Lahden kaupunki Asia <2008-02868> Ympäristölupapäätös / Maatala Aarno, Vehkosillantie 476, Nastola Päättäjä Lahden seudun ympäristölautakunta Päätöspäivä 03.11.2009 Pykälä 91 91 <2008-02868> Ympäristölupapäätös / Maatala Aarno, Vehkosillantie 476, Nastola HAKIJA Maatala Aarno Vehkosillantie 476 15560 Nastola puh. 0400-714811 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ympäristölupaa haetaan lihasikalan toiminnalle. Kyseessä on jo olemassa oleva toiminta, jolle Nastolan kunnan ympäristölautakunta on myöntänyt ympäristöluvan 19.11.1996. Sikalaa on laajennettu vuonna 2000, jonka jälkeen sikalassa on eläinpaikat yhteensä 720 lihasialle. Vanhalla puolella on paikat 310 lihasialle ja uudella puolella paikat 410 lihasialle. Eläinten lanta käsitellään lietelantamenetelmällä. Eläinsuoja sijaitsee Nastolan kunnan Immilän kylässä tilalla Maatala, Rn:o 532-403-11-68, osoitteessa Vehkosillantie 476, Nastola. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 60 täysikasvuiselle emakolle, 210 lihasialle tai muu eläinsuoja, joka lannantuotannoltaan tai ympäristövaikutuksiltaan vastaa 210 lihasialle tarkoitettua eläinsuojaa, on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a) mukaan. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n kohdan 11 a) mukaan. ASIAN VIREILLETULO JA HAKEMUKSEN TÄYDENNYKSET Hakemus on toimitettu Lahden seudun ympäristölautakunnalle 4.9.2008 ja lisäselvitykset 4.5.2009. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE JA ALUETTA KOSKEVAT LUVAT JA SUUNNITEL- MAT Tilakeskus sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella haja-asutusalueella, jolla ei ole oikeusvaikutteista asema- tai yleiskaavaa. Nastolan kunnan ympäristölautakunta on myöntänyt eläinsuojalle ympäristöluvan 19.11.1996. Luvan mukaan eläinsuojassa saa pitää enintään 610 lihasikaa.
LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Tila sijaitsee Nastolassa, osoitteessa Vehkosillantie 476. Tilan itäpuolella noin 400 metrin etäisyydellä tilakeskuksesta sijaitsee Sylvöjärvi. Tilan eteläpuolella noin 200 metrin päässä on Toivonoja, joka laskee Sylvöjärveen. Kaksi lähintä vakituista asuinrakennusta sijaitsevat on noin 400 m etäisyydellä tilakeskuksen itä- ja länsipuolilla. Sylvöjärven rannassa, tilan itä ja kaakkoispuolella on muutama vapaa-ajan kiinteistö noin 400 metrin etäisyydellä tilakeskuksesta. Tilan eteläpuolella lähin asuinkiinteistö sijaitsee noin 550 metrin päässä. Tilakeskuksen pohjoispuoli on metsävaltaista aluetta. Tila ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue Multamäki (0453203, III-luokka) sijaitsee tilakeskuksen luoteispuolella noin 800 metrin etäisyydellä. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Tilalla toimii lihasikala joka on rakennettu vuonna 1983 ja laajennettu vuonna 2000. Eläinsuojassa on paikat 720 lihasialle, 310 eläinpaikkaa vanhalla puolella ja 410 eläinpaikkaa uudella, laajennetulla puolella. Siat otetaan kasvatukseen noin 2 kuukauden ikäisinä ja niitä kasvatetaan keskimäärin 3 kuukautta. Eläinten ruokinta tapahtuu pääasiassa liemiruokinnalla. Kuivikkeina käytetään kutterin purua ja heinää. Eläinsuoja on lämpöeristetty, lattiamateriaalina on betoni. Uudelle puolelle on asennettu lattialämmitys, tarvittaessa lämmitykseen käytetään myös sähkölämmitystä. Eläinsuojan ilmanvaihto tapahtuu koneellisena alipaineilmanvaihtona. Lannan varastointi Kaikkien eläinten lanta käsitellään lietelantamenetelmällä. Tilalla on kaksi lietesäiliötä, joiden yhteistilavuus lietekuiluineen on 1441 m 3. Molemmat säiliöt sijaitsevat sikalan takana. Isompi lietesäiliö on rakennettu vuonna 2000 ja on hyötytilavuudeltaan 753 m 3, vanhempi lietesäiliö on rakennettu vuonna 1983 ja on hyötytilavuudeltaan 470 m 3. Eläinsuojan uudella puolella lietekuilutilavuutta on 148 m 3 ja