuaalisuus mielihyvän ja hyvinvoinnin lähteenä antaa myönteisiä seurauksia ihmisen kautta perheille ja yhteiskunnille. Seksuaalisuus vaikuttaa ihmisen kykyyn rakastaa, luoda ihmissuhteita ja välittää tunteita. Seksuaalisesti terve aikuinen arvostaa omaa kehoaan, käyttäytyy vastuullisesti, kommunikoi kunnioittavasti ja ilmaisee rakkautta sekä läheisyyttä omien arvojensa kautta. (Virtanen 2002, 14.)

2.2.1 Lapsen seksuaaliterveys 3 Lapsen seksuaaliterveyden tukeminen on lapsen hyvinvoinnin ja perusturvallisuuden takaamista, eli yksinkertaisesti yhdessä olemista ja elämistä, toisen huomioon ottamista ja arvostuksen ja ihailun antamista. Lapsuudessa kerätään rakennusaineita aikuisuuden seksuaalisuutta varten, positiivista minäkuvaa, itsetuntoa sekä tietoja ja taitoja ihmisten väliseen kanssakäymiseen ja vuorovaikutuksen. (Väestöliitto 2000, 6.) Lapsi ei tavallisesti koe seksuaalisia tunteita samoin kuin murrosikäinen tai aikuinen. Hänen seksuaalisuutensa fyysinen ja hormonaalinen puoli on uinuvassa lapsuuden vaiheessa ja siksi esimerkiksi seksuaaliseroottinen kiinnostus, haluaminen tai kiihottuminen ovat lapselle vieraita asioita. (Kinnunen 2001, 52.) Lapsella on tietopohjaista kiinnostusta omaa sukupuoltaan sekä ruumiinsa erilaisuutta kohtaan, kun hän vertailee itseään eri sukupuolta oleviin. Hän on kiinnostunut seksuaalisuudesta samalla tavalla kuin kaikista muista hänelle uusista asioista. Siksi esimerkiksi vauvan odottaminen ja synnytys herättävät hänessä luonnollisesti kysymyksiä elämän alkuperästä. (Kinnunen 2001, 51.) 2.3 Aikuisen rooli seksuaalisuudesta puhuttaessa Vanhempi voi antaa tilaa ja rauhaa lapsen seksileikeille. Näin lapsi saa kuvan, että oman kehon tutkimusleikit ovat tavallisia ja hyväksyttyjä. Lapselle on kuitenkin kerrottava säännöt mikä on sopivaa ja mikä sopimatonta leikkiä. (Väestöliitto 2000, 15.) Lasten seksileikit ovat yleensä harmittomia ja uteliaisuuteen perustuvia, kuten monet lääkärinleikit. Osa lasten seksileikeistä ylittää tavanomaisen uteliaisuuden rajan ja lapsi saattaa osoittaa ylikorostunutta kiinnostusta seksuaalisuutta kohtaan. Aikuisen tehtävä on tukea lasta oikeanlaisiin leikkeihin. (Kinnunen 2001, 56 57.) Seksuaalisuus on olennainen osa ihmisyyttä ja täten aina läsnä ihmisen elämässä. Seksuaalikasvatus kuuluu kiinteästi jokaiseen kehitysvaiheeseen. Seksuaalisuudesta puhuminen lapsen kanssa tarkoittaa juttelemista pojan ja tytön kehosta, miehen ja naisen roolista, kehittymisestä ja kasvamisesta. Faktojen lisäksi täytyy puhua myös esimerkiksi toisen kunnioittamisesta. Ja lisäksi se tarkoittaa myös aikuisen vastuullista osal-

listumista lapsen kypsymisprosessiin. Seksuaalisuudesta puhuminen on ajankohtaista jo kun lapsi on leikki-iässä. (Väestöliitto 2000, 19.) 4 2.3.1 Seksuaalikasvatus Lapsia on seksuaalisuudenkin alueella kasvatettava ja ohjattava, jotta he saavat rajoja, ohjeita, peilausta ja tietoa, joiden kautta lapset pyrkivät kasvamaan arvostetuksi osaksi ympäristöään. (Kallio & Jussila, 26.) Väestöliiton mukaan (2011) pienillä lapsilla seksuaalikasvatuksen oletetaan tapahtuvan muun sosialisaation myötä, eikä sitä toteuteta esimerkiksi päiväkodeissa. Seksuaalikasvatuksessa on tärkeää ottaa huomioon lapsen iän ja kehitystason lisäksi myös sukupuoli, kulttuuri sekä uskonto. Hyvälle seksuaalikasvatukselle luodaan perusta kotona, jota esimerkiksi lapsen läheiset aikuiset päiväkodissa ja harrastuksissa tukevat. Nämä aikuiset toimivat myös tiedostamattaan lapselle asenteellisina seksuaalikasvattajina. Median eri muodot toimivat myös päivittäin seksuaalikasvattajana. Nykyisin seksiä on kaikkialla: mainoksissa, televisiossa ja lehdissä. Joskus ajatellaan, että lapsen on hyvä nähdä seksiinkin liittyvät asiat televisiosta, jotta lapsi kasvaisi ajatukseen, että seksi ja siihen liittyvät asiat ovat luonnollisia. Kuitenkin aikuisen tulisi suojata lasta aikuisten maailmalta ja asioilta, sillä lapsi ei voi oppia pitämään sellaista asiaa luonnollisena, jota hän ei ymmärrä. Lapsi ei pysty käsittämään aikuisten seksuaalisuutta ja voi pitää televisiosta nähtyä seksiä pelottavana ja väkivaltaisena asiana. (Kinnunen 2001, 56.) 2.4 Tytöksi ja pojaksi kasvaminen Lapsi käy prosessin, jossa hän muodostaa itsestään käsityksen olen tyttö/poika ja tätä sanotaan sukupuolisosialisaatioksi. Lapsi oppii ympäristöä tarkkaillen mitä sukupuolirooliodotuksia on tytöille sekä pojille. Jo vauvoille puhutaan, että hän on tyttö tai poika, mutta lapsi ymmärtää vasta noin neljän vuoden ikäisenä mitä tämä ero tarkoittaa, vaikka erot sukupuolten välillä lapsi huomaa jo noin kolmen vuoden iässä. Leikkiikäisiä lapsia on hyvä kannustaa oman sukupuoliroolin mukaisiin odotuksiin, mutta poikamaisia tyttöjä tai tyttömäisiä poikia täytyy kohdella oman sukupuolensa edustajina eikä vahvistaa heidän torjumaansa identiteettiä jonka he ovat syystä tai toisesta

