PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN SIDOSRYHMÄLEHTI Kesä 2011 Räty: Uskottava puolustus vaatii uudistumista Karjalan Lennosto toimii korkeassa valmiustilassa Rakennuspooli koordinoi huoltovarmuutta Keskusyksikkö vihittiin käyttöön Haminassa
Pääkirjoitus Hyvä lukija! Rakennuslaitoksen keskusyksikön toiminta Haminassa alkoi toden teolla toukokuun alussa. Uudet toimitilat vihittiin käyttöön 6. huhtikuuta pidetyssä tilaisuudessa, johon osallistui pari sataa Rakennuslaitoksen sidosryhmien ja henkilöstön edustajaa. Keskusyksikön muutto Helsingistä Haminaan toteutettiin erittäin lyhyen, noin kahden ja puolen vuoden siirtymäajan puitteissa. Tavoitteena oli varmistaa, että toiminta voi jatkua tehokkaasti ja häiriöttömästi ja että henkilöstöön kohdistuvat kielteiset vaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Keskusyksikön kokonaisvahvuus on 55 henkilöä, ja Kymen alueelta on jo rekrytoitu 21 uutta työntekijää. Parhaillaan käynnissä oleva puolustusjärjestelmäuudistus koskee laaja-alaisesti kaikkia puolustushallinnon rakenteita. Mittavien kustannussäästöjen aikaansaaminen edellyttää supistuksia sekä henkilöstömenoissa että infrastruktuurin kustannuksissa. Tämä tarkoittaa sitä, että myös kiinteistö- ja ympäristöalalla on varauduttava sopeutumaan poliittisessa prosessissa aikanaan syntyviin varuskuntien lakkautuspäätöksiin. Puolustusvoimien valmiusyhtymistä Karjalan Lennosto on jo rauhan aikana korkeassa valmiudessa. Lennoston väestä suuri osa työskentelee tukikohdan kalliosuojissa, joiden voidaan katsoa olevan kiinteä osa asejärjestelmää. Rakennuslaitoksella on pitkä historia 1970-luvulla rakennettujen luolien ylläpitäjänä. Julkisen sektorin rakennemuutos sekä teollisuuden ja kaupan verkottuminen kansainvälisesti ovat lisänneet tarvetta tehostaa varautumista erilaisten yhteiskunnallisten häiriötilanteiden varalta. Rakentamisen ja rakennusteollisuuden osalta yhteistoimintaelimenä rakennusalan yritysten ja viranomaisten välillä toimii Rakennuspooli. Tänä vuonna 90 vuotta täyttävä Sotilaskotiliitto on vahvasti mukana varuskuntien arjessa. Säkylän sotilaskodin peruskorjaus on esimerkki Rakennuslaitoksen ja paikallisen sotilaskotiyhdistyksen onnistuneesta yhteistyöstä. Vastaavia peruskorjaushankkeita on viime vuosina toteutettu monissa muissakin varuskunnissa. Tässä Muuriankkurissa kolumnistimme pohtii Itämeren kasvavaa merkitystä tärkeänä energian kuljetusväylänä, ja merialueisiin liittyy myös artikkeli puolustusvoimien ampuma- ja harjoitusaluetoiminnan vaikutusten selvittämisestä. Hyviä lukuhetkiä Muuriankkurin 10. vuosikerran parissa ja aurinkoista kesää! Pekka Salojärvi Rakennuslaitoksen johtaja Muuriankkuria on alun perin käytetty linnojen ja linnoitusten perustusten kivimuurien yhteenliittämiseen. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tunnuksessa ja tämän lehden nimessä muuriankkuri kuvaa laitoksen roolia puolustushallinnon kiinteistötoimen hankinta- ja asiantuntijaorganisaationa, joka muuriankkurin tavoin liittää markkinoiden parhaat palvelut maanpuolustukseen myös rauhan aikana. 2
