Valtioneuvoston kirjelmä Eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi (matkatavaradirektiivin muuttaminen) Perustuslain 96 :n 2 momentin perusteella lähetetään Eduskunnalle Euroopan yhteisöjen komission 22 päivänä helmikuuta 2006 tekemä ehdotus neuvoston direktiiviksi kolmansista maista tulevien matkustajien tuomien tavaroiden vapauttamiseksi arvonlisä- ja valmisteverosta KOM(2006) 76 lopullinen sekä ehdotuksesta laadittu muistio. Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 2006 Toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos Hallitusneuvos Irmeli Virtaranta
2 VALTIOVARAINMINISTERIÖ MUISTIO 4.5.2006 EU/2006/0664 EHDOTUS NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI KOLMANSISTA MAISTA TULEVIEN MATKUSTAJIEN TUOMIEN TAVAROIDEN VAPAUTTAMISEKSI ARVONLISÄ- JA VALMISTEVEROSTA 1. Yleistä ja ehdotuksen tavoitteet Euroopan yhteisöjen komissio on 22 päivänä helmikuuta 2006 antanut ehdotuksen neuvoston direktiiviksi kolmansista maista tulevien matkustajien tuomien tavaroiden vapauttamiseksi arvonlisä- ja valmisteverosta; KOM(2006) 76 lopullinen. Ehdotuksella muutettaisiin 28 päivänä toukokuuta 1969 annettua direktiiviä 69/169/ETY, jolla yhdenmukaistettiin säännökset, joiden nojalla kolmansista maista tulevien matkustajien tuomat tavarat vapautetaan arvonlisäverosta ja valmisteverosta. Vastaavat tulleja koskevat säännökset ovat neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 918/83, annettu 28 päivänä maaliskuuta 1983, yhteisön tullittomuusjärjestelmän luomisesta (tullittomuusasetus), jonka rajoitukset ja määrät olisi muutettava tämän ehdotuksen mukaiseksi. Alun perin direktiivi 69/169/ETY koski yhteisön sisäistä matkailua. Vuoden 1969 jälkeen direktiiviä on muutettu 17 kertaa direktiivin arvojen ja määrien tarkistamiseksi sekä useiden jäsenvaltioiden erityisongelmien ratkaisemiseksi. Vuoden 1993 alusta Euroopan yhteisössä toteutuivat sisämarkkinat ja yhteisön sisäisessä matkailussa ei ole sovellettu mitään rajoituksia. Direktiivissä 69/169/ETY säädetään kolmansista maista tulevien matkustajien verovapaan matkustajatuonnin yleisestä arvorajasta sekä eräitä tuotteita koskevista määrällisistä rajoituksista. Matkustajien henkilökohtaisiin matkatavaroihin sisältyvät tavarat vapautetaan arvonlisä- ja valmisteverosta, jos tavaroiden arvo on enintään 175 euroa. Eräisiin tuotteisiin, kuten tupakkatuotteisiin, alkoholijuomiin, hajuvesiin, kahviin ja teehen, sovelletaan määrällisiä rajoituksia. Alkoholijuomista olueen ei kuitenkaan sovelleta määrällisiä rajoituksia, vaan olut sisältyy yleiseen 175 euron arvorajaan. Direktiivissä säädetään erikseen myös erityistapauksista, kuten alaikäisistä henkilöistä ja rajatyöntekijöistä. Komission ehdotuksen tavoitteena on nykyaikaistaa direktiivin säännökset. Direktiiviehdotuksella mukautettaisiin järjestelmää EU:n laajentumisen vuoksi ja sen vuoksi, että yhteisön rajanaapureihin kuuluvat nykyisin myös muun muassa Venäjä, Ukraina ja Valko-Venäjä. Direktiiviehdotukseen sisältyvät keskeiset muutokset ovat matkustajiin sovellettavan yleisen arvorajan korottaminen sekä oluen tuonnin 16 litran määrärajoituksen käyttöönotto. Ehdo tus tarjoaa komission mukaan jäsenvaltioille lisää joustavuutta ja vähentää rutiiniluontoisista tarkastuksista aiheutuvaa hallinnollista taakkaa. Ehdotuksella pyritään myös yksinkertaistamaan direktiivin säännöksiä ja rakennetta ja saattaa ne vastaamaan nykyisiä lakiteknisiä vaatimuksia. 