5 tehneet. Pikkuhiljaa he voivat hyväksyä oman sukupuolensa, vaikka heistä ei tulisikaan tyypillisiä tyttöjä tai tyypillisiä poikia. Lasten kiinnostuksen kohteet voivat joskus olla sukupuoliroolien vastaisia ja näihin asioihin vanhempien tulisi suhtautua hyväksyvästi. Lapsen sukupuolen ja persoonallisuuden piirteiden hyväksymättömyys vaikeuttaa lapsen minäkuvan ja sukupuoli-identiteetin rakentumista. Itsensä hyväksytyksi kokeminen ryhmässä auttaa identiteetin vahvistumiseen. Kun lapselle kasvaa hyvä itsetunto hän kykenee vastavuoroiseen suhteeseen ja uskaltaa lähestyä ja ottaa kontaktia muihin, mikä myöhemmin on tärkeä taito. (Kinnunen 2001, 30 35.) Pienelle lapselle kehittyy ydinseksuaalisuus-identiteetti, jonka kautta lapsia alkaa muodostaa käsitystä naisena ja miehenä olemisesta, ja sen kautta omasta sukupuolestaan. Ydinseksuaalisuus-identiteetti kuuluu sukupuoli-identiteettiin, niin myös sukupuoliroolit. Ihminen ilmaisee itseään ja sukupuoltansa toiminnalla, pukeutumisella, käyttäytymisellä, puheella, leikillä, työllä, harrastuksilla ja valinnoillaan. Sukupuolirooli on myös kulttuuri- ja aikakausisidonnainen, joten yhteisö antaa normit jonka mukaisesti ihmisen odotetaan toimivan. (Virtanen 2002, 48 49.) 2.5 Seksuaalisuus lapsen kehitysvaiheissa 2.5.1 Vauva-aika Vauva on täysin riippuvainen aikuisesta ja rakentaa kuvan omasta itsestään läheisyyden ja sen kautta, miten hänen tarpeisiinsa vastataan. Vauva pyrkii myös itse tunnustelemaan kaikkea käsillä ja suulla. Kosketus-, kuulo-, asento-, maku- ja hajuaistin avulla positiivinen ruumiinkuva rakentuu kokonaisvaltaisesti, esimerkiksi liikkumisen hallitseminen ja omien asentojen muuttamisen lapsi oppii tasapainoaistin avulla. Yhdessäolo, iloiset kohtaamiset, runsas läheisyys iho ihoa vasten ja seurustelu antavat lapsen kehitykselle turvallisen alun. Ruokailuhetkistä vauva saa makuelämyksiä sekä ihokosketusta. Näiden kautta vauva saa kokemuksia kehosta nauttimisesta ja tulee rohkeaksi tavoittelemaan ihmiskontakteja. (Väestöliito 2009, 9.) 2.5.2 Taapero ja leikki-ikä 2-vuotiaasta eteenpäin lapsi alkaa kysellä ympärillään olevista asioista ja näiden nimistä. Tällöin lapsi alkaa myös nimetä ihmiskehon osia ja tutustua niihin. Saadakseen

tietoa kehosta ja nimistä lapsi vertailee omaa ja aikuisen kehoa ja pian tämän jälkeen lapsen kyselyihin liittyykin uusi ulottuvuus: miksi? (Väestöliitto 2000, 10.) 6 Leikki-ikäisille ominaista on kokea ensimmäisiä rakastumisen ja pettymisen tunteita (Väestöliitto 2001.) Kohteena on usein joko oma vanhempi tai muu turvallinen aikuinen. Lapsi ei tässä vaiheessa katso sukupuolta ihastuessaan. Lapsi voi olla hyvinkin varma siitä, että menee isona kyseisen aikuisen kanssa naimisiin ja saa omia lapsia. Tällaisia tunteidenilmaisuja ei tule tyrmätä ja tuomita suoralta kädeltä, vaan kertoa lapsen olevan rakas ja että tämä tulee joskus vielä perustamaan oman perheen jonkun omanikäisen kanssa. Lapselle pitää tarjota turvallisia läheisyyden kokemuksia ja onkin aikuisen tehtävä asettaa rajat. (Väestöliitto 2000, 10.) Leikki-ikäiselle lapselle itsensä koskettelun tuottama mielihyvä on uusi, jännittävä asia. Tässä vaiheessa lapselle annetaan käsitys siitä, onko oma keho ja sen tutkiminen hyvä vai huono asia. Aikuisen tulisi tukea lapsen uteliaisuutta ja opastaa miten ja milloin asioita voi tutkia ja puhua niistä. Leikki-ikäiset lapset eivät ole uteliaita oman ja muiden kehojen tutkimisesta vain kodin sisällä, vaan puhuvat asioista rohkeasti myös esimerkiksi päiväkodissa. Lapset eivät puhu kaikista asioista ja leikeistään aikuisten kanssa, vaan usein seksuaalisuuteen liittyvät leikit käydään salassa ikätoverien kanssa. Omia tietoja saatetaan suurennella ja mielikuvitus korvaakin usein puuttuvan tiedon leikeissä. (Väestöliitto 2000, 10 11.) 2.5.3 3 5-vuotiaan seksuaalisuus 3 5-vuotiaat eivät enää pysyttele oman kehonsa tutkimisessa, vaan ovat jo erittäin kiinnostuneita myös muiden ihmisten rakenteesta ja kehonosista. Tämän ikäisten tarkoituksena onkin opetella oman kehon hallintaa ja yksityisyyden merkitystä. Tähän asti lapset ovat käsittäneet vain kehon ulkoisen osuuden, mutta etenkin potalle opetellessaan lapset alkavat ymmärtää, että kehon sisälläkin tapahtuu jotain. 3 5-vuotiaiden uteliaisuus on rajaton ja joskus tämänikäisten lasten kysymykset voivatkin olla vanhemmille kiusallisia ja kuormittavia. Yleisiä kysymyksiä ovat esimerkiksi sukupuolielinten erot tytöillä ja pojilla, mistä lapset tulevat ja miten vauva pääsee äidin mahaan. Aikuisen tehtävänä tässä kehitysvaiheessa on olla lapsen tukena ja antaa tietoa ihmisten ja sukupuolten erilaisuudesta. Kehon osia tulisi käydä yhdessä lapsen kanssa läpi positiivisessa mielessä. Myös sukupuolielimistä tulisi puhua avoimesti eikä opet-

