JÄRJESTÖALAN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Toiminta käynnistyi järjestösektorilla! Toukokuu 2010 Tämä on ensimmäinen Järjestöalan Extra, edunvalvonnallinen tiedote kaikille järjestöissä, yhdistyksissä ja säätiöissä työskenteleville akavalaisille. Järjestösektori on yksi Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n uusimmista toiminta-alueista. Toimintaa ryhdyttiin käynnistelemään viime vuonna, ja tämän vuoden alusta lähtien järjestösektori on ollut osa YTN:n virallista toimintaa. Aloite järjestäytyneen toiminnan käynnistämiseksi on tullut kentältä. Akavalaisen jäsenistön lisääntyneet yhteydenotot saivat liitot huomaamaan, että tarvetta kollektiiviselle edunvalvontatyölle on. Järjestösektorilla työskentelevien suurimmat kipukohdat työelämässä ovat hyvin tyypillisiä myös monille muilla aloilla työskenteleville korkeasti koulutetuille: työpäivät venyvät pitkiksi ja ylitöitä sekä työhön liittyvää matkustamista tehdään omalla ajalla, ilman korvausta. Kollektiivisen edunvalvonnan edistäminen järjestösektorilla tulee olemaan mielenkiintoista, mutta myös haastavaa. Jo pelkän pelikentän hahmottaminen on haasteellista sen laajuuden ja hajanaisuuden vuoksi. Suomessa on kaikkiaan noin 125 000 rekisteröityä yhdistystä, joiden lisäksi säätiörekisteristä löytyy noin 2 800 säätiötä. YTN-jäsenliittojen jäsenet työskentelevät yli 1 800 eri järjestössä, jotka ovat hyvin erityyppisiä. Oman haasteensa tuo se, että järjestösektorilla ylempiä toimihenkilöitä ei ole eritelty omaksi henkilöstöryhmäkseen, vaan kaikki ovat toimihenkilöitä. Vaativia asiantuntijatehtäviä tekevien ryhmä on kuitenkin selkeästi nähtävissä ja perusteltavissa. Akavalaiset työskentelevätkin usein johto-, hallinto-, talous-, suunnittelu-, projektija erityisasiantuntijatehtävissä. Lisäksi alalla on useista järjestöryhmistä johtuen myös useita eri työehtosopimuksia sekä talokohtaisia työehtosopimuksia. Tämä ja edellä mainitut seikat mukaan luettuna on helpompi ymmärtää edessä olevan työn haasteellisuus. Se ei ole kuitenkaan meitä säikäyttänyt päinvastoin. Haastavat työtehtäväthän ovat usein akavalaisen työelämän suola. Riikka Sipilä vastuullinen asiamies Sisällys 2 4 6 8 Mikä lomaraha? Paikallinen sopiminen järjestöalalla Työaikalaki suojaa lähes kaikkia jäseniä 7 Mm. ylitöiden korvaamisessa paljon puutteita Yksityisten palvelualojen palkankorotukset
Kuva: Futureimagebank Mikä lomaraha? Lomaraha ei perustu lakiin vaan sopimuksiin. Joskus perusteena on pelkkä vakiintunut käytäntö. Kesälomakauden lähestyessä ajankohtaistuvat myös kysymykset lomarahasta ja lomaltapaluurahasta. Tästä syystä on hyvä käydä läpi muutamia kyseisiin etuuksiin liittyviä peruspelisääntöjä. On syytä huomata, että voimassa oleva vuosilomalaki (162/2005) ei tunne lomarahaa/lomaltapaluurahaa. Lomaraha on työehtosopimuksiin perustuva erityinen lisä, jota maksetaan lakisääteisen lomapalkan ja tietyissä tilanteissa myös lomakorvauksen lisäksi. Lomaltapaluuraha on lomarahan kaltainen lisä, joka myös perustuu työehtosopimuksiin. Sen maksaminen edellyttää, toisin kuin lomarahan maksaminen, pääsääntöisesti työntekijän paluuta töihin loman jälkeen. Työehtosopimuksia on lukuisa määrä ja ne poikkeavat sisällöltään huomattavasti toisistaan. Tämän vuoksi lomarahaa ja lomaltapaluurahaa koskevia sääntöjä voidaan tässä käsitellä vain yleispiirteisesti. Syytä on myös muistaa, että toisinaan lomarahalla tai lomaltapaluurahalla on väärä nimi. Säännös on voitu otsikoida lomarahaksi, vaikka sen ehdot sisältävät työhönpaluuvaatimuksen tai päinvastoin. Tämän vuoksi lomarahaa tai lomaltapaluurahaa koskevat yksityiskohdat on aina syytä tarkistaa työsuhteeseen sovellettavasta työehtosopimuksesta. Myös työehtosopimuksettomilla aloilla lomaraha/ lomaltapaluurahajärjestelmä on varsin yleisesti käytössä. Etuus voi tällöin perustua joko työntekijän työsopimukseen tai työnantajan noudattamaan käytäntöön. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, lomaraha tulisi kirjata henkilökohtaisiin työsopimuksiin. Työsopimuksessa oleva selkeä kirjaus on työntekijän kannalta aina parempi vaihtoehto, koska työsuhteen molemmat osapuolet ovat sidottuja työsopimuksen määräyksiin. Tällöin lomarahaa ei voi yksipuolisesti poistaa ilman työsopimuslain mukaista työsopimuksen irtisanomisperustetta ja irtisanomisajan noudattamista. 2
Toki myös työnantajan noudattama käytäntö voi ajan kuluessa muotoutua sopimuksen veroiseksi, mutta tällöin ollaan aina työntekijän kannalta hieman epävarmassa tilanteessa. Puolet lomapalkasta Lomarahan tai lomaltapaluurahan suuruus on yleensä 50 % rahana maksetusta lomapalkasta. Lomaltapaluurahaa ei siis yleensä makseta, ellei työntekijä palaa takaisin työhön vuosiloman jälkeen. Lomarahan osalta ei tällaista työhönpaluuvaatimusta ole, vaan lomaraha maksetaan pääsääntöisesti aina, jos vuosilomaa pidetään työsuhteen aikana. Lomarahaa voi siis saada, jos vuosilomaa pidetään työsuhteen lopussa palaamatta lomalta takaisin työhön. Tietyissä kohtuullisen harvinaisissa tilanteissa lomarahaa tai lomaltapaluurahaa maksetaan myös lomakorvauksen yhteydessä. Lomarahaa tai lomaltapaluurahaa ei kuitenkaan yleensä makseta lomakorvaukseen, jos työsuhde on päättynyt työntekijästä johtuvasta syystä. Petri Toiviainen lakimies Tervetuloa järjestösektorin iltaan! Järjestösektorilla työskentelevien jäsenten ilta järjestetään 9.6.2010 ravintola Seurahuoneella, Kaivokatu 12, klo 17-20. Tilaisuudessa käymme läpi YTN:n ja järjestösektorin ajankohtaisia asioita esimerkiksi työehtosopimustoiminnasta. Lisäksi kuulemme järjestösektorilla työskentelevien kohtaamista tyypillisistä haasteista, kuten työajan käytöstä ja vapaa-aikana matkustamisesta sekä siitä, miten niihin voisi vaikuttaa. Tilaisuuteen mahtuu 50 ensimmäistä ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautumiset Anita Leinikalle 2.6. mennessä osoitteeseen anita.leinikka@ytn.fi Tilaisuudessa on viini- ja iltapalatarjoilu, joten ilmoitathan erityisruokavalioista. Lämpimästi tervetuloa! 3 Kuva: Futureimagebank
Kuva: Futureimagebank Paikallinen sopiminen järjestöalalla Paikallinen sopiminen voi onnistua, jos se perustuu vapaaehtoisuuteen. Esimerkiksi palkkausta, työaikaa ja vuosilomaa koskevista ehdoista voidaan sopia paikallisesti. Paikallisella sopimisella tarkoitetaan työpaikkatasolla tapahtuvaa sopimista työsuhteen ehdoista tai niiden muuttamisesta. Mitä paikallinen sopiminen merkitsee järjestöalan työpaikoilla? Varsin monet järjestösektorin työntekijät työskentelevät järjestöissä, joissa ei sovelleta mitään työehtosopimusta. Tämä voi johtua joko siitä, että järjestön toimialalla ei ole lainkaan työehtosopimusta tai sitten toimialan työehtosopimus on ainoastaan ns. normaalisitova eli se sitoo ainoastaan työnantajajärjestöön järjestäytyneitä työnantajia. Mikäli työehtosopimusta ei ole lainkaan tai jos työnantaja on normaalisitovalla toimialalla järjestäy- tymätön, perustuvat työsuhteen ehdot työlainsäädäntöön (ennen kaikkea työsopimuslaki, työaikalaki ja vuosilomalaki) sekä työsopimuksen ehtoihin. Paikallinen työpaikkakohtainen sopiminen ja edellä mainituista laeista poikkeaminen on tällöin mahdollista lakien nimenomaisesti sallimissa rajoissa. Lain minimiä paremmista ehdoista voidaan sen sijaan aina sopia. Tällöin paikallinen sopiminen on ennen kaikkea yksilökohtaista sopimista työnantajan ja työntekijän välillä. Kukaan muu kuin työntekijä itse ei voi sopia työsopimuksensa ehtojen muuttamisesta. 4