TEKSTI: KIRSTI HELIN KUVAT: OSCAR LINDELL Keskusyksikön uudet toimitilat vihittiin käyttöön Haminassa Puolustushallinnon rakennuslaitoksen keskusyksikön uudet toimitilat Haminan varuskuntaalueella vihittiin käyttöön 6. huhtikuuta. Tilaisuuteen osallistui pari sataa Rakennuslaitoksen sidosryhmien ja henkilöstön edustajaa. Vanhasta, jo rapistumaan päässeestä punatiilikasarmista, Rakennus 56:sta on peruskorjauksella saatu modernit tilat keskusyksikön käyttöön. Muuttourakka Helsingin Unioninkadulta Haminan varuskunta-alueelle saatiin päätökseen toukokuun alussa. Haminassa työskentelee nyt 55 henkilöä: arkkitehtejä, insinöörejä sekä talous- ja henkilöstöhallinnon ammattilaisia. Organisaatio koostuu kolmesta yksiköstä: rakennuttamis-, ylläpito- ja hallintoyksikkö. Sotilaspastori Suvi Kouri siunasi uuden toimitalon. Rakennuslaitoksen johtokunnan puheenjohtaja Jouko Tuunainen, Haminan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kalervo Tulokas ja ministeri Jyri Häkämies. Juhlayleisöä saapumassa keskusyksikön uusin tiloihin. 22
Vihkiäispuheen pitänyt puolustusministeri Jyri Häkämies totesi sijoituspaikkakunnan valinnassa olleen keskeistä, että alueella on jo entuudestaan puolustusvoimien toimintaa. Tärkeää on myös se, että alueellistettavat yksiköt ja toiminnot sopivat yhteen paikkakunnan osaamispääoman, elinkeinoperustan ja työvoiman tarjonnan kanssa. Rakennuslaitosta voi hyvällä syyllä kutsua syvällisen erityisasiantuntemuksen organisaatioksi, joten sen siirrolla on myönteinen vaikutus Haminan imagoon. Samalla tehtiin kulttuuriteko saneeraamalla Rakennus 56 kuntoon, Häkämies sanoi. Rakennuslaitoksen johtaja Pekka Salojärvi kertoi juhlapuheessaan, että peruskorjattu Rakennus 56 vastaa täydellisesti Keskusyksikön toimitiloilleen asettamia teknisiä ja toiminnallisia erityisvaatimuksia. Jatkossa keskusyksikkö pyrkii verkottumaan Kymen ja Kaakkois- Suomen alueiden toimijoiden kanssa. Yksi mielenkiintoinen yhteistyön kohde olisi energiankäytön tehostamiseen tähtäävä hanke yhdessä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa. Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Kotkan ammattikorkeakoulu voivat toimia myös rekrytointikanavina uusia osaajia palkattaessa, Salojärvi sanoi. Haminan Varuskuntakerholla pidettyjen juhlapuheiden ja lounaan jälkeen siirryttiin Rakennus 56:n edustalle, jossa tapahtui virallinen vihkiäisnauhan leikkaaminen. Sotilaspastori Suvi Kouri siunasi uuden toimitalon. Keskusyksikön tupatarkastus osoitti, että vanha miehistökasarmi oli muuttu- nut todella hienoiksi ja ajanmukaisiksi toimistotiloiksi. Kaksikerroksisessa rakennuksessa on sekä erillisiä huoneita että avotilaa. Suunnittelussa ja rakentamisessa on kiinnitetty erityisesti huomiota talotekniikkaan ja tietoturvallisuuteen. Paksut seinät, holvikaaret, ristikkoikkunat ja pastellivärit tuovat vanhanajan tunnelmaa ja kontrastia modernille kalustukselle. 23
Pekka Salojärvi muistutti puheessaan, että Puolustushallinnon rakennuslaitoksen perustamisesta on tänä keväänä kulunut 17 vuotta. Rakennus 56: 1800-luvun miehistökasarmista moderni toimitalo Rakennus 56 kuuluu siihen rakennuskantaan, jota Venäjä ryhtyi rakentamaan vuonna 1807. Hamina oli tuolloin osa ns. Vanhaa Suomea, joka kuului Venäjälle. Tilsitin rauhansopimuksessa 1807 Ranskan ja Venäjän keisarit olivat sopineet keskenään, että Venäjä ryhtyisi painostamaan Ruotsia osallistumaan Englannin kauppasaartoon eli mannermaansulkemukseen. Venäjä varautui sotatoimiin Ruotsia vastaan muun muassa rakentamalla uusia kasarmeja Haminaan sekä