7 taa lasta häpeämään tätä osaa kehostaan pahana asiana. Vanhemmat voivat itse valita, millä nimillä puhuvat lapselle sukupuolielimistä (esimerkiksi pimppi ja pippeli). Tärkeintä on käyttää sellaista kieltä, että lapsi sen ymmärtää. Lapselle tulee opettaa, että omaa kehoa voi tutkia vapaasti omissa oloissaan ja että toisen keho on aina toisen henkilön yksityinen asia. Tärkeää on välittää lapselle viesti, että tietyt osat kehosta ovat yksityisiä ja vain lapsella on oikeus päättää, kuka niihin saa koskea. Uimapukumalli, jonka mukaan ulkopuolinen henkilö ei saa koskea lapsen uimapuvun peittämiin alueisiin, toimii usein hyvänä havainnollistamiskeinona lapsille. (Väestöliitto 2000, 13 14.) Suosittuja, jännittäviä leikkejä 3 5-vuotiaiden keskuudessa ovat erilaiset lääkärileikit ja esimerkiksi barbeilla leikityt rakasteluleikit. Leikit ovat lapsille tapa käsitellä saatua tietoa ja omaa kehitystä, eikä leikkejä pitäisi siis kieltää. Mikäli lapset ovat oppineet positiivisen ajatusmallin seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa, on heidän helppo kysyä aikuiselta jos joku asia on hämmentävä. Aikuisen onkin tärkeää korjata väärinkäsityksiä, joita lapsella voi olla etenkin seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa. Leikeissä tulee esille lasten ymmärrys monista perusasioista, kuten ettei poika voi tulla raskaaksi, täytyy olla aikuinen saadakseen lapsia ja ettei tytöille koskaan kasva pippeliä. Aikuisen tulisikin antaa lasten pääsääntöisesti leikkiä rauhassa keskenään ja osoittaa kunnioitusta koputtamalla esimerkiksi ennen lastenhuoneeseen tuloa. Lääkärileikkejä leikitäänkin usein niin, että turvallinen aikuinen on lähellä, mutta esimerkiksi eri huoneessa. Tällöin voidaan turvata tarvittaessa aikuiseen. (Väestöliitto 2000, 14 15.) 2.6 Lasten seksileikit ja itsetyydytys 2.6.1 Leikki-ikäisen lasten itsetyydytys Vasten monia luuloja lasten itsetyydytys on yleisempää kuin luullaan ja myönnetään. Monesti tämä on tabu, josta edes päiväkotityöntekijät eivät halua puhua. Lasten itsetyydytys ei ole samanlaista orgasmiin tähtäävää tyydytystä kuin aikuisilla. Lapsilla itsetyydytys on enemmänkin tapa hakea turvaa, lohdutusta ja rauhoittavaa tunnetta. Tästä käytetäänkin usein nimitystä unnuttaminen. Lapsi koskettelee itseään useimmiten nukkumaan käydessään, vaikka aikuinen olisikin paikalla. Mikäli lapsi tekee tätä julkisesti, on siihen hyvä puuttua kertomalla lapselle, että itsensä koskettelu ei ole väärin, mutta sitä ei ole tapana tehdä muiden läsnä ollessa. (Väestöliitto 2000, 16 17.)

2.6.2 Hyperonania 8 Lapsille on siis luontaista ja normaalia kosketella itseään ja tutkia omaa kehoaan. Joskus itsetyydytys kuitenkin voi olla liiallista ja tätä lähes jatkuvaa itsensä tyydyttämistä kutsutaan hyperonaniaksi. Tällaisissa tapauksissa lapsi usein jatkaa itsensä tyydyttämistä kunnes hän ei yksinkertaisesti enää jaksa. Edes ihon rikkoutuminen ei aina saa lasta lopettamaan. Syitä tähän on monia. Osalta puuttuu oikea tekniikka, johon auttaa aikuisen kunnioittava opastus parempaan itsetyydytystapaan. Osalla lapsista ei ole tarpeeksi omaa aikaa, jotta lapsi voisi rauhassa tyydyttää itsensä, vaan hänet keskeytetään usein ja hän joutuu aina aloittamaan alusta. Tällöin vaikuttaa siltä, että lapsi tyydyttää itseään jatkuvasti. Syynä tähän voi myös olla aikuisten käsitys siitä, mikä on liian paljon, jolloin normaalisti itseään tyydyttävän lapsen käytös voidaan myös leimata vääristyneeksi. (Aigner & Centerwall 1999, 28 29.) 2.7 Neuvolan merkitys lapsen ja perheen tukemisessa Mäen ym. (2011) mukaan seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä osa lastenneuvoloiden ja kouluterveydenhuollon toimintaa. Myös seksuaalinen kehitys kuuluu olennaisena osana jokaisen lapsen kehitykseen ja lastenneuvolan tavoitteena onkin tukea vanhemmuutta, vanhempien parisuhdetta sekä seurata ja tukea lapsen seksuaalikehitystä osana tämän yleiskehitystään. Lasten neuvolakäyntien aikana tarkkaillaan myös sitä, miten vanhemmat tukevat lapsensa seksuaalista kehitystä (Sälke 2011). Asioita, joita lasten neuvolatarkastuksissa huomioidaan ikävaiheittain: - 0 6 kuukauden iässä lapsen aistihavaintojen sekä -kokemusten tärkeyteen kiinnitetään huomiota sekä lapsen oman kehonkuvan muodostumista. Tämän takia vanhempien läheisyys, hellittelyt sekä halailut ovat tärkeitä lapsen sosiaaliselle ja emotionaaliselle kehitykselle. Tämän ikäisten lasten olennainen tapa tutustua itseensä on kosketteleminen. Tämän ikäinen lapsi ei kuitenkaan vielä tiedosta sukupuolielinten merkitystä, vaikka saattaakin vahingossa kosketella myös tätä aluetta. - 1-vuotiaiden lasten oman itsearvostuksen ja turvallisuudentunteen rakentuminen on oleellista siisteyteen oppimisen lisänä. Tarkkailun kohteena on lapsen