2. Ehdotuksen pääasiallinen sisältö Komissio ehdottaa, että matkustajatuonnin nykyistä 175 euron arvorajoitusta korotettaisiin 500 euroon lentomatkustajien osalta ja 220 euroon muiden matkustajien osalta. Edellisen ke rran yleisen arvorajan 175 euron määrä vahvistettiin vuonna 1994. Arvorajoituksen korottaminen 220 euroon perustuu rajoituksen reaaliarvon palauttamiseen sille tasolle, mitä se oli vuoden 1994 alussa. Inflaatio oli koko Euroopan Unionin alueella noin 25 prosenttia vuoden 1994 alun ja vuoden 2004 lopun välisenä aikana. Lentomatkustajien osalta rajoitus korotettaisiin 500 euroon, sillä lentomatkustamiseen liittyvät kustannukset ja rajoitukset rajoittavat muutoinkin ostosten tekoa kolmansista maista. Tuontirajoitusten korotukset vaikuttaisivat siihen, että resursseja voitaisiin siirtää rutiiniluonteisista tullitarkastuksista suurimittaisen salakuljetuksen ja petoksen torjumiseen sekä samalla vähentää hallinnollista taakkaa. Lisäksi matkustajat hyötyisivät yleisesti rajoitusten korottamisesta ja tällöin väl-
3 tyttäisiin myös arvoltaan alhaisten tavaroiden tulliselvitysten vaivalta. Ehdotuksessa poistettaisiin hajuvesien, kahvin ja teen osalta määrälliset rajoitukset. Komissio perustelee muutosta sillä, että kyseisten tuotteiden määrälliset rajoitukset eivät enää vastaa valmisteveron alaisten tuotteiden tosiasiallista verotusrakennetta laajentuneessa EU:ssa. Muutos merkitsisi sitä, että hajuvedet, kahvi ja tee sisältyisivät jatkossa rahamääräisen rajoituksen piiriin. Jäsenvaltioilta poistettaisiin myös mahdollisuus olla soveltamatta verovapautta CN-nimikkeistön luokkiin 7108 (kulta muokkaamattomana, puolivalmisteena tai jauheena) ja 7109 (kullalla pleteroitu epäjalo metalli tai hopea, ei enempää valmistettuna kuin puolivalmisteena) kuuluviin tavaroihin. Tätä määräystä ei voida perustella arvonlisäverojärjestelmässä, sillä sijoituskullan verovapaudesta on omat määräyksensä kuudennessa arvonlisäverodirektiivissä (77/388/ETY). Direktiiviehdotuksessa jäsenmaille annettaisiin mahdollisuus soveltaa kahdenlaisia rajoituksia tupakkatuotteiden matkustajatuontiin matkustustavasta riippuen. Ehdotetut enimmäisrajoitukset vastaavat nykysäännösten mukaisia enimmäisrajoituksia, jotka ovat 200 savuketta, 100 pikkusikaria (joiden eni mmäispaino kolme grammaa kappaleelta), 50 sikaria ja 250 grammaa piippu- ja savuketupakkaa. Enimmäisrajoitusten lisäksi komissio ehdottaa yhtenäisten vähimmäisrajoitusten käyttöönottoa. Vähimmäisrajoitukset olisivat 40 savuketta, 20 pikkusikaria, 10 sikaria ja 50 grammaa piippu- ja savuketupakkaa. Jäsenvaltiot voisivat halutessaan soveltaa eri rajoituksia lentomatkustajiin ja muihin matkustajiin niin, että lentomatkustajiin olisi sovellettava enimmäisrajoituksia ja muihin matkustajiin voitaisiin soveltaa vähimmäisrajoituksia. Komissio perustelee tupakkatuotteiden matkustajatuonnin lisärajoittamisen mahdollisuutta yhteisön terveyspolitiikalla ja EU:n ratifioimalla Maailman terveysjärjestön (WHO) tupakan torjuntaa koskevalla puitesopimuksella. WHO:n puitesopimuksessa suositetaan, että sopimuksen osapuolet joko estävät, että kansainvälisessä liikenteessä matkustavat matkustajat voivat ostaa ja/tai tuoda verovapaita tupakkatuotteita, tai että ne rajoittavat tällaista mahdollisuutta. Komissio ehdottaa, että oluelle otettaisiin käyttöön 16 litran suuruinen määrällinen rajoitus ja viinin määrällistä rajoitusta korotettaisiin kahdesta neljään litraan. Oluen tuontia ei ole aikaisemmin rajoitettu määrärajoituksilla. Komissio perustelee alkoholin matkustajatuontia koskevien määrällisten rajoitusten tarvetta sillä, että yhteisön rajanaapureihin kuuluvat nykyisin myös muun muassa Venäjä, Ukraina ja Valko-Venäjä. Näiden maiden hintatasot voivat poiketa merkittävästi jäsenmaiden hintatasoista, minkä takia alkoholijuomien osalta arvoon perustuvat tuontirajoitukset eivät ole tarkoituksenmukaisia. Suomi