tilapäispattereita vielä keskeneräiseen Kyminlinnan linnoitukseen. Tyyppipiirustusten mukaan rakennettu Rakennus 56 valmistui Haminaan vuonna 1809. Samoilla piirustuksilla oli jo vuonna 1807 rakennettu kasarmi, josta myöhemmin tuli Kadettikoulun päärakennus, ja vuonna 1808 nykyisen sotilaskodin paikalla sijainnut rakennus, jossa sittemmin toimi koulun hallinto. Myös Kyminlinnaan tehtiin yksi kasarmi samojen piirustusten mukaan. Rakennus oli alun perin kaksikerroksinen iso miehistökasarmi, jossa oli neljä isoa tupaa kummassakin kerroksessa. Rakennus on ns. ydinmuurirakennus, eli pituussuunnassa sen keskellä on 24
Juhlalounas nautittiin Haminan Varuskuntakerholla. Valokuvataiteilija Jari Arffmanin mustavalkokuvat sisustavat keskusyksikön aula- ja neuvottelutilaa. Puolustusministeriön henkilöstöjohtaja Jari Kajavirta ja Rakennuslaitoksen hallintojohtaja Ritva Peura ovat tyytyväisiä keskusyksikön alueellistamisprosessin hyvään lopputulokseen. Ministeri Jyri Häkämies ja ylijohtaja Teemu Penttilä puolustusministeriöstä tutustuivat uusiin tiloihin yhdessä Pekka Salojärven kanssa. Rakennuslaitoksen muutto Haminaan kiinnosti lehdistötilaisuuteen osallistuneita toimittajia. Juhlien järjestelytoimikuntaa: Tarja Tarjasalo, Ritva Peura, Pekka Salojärvi, Tuula Koskinen ja Kirsti Helin. holvikaariaukoin jaettu ydinmuuri. Porraskäytävä kulki keskellä rakennusta poikittain läpi talon. Kunkin tuvan keskellä oli kattoa tukeva pilaririvistö. Tuvat olivat ns. sadan miehen tupia, jollaisia oli totuttu käyttämään suurvaltojen armeijoissa. Makuualustana oli yhtenäinen laveririvi, jossa jokaiselle miehelle oli varattu makuutilaksi noin 0,8 x 1,8 m suuruinen ala sekä pääpuolesta tila varusteille. Perusperiaatteiltaan rakennus pysyi samanlaisena koko Venäjän vallan ajan. Vuonna 1864 alkuperäinen satulakatto muutettiin metriä matalammaksi aumakatoksi, ja 1800-luvun lopulla ikkunapinta-alaa lisättiin tekemällä vanhan aukon viereen toinen samanlainen. Myös uunien paikkoja muutettiin aika ajoin. Suomen itsenäistyttyä rakennus toimi edelleen miehistökasarmina, eikä siinä tapahtunut suuriakaan muutoksia runko ja aukotukset säilyivät samanlaisina, samoin lämmitys. Tarpeen mukaan tupia jaettiin pienemmiksi, mutta hyvin pitkään ne säilyivät useamman kymmenen miehen tupina. Tosin yhtenäiset laverit olivat jo venäläisaikana vaihtuneet yksittäisvuoteiksi, jolloin myös majoituskapasiteetti oli vähentynyt merkittävästi. Rakennuksen ahtautta ja kylmyyttä valitettiin 1930-luvulla, eikä tilanteeseen saatu vielä sotien jälkeenkään parannusta. Isompi muutos tuli vasta vuosien 1949 50 korjauksissa, jolloin rakennus peruskorjattiin Kymen Jääkäripataljoonan tarpeisiin. Tällöin huonejako muutettiin kokonaisuudessaan ja samalla uusittiin lämmitys ja muu talotekniikka. Kymen Jääkäripataljoona käytti rakennusta majoituskasarmina aina 1970-luvulle asti, jonka jälkeen se toimi lähinnä varastotilana. Vuosina 2009 2011 Rakennus 56 peruskorjattiin Helsingistä Haminaan siirtyvää puolustushallinnon rakennuslaitoksen keskusyksikköä varten. Vanha kasarmirakennus koki täydellisen muutoksen ja siinä on nyt nykyaikaiset toimitilat, joissa työtiloina on sekä erillisiä huoneita että avotilaa. Rakennuksen pinta-ala on 1 825 m 2 ja tilavuus 6 800 m 3. Rakennuksen peruskorjaus tuli maksamaan noin 4,5 miljoonaa euroa. 25