Lappilaisten yläkoululaisten käsityksiä koulusta ja oppimisesta Pohjoisen pojat koulussa -hankkeen raportti Marjo Laukkanen & Anneli Lauriala 2009: Rovaniemi Tässä raportissa kerrotaan lyhyesti Pohjoisen pojat koulussa -hankkeessa tehdystä kyselytutkimuksesta, jolla selvitettiin lappilaisten yläkoululaisten käsityksiä koulunkäynnistä, koulutuksesta ja oppimisesta. Kyselyyn vastasi hankkeeseen osallistuvien koulujen 9.-luokkalaiset sekä pienimmissä kouluissa myös 7. 8.-luokkalaiset. Aineistoa kerättiin näin neljältä kylä- tai taajamakoululta, jotka sijaitsevat Utsjoella, Enontekiöllä ja Tervolassa. Aineistoa on kerätty kussakin koulussa vuosina 2007 2008, kun koulu on tullut mukaan hankkeeseen. Vastauksia kertyi näin yhteensä 77 kappaletta, joista 34 on poikien ja 43 tyttöjen vastauksia. Hankkeen tavoitteen vuoksi tutkimuksessa vertaillaan keskenään tyttöjen ja poikien vastauksia. Vaikka aineisto on melko pieni, vastauksia on tarkasteltu myös määrällisesti, sillä ne kuvaavat tilannetta tutkituissa lappilaisissa kouluissa, joiden oppilasmäärät ovat hyvinkin pieniä. Tulokset eivät ole yleistettävissä koskemaan koko Lappia, mutta ne antavat viitteitä lappilaisten koululaisten käsityksistä liittyen koulunkäyntiin ja oppimiseen. Mielipiteitä koulusta Ensimmäiseksi tutkimukseen osallistuneita yläkoululaisia pyydettiin kuvailemaan koulua ja antamaan ohjeita uudelle oppilaalle. Vastaukset sisältävät seuraavanlaisia vastaustyyppejä: Rohkaiseva: ole ihan normaali ei tarvitse stressata (F2P) 1 Käytännöllinen: Ruokala on B rakennuksessa ja syömään pääsee vasta 11.30 (B4P) Plussat ja miinukset: koulussa oleminen on aika tylsää ja rankkaa. [ ] Koulussa mukavinta on kaverit ja on siellä jotkut aineetkin ihan mukavia esim liikunta. (B23T) Piilo-opetussuunnitelma: muista tulla tunnille, tottele opettajia, viittaa, älä ärsytä ketään (C3P) Lannistava: ihan paska paikka ei kannate tulla. Aivan surkea. Löytyy varmasti parempiakin. (A1P) Tyttöjen vastaukset ovat pidempiä ja kuvailevampia kuin pojilla. Ne sisältävät myös enemmän sosiaalisia neuvoja ja puhetta oppimisesta. Poikien vastauksista neljäsosa on lannistavia, kun tytöillä lannistavia vastauksia on vain parilla. Sekä tyttöjen että poikien vastauksissa korostuvat säännöt ja opettajien totteleminen rangaistusten uhalla. Tutkimukseen osallistuneiden mielestä koulussa kivointa ovat kaverit, joiden merkitystä tytöt painottavat vielä poikia enemmän. Kaverit saatetaan mainita tärkeimpänä tai jopa ainoana kivana asiana koulussa: kaverit, kaverit ja kaverit (C7P), Täällä on tutut kaverit. ei ole muuta kivaa 1 Aineistositaatit on yksilöity anonymisoivilla koodeilla: ensimmäinen kirjain merkitsee tiettyä koulua, numero tiettyä oppilasta kyseisessä koulussa ja P tai T oppilaan sukupuolta. 1
(A5P) ja Näkee omia kavereita päivittäin, oppii jotain uutta, saa lisää kavereita (A12T). Tytöt mainitsevat kivoina asioina poikia useammin oppimisen ja kivat tunnit: Oppii hyödyllisiä aineita. Oppii elämään ja pärjäämään tulevaisuudessa (C11T). Tutkimukseen osallistuvista pojista kuusi vastaa, ettei koulussa ole mitään kivaa. Tytöistä tätä mieltä on kaksi. (Ks. taulukko 1.) Sekä tytöt että pojat mainitsevat koulussa epämieluisimmaksi joko osan opettajista tai kaikki opettajat: Opettajat ovat puolueellisia oppilaiden suhteen (C15T) tai jotkut opettajat ovat ärsyttäviä ja ilkeitä (D6T). Oppilaita häiritsevät myös liian tiukat säännöt, valvonta, kiusaaminen