9 kyky katsoa silmiin, kiintymyksen osoittaminen erilaisilla iloisilla eleillä ja äännähdyksillä sekä sanoilla. Vuoden vanhoja lapsia opetetaan jo potalle, mutta opetukseen ei tule liittyä pakottamista ja negatiivisia tunteita. - 2-vuotiailla sukupuoli-identiteetti alkaa jo muodostua ja lapset ovat jo kiinnostuneita sukupuolielimistä (omista ja muiden). Kaksivuotiaat koskettelevat jo tarkoituksella sukupuolielimiään, sillä sen on huomattu tuntuvan hyvältä. Lapset esittelevät itseään tämän ikäisinä mielellään muille ja onkin tarpeellista opettaa lapselle, mikä on sopivaa käytöstä ja missä. - 3 4-vuotiailla on jo kyky puhua seksuaalisuuteen liittyvistä asioista ja he ymmärtävät jo eroja sukupuolten välillä. Tässä ikävaiheessa leikkeihin alkaa tulla seksuaalisia piirteitä, esimerkiksi lääkärileikit. Lapsi saattaa myös riimitellä ja keksiä loruja seksuaalisuuteen liittyen. Lasta ei tulisi torua tällaisesta käytöksestä, sillä leikit ja lorut ovat lapsen tapa opetella tuntemaan kehoa sekä käsittelemään kuulemiaan asioita. Turvallisen aikuisen on kuitenkin hyvä olla tavoitettavissa, mikäli leikki menee lapsen mielestä liian pelottavaksi. Jo kolmivuotiaat kyselevät, mistä he ovat tulleet ja lapselle tuleekin tällaisissa tilanteissa jo vastata rehellisesti, kuitenkin lapsen kehitystason huomioon ottaen. Tässä vaiheessa lapsi myös helposti rakastuu jompaankumpaan vanhempaansa. Lapsen ei tulisi nähdä vanhempiensa välistä seksiä, sillä lapsi ei ymmärrä aikuisten välistä seksuaalista käytöstä. - 5 6-vuotiaille kiinnitetään huomiota lapsen ystävyyssuhteisiin, oman ja toisten kehon kunnioittamiseen sekä opetellaan niin sanottuja turvataitoja varmuuden varalle. Lapsen tulee tietää, mitkä ovat hänen omat rajansa sekä oikeudet mutta myös miten puolustaa näitä. On myös hyvä käydä läpi, miten mahdollisesta uhkaavasta tilanteesta selvitään. (Mäki ym. 2011.) 2.8 Seksuaalisuuden portaat: pikkulapsi-/uteliaisuusvaihe Seksuaalisuuden portaat ovat osa opinnäytetyötämme, koska niiden alku keskittyy juuri varhaiskehityksen vaiheisiin ihmisen seksuaalisessa kehityksessä. Portaat ovat myös yksi itsenäinen näkökulma seksuaalisuutta tarkastellessa.

10 Väestöliiton mukaan (2011) seksuaalinen kehitys tapahtuu vaiheittain, ja alkaa jo kohdussa. Väestöliitossa käytetään Raisa Cacciatoren ja Erja Korteniemi-Poikelan seksuaalisuuden portaat -ideologiaa, joita pitkin ihminen kulkee koko elämänsä. Tämä ideologia sisältää yhdeksän kehitysvaihetta: Pikkulapsi-/uteliaisuusvaihe 1. Äiti/ isä - nainen/ mies Murrosikä-/herkistymisvaihe 2. Idolirakkaus 3. Tuttu salattu 4. Kaverille kerrottu 5. Tykkään susta 6. Käsi kädessä 7. Suudellen 8. Mikä tuntuu hyvältä Rohkaistuminen/varhaisaikuisuus 9. Rohkaistuminen - rakasteleminen Pikkulapsi-/uteliaisuusvaihe (äiti/isä - nainen/mies) koskee pieniä lapsia ja näin ollen juuri tämä vaihe koskettaa opinnäytetyötämme. Lapsen syntyessä hän rakastaa itseään ja kehoaan automaattisesti. Alle kouluikäinen lapsi suhtautuu seksuaalisuuteen uteliaasti, estottomasti, innokkaasti ja siksi hän on esimerkiksi ylpeä sukupuolielimistään. Häpeä on lapselle hyvin vieras asia jos sitä ei hänelle opeteta. Aikuisen tuen avulla oman kehon hallitseminen kasvaa, lapsi opettelee kehonsa osien nimiä ja näin yhteisön säännöt tulevat selville. Lapsi oppii suojelemaan itseään ja omaa kehoaan kun aikuinen opettaa ja asettaa rajoja perustellen ja leimaamatta häpeällä. Väestöliiton mukaan (2011) uteliaisuusvaiheeseen kuuluu myös seksuaalisuuden portaat -ideologian ensimmäinen porras: 1. Isä/äiti - nainen/mies, jolla luodaan perustusvallisuus ja -luottamus aikuiseen. Tällä portaalla on tehtävänään kokea ensimmäisiä rakastumisen ja pettymyksen tunteita sekä selvitä niistä. On siis tärkeää ja normaalia rakastua omaan vanhempaansa seksuaalisesti ja näin pitää häntä haaveiden kohteena.