vanhalla puolella 70 m 3. Lietesäiliöiden pohjat ja seinät on rakennettu betonista, säiliöt ovat kattamattomia. Lietesäiliöt täytetään alta päin ja lietekuilut toimivat padotustekniikalla. Säiliöt tyhjennetään kaksi kertaa vuodessa. Lietesäiliöissä ja kuiluissa käytetään ympäri vuoden lisäainetta, joka poistaa hajuhaittoja ja helpottaa lietteen sekoitusta. Lannan levitys Toiminnanharjoittajalla on lannanlevitystä varten käytettävissä yhteensä 100 ha peltoa. Näistä 50 ha on omaa peltoa ja 50 ha vuokrapeltoa. Lannan levitys tapahtuu kaksi kertaa vuodessa, viikoilla 19-22 ja 40-42. Keväällä levitetään 70 % lannasta ja syksyllä 30 % lannasta. Levitys tapahtuu keväällä kylvön yhteydessä suorakylvökoneella lisäksi pellot tasausäestetään. Syksyllä levitetty pelto kynnetään tai ajetaan siipikultivaattorilla heti lietteen levityksen jälkeen. Lietteenlevitykseen käytettävät pellot eivät sijaitse pohjavesialueella. Öljysäiliöt ja muiden kemikaalien varastointi Tilalla on kolme omaa polttoainesäiliötä, joista kaksi vanhinta, 3000 litrainen ja 1500 litrainen, ovat kuivurin öljysäiliöitä. Koneita varten oleva farmarisäiliö on tilavuudeltaan 1500 litraa ja se on varustettu suoja-altaalla. Säiliö on valmistettu vuonna 2007. Kaikki säiliöt on sijoitettu tilakeskuksen piha-alueelle jalustojen päälle ja varustettu ylitäytön- ja laponestimillä. Lisäksi tilalla varastoidaan muita öljytuotteita noin 200 litraa kerrallaan. Öljytuotteet, lähinnä moottoriöljyt ja öljynsuodattimet on sijoitettu tynnyriin tilakeskuksessa olevaan vajaan. Muita varastoitavia kemikaaleja ovat konei-
den pesuun tarvittavat liuotinpesuaineet, joita varastoidaan sikalan yhteydessä olevassa lämpimässä varastossa. Varastoissa ei ole lattiakaivoja. Vesihuolto Toiminnassa käytettävä vesi otetaan tilan kahdesta omasta porakaivosta, jotka sijaitsevat tilakeskuksessa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan Hajuhaittoja aiheutuu pääasiassa lannanlevityksen yhteydessä. Hajuhaittaa pyritään minimoimaan valitsemalla lannanlevitysajankohta sääolosuhteiden mukaan ja multaamalla liete mahdollisimman nopeasti levityksen jälkeen. Päästöt maahan ja vesiin Hakijan mukaan toiminnasta ei synny suoria päästöjä maaperään tai pohjavesiin. Liete varastoidaan tiiviissä lietesäiliöissä. Lietteen peltolevityksen aiheuttamia päästöjä maaperään ja edelleen pohjavesiin estetään noudattamalla valtioneuvoston asetusta nitraattien vesiin pääsyn ehkäisemiseksi. Melu ja liikenne Melua syntyy toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä. Rehuautot käyvät kerran viikossa ja eläinkuljetusauto noin 10 kertaa vuodessa. Oman kaluston liikenne on vilkkainta touko- ja syystöiden aikana. Jätteet Kiinteistö on liittynyt järjestettyyn jätteenkuljetukseen energia- ja kaatopaikkajätteen osalta. Toiminnassa syntyvät jätteet käsitellään seuraavasti: Jätelaji määrä/v toimituspaikka kuolleet eläimet 1000 t Honkajoki Oy kaatopaikkajäte 24 m 3 Kujalan jäteasema muovit 24 m 3 Kujalan jäteasema akut 10 kpl Akku Ässä Kuolleita eläimiä varastoidaan traktorin kauhassa siten, etteivät haittaeläimet pääse niihin käsiksi. Jätevedet Eläinsuojan pesuvedet johdetaan lietesäiliöihin. Eläinsuojassa ei ole wc:tä. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Hakijan mukaan toiminnasta ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia ympäristöön. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Tilalla on aggregaatti sähkökatkosten varalle. Polttoainesäiliöt tarkastetaan silmämääräisesti lähes päivittäin. Mahdollisen öljyvahingon varalle tilalla on varastossa purua, johon öljy voidaan imeyttää. Tulipalon varalle eläinsuojaan on hankittu käsisammuttimia ja uloskulkureitit on merkitty. Lietesäiliöiden kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti tyhjennysten yhteydessä.