ja häiriköinti. Yksittäisistä säännöistä kritisoidaan eniten pakollista ulkoilua välitunneilla. Myös aikaiset aamut ja pitkät päivät rasittavat: Koska pitää nousta aikaisin aamulla. Istua linja-autossa melkein 2 tuntia päivässä, koska asun aika kaukana koulusta. (Ks. taulukko 2.) Taulukko 1: Mainitse 3 4 syytä, miksi koulussa on sinusta kivaa? Taulukkoon on merkitty eniten mainintoja saaneet vastaukset. Kivointa koulussa Pojat % Kaverit 68 86 78 Oppiminen 21 47 35 Kivat aineet/tunnit 12 21 17 Liikunta 18 9 13 Välitunnit 18 9 12 Ei mikään 18 5 10 Taulukko 2: Mainitse myös 3 4 syytä, miksi et pidä koulusta ja mistä et siellä pidä. Epämieluisinta koulussa Pojat % Opettajat (osa tai kaikki) 38 33 35 Liian tiukat säännöt & valvonta 26 23 25 Pitkät päivät 21 26 23 Tylsät tunnit 15 23 19 Aikaiset aamut 12 26 19 Kiusaaminen, häiriköinti 15 16 16 Ruoka 6 26 16 Kokeet 15 12 13 Oppilaiden vastauksissa epämieluisat asiat ärsyttävät, turhauttavat, väsyttävät, raivostuttavat sekä aiheuttavat paineita ja stressiä. Noin kolmasosa kuvailee tunnelmiaan koulupäivän aikana lähes täysin negatiivisiksi: aina sama mielessä, pääsis jo pois (A5P) tai Oon yleensä väsyny/tylsistyny, ko aineet on niin vaikeita, koulupäivät pitkiä ja viikonloput lyhyitä (A11T). Vain vajaa kymmenesosa tutkimukseen osallistuvista kuvailee tunnelmiaan koulupäivän aikana täysin positiivisiksi. Vastausten perusteella tunnelmiin vaikuttavat muun muassa oma vireystila, opettajat, aineet ja muut oppilaat: Koulussa ihan hauskaa, mutta pieni kiusoittelu alkaa tuntua minusta todelliselta kiusaamiselta (B9P). Tutkimuksessa kysyttiin myös, milloin koululaiset ovat kokeneet itsensä tärkeiksi tai huomioiduiksi koulussa. Pojista suurin osa vastaa, että ei joko muista tai koe tulleensa huomioiduksi koulussa. Tytöistä hieman yli puolet kertoo kokeneensa itsensä huomioiduksi ainakin joskus. Kokonaan vaille huomiota kokee kuitenkin jääneensä saman verran sekä tytöistä että pojista, lähes neljäsosa. Koulunkäyntiin oppilaat toivovat muun muassa enemmän vaihtelua, tekemistä, vapaita hetkiä ja liikuntaa: välitunneille jotain tekemistä (kuntosali) (A7P) ja Joskus voisi olla rennompia tunteja, eikä aina samaa puurtamista (B22T). Vaihtelua toivotaan esimerkiksi retkistä, teemapäivistä, juhlista ja peleistä. Kavereiden merkitys näkyy yksinäisyydestään kertovan tytön vastauksessa: Siellä pitäisi olla ystäviä (D8T). 2
Mieluisimmat, epämieluisimmat ja tärkeimmät oppiaineet Mieluisimpia aineita kysyttäessä liikunta ja taitoaineet keräävät selvästi eniten mainintoja: lähes kolme neljäsosaa vastaajista listaa liikunnan mieluisimpien aineiden joukkoon. Tytöillä toiseksi suosituin aine on kotitalous, pojilla käsityöt. Kielet ovat mieluisempia hieman useammalle tytölle kuin pojalle. (Ks. taulukko 3) Epämieluisimpia aineita kysyttäessä puolet pojista mainitsee matematiikan, ja toiseksi eniten mainintoja heiltä saa ruotsi. Tytöiltä eniten mainintoja saa fysiikka ja kemia sekä matematiikka. Äidinkieli on epämieluista useammalle pojalle kuin tytölle. (Ks. taulukko 4.) Taulukko 3: Mainitse kolme mieluisinta ainetta. Mieluisimmat aineet Pojat % Liikunta 76 72 73 Kotitalous 32 44 39 Käsityö 47 26 35 Englanti 18 28 23 Äidinkieli 9 19 14 Ruotsi 6 21 14 Kuvaamataito 6 21 14 Matematiikka 12 14 13 Biologia 6 12 9 Terveystieto 6 12 9 Taulukko 4: Mainitse kaksi vähiten mieluisinta ainetta. Epämieluisimmat aineet Pojat % Matematiikka 50 40 