Pettymyksen tunteen lapsi kohtaa kun hän ymmärtää, ettei läheisen aikuisen kuten vanhemman kanssa voi mennä aikuisena naimisiin. 11 3 OPINNÄYTETYÖN PROSESSI 3.1 Opinnäytetyön tavoite ja alkuvaiheet Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää kyselytutkimuksella millaista tietoa päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmat ja päiväkotien työntekijät tuntevat tarvitsevansa lasten seksuaalikasvatuksen saralla. Suunnittelimme seksuaaliterveysoppaan saatujen vastausten ja teoriatiedon avulla teemme oppaan lasten seksuaalikasvatuksesta. Erona aikaisempiin, jo olemassa oleviin seksuaaliterveysoppaisiin on se, että vihko on suunnattu nimenomaan alle kouluikäisten lasten vanhemmille ja se on toteutettu yhteistyössä lasten vanhempien kanssa, joten se on asiakaslähtöinen. Kehittämistehtävänä voisi nähdä sen, että suurin osa tarjolla olevasta seksuaalikasvatukseen liittyvästä tiedosta ja oppaista on suunnattu nuorille ja aikuisille, jonka takia tarve nimenomaan varhaiskasvatuksen piiriin kuuluvalle oppaalle on todellinen. Haluamme lisätä tietoa lasten seksuaalisuudesta ja -terveydestä sitä tarvitseville oppaan muodossa. Varmistuttuamme opinnäytetyömme aiheesta oli aika valmistautua idea- ja suunnitelma seminaareihin. Molemmissa saimme paljon uusia ideoita ja vinkkejä luokkatovereiltamme sekä opettajilta. Jo ennen suunnitelmaseminaaria tapasimme seksuaaliterapeutin, jonka kanssa kävimme läpi työhömme liittyviä ongelmia, mahdollisuuksia ja lähestymistapoja. Saatuamme tutkimusluvan (LIITE 1) päivähoidon esimieheltä aloimme suunnittelemaan kyselylomaketta päiväkoteihin toimitettavaksi. Kysymyksiä lopulliseen kyselylomakkeeseen laitoimme kolme (LIITE 2 ja 3). Otimme myös yhteyttä Mikkelin kaupungin neuvolapalveluihin löytääksemme terveydenhoitajan, joka on päivittäin tekemisissä opinnäytetyöhömme liittyvien asioiden kanssa. Terveydenhoitaja otti meihin yhteyttä ja ilmoitti olevansa kiinnostunut ja halukas haastateltavaksi. Sovimme lähettävämme hänelle kyselylomakkeen sekä tiivistelmän vanhempien vastauksista heti kun mahdollista. Hän oli yhteistyössä kanssamme juuri kyselylomakkeiden tuloksia tarkastellessa. Hän antoi myös tietoutta siitä mi-

12 kä neuvolan rooli on lapsen ja perheen tukemisessa. Kyselylomakkeiden tuloksissa olevat askarruttavat kysymykset olivat terveydenhoitajan mielestä juuri niitä mihin hänkin työssään törmää. 3.2 Kyselytutkimus Kyselytutkimuksessa tarkoituksena on saada tietoa tutkittavilta kyselylomakkeen avulla. Kyselylomakkeessa esitetään tutkimuksesta riippuen avoimia tai suljettuja kysymyksiä. Kyselyn mukana tulisi aina lähettää kattava saatekirje, jotta kyselyyn vastaava saisi tiedon mistä tutkimuksesta on kyse, mihin vastauksia käytetään sekä kuka vastauksia käsittelee. (Vehkalahti 2008, 11, 24, 47.) Kyselylomake on yksi olennainen osatekijä kysely- ja haastattelututkimuksissa. Kyselylomakkeen suunnittelu edellyttää kirjallisuuteen tutustumista sekä tutkimuksen tavoitteiden täytyy olla täysin selvillä. Kysymykset kannattaa suunnitella huolella, koska kysymysten väärä muoto on yksi suurimmista virheiden aiheuttajista. (Heikkilä 2008, 47.) 3.2.1 Kyselymme toteutus Valitsimme kyselylomakkeen toteutustavaksi. Ajattelimme tämän tavoittavan paremmin päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmat ja päiväkodin työntekijät, joilla ei välttämättä ole aikaa tai mahdollisuutta täyttää sähköistä kyselylomaketta. Otimme yhteyttä Mikkelin päiväkoteihin, niin kunnallisiin kuin yksityisiin sähköpostitse maalishuhtikuussa 2011. Sähköposteja (LIITE 4) lähetimme yhteensä kahteenkymmeneenkolmeen päiväkotiin. Yhteensä neljä päiväkotia lähti mukaan opinnäytetyöhön, yhdeksäntoista muuta päiväkotia ei vastannut mitään. Numeroimme mukaan lähteneet päiväkodit sitä mukaan kun he olivat suostuneet yhteistyöhön. Sovimme neljän päiväkodin kanssa milloin tuomme kyselylomakkeet heille ja milloin haemme ne pois. Sovimme myös kuinka paljon kyselyitä tuomme, joka riippui siitä kuinka moni ryhmä päiväkodista halusi lähteä mukaan kyselyyn. Toteutimme kyselyjen viennin ja haun huhti-toukokuussa 2011.

3.3 Kyselyjen vastausprosentit 13 Päiväkoti Viedyt kyselyt Saadut kyselyt 1 Saadut kyselyt 2 Vastausprosentti 1 71 9 0 12,7% 2 90 10 1 11% 3 23 1 1 4,3% 4 36 13 2 36% Saadut kyselyt 1: vanhemmille tarkoitetut kyselyt Saadut kyselyt 2: työntekijöille tarkoitetut kyselyt Päiväkoti numero yhteen veimme 71 kyselyä, joista 9 palautui. Työntekijöille tarkoitettu kysely ei palautunut ollenkaan. Päiväkoti numero yhden vastausprosentti oli 12,7%. Päiväkoti numero kahteen veimme 90 kyselyä, joista 10 palautui. Työntekijöille tarkoitettu kysely palautui. Päiväkoti numero kahden vastausprosentti oli 11%. Päiväkoti numero kolmeen veimme 23 kyselyä, joista 1 palautui. Työntekijöille tarkoitettu kysely palautui. Päiväkoti numero kolmen vastausprosentti oli 4,3%. Päiväkoti numero neljään veimme yhteensä 36 kyselyä, joista 13 palautui. Työntekijöille tarkoitettu kysely palautui (kaksi kappaletta). Päiväkoti numero neljän vastausprosentti oli 36%. Veimme yhteensä 220 kyselyä, joista 33 palautui. Vastausprosentti yhteensä oli 15%. Olimme varautuneet siihen, että päiväkoteja ei mukaan lähtisi montaa eivätkä kyselyiden vastausprosentit olisi korkeita. 15% on pieni vastausprosentti, mutta onneksi vastauksia edes tuli ja vastaukset olivat monipuolisia. Pidimme myös mielessä sen, että opinnäytetyömme ei kaadu pieneen vastausprosenttiin, koska vastausten aiheet ovat vain suuntaa antavia. 3.4 Kyselyiden tulokset 3.4.1 Vanhempien kyselyiden tulokset Ensimmäisellä kysymyksellä selvitettiin lasten vanhemmille esittämiä kysymyksiä. Suurin osa kysymyksistä painottui sukupuolten välisiin eroavaisuuksiin ja siihen, mis-