Entä jos sovelletaan työehtosopimusta? Mikäli järjestön toimialalla on työehtosopimus (esimerkiksi sosiaalialan järjestöjen työehtosopimus), perustuu työpaikkakohtainen paikallinen sopiminen työehtosopimuksen valtuutusmääräyksiin. Tällöin mahdollisuus paikalliseen sopimiseen riippuu merkittävässä määrin siitä, sovelletaanko työehtosopimusta työpaikalla normaalisitovuuden vai yleissitovuuden perusteella. Järjestäytyneet työnantajat (joita työehtosopimus siis sitoo normaalisitovuuden perusteella) voivat tehdä työntekijöiden kanssa TES-valtuutussäännösten perusteella heikennyksiä TES-määräyksiin. Esimerkiksi sopimus työehtosopimukseen perustuvan lomarahan poistamisesta vaikeutuneessa taloudellisessa tilanteessa voi olla tällainen sopimusheikennys. Yleissitova työehtosopimus koskee kaikkia alan työnantajia näiden järjestäytymisestä riippumatta. Järjestäytymätön työnantaja ei voi lähtökohtaisesti sopia yleissitovan työehtosopimuksen määräyksistä poiketen, vaikka tällainen valtuutussäännös olisi työehtosopimuksessa järjestäytyneitä työnantajia varten olemassa. Tällä tarkoitetaan nimenomaan TES-ehtoja heikentävää sopimista. TES-ehtoja paremmista työsuhteen ehdoista voidaan sen sijaan aina sopia myös järjestäytymättömillä työpaikoilla. Työaika-asioista voivat myös järjestäytymättömät työnantajat sopia työehtosopimusmääräyksistä poiketen, mikäli työehtosopimuksessa on annettu tähän valtuutus. Mitä paikallisesti sovitaan? Paikallinen sopiminen koskee yleensä palkkausta, työaikaa ja vuosilomaa koskevia ehtoja. Esimerkiksi työaikalaki sallii sopimisen liukuvasta työajasta sekä vuorokautisen työajan pidentämisestä enintään yhdellä tunnilla enintään neljän viikon tasoittumisjaksossa. Kuten edellä todettiin, on lain ja mahdollisten työehtosopimusten määräyksiä paremmista ehdoista aina mahdollista sopia. Työehtosopimukseen perustuva paikallinen sopiminen voi tapahtua työnantajan ja työntekijän välillä tai sitten työnantajan ja työntekijöitä edustavan luottamusmiehen välillä. Onnistunut paikallinen sopiminen perustuu aina vapaaehtoisiin, asiallisen tietojenvaihdon ja neuvottelumenettelyn jälkeen syntyneisiin sopimuksiin. Aloitteentekijänä voi olla työnantaja tai työntekijät ja vapaaehtoisuuteen kuuluu myös se, ettei sopimukseen aina päästä. Mikäli työpaikallasi nousee esiin kysymyksiä työsuhteen ehtojen muuttamisesta paikallisella sopimuksella, kannattaa asian tiimoilta olla yhteydessä järjestösektorin asiamiehiin tai lakitukeen. Petri Toiviainen lakimies 5
