Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa

Sähköinen hyvinvointikertomus ja Hankasalmen hyvinvointitietoa Valtuustoseminaari 1.10.2012 Timo Renfors timo.renfors@kansanterveys.info 050 544 3802 Anttipekka Renfors anttipekka.renfors@kansanterveys.info 040 191 5501

Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain ( ) mukaan kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet käytettävä näiden perustana kuntakohtaisia hyvinvointija terveysosoittimia on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin on seurattava kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan hyvinvointitarpeisiin on raportoitava valtuustolle vuosittain kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä kerran valtuustokaudessa valmisteltava valtuustolle LAAJEMPI HYVINVOINTIKERTOMUS

Hyvinvointikertomus Tiivis paketti oleellisesta hyvinvointitiedosta osaksi suunnittelua ja päätöksentekoa varten Valmistellaan yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa ja hyväksytään valtuustossa Kokoaa hallintokuntien näkemykset väestön hyvinvoinnista ja siihen vaikuttamisen mahdollisuuksista On asiantuntijanäkemys strategiseen suunnitteluun

MITEN ASIAT OVAT? Mikä on väestön hyvinvoinnin ja palvelujen tila indikaattoritiedon valossa? Virkamiesten kokoama ja tulkitsema hyvinvointitieto kansallisesti sovitut indikaattorit ja muu täydentävä tieto. Poliittisten päättäjien sitoutuminen kehittämiskohteisiin, tarvittaviin lisäresursseihin, kehittämistyöhön, hankkeisiin. MITEN NIIDEN TULISI OLLA? Mitä kehittämistarpeita hyvinvoinnin ja palvelujen tilasta nousee ja mitä tavoitteita asetetaan? Väestön terveys ja hyvinvointi MITEN SIIHEN PÄÄSTÄÄN? Mitkä ovat hallintokuntien toimenpide-ehdotukset tavoitteisiin pääsemiseksi? Hallintokuntien toimenpiteiden suunnittelu ja niihin sitoutuminen.

Miksi sähköinen hyvinvointikertomus helppo käyttää valmis rakenne huomioi kunnan vuosisuunnittelun vahvistaa poikkihallinnosta toimintaa käyttää kansallisesti sovittuja indikaattoreita haluttua tietoa voidaan viedä kuntien asiakirjoihin on maksuton

Kuntien samanlaisuus ja erilaisuus: Hankasalmi Eniten muistuttavat Nilsiä Ruovesi Tervola Saarijärvi Juva Jalasjärvi Kangasniemi Alavus Parkano Suomussalmi Joutsa (sijalla 37) Karstula (sijalla 23) VÄESTÖ-, PERHERAKENNE JA YLEISET Vähiten muistuttavat Utsjoki Kauniainen Espoo Helsinki Pirkkala Kirkkonummi Oulu Oulunsalo Jyväskylä Liminka

HVK-prosessi http//www.hyvinvointikertomus.fi/

Hankasalmi: Suuret linjat

1. YLEINEN HUONO-OSAISUUS työkyvyttömyyseläkettä saaneet 16-64-vuotiaat mielenterveyden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä sairastavuusindeksi lasten pienituloisuusaste täyttä kansaneläkettä saavat yli 65-vuotiaat ahtaasti asuvat lapsiperheet vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut päihteiden vuoksi sairaalan ja tk:n vuodeosastolla hoidetut työttömien osuus työvoimasta huoltosuhde nettomuutto lapsiperheitä koulutustaso 2. SYRJÄYTYNEISYYS yksinhuoltajaperheitä perheistä yhden hengen asuntokunnat asuntokunnista muu kuin suomi tai ruotsi äidinkielenä yksin asuvat 75 vuotta täyttäneet toimeentulotukea saaneet 25-64 v. kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat päihdehuollon laitoshoidon asiakkaat avohuollon päihdehuollon asiakkaat huoltosuhde 3. KOULULAISTEN (8.-9. lk) HUONO-OSAISUUS vanhemmuuden puutetta ei yhtään ystävää tosi humalassa vähintään kerran kuussa päivittäinen tupakointi koulukiusatuksi joutuneet terveydentila korkeintaan keskinkertainen 4. LÄÄKÄRIPALVELUT perusterveydenhuollon lääkärikäynnit 65 vuotta täyttäneillä avoterveydenhuollon lääkärikäynnit 15-49-vuotialla avoterveydenhuollon lääkärikäynnit 50-64-vuotialla 5. TALOUDELLINEN HUONO-OSAISUUS toimeentulotuloa pitkäaikaisesti saaneita nuoret toimeentulotukea saaneita 25-64 v-vuotiaita toimeentulotukea saaneita lapsiperheitä nuorisotyöttömiä 6. PSYKIATRINEN AVOHUOLTO psykiatrian avohuollon käynnit: aikuiset psykiatrian avohoitokäynnit: 13-17-vuotiaat 7. PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS pitkäaikaistyöttömien osuus työvoimasta 8. LAITOSMAISUUS pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevia75 vuotta täyttäneistä 9. KOULUTUKSELLINEN SYRJÄYTYMINEN koulutuksen ulkopuolelle jääneitä 17-24-vuotiaita 10. IKÄIHMISTEN KOTONA ASUMINEN kotona asuvia 75 vuotta täyttäneitä 11. NEUVOLAKÄYNNIT lastenneuvolankäyntejä 0-7-vuotialla perusterveydenhuollossa

3 2,5 2 1,5 1 0,5 0-0,5-1 -1,5-2 -2,5 Hankasalmi 2000 huono-osaisuus syrj. koul. huono-os. lääk.palv. tal. huono-os. psyk. avoh. pitk.työttöm. laitos koul.syrj. ikäasum. neuvola

3 2,5 2 1,5 1 0,5 0-0,5-1 -1,5-2 -2,5 Hankasalmi 2000 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0-0,5-1 -1,5-2 -2,5 huono-osaisuus syrj. koul. huono-os. lääk.palv. tal. huono-os. psyk. avoh. pitk.työttöm. laitos koul.syrj. ikäasum. Hankasalmi 2010 huono-osaisuus syrj. koul. huono-os. lääk.palv. tal. huono-os. psyk. avoh. pitk.työttöm. laitos koul.syrj. ikäasum.

Hankasalmi: Tapaus toimeentulotuki

toimeentulotukea saaneet lapsiperheet toimeentulotukea saaneet nuoret työttömien osuus työvoimasta yhden hengen asuntokunnat kodin ulkopuolelle sijoitetut pitkäaikainen toimeentulotuki 25-64 v. nuorisotyöttömät yksinhuoltajaperheitä perheistä päihteiden vuoksi sairaalan. ja tk:n sairastavuusindeksi yksin asuvat 75 v täyttäneet lasten pienituloisuusaste mielenterveyden häir. vuoksi työkyv.eläke

Tapaus: Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset Hyvinvoinnin taustatekijät Taustatekijöihin vaikuttaminen MIHIN MITEN Määrittävien tekijöiden vaikutus MILLAINEN Hyvinvointiin vaikuttaminen Ilmenemisestä syntyvä tarve MILLAINEN Hyvinvointia edistävät, ylläpitävät ja puskuroivat toimenpiteet MITKÄ Hyvinvoinnin ilmeneminen

Mihin kuntaan menisin? Hankasalmi-2000-5999 100 000-40 000-99 999 20 000-39 999 10 000-19 999 6 000-9 999 parempi sama huonompi 2 000-5 999 0-1 999 0 20 40 60 80 100