JÄLKIHUOLTO - mikä jälki jää?

Samankaltaiset tiedostot
TUKI JA LÄHEISET NUOREN ELÄMÄSSÄ

SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski

TAVALLINEN ja ER!TYINEN NUORI?

Luottamus sytyttää - oletko valmis?

Uskomme sinuun usko sinäkin

raportti Reetta Peltonen, Pia Lahtinen, Onni Westlund Pesäpuu Ry

NUOREN HYVÄ OLEMINEN PERHEHOIDOSSA & nuoren hyvä tuleminen perhehoitoon

Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni

VERTAISARVIOINTI. s a a p u u k o u l u k o t i i s i! Mitä sulle kuuluu? Minkälainen tyyppi sä olet? Onko sulla hyvä olla täällä?

Tampereen kaupungin lastensuojelun perhehoidon kehittämisaamupäivä

Perhosveitsi-Heikki ja lika-aki

raportti Reetta Peltonen Pesäpuu Ry

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

NUOREN HYVÄ TULEMINEN PERHEHOITOON

VOIMA VAIKUTTAA! 5 KÄRKEÄ: N U O R T E N K O K E M U S A S I A N T U N T I J O I D E N V E R K O S T O L A K L O M U K A N A :

raportti Helena Inkinen, Pesäpuu ry

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Nuorten foorumi RAPORTTI

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

Sijaishuoltopaikkaan tulo

Katsaus lasten ja nuorten osallisuuden kehittämiskokonaisuuden tuotoksiin

PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 5 Sivu 1 / 11

Koulu, lastensuojelu, sijaisvanhemmat, lapsen syntymävanhemmat kuka päättää ja ketä kuullaan?

SOS-lapsikylä & Selviytyjät (Pesäpuu ry) KOKO ELÄMÄ MUKANA osallisuusfoorumit

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

Kokemusten kestävä kehittäminen lastensuojelussa Marjatta Bardy. Pesäpuu ry:n Lähemmäs projektin aloitusseminaari Ostrobotnia Helsinki

Arjen Keskiössä

Nuoruus. - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

PERHEHOIDON PÄIVIEN TYÖPAJA 2018

Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO KLO 13:30-16:00 PE KLO 9:00-11:30

Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä Riikka Mauno

LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku

Jokaiselle mahdollisuus ja intoa vaikuttaa omaan turvallisuuteensa paikallisyhteisöissä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten tukena

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development

Nuoret ovat toivon sanansaattajia

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta. Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Sosiaalihuollon lupa ja ilmoitus

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät. #lastensuojelupäivät2018 #tasavertainenarki

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät

Yhteisen arvioinnin loppuraportti

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

Investointi sijaisvanhempaanparas

Puhetta elämästä -kortit

TUKENA-hanke Tukea perheryhmäkotitoiminnan kehittämiseen ja yksin tulleiden alaikäisten kotoutumiseen Uudellamaalla ASIAKASRAATI

Vapaaehtoistoiminta antaa iloa!

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN

aikuinen kysyy ja kyl lapsikin sit kertoo. Lapsen osallisuuden vahvistaminen arjessa ja heitä koskevassa päätöksenteossa

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

VERTAISKEHITTÄMINEN JA -ARVIOINTI NUOREN JA HÄNEN PERHEENSÄ TUKENA

Mitä eriarvioistumiselle yhteiskunnassa on tehtävissä? Nuorten reseptit & UP2US

#Munperheet - Kohti suunnitelmallista perheen jälleenyhdistämistä lastensuojelun perhehoidossa

Kokemuksia perhehoidosta. Kuudes tapaaminen. Kouluttajakansio KeVa - perhehoidon valmennus

Oma-aikuinen Arjen Apuna

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Ykkösklubi on vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

UNIKOULU-NEUVOKAS (ShL 18 )

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako?

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Paula Jaatinen ja Tuulikki Leinonen, opiskelijat Metropolia ammattikorkeakoulu

Kokemusasiantuntijatoiminta lastensuojelun kehittämisessä - kyselyn tuloksia. Lastensuojelun kehittäjäverkoston tapaaminen 31.1.

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin

Kehitysvammaisten henkilöiden perhehoito - kokemuksia Kainuusta Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Etunimi Sukunimi

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä

P4Y HelsinkiDAY koulutuksessa olevat sijaishuollon kokeneet nuoret saapuivat vierailulle.

Elämän kartat. yksilölähtöisen elämän suunnitteluvälineinä

Miten haluat kasvattaa lapsesi?