ASIAN KÄSITTELY Asian vireilläolosta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu 11.6. - 5.8.2009 välisenä aikana Lahden kaupungin ilmoitustaululla, osoitteessa Harjukatu 31, sekä Nastolan kunnan ilmoitustaululla, osoitteessa Pekkalantie 5. Kuulutus on julkaistu Nastola -lehdessä 11.6.2009. Ympäristölupahakemuksen vireille tulosta on ilmoitettu erillisellä kirjeellä tilakeskuksen lähinaapureille. Tilakeskuksessa on suoritettu tarkastus 2.10.2009. Tarkastuksen aikana esiin tulleet täydennykset ja tarkennukset on huomioitu eläinsuojan toiminnan kuvausosassa. Pyydetyt lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunto Nastolan kunnan tekniseltä lautakunnalta. 5.8.2009 antamassaan lausunnossa Nastolan kunnan tekniset palvelut toteaa, että tila sijaitsee hajaasutusalueella ja alueella ei ole oikeusvaikutteista asema- tai yleiskaavaa. Nauhataajaman osayleiskaavassa alue on MU-aluetta (maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta ja ympäristöarvoja). Pellot, joille lanta on tarkoitus levittää, sijaitsevat osittain rantakaava-alueilla. Kohdealueella ei ole tällä hetkellä kuntatahon maankäytöllisiä tarpeita. Kyseessä oleva toiminta ei vaikeuta kaavoitusta tai muuta maankäyttöä. Nastolan kunnan kaavoitusohjelmassa on Uudenkylän osayleiskaavan laatiminen. Kohde kuuluu osayleiskaava-alueeseen. Kaavoitustyö on tarkoitus käynnistää vuodenvaihteen 2009/2010 tienoilla. Yleisesti lupaehtoja laadittaessa pidetään tärkeänä vesistökuormituksen minimoinnin huomioon ottaminen. Muistutukset ja mielipiteen ilmaisut Ympäristölupahakemuksesta ei jätetty kuulutusaikana yhtään muistutusta tai mielipiteen ilmaisua. LAHDEN SEUDUN YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU Lahden seudun ympäristölautakunta myöntää Aarno Maatalan eläinsuojalle, osoitteessa Vehkosillantie 476, Nastola, ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan hakemuksen ja annettujen lupaehtojen mukaisesti toteutettuna. (YSL 43, YSA 19 ) Eläinmäärät 1. Tilalla Maatala, kiinteistörekisteritunnus 532-403-11-68, sijaitsevaan eläinsuojaan saa sijoittaa yhteensä enintään 720 lihasikaa. Eläinmäärää voidaan muuttaa, edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainitun eläinmäärän yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. (YSL 43 ) Lannan käsittely 2. Toiminnassa syntyvä lanta on varastoitava vesitiiveissä varastoissa. Lannan varastointitilaa tulee olla 720 lihasialle 12 kuukauden lannantuotantoa vastaava määrä. Lietelannalla vähintään 2,0 m 3 /lihasika. Arvo koskee lihasikoja, joiden keskimääräinen teuraspaino on enintään 90 kg, jos teuraspaino on suurempi, käytetään arvoa 2,4 m 3 /lihasika. (YSL 43, 45 )
3. Lantavarastot tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja lantavarastojen kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti. Mikäli rakenteissa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, puutteet on korjattava välittömästi. Lannan varastoinnin, käsittelyn, kuljettamisen ja hyödyntämisen tulee tapahtua siten, ettei lantaa tai jätevesiä pääse ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta. Lantavarastojen ympäristö ja tiet, joita on käytetty lannan kuljetukseen, on siistittävä lannan käsittelyn yhteydessä mahdollisesti maastoon valuneesta lietteestä. (YSL 7, 43, 45, NaapL 17 ). Jätevedet 4. Toiminnasta syntyvät jätevedet on johdettava yleiseen viemäriin tai vesitiiviiseen säiliöön tai puhdistettava talousjätevesien käsittelyä vesihuoltolaitoksen viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla koskevan valtioneuvoston asetuksen (542/2003) mukaisesti. (YSL 7, 43, 45 ) Lannan hyödyntäminen 5. Lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pelloilla. Toiminnanharjoittajalla tulee olla jatkuvasti käytettävissä lannanlevitykseen soveltuvaa peltoalaa eläinmäärään nähden riittävästi. (YSL 43, 45 ) 6. Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille jätettävä maaston korkeussuhteista, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen 30-100 metriä leveä suoja-alue, jolle lantaa ei levitetä. Vesistöjen rantaan tulee jättää vähintään 15 metrin ja valtaojien varsille vähintään 10 metrin suojavyöhyke, jolle ei saa levittää lietettä. Lietteen levitys on kielletty I- ja II- luokan pohjavesialueilla. (YSL 8, 43, VnA 931/2000, Ympäristönsuojelumääräykset 25 ) Hajuhaittojen vähentäminen 7. Eläintenpito, eläinsuojan ilmanvaihto, lannan käsittely, varastointi ja kuljetus on järjestettävä ja hoidettava siten, ettei eläinsuojan sijaintikiinteistöllä tapahtuvasta toiminnasta aiheudu kohtuutonta haittaa hajulle, pölylle, melulle tai kärpäsille altistuvissa kohteissa. Mikäli toiminnanharjoittajan suorittamista toimenpiteistä huolimatta kohtuutonta haju, pöly, melu tai kärpäshaittaa ilmenee, haitta on arvioitava ja torjuntaa tehostettava Lahden seudun ympäristöpalveluiden hyväksymällä tavalla. (YLS 43, NaapL 17 ) 8. Lannan levitysajankohtaa valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyisyystekijät ja naapureille mahdollisesti aiheutuva hajuhaitta. Lannan levitystä asutuksen läheisyydessä tulee mahdollisuuksien mukaan välttää yleisinä pyhä- ja juhlapäivinä. (NaapL 17 ) Jätteiden käsittely ja kemikaalien varastointi 9. Kuolleiden eläinten raadot ja muu eläinjäte tulee toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai haudata omalle maalle. Kuolleita eläimiä ei saa haudata pohjavesialueelle, vedenottamon suoja-alueelle, alle 250 metrin etäisyydelle kaivosta tai vesistöön viettävään rinteeseen, eikä alueelle, jota kynnetään tai kaivetaan hautaamisen jälkeen. Kuollut eläin on haudattava vähintään metrin syvyyteen ja peitettävä heti siten, etteivät muut eläimet pääse käsiksi haudattuun eläimeen. Mikäli tilalla kuolee poikkeuksellisesti yhtäaikaa useampia eläimiä tulee ne toimittaa asianmukaiseen eläinjätteen käsittelylaitokseen. Poikkeustilanteesta tulee ilmoittaa Lahden seudun ympäristöpalveluille. (YSL 43, 45, JäteL 4, 6, 12, 15 )
10. Hyötykelpoiset jätteet tulee toimittaa hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Energiajäte tulee ensisijaisesti uusiokäyttää tai hyödyntää materiana. Toiminnassa muodostuvat ongelmajätteet, kuten esimerkiksi loisteputket, jäteöljyt, akut ja paristot tulee toimittaa laitokseen, joka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty tällaisen jätteen vastaanottopaikaksi. Käyttämättä jääneet lääkkeet on toimitettava asianmukaiseen kyseisen jätteen vastaanottopaikkaan, kuten apteekkiin. (YSL 43, 45, JäteL 4, 6 ) 11. Kemikaaleja ja jätteitä tulee varastoida ja käsitellä siten, ettei niistä aiheudu maaperään, vesistöön tai ilmaan kohdistuvia päästöjä, joista voi aiheutua ympäristö- tai terveyshaittaa. Ongelmajätteet on säilytettävä katetuissa asianmukaisesti merkityissä tiiviissä astioissa. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan. Polttoneste