on saanut poikkeuksen nojalla rajoittaa määrällisesti oluen tuontia vähintään 16 litraan kolmansista maista tulevien matkustajien osalta välttääkseen verotuksellisia, taloudellisia, sosiaalisia, terveydellisiä ja yleiseen järjestykseen liittyviä ongelmia. Komissio toteaa, että nämä ongelmat eivät tule poistumaan vuoden 2007 jälkeen, jolloin nykyinen poikkeus on päättymässä. Direktiivissä nykyisin oleva oluen määrällisen rajoituksen puuttuminen on myös epäsuhdassa muiden alkoholijuomien kiinteiden määrärajoitusten kanssa. Matkatavaradirektiivin ja tullittomuusasetuksen mukaan matkustaja saa nykyisin tuoda kolmansista maista yhden litran väkeviä tai kaksi litraa aperitiiveja tai kuohuviinejä ja lisäksi kaksi litraa mietoja viinejä. Alko holijuomista ainoastaan olueen ei nykyisessä yhteisölainsäädännössä sovelleta määrällistä rajoitusta, vaan oluen tuontia rajoittaa vain yleinen 175 euron arvoraja. Tupakkatuotteiden sekä alkoholijuomista väkevän alkoholin, välituotteiden ja kuohuviinin matkustajatuontia koskevat verovapausmäärät ilmaistaan direktiivissä kunkin tuoteluokan osalta. Direktiiviehdotuksessa mahdollistettaisiin näiden luokkien tuotteiden yhdistäminen niin, että yksittäisistä verovapautusmääristä käytettyjen osuuksien yhteenlaskettu määrä on enintään 100 prosenttia. Direktiiviehdotuksessa tehtäisiin myös inflaatiotarkistus sen veron määrään, jonka alittavilta osin jäsenvaltiot saavat olla kantamatta veroja tavaroiden tuonnissa. Tätä rajaa korotettaisiin viidestä eurosta kymmeneen euroon. Lisäksi ehdotukseen sisältyy säännö k- siä, joilla ei muutettaisi nykyistä direktiiviä,
4 mutta yksinkertaistettaisiin ja selkeytettäisiin sitä. 3. Vaikutukset Suomen kannalta 3.1. Lainsäädännölliset ja hallinnolliset vaikutukset Ehdotus edellyttää toteutuessaan valmisteverotuslain (1469/1994) ja arvonlisäverolain (1501/1993) muuttamista. Lentomatkustajien arvorajan nostaminen 500 euroon vähentäisi jonkin verran tullausten määrää mahdollistaen tullihallinnon resurssien kohdentamisen muihin tehtäviin. Lentomatkustajat saattaisivat kuitenkin ryhtyä tuomaan nykyistä arvokkaampia tavaroita, jolloin tilanne säilyisi ennallaan. 3.2. Taloudelliset vaikutukset Ehdotukseen sisältyvällä yleisen arvorajan korottamisella lentomatkustajien osalta 175 eurosta 500 euroon saattaisi olla vähäisiä vaikutuksia joidenkin tuotteiden kysyntään Suomessa, ja arvorajan korotus vaikuttaisi jossakin määrin myös verotuottoon. On mahdollista, että lentomatkustajat ryhtyisivät tuomaan nykyistä arvokkaampaa tavaraa. Etenkin laatuelektroniikan maahantuonti Aasiasta ja USA:sta on potentiaalinen kasvun alue. Erisuuruisten rajoitusten soveltamisella asetettaisiin lentoliikenne ja toisaalta meri- ja maaliikenne kilpailullisesti eriarvoiseen asemaan. Kolmansista maista tulevien matkustajien tupakkatuotteiden tuontia koskevien määrärajoitusten ehdotetuilla muutoksilla ei ole taloudellisia vaikutuksia. Ehdotetut enimmäisrajoitukset vastaavat Suomen valmistevero-, arvonlisävero- ja tullisäännöksissä nykyisin sovellettavia r ajoituksia. Oluen 16 litran määrärajoituksen sisällyttämisellä direktiiviin ei ole taloudellisia vaikutuksia nykytilanteeseen verrattuna, sillä Suomi on jo saanut poikkeuksen nojalla soveltaa oluen matkustajatuontiin ehdotettua 16 litran suuruista määrärajoitusta. Näin ehdotettu direktiivimuutos vakiinnuttaisi nykytilanteen. Oluen matkustajatuonnin määrällinen rajoittaminen on tärkeää Suomen kannalta, sillä Suomen ja Venäjän välillä vallitsee merkittävä hintatasoero. Mikäli direktiiviehdotukseen sisältyvää oluen matkustajatuonnin määrällistä rajoitusta ei sovellettaisi eikä Suomen saaman poikkeuksen voimassaoloaikaa pidennettäisi, oluen matkustajatuontia rajoittaisi vain yleinen 175 euron arvoraja. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että nykyisellä Venäjän hintatasolla matkustaja vo i- si tuoda Suomeen verotta ja tullitta noin 200 litraa olutta. Näin suurista tuontimahdollisuuksista aiheutuisi kielteisiä vaikutuksia sekä kotimaiselle vähittäismyynnille että verotuloille. Viinin matkustajatuonnin määrällisen rajan korottamisella kahdesta neljään litraan ei ole merkittäviä vaikutuksia, sillä kolmansista maista tuotavan viinin matkustajatuonnin ei odoteta kasvavan verovapausrajan korotuksen takia. Kolmansista maista matkustajatuomisina tuotavan viinin määrä on hyvin pieni. Lähialueilla ei sijaitse merkittäviä kolmansiin maihin lukeutuvia viinintuottajamaita, kun taas EU:n sisämarkkinoilla on useita viinintuottajamaita, joista viiniä voi tuoda rajoituksetta omaan käyttöön. CN-nimikkeistön luokkiin 7108 ja 7109 kuuluvien tuotteiden verovapautuksia koskevalla muutoksella ei ole vaikutuksia Suomen kannalta. 3.3. Sosiaali- ja terveyspoliittiset vaikutukset Ehdotuksen voidaan olettaa olevan sosiaali- ja terveyspoliittisilta vaikutuksiltaan neutraali, sillä ehdotus ei toisi muutosta nykyisiin oluen ja tupakkatuotteiden matkustajatuontisäännöksiin. Ehdotuksella ei arvioida olevan sosiaali- ja terveyspoliittisia vaikutuksia, koska viinin matkustajatuonnin ei arvioida määrällisen rajan korotuksen vuoksi lisääntyvän. Mikäli oluen määrällistä rajoittamista ei jatkettaisi vuoden 2007 jälkeen, voisivat sosiaali- ja terveyspoliittiset seuraukset olla kielteisiä. Vuoden 2004 aikana tapahtuneiden alkoholiveron laskun, sisämarkkinoiden matkustajatuonnin vapautumisen sekä EU:n laajentumisen jälkeen alkoholin kokonaiskulutus on kasvanut 13 prosenttia vuodesta 2003 vuoteen 2005. Kulutuksen kasvu on näkynyt lisääntyneinä häiriöinä yleisessä järjestyksessä, ja sosiaali- ja terveydenhuollossa on myös näkyvissä lisääntyviä haittoja. Nykyisessä ti-
5 lanteessa kaikki alkoholin matkustajatuontia ja siten alkoholin kokonaiskulutusta lähitulevaisuudessa lisäävät muutokset olisivat haitallisia. 4. Asian käsittely Euroopan unionin toimielimissä Ehdotuksen oikeusperustana on EY:n perustamissopimuksen 93 artikla. Ehdotuksen hyväksyminen edellyttää siten kaikkien jäsenvaltioiden yksimielisyyttä. Direktiiviehdotuksen käsittely neuvoston työryhmässä on aloitettu. 5. Valtioneuvoston kanta Valtioneuvosto pitää kolmansista maista tulevien yksityishe nkilöiden matkustajatuomisten verovapauksia koskevan direktiivin uudistamista ja selkeyttämistä kannatettavana. Kahvin, teen ja hajuvesien määrällisten rajoitusten poistaminen ja sisällyttäminen arvonlisäveroa koskevaan yleiseen arvoon perustuvan verovapausrajan piiriin yksinkertaistaa säännöksiä. Lisäksi verovapausmahdollisuuden muuttaminen sijoituskullan osalta on tarkoituksenmukaista, sillä sijoituskulta on muutoinkin vapautettu arvonlisäverosta. Valtioneuvosto katsoo, että mahdollisuus tupakkatuotteiden alennettujen matkustajatuontirajoitusten käyttöönottoon on hyväksyttävää. Valtioneuvoston mielestä yleisen arvorajan inflaatiokorotus 175 eurosta 220 euroon on hyväksyttävää. Valtioneuvosto suhtautuu varauksellisesti erilliseen lentoliikenteen matkustajatuomisia koskevaan arvorajaan. Oluen matkustajatuonnin 16 litran määrällisen rajoituksen käyttöönotto on valtioneuvoston mielestä perusteltua. Suomi on jo poikkeuksen nojalla saanut soveltaa ehdotetun suuruista määrällistä rajoitusta, ja direktiivin toteutuminen tältä osin vakiinnuttaisi nykytilanteen. Suomen saama poikkeus päättyy vuoden 2007 lopussa. Tästä johtuen valtioneuvosto katsoo, että ehdotuksen hyväksyminen on tärkeää.