Työaikalaki suojaa lähes kaikkia jäseniä Pelkästään se, että henkilö tekee itsenäistä asiantuntijatyötä, ei sulje häntä työaikalain ulkopuolelle. Ylintä johtoa työaikalaki ei yleensä koske. Työaikaa säätelee työaikalaki. Laissa määrätään muun muassa työajasta ja ylityökorvauksista. Säännöllinen työaika on lain mukaan enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Yleisen käytännön mukainen tavallisin työaika on kuitenkin 7,5 tuntia vuorokaudessa ja 37,5 tuntia viikossa. Työaikaa on kaikki työpaikalla tehty työ sekä työ, jonka työnantaja määrää suorittamaan työpaikan ulkopuolella. Esimerkiksi koulutus, joka järjestetään työaikana työn lomassa tai on työnantajan määräämää ja välttämätöntä työstä suoriutumiselle, kuuluu selkeästi työaikaan. Matka-aikaa ei sen sijaan lueta työaikalain mukaan työaikaan, ellei tätä samalla pidetä työsuorituksena. Matka-ajasta ja sen korvaamisesta sovitaan työehtosopimuksissa tai työpaikkakohtaisissa sopimuksissa. Kuitenkin työhön kiinteänä ja olennaisena osana liittyvät, työpäivän aikana tapahtuvat, lyhyehköt siirtymiset työn suorittamispaikasta toiseen luetaan pääsääntöisesti työajaksi. henkilöllä kuitenkin olla tosiasiallista itsenäistä johtamiseen rinnastettavaa päätösvaltaa ja hänen työehtojensa, muun muassa palkkauksen, tulee olla selvästi alaisten työsuhteen ehtoja parempia. Tämä edellyttää yleensä myös sitä, että kysymyksessä on suurempi organisaatio. Pelkästään se, että henkilö on itsenäistä asiantuntija- tai esimiestyötä tekevä henkilö, ei sulje häntä työaikalain ulkopuolelle. Lopullinen lain soveltamisen piiriin kuuluminen ratkaistaan aina tapauskohtaisesti kokonaisharkinnan perusteella ottamalla huomioon tehtävien ja aseman luonne. Ratkaisevia ovat muun muassa henkilön valtuudet osallistua yrityksen (yhdistyksen) tosiasialliseen johtamiseen. Työntekijän muodollinen asema organisaatiossa, esimerkiksi titteli, ei ole sellaisenaan ratkaiseva seikka työaikalain soveltuvuutta pohdittaessa. Sopimus, jolla vähennetään työntekijälle työaikalain mukaan tulevia etuja, on mitätön. Titteli ei ratkaise Käytännössä työaikalain ulkopuolelle jää ainoastaan ylin johto, joten lähes kaikki YTN-liittojen jäsenet kuuluvat työaikalain piiriin. Myös järjestöissä yleensä vain ylin johto, esimerkiksi suuremman organisaation toiminnanjohtaja, on työaikalain ulkopuolella. Tommi Rainerma asiamies Suoraan ylimmän johdon alapuolella johtotehtävissä työskentelevät henkilöt, kuten esimerkiksi henkilöstöjohtaja tai jonkin yksikön johtaja, voivat myös olla työaikalain ulkopuolella. Jotta näin olisi, tulee 6
Ylitöiden ja vapaa-ajalla matkustamisen korvaamisessa paljon puutteita Uusimman YTN-datan mukaan järjestösektorilla työskentelevät akavalaiset tekevät työtä keskimäärin 40,8 tuntia viikossa. Lakisääteiseen 40 tunnin viikkotyöaikaan verrattuna ylitystä ei ole paljon, mutta vakiintuneeseen 37,5 tunnin viikkotyöaikaan suhteutettuna ylityötä kertyy joka viikko yli kolme tuntia. Ylitöiden korvauskäytännöissä on paljon vaihtelua. Tietoaineistosta käy ilmi, että vain 16 % saa työaikalain mukaisen ylityökorvauksen joko rahana tai vapaana. 24 % ilmoittaa, että ylitöitä ei korvata tai ne sisältyvät peruspalkkaan. Lopuille ylityöt korvataan erilaisten käytäntöjen mukaan, esimerkiksi tunti tunnista rahana tai vapaana. Myös matka-ajan korvaamisessa on suurta vaihtelua. Jopa 45 % vastaajista ei saa vapaa-ajalla tapahtuneesta matkustamisesta minkäänlaista korvausta tai se sisältyy peruspalkkaan, lopuille matkustaminen korvataan vaihtelevien käytäntöjen mukaan. Matkustavien osuus järjestöalalla on erittäin korkea, sillä 89 % ilmoittaa matkustavansa työn puitteissa. Matkapäiviä kertyy vuodessa keskiarvon mukaan 18 päivää kotimaassa ja 9 päivää ulkomailla. Järjestösektorin vastaukset eivät juuri poikkea koko YTN-kentän vastauksista. Ylitöiden ja vapaa-ajalla matkustamisen korvaamattomuus tai puutteellinen korvaaminen on akavalaisille hyvin tyypillinen työelämän ongelma. Vaikka ylitöiden korvaaminen