44 Ruotsi 41 23 31 FyKe 15 42 30 Englanti 29 28 29 Äidinkieli 32 9 19 Historia 6 16 12 Uskonto 9 9 9 Maantieto - 14 8 Kyselyyn vastanneet yläkoululaiset pitävät tärkeimpänä matematiikan oppimista. Tytöt painottavat kielien ja kotitalouden tärkeyttä selvästi poikia enemmän. Pojat painottavat puolestaan käsitöitä ja liikuntaa hieman tyttöjä enemmän. (Ks. taulukko 5.) Taulukko 5: Mikä koulussa on mielestäsi tärkeää oppia, esim. mitkä aineet? Tärkeintä oppia Pojat % Matematiikka 62 74 69 Englanti 41 60 52 Äidinkieli 21 42 32 Kielet 15 37 27 Ruotsi 6 33 21 Käsityö 18 7 12 Sosiaaliset taidot 9 14 12 Liikunta 18 5 10 Biologia 9 12 10 Yhteiskuntaoppi 6 14 10 Kotitalous - 19 10 3
Yläkoululaisilta kysyttiin myös, mitä koulussa pitäisi heidän mielestään opettaa enemmän. Poikien maininnat kasautuvat liikuntaan ja tekniseen työhön, kun tyttöjen jakautuvat tasaisemmin eri aineille. Tytöt toivovat eniten musiikkia, liikuntaa, terveystietoa ja kotitaloutta. Uusia aineita kysyttäessä pojat ilmaisevat olevansa tyttöjä tyytyväisempiä koulun ainetarjontaan. Oppilaat listaavat lähinnä kielitoiveita ja muutama mainitsee elämäntaitoihin, sosiaalisuuteen ja psykologiaan liittyviä toiveita, kuten inhimillisyysoppi ja ennakkoluulojen poistotieto (B12T). Kun oppilailta kysyttiin tärkeitä koulussa opittuja asioita, eniten mainintoja saavat sekä tytöiltä että pojilta laskeminen, lukeminen, kirjoittaminen, sosiaaliset taidot ja käyttäytyminen. Koulun ulkopuolella on puolestaan opittu ennen kaikkea sosiaalisuutta ja käytännön taitoja: oppinut elämään perheessä (A16T) tai urheilemaan, kalastamaan, metsästämään, nylkemään elukoita ja olemaan tunturissa (B3P). Oppiminen, koulussa menestyminen ja tulevaisuus Tutkimukseen osallistuneet ovat lähes yhtä mieltä siitä, että hyvä koulumenestys auttaa heitä pääsemään haluamaansa ammattiin ja että he tarvitsevat koulun antamaa tietoa tulevaisuudessa. Puolet kaikista vastaajista määrittelee itsensä oppilaina joko keskiverroiksi tai hyviksi. Pojat kuvailevat itseään hieman useammin keskiverroksi ja tytöt hyväksi oppilaaksi. Vain muutama vastaaja määrittelee itsensä ääripäihin eli joko huonoksi tai erinomaiseksi oppilaaksi. Itseään kuvailevat vilkkaiksi sekä tytöt että pojat, mutta itseään hiljaisiksi kuvailevat vain tytöt. Sama toistuu, kun oppilailta kysytään, millaisina he luulevat opettajien näkevän itsensä. Vastaajista useampi näkee itsensä opettajien silmin kuitenkin huonompana kuin kuvaillessaan itseään oppilaana yleisellä tasolla: noin joka kymmenes luulee opettajien pitävän heitä huonoina. Lähes puolet tutkimukseen osallistuneista pojista haluaa olla koulussa oma itsensä, siis sellaisia kuin ovat. Suunnilleen saman verran tytöistä toivoisi olevansa nykyistä parempia. Muutamat tytöistä esimerkiksi kuvailevat olevansa koulussa hyviä mutta hiljaisia ja toivovat itseltään suurempaa tuntiaktiivisuutta. Kun oppilaita pyydetään kuvailemaan koulun arvostamaa hyvää oppilasta, vastauksissa rakentuu kolme hyvän oppilaan tyyppiä: Yksinäinen nipottaja: hän on opettajien lellipentu, kaikki numerot 10, ei liiku missään muun nuorison kanssa, lukee vain viikonloput koulukirjoja (A5P) Sosiaalinen menestyjä: Kuuntelee ja viittaa tunnilla mutta antaa myös toisten vastata. Osallistuu koulujen järjestämiin tapahtumiin. On kaikille ystävällinen, ei kiroa, ei huuda, ei myöhästele tunneilta, ei istu jälki-istunnoissa. (A12T) Kohtelias yrittäjä: Oppilas joka osaa