Vertaisuus vuorovaikutuksessa. IDEA Tampere Onni Westlund

Lasten ja nuorten oikeusturvakeinot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

SUUNNITELMA KASVATTAJAYHTEISÖN TOIMINTA- TAVOISTA

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Yhteiskehittämispäivien ryhmätyöt THL

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Veturointi-toiminta Kokemuksen äärellä

Kasteessa. lastensuojelussa ja kiintymyssuhteiden. Pekka Ojaniemi Pekka Ojaniemi

Aamu- ja iltapäivätoiminnan kysely

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Lapsen suojelu ja lapsen hyvä. ETENE seminaari Heureka, Vantaa

Transkriptio:

JÄLKIHUOLTO - mikä jälki jää? Nuorten foorumi Vaasassa 15.8.2014 Raportti Paikalla oli 9 16-18-vuotiasta nuorta sekä perhehoidon että laitoshoidon piiristä, 2 Selviytyjät-tiimin jäsentä sekä 3 aikuista. Foorumin järjesti Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi yhteistyössä Vaasan kaupungin kanssa. Pesäpuu ry:n lastensuojelun kehittäjäryhmä Selviytyjiin kuuluu 18 29-vuotiaita nuoria miehiä ja naisia, joilla on omakohtaista kokemusta lastensuojelun sijaishuollosta. Tiimin vetäjät ovat Johanna Barkman (Pesäpuu ry) ja Marko Nikkanen (Mehiläinen). Tiimin osa-aikaisina työntekijöinä toimivat Pipsa Vario, Sami Isoniemi ja Helena Inkinen.

1 NUORTEN FOORUMIT - vertaistukea ja vaikuttamista Selviytyjät-tiimin kehittämä nuoret nuorille vertaistukimalli FOORUMI TARJOAA TILAN vertaiskokemuksille, tunteille ja ajatuksille sekä oman elämän ja arjen tapahtumien jakamiselle Foorumissa puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä. Ideana on ottaa nuoret aktiivisesti mukaan kehittämään lastensuojelua. Foorumit suunnitellaan yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Niiden toteuttamisesta, juontamisesta sekä työskentelyn ohjaamisesta vastaavat Selviytyjät-tiimin nuoret. Taustatahojen aikuiset tarjoavat resurssit ja turvallisuuden. FOORUMEITA ON JÄRJESTETTY 21 KERTAA. Yhteistyökumppaneita ovat olleet mm. lapsiasiavaltuutettu, Lastensuojelun Keskusliitto, Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, kaupunkien lastensuojeluyksiköt, SINUT ry, Socca ja Osallisuuden aika ry. JOKAINEN FOORUMI ON OMANLAISENSA KOKONAISUUS Peruselementit ovat pysyviä, mutta käsiteltävät teemat ja toimintatavat vaihtelevat osallistujajoukon mukaan. Foorumit dokumentoidaan hyvin sekä kirjallisesti että visuaalisesti. Foorumeiden viestit välitetään lastensuojelun työntekijöiden ja päättäjien tietoon sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. 2010 2011 Valtakunnalliset perhehoidon päivät Jyväskylä Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Vaasa 2012 Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Helsinki

2 JÄLKIHUOLTO mikä jälki jää? YHTEENVETO NUORTEN FOORUMISTA: 1. 2. 3. Jälkihuolto on vaikea asia. Nuoret kaipaavat enemmän ja konkreettisempaa tietoa siitä, mitä jälkihuollolla tarkoitetaan. Ei riitä, että siitä puhutaan yhdessä palaverissa juuri ennen kuin nuori täyttää 18-vuotta. Vanhemmat ovat tärkeitä nuorille ja siksi yhteydenpitoa tulee tukea. Jos sijoitetun nuoren vanhempien elämässä asiat ovat sekaisin, voi vanhempien ongelmat muodostua itsenäisyyttään opettelevalle nuorelle painavaksi taakaksi. Nuorten saaman tuen ja avun lisäksi myös vanhemmille pitäisi tarjota apua ja tukea. Puhuttaessa niin sijaishuollon kuin jälkihuollon ajasta, tärkeintä on se, millä asenteella aikuiset tekevät töitä. Nuorille merkitsee paljon, että heidän on mahdollista muodostaa suhde asioitaan hoitavien työntekijöiden kanssa. RAPORTISTA VOIT LUKEA TARKEMMIN PÄIVÄN AIKANA TOTEUTETUSTA TYÖSKENTELYSTÄ JA NUORTEN AJATUKSISTA.