tä lapset tulevat. Yllättävän iso osa myös vastasi, ettei mitään askarruttavia kysymyksiä ole ilmennyt. 14 Toisella kysymyksellä selvitettiin vanhempien tapaa käsitellä seksuaalisuuteen liittyviä asioita lasten kanssa. Selkeästi suurin osa vanhemmista vastasi keskustelleensa esille nousseista asioista lapsensa kanssa todenmukaisesti, mutta silti lapsen kehitystason huomioiden. Turhat yksityiskohdat oli vastanneiden mielestä hyvä jättää keskustelun ulkopuolelle. Vain yksi vastasi käyttävänsä saatavilla olevaa faktakirjallisuutta apuna, koska aiheesta ei löydy tietoa sopivassa muodossa. Tämä tuki työmme tarpeellisuutta. Kolmannessa kysymyksessä tiedusteltiin, kokevatko lasten vanhemmat tarvitsevansa lisää apukeinoja seksuaalisuuden käsittelyyn lastensa kanssa. Yllätyimme vastauksista, sillä iso osa vastanneista ei kokenut lisätietoa tarpeelliseksi. Lomakkeissa mainitut kysymykset sekä kasvotusten käydyt keskustelut olivat antaneet ymmärtää, että tietoa ei ole tarpeeksi tarjolla. Muut vastaukset jakautuivat tasaisesti ikäkausikohtaisen tiedon, tiedon määrän sekä selkeän oppaan tarpeellisuuden kesken. 3.4.2 Työntekijöiden kyselyiden tulokset Päiväkotien työntekijät saivat oman kyselylomakkeen, johon odotimme paljon vastauksia, sillä ennakoivat keskustelut olivat nostaneet paljon henkilökuntaa mietityttäviä asioita esille. Ensimmäisessä kysymyksessä selvitettiin, ovatko lapset kyselleet päivähoidossa ollessaan seksuaaliseen kehitykseen liittyvistä asioista ja millaisissa tilanteissa kysymyksiä on herännyt. Vastauksia tuli erittäin vähän, mutta tärkeimmäksi kysymykseksi nousi tässäkin tyttöjen ja poikien erot vessassa käymisessä, hygieniakasvatus sekä fyysiset eroavaisuudet. Iso osa vastasi, ettei kysymyksiä ole herännyt. Toisessa kysymyksessä kysyttiin, miten päiväkodissa on työntekijöiden toimesta käsitelty esille nousseita asioita. Lähes kaikki vastanneet sanoivat vastaavansa lapselle rehellisesti ja lapsen iän huomioon ottaen.

15 Kolmannen kysymyksen aiheena oli työntekijöiden kokemus lisätiedon ja -materiaalin tarpeellisuudesta. Tässä yllättäen monet vastasivat lisätiedon olevan tervetullutta, kun taas vain pari vastasi ettei lisätietoa tarvita. Yllätyimme tästä vastausjakaumasta edellisiin vastauksiin verratessa, sillä olisimme odottaneet suurimman osan vastaavan taas, ettei lisätietoa tarvita. 3.4.3 Kyselyiden tulosten analysointi ja eettisyys Kirjasimme ylös kyselylomakkeista vastaukset. Huomioimme erityisesti samat vastaukset, jotka tulivat esille monesta kyselystä. Vanhempien sekä päiväkodin työntekijöiden kyselyiden vastausten välillä oli suuria yhtenäisyyksiä ja osa kysymysten vastauksista oli hyvin samankaltaisia. Vanhemmat ja päiväkodin työntekijät olivat siis melko lailla samalla kannalla asioiden suhteen Molempien kyselyiden vastauksista saimme asiakaslähtöisiä aiheita, jotka voisimme ottaa mukaan seksuaaliterveysoppaaseemme. Eettisyys opinnäytetyötä tehdessämme tuli aiheelliseksi kun käsittelimme kyselylomakkeita. Lomakkeita käsitteli vain me kaksi ja niitä säilytettiin molempien kotona. Emme jaotelleet kyselylomakkeita sen mukaan, mistä päiväkodista ne tulivat vaan sekoitimme kyselylomakkeet keskenään. Näin edes me emme tienneet mistä päiväkodista mikäkin lomake oli tullut. Tuhosimme kyselylomakkeet paperisilppurilla kun saimme kirjattua kyselyiden tulokset ylös. 4 SEKSUAALITERVEYSOPPAAN TOTEUTUS Kyselyistä eniten esille nousseet aiheet: - - - Anatomia, sukupuolisuus, tyttöjen ja poikien/naisten ja miesten eroavaisuudet Keskustelutapa lapsen kanssa: keskustelemalla selkeästi, lyhyesti (lapsen ikätason huomioiden, ei turhia yksityiskohtia, pienten lasten ei tarvitse tietää paljoa, jne.) Mistä/miten lapset tulevat? Mielestämme nämä kyselyistä nousseet aiheet ovat hyvin tärkeitä asioita lasten seksuaalisen kasvun kannalta. Nämä asiat otimme mukaan seksuaaliterveysoppaaseen. Muita mielestämme tärkeitä aiheita, jotka oppaaseen otimme olivat: aikuisen rooli

16 lasten seksuaalisen kasvun tukena, lasten seksileikit ja itsetyydytys, seksuaalisuudesta puhuminen sekä sukupuolisuus. Toteutimme seksuaaliterveysoppaan Adobe InDesign CS3 ohjelmalla. Loimme seksuaaliterveysoppaalle mielestämme lapsekkaan, mutta silti asiallisen ilmeen. Osan kuvituksesta toteutimme piirrättämällä päiväkoti-ikäisiä lapsia ja osa on Internetin ilmaisesta kuvapankista FreeDigitalPhotos.net. Oppaasta tehtiin muutama painettu versio sekä pdf-tiedostomuodossa (Portable Document Format) oleva sähköinen versio. Lähetimme jokaiselle yhteistyökumppanillemme sähköisessä muodossa olevan version seksuaaliterveysoppaastamme. Näin yhteistyökumppanimme saavat itse tulostaa sopivan määrän oppaita käyttöönsä.