on lakisääteistä, työaikalakia rikotaan räikeästi. Lain valvontaan ja sanktiointiin tulisikin saada enemmän resursseja ja välineitä. Vapaa-ajalla matkustamisen korvaamiseen tulisi taas saada enemmän sitovuutta työehtosopimusten ja paikallisten sopimusten kautta. Riikka Mykkänen asiamies YTN kokoaa vuosittain jäsenliittojensa tutkimuksista yksityisen sektorin ylempiä toimihenkilöitä koskevan tietoaineiston, YTN-datan. Uusin aineisto perustuu vuoden 2009 tietoihin. Järjestösektori on mukana datassa ensimmäistä kertaa. Tietoaineistosta löytyy tietoa työelämän perusasioista, kuten työajoista ja palkkauksesta. 7
Yksityisen terveyspalvelualan palkankorotukset 2010 Yksityisen terveyspalvelualan työehtosopimuksen piiriin kuuluvien henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 1.4.2010 lähtien 0,6 prosenttia. Lisäksi huhtikuun palkanmaksun yhteydessä maksetaan 3 prosentin kertaerä yrityksen jokaiselle sellaiselle työntekijälle, jonka työsuhde on voimassa 1.4.2010. 1.9.2010 toteutetaan 0,8 prosentin paikallinen erä, joka käytetään palkkausjärjestelmän rakenteiden tarkistamiseen. Mikäli erän käyttötakoituksesta ei synny sopua, erä käytetään henkilökohtaisten ja taulukkopalkkojen korotukseen. Vuoden 2011 palkankorotukset sovitaan 31.1.2011 mennessä. Yksityisen terveyspalvelualan työehtosopimus on voimassa 1.2.2010 31.12.2011. Yksityisen sosiaalipalvelualan palkankorotukset 2010 Yksityisen sosiaalipalvelualan työntekijöiden kuukausi- ja taulukkopalkkoja korotetaan 1.4.2010 alkaen 0,6 prosenttia. 1.10.2010 työntekijöiden kuukausi- ja taulukkopalkkoja korotetaan palkkaryhmästä riippuen seuraavasti: palkkaryhmissä G10 G13 0 % palkkaryhmissä G14 - G16 0,5 % palkkaryhmissä G17 G19 0,8 % palkkaryhmissä G20 G27 0,9 % palkkaryhmissä G28 G30 0,8 % Vuoden 2011 palkankorotukset sovitaan 31.3.2011 mennessä. Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus on voimassa 1.3.2010 31.1.2012. YTN järjestöalan asiamiehet Jos sinulla on kysyttävää järjestösektoriin tai YTN-edunvalvontaan liittyen tai haluat lisää tietoa toiminnastamme, ole yhteydessä! Sähköpostit ovat muotoa: etunimi.sukunimi@ytn.fi vastuullinen asiamies, neuvottelija Riikka Sipilä, Akavan Erityisalat, p. 0201 235 336 asiamies, neuvottelija Nuutti Pursiainen, Suomen Valtiotieteilijöiden Liitto SVAL, p. (09) 6850 8040 asiamies Riikka Mykkänen, Suomen Ekonomiliitto SEFE, p. 0201 299 286 asiamies Minna Ahola, Akavan Erityisalat, p. 0201 235 342 asiamies Tommi Rainerma, Suomen Lakimiesliitto, p. (09) 8561 0335 lakimies, neuvottelija Petri Toiviainen, Suomen Valtiotieteilijöiden Liitto SVAL, p. (09) 6850 8011 tiedottaja Anna Joutsenniemi, Akavan Erityisalat, p. 0201 235 349 sihteeri Anita Leinikka, Akavan Erityisalat, p. 0201 235 347 Tämä on YTN:n järjestöalan jäsentiedote Tiedote on lähetetty kaikille akavalaisten liittojen jäsenille, jotka liittonsa jäsenrekisterin mukaan toimivat järjestöissä, yhdistyksissä ja säätiöissä. Mikäli et työskentele edellä mainitulla alalla, pyydämme Sinua ottamaan yhteyttä oman liittosi jäsenrekisteriin työpaikkatietojesi päivittämiseksi. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry on Akavan yksityisen sektorin neuvottelujärjestö, jonka jäseniä ovat yksityissektorilla toimivat akavalaiset liitot. YTN vastaa jäsenliittojensa neuvottelu- ja sopimustoiminnasta teollisuudessa ja palvelualoilla. Toimitus: Akavan Erityisalat Vastaava toimittaja: Riikka Sipilä Taitto: Mirkka Heininen Osoitteenmuutokset: Jäsenliitto 8