3

4 TYÖSKENTELYTAVAT TUTUSTUMINEN Tunne Tyyppi-korteilla: Valitse kortti sen mukaan 1. Millä mielellä tulet foorumiin? Kerro myös nimesi. 2. Millainen sinä olet? Kerro myös mistä tulet 3. Millaisia tunteita/ajatuksia jälkihuolto sinussa herättää? PARI-/PIENRYHMÄTYÖSKENTELY: JÄLKIHUOLLON odotukset, toiveet ja tarpeet 1) Post it-lapuille kirjoitettiin asioita, joita nuoret toivovat/odotavat/tarvitsevat jälkihuollossa. 2) Yhteinen keskustelu: *Millaista tukea toivoo/odottaa? *Mitä asioita tulee säilyttää lastensuojelusta jälkihuoltoon? *Keneltä toivoo apua näissä asioissa? *Mitä voi ja on hyvä itse opetella vielä ennen jälkihuollon alkamista? JA SITTEN OLI PIZZATAUON VUORO, jonka jälkeen jatkettiin: KESKUSTELEMALLA Vaasan lastensuojelun kehittäjäryhmästä sekä lastensuojelun käytänteistä yleensä.

5 TUTUSTUMINEN Päivän aluksi virittäydyimme teemaan ja tutustuimme toisiimme Tunne Tyypit korttien avulla. Kävimme läpi kolme puhekuplissa olevaa kysymystä. Millä mielellä tulet foorumiin? Pettynyt Väsynyt Iloinen Vihainen Sekaisin (korttien kaikista) vaihtoehdoista Millainen oikeasti olet? Iloinen Toiveikas, vaikka vihainen Iloinen aina En oikein tiedä Kunnon ADHD-lapsi Millaisia ajatuksia/tunteita jälkihuolto herättää? Toiveikas, kaikki menee hyvin Helpottunut Levollinen, saa tukea, ei jää yksin, tukiverkosto Turvallinen, tulee paljon tukea asioissa Iloinen, kun pääsee laitoksesta, mutta on vielä tukea

6 JÄLKIHUOLTO Tutustumisen yhteydessä nuoret kertoivat jälkihuolto-sanan herättävän heissä toiveikkuutta, levollisuutta ja turvallisuutta, koska apua ja tukea on luvassa myös nuoren siirtyessä itsenäiseen elämään. Kuitenkin keskustellessamme jälkihuollosta pienryhmissä, monen nuoren huulilta nousi kysymys: Mitä jälkihuolto oikein on? Tämä kuvastaa sitä, että sanana jälkihuolto on tuttu, mutta monellakaan nuorelle ei ollut käsitystä siitä, mitä kaikkea se käytännössä tarkoittaa. Osasta nuorista jälkihuolto vaikutti myös vielä kaukaiselta asialta, jotka oli hieman vaikeakin miettiä etenkin, kun ei tiennyt mitä se tarkoittaa. Nuoret kertoivat tarvitsevansa konkreettista tietoa jälkihuollosta ja sen sisällöistä. Foorumissa oltiin yhtä mieltä siitä, että jälkihuollosta puhuminen on tärkeää asiaa ja siitä on hyvä kuulla. Heidän mielestään jälkihuollosta tulisi puhua vieläkin enemmän ja riittävän varhain ennen sijaishuollon päättymistä. Jälkihuollosta puhuminen olisi hyvä aloittaa kuukausia, jopa vuotta ennen itsenäiseen elämään siirtymistä. Jälkihuolto ei saa yllättää. Siihen pitää olla aikaa valmistautua.

7 JÄLKIHUOLTO Jälkihuolto herätti nuorissa monenlaisia ajatuksia sekä toiveita. Iltapäivän aikana mietimme yhdessä sitä * Millaisia asioita nuoret haluavat tietää jälkihuollosta ennen sen alkamista? * Mitä asioita tulisi säilyttää tai vahvistaa nuoren siirtyessä sijaishuollosta jälkihuoltoon? Harrastukset - Harrastuksissa tukeminen ja niiden mahdollistaminen myös jälkihuollon aikana = rahoittaminen - Aikuisten on hyvä muistaa, että harrastuksesta voi tulla myös ammatti Asunto - Vuokra-asiat: apua vuokrahakemuksen tekemisessä ja vuokrasopimuksen laadinnassa - Neuvoa siihen, kuinka vuokra ja muuta laskut maksetaan - Vakuutukset: neuvoa mistä, miten ja millaisia vakuutuksia pitää hankkia Raha-asiat Neuvoja ja tietoa siitä, millaisia tukia on mahdollista hakea - Opintotuki - Asumistuki - Toimeentulotuki Yhteys sosiaalityöntekijään Nuoren tulee saada yhteys sosiaalityöntekijään/jälkihuollon ohjaajaan aina tarvittaessa ja kohtuullisesta ajassa. Lisäksi työntekijän vaihtumisesta tulee informoida nuorta hyvissä ajoin.