5 POHDINTA 17 Lasten seksuaalisuus ja seksuaalikasvatus ovat hankalia asioita joillekin lasten vanhemmille kuin lasten kanssa työskentelevillekin. Vanhemmille esimerkiksi sen takia, ettei pienen lapsen seksuaalisuutta osata mieltää oikealla tavalla eikä tiedetä, miten asiaa tulisi käsitellä lapsen kanssa. Työntekijöille (esimerkiksi päiväkodeissa) lasten seksuaalikasvatus taas rajoittuu liian usein hygieniakasvatukseen, sillä ei tiedetä, mitä lasten vanhemmat olettavat päiväkodissa kerrottavan lapsille. Osa perheistä on avoimia ja käy jo pienten lasten kanssa omaan kehoon ja kehitykseen liittyviä asioita läpi kun taas osa kiertelee lasten kysymyksiä, tyrmää ne suoraan tai ei edes halua päiväkodin työntekijöiden vastaavan lasten kysymyksiin. Nämä asiat ovat selvinneet päiväkodin työntekijöiden kanssa käydyissä keskusteluissa kun olemme työskennelleet päiväkodeissa. Kyselymme ansiosta saimme selville, mitkä asiat askarruttavat päiväkoti-ikäisten lasten vanhempia juuri nyt Mikkelissä. Kyselymme herätti myös erilaisia tunteita. Eräästä kyselyyn osallistuneesta päiväkodista otettiin yhteyttä Mikkelin ammattikorkeakouluun ja mainittiin opinnäytetyömme epäasiallisesta aiheesta. Huomasimme myös, ettei kyselylomake itsessään kerää suurta vastausprosenttia. Harkitsimme alussa toteuttavamme vastanneiden henkilöiden kesken arvonnan, jotta useampi olisi vastannut kyselyyn. Vastaukset eivät olisi välttämättä olleet laadullisesti parempia vaikka määrä olisikin voinut nousta. Kyselyn toteuttaminen myös sähköisessä muodossa olisi voinut tuoda joitakin lisävastaajia. Tietoa lasten seksuaalisuudesta ja sen käsittelemisestä löytyi, mutta ei niin paljon kuin olisimme toivoneet. Tiedon puuttuminen kertoo työmme tarpeellisuudesta, sillä jos mekään emme onnistuneet löytämään montaa teosta aiheesta, mistä vanhemmat saavat tarpeeksi tietoa. Erilaisia kehitysteorioita aiheesta löytyy, mutta helppolukuisia ja informoivia teoksia on liian vähän. Oppaamme tarjoaa tietoa lapsen esittämiin kysymyksiin asiakaslähtöisesti, selkeästi ja ytimekkäästi. Toivomme, että opas antaa alkusysäyksen vanhempien kiinnostukselle aihetta kohtaan ja he hakevat itse lisätietoa aiheesta esimerkiksi neuvolatyöntekijöiltä. Opinnäytetyössämme petyimme kyselymme alhaiseen vastausprosenttiin, sillä kasvotusten käytyjen keskustelujen perusteella olimme odottaneet isoa määrää kysymyksiä

18 etenkin päiväkotien työntekijöiltä. Olemme kuitenkin tyytyväisiä, että kyselyiden vähäisistäkin vastauksista oli apua seksuaaliterveysoppaan sisällön laatimiseen. Vastauksista ei tullut esille mitään suuria yllätyksiä, vaan olimme odottaneet vastausten kaltaisia tuloksia. Jos kyselyiden vastausprosentti olisi ollut suurempi, mukana olisi voinut olla myös niitä yllättävämpiä vastauksia, joita emme nyt saaneet selville. Vastausten perusteella oli helppo koota opas, joka vastasi selkeästi kyselyssä esille tulleisiin teemoihin. Olemme tyytyväisiä seksuaaliterveysoppaan lapsekkaaseen, mutta asialliseen ilmeeseen. Lasten tekemät kuvat sopivat seksuaaliterveysoppaaseen ilmeeseen hyvin ja tuovat siihen eloa. Opinnäytetyöllemme voisi hyvin tehdä jatkoa. Lapsille suunnattu opetusvideo voisi olla hyvä tapa käydä seksuaaliterveyteen ja -kehitykseen liittyviä asioita läpi yhdessä lapsen kanssa. Opinnäytetyömme voi olla innoituksena jollekin jatkamaan seksuaalisuuden ja seksuaaliterveyden selvittämistä, jolloin kohderyhmänä voisivat olla nuoret, aikuiset tai vanhukset.

LÄHTEET 1 Aigner, Gertrude, Centerwall, Erik. 1999. Lapset ja seksuaalisuus. Tampere: Tammer- Paino Oy. Heikkilä, Tarja. 2008. Tilastollinen tutkimus. Helsinki: Edita Prima Oy. Kallio, Maaret, Jussila, Taru. 2010. Syvyyttä seksiin - Kohti elävämpää seksuaalisuutta. Hämeenlinna: Kariston Kirjapaino Oy. Kinnunen, Saara. 2001. Tytöt, pojat ja seksi, kuinka tuen lapsen seksuaalista kasvua. Hämeenlinna: Karisto Oy. Mäki, Päivi, Wikström, Katja, Hakulinen-Viitanen, Tuovi, Laatikainen, Tiina (toim.) 2011. Menetelmäkäsikirja: Terveystarkastukset lastenneuvolassa & kouluterveydenhuollossa. THL. Sälke, Pirjo 2011. Henkilökohtainen tiedonanto. 6.5.2011. Vehkalahti, K. 2008. Kyselytutkimuksen mittarit ja menetelmät. Helsinki: Tammi. Virtanen, Jukka 2002. Kliininen seksologia. Helsinki: Tummavuoren Kirjapaino Oy. Väestöliitto. 2011. 1. Isä/äiti, nainen/mies. WWW-dokumentti. http://www.vaestoliitto.fi/ammattilaiset/seksuaaliterveys/tietoa_seksuaaliterveydesta/ti etopankki/seksuaalinen_kehitys/uteliaisuus/1_isa_aiti_nainen_mies/. Päivitetty: 2011. Luettu: 27.3.2011. Väestöliitto. 2000. Vauvasta naperoiseksi -pienten lasten seksuaaliterveydestä. Väestöliitto. 2011. Seksuaalikasvatus. WWW-dokumentti. http://www.vaestoliitto.fi/ammattilaiset/seksuaaliterveys/tietoa_seksuaaliterveydesta/ti etopankki/seksuaalikasvatus/. Päivitetty: 2011. Luettu: 27.3.2011. Väestöliitto. 2011. Seksuaalisuuden portaat. WWW-dokumentti. http://www.vaestoliitto.fi/ammattilaiset/seksuaaliterveys/tietoa_seksuaaliterveydesta/ti etopankki/seksuaalinen_kehitys/. Päivitetty: 2011. Luettu: 27.3.2011. Väestöliitto. 2011 Tietoa seksuaalisuudesta. WWW-dokumentti. http://www.vaestoliitto.fi/seksuaalisuus/tietoa-seksuaalisuudesta/. Päivitetty: 2011. Luettu: 23.7.2011. Väestöliitto. 2011. Uteliaisuus. WWW-dokumentti. http://www.vaestoliitto.fi/ammattilaiset/seksuaaliterveys/tietoa_seksuaaliterveydesta/ti etopankki/seksuaalinen_kehitys/uteliaisuus/. Päivitetty: 2011. Luettu: 27.3.2011.

2 LIITE 1 - Tutkimuslupa

LIITE 2 - Kysely vanhemmille 3 Hei, Olemme kaksi Mikkelin ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijaa ja valmistumme joulukuussa 2011. Teemme opinnäytetyötä aiheesta Tytöksi ja pojaksi kasvaminen - seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville. Toivottavasti sinulla olisi aikaa vastata nimettömästi muutamaan kysymykseen ja näin auttaa meidän opinnäytetyön etenemistä. Käytämme saatuja tuloksia seksuaaliterveysoppaan sisällön kartoitukseen ja tällöinkin kyselyiden tuloksia käsitellään anonyymisti. Palauta kyselylomake 3.5.2011 mennessä lapsesi päiväkotiryhmän aikuiselle. Jenni Huomo ja Anniina Laitinen Ympyröi lapsen (lapsien) ikä: 1v 2v 3v 4v 5v 6v 1. Onko lapsesi esittänyt sinua askarruttavia kysymyksiä liittyen seksuaaliseen kehitykseen? Millaisia? 2. Miten olet käsitellyt seksuaaliseen kehitykseen liittyvät asiat lapsesi kanssa? 3. Koetko tarvitsevasi lisää tietoa/tapoja käydä seksuaalisuuteen liittyviä asioita läpi lapsen kanssa? Millaisia? Kiitos!

LIITE 3 - Kysely työntekijöille 1 Hei, Olemme kaksi Mikkelin ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijaa ja valmistumme joulukuussa 2011. Teemme opinnäytetyötä aiheesta Tytöksi ja pojaksi kasvaminen - seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville. Toivottavasti sinulla/teillä olisi aikaa vastata nimettömästi muutamaan kysymykseen ja näin auttaa meidän opinnäytetyön etenemistä. Käytämme saatuja tuloksia seksuaaliterveysoppaan sisällön kartoitukseen ja tällöinkin kyselyiden tuloksia käsitellään anonyymisti. Tulemme hakemaan tämän sekä vanhempien kyselylomakkeet 4.5.2011! Jenni Huomo ja Anniina Laitinen 1. Ovatko lapset päiväkodissa kyselleet seksuaaliseen kehitykseen liittyviä asioita? Mitä? Millaisissa tilanteissa? 2. Miten olette päiväkodissa käsitelleet seksuaaliseen kehitykseen liittyvät asiat? 3. Koetko, että päiväkodissa työskentelevät tarvitsisivat lisää tietoa/tapoja lapsen seksuaaliseen kehitykseen liittyvien asioiden läpikäymiseen yhdessä lapsen kanssa? Millaisia? Kiitos!

LIITE 4 - Sähköpostiviesti 1 Hei, Olemme kaksi Mikkelin ammattikorkeakoulun kolmannen vuoden sosionomiopiskelijaa ja opinnäytetyömme aihe on "Tytöksi ja pojaksi kasvaminen" - seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville. Olemme valinneet ikäryhmäksi siis alle 7-vuotiaat lapset. Aluksi meidän tulisi kartoittaa pienellä kyselyllä tämän ikäisten lasten vanhemmilta mm. mietityttääkö heitä jotkin asiat lapsen seksuaaliterveyteen liittyen. Tämän lisäksi teettäisimme pienen kyselyn päiväkodin henkilökunnalle, jossa kyselisimme mm. millaisiin lapsen seksuaaliterveyteen liittyviin asioihin tulee työssä törmättyä. Olisiko teillä kiinnostusta olla yhteistyössä kanssamme? Toisimme kyselylomakkeet teille ja hakisimme ne pois. Teidän työksenne jäisi kyselyiden jakaminen vanhemmille ja kerääminen. Jos kaikki kyselyt eivät palaudu palautuspäivään mennessä, teidän ei tarvitse alkaa kyselemään niiden perään. Henkilökunnalle tarkoitettuun kyselyyn voi vastata yksi henkilö tai henkilökunta yhdessä. Keväisin terveisin, Anniina Laitinen ja Jenni Huomo Mikkelin ammattikorkeakoulu