käyttäytyä ja yrittää taitojen laadusta huolimatta (A3P) Hyvä oppilas voi olla myös kuka tahansa tai ei kukaan: KOULUN PITÄISI ARVOSTAA KAIKKIA OPPILAITAAN. Ja oppilaiden tulisi arvostaa koulua. (B12T) tai Koulu ei arvosta oppilaitaan (C13T). Kuvaillessaan koulun arvostamaa oppilasta tytöt painottavat hyvää käytöstä, koulumenestystä ja ystävällisyyttä. Poikien vastauksissa korostuvat hyvä käytös ja opettajien mielistely. Sekä tytöt että pojat ajattelevat koulussa menestymisen olevan kiinni lähinnä itsestä ja omasta toiminnasta. Tytöt painottavat enemmän lukemista, tunnilla seuraamista ja läksyjen tekemistä, ja pojat mainitsevat hieman useammin motivaation ja opettajien merkityksen. (Ks. taulukko 6.) 4
Taulukko 6: Mistä suorituksesi koulussa, esimerkiksi kokeissa menestyminen, mielestäsi johtuu? Koulusuoritukseen vaikuttavat Pojat % tekijät Lukeminen 35 58 48 Tunnilla seuraaminen 15 30 23 Ahkeruus, keskittyminen 18 19 18 Motivaatio, kiinnostus 18 7 12 Opiskelu 6 14 10 Läksyjen tekeminen 2 16 10 Opettajat 12 5 8 Tutkimuksessa kysyttiin myös koululaisten tulevaisuuden suunnitelmia. Kyselyyn vastanneista pojista noin neljäsosa aikoo lukioon ja neljäsosa ammattikoulutukseen, kun tytöistä yli puolet suunnittelee lukioon tai ammattilukioon menoa. Pojista useampi ilmaisee tulevaisuutensa suhteen epävarmuutta. (Ks. taulukko 7.) Taulukko 7: Millaisia tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on esimerkiksi ammatin tai jatko-opiskelujen suhteen? Tulevaisuuden suunnitelma Pojat % Lukio, ammattilukio 26 58 44 Ammattikoulu, opisto, 26 23 25 oppisopimus Ammatti 15 9 12 Lukio tai ammattikoulu 3-1 Ei osaa sanoa 21 7 13 Muu 6 2 4 Tutkimukseen osallistuneet tytöt puhuvat vastauksissaan poikia useammin muuttamisesta opiskelupaikan perässä isommalle paikkakunnalle. Yksi tytöistä kuvailee tulevaisuuden suunnitelmiaan seuraavasti: varmaan joku lukio, mutta tähän kouluun en haluaisi jäädä. Odotan että pääsen pois täältä (F8T). Yhteenveto Tutkimukseen osallistuneiden yläkoulun poikien joukossa on tyttöjä enemmän sellaisia oppilaita, jotka suhtautuvat koulunkäyntiin joko täysin tai pääosin negatiivisesti. Vaikka valtaosa tytöistä ja pojista näkee koulunkäynnin tulevaisuutensa kannalta tärkeänä, pojilla on useammin negatiivinen kuva hyvästä oppilaasta kuin tytöillä. He uskovat tyttöjä useammin, että koulussa menestyminen edellyttää opettajien mielistelyä. Tytöistä lähes puolet mainitsee oppimisen mukavimpien asioiden joukossa koulussa, kun pojista sen mainitsee noin viidesosa. Tutkimukseen osallistuneissa pojissa on myös enemmän niitä, joiden mielestä koulussa ei ole mitään kivaa. Silti tytöissä on enemmän niitä, jotka haluaisivat olla parempia koulussa tai vaikuttavat tyytymättömiltä itseensä. Tyttöjen ja poikien vastauksissa positiivisuus liittyy sosiaalisiin suhteisiin, valinnan ja liikkumisen vapauteen, toimintaan, huumoriin sekä uuden oppimiseen ja onnistumisen kokemuksiin. Negatiivisuus kumpuaa muun muassa epäoikeudenmukaisuuden kokemuksista, yksinäisyydestä, kiusaamisesta, yksitoikkoisuudesta, turhina pidetyistä säännöistä, epäolennaisuuksiin keskittymisestä ja suoriutumispaineista. Tutkimukseen osallistuneet tytöt tähtäävät poikia useammin lukioon, mikä osaltaan motivoi tavoittelemaan hyviä numeroita ja panostamaan koulunkäyntiin. Tytöt ilmaisevat tulevaisuuden suunnitelmissaan myös poikia useammin halunsa muuttaa opiskelun tai töiden perässä eri paikkakunnalle. 5