8 JÄLKIHUOLTO Kaverit - Kaverit ovat tärkeitä! - Mahdollisuus pitää yhteyttä sijaishuoltopaikassa oleviin kavereihin myös itsenäistymisen jälkeen. Matkustaminen - Retket ovat tärkeitä! - Sijais- ja jälkihuollon tulisi tarjota mahdollisuuksia matkustamiseen. Aivan kuten kotona asuvilla nuorilla on mahdollisuus matkustaa, tulisi myös lastensuojelun asiakkailla olla mahdollisuus lomareissuihin. Biologinen suku - Taloudellista tukea yhteydenpitoon: matkustusrahaa - Biologisen suvun asiat kuormittavat joskus sijoitettua nuorta. Näin ei saisi olla, vaan myös heille tulisi tarjota apua ja tukea. Tsemppaus ja henkinen tuki Unelmista ja haaveista tulisi puhua myös yhdessä aikuisten kanssa. Nuoret kaipaavat tukea ja rohkaisua pyrkiessään kohti unelmiaan. Yhdelläkin pienellä sanalla voi olla suuri merkitys nuoren tavoitellessa omia unelmiaan.

9 LASTENSUOJELU Pizzatauon jälkeen nuoret keskustelivat vilkkaasti lastensuojelun käytänteistä sekä työntekijöiden toimintatavoista erityisesti lastensuojelulaitoksissa. Keskustelussa nousi esiin, että hyvin pienet asiat vaikuttavat siihen, millaisena nuoret kokevat elämän sijaishuoltopaikassa. Epäreilulta nuorista tuntuu, kun: Työntekijä tuulettaa lomalle lähtöä. Ohjaajat tietävät nuorista kaiken, mutta nuoret eivät tiedä ohjaajista mitään. Yksityiset viestit leviävät talossa. Nuoret kysyvätkin: Miksi ei voi olla suhdetta, vaan se on pelkkää työtä? Ohjaaja sanoo olevansa vain töissä, mutta määräilee nuoria kuitenkin kuin omia lapsiaan. Aikuiset saavat tehdä virheitä, mutta lapset/nuoret eivät. Aikuiset eivät myönnä virheitään ja mikä pahinta, toiset aikuiset puolustelevat muiden ohjaajien tekemiä virheitä. Tällaisessa tilanteessa nuoret kokevat jäävänsä todella yksin asioidensa ja mielipiteidensä kanssa. Toisaalta osa nuorista puolestaan koki, että ohjaajat tulevat töihin ja huolehtivat heistä, mikä on täysin riittävä ja hyvä asia. Ohjaajat ja sijaisvanhemmat hoitavat sen tehtävän, johon heidän omat vanhempansa eivät ole pystyneet. Nuoret painottivat kuitenkin, että ohjaajien sekä muiden työntekijöiden pitää muistaa, että joillekin lastenkoti on koti. Heillä ei ehkä ole mitään muuta perhettä tai yhteyttä biologiseen sukuun. Näille lapsille ja nuorille työntekijät ovat perhe, ainoat (turvalliset) aikuiset elämässä. Tämän vuoksi nuoret kaipaavat suhdetta työntekijöiden kanssa. Se millä mielellä ja asenteella tulee töihin, sillä on väliä.

10 Vaasan Nuorten foorumia sponsoroimassa ja tukemassa olleet: Pesäpuu ry RAY Selviytyjät tiimi Vaasan kaupunki Nuorten foorumi kiittää ja kumartaa! Selviytyjät tiimi kiittää Nuorten foorumin osallistujia! Yhteystiedot: Selviytyjät tiimi Pesäpuu ry Ilmarisenkatu 17 a 1 40100 Jyväskylä Kehittämispäällikkö / psykologi johanna.barkman@pesapuu.fi p. 040 514 4855 Asiantuntija / KM pipsa.vario@pesapuu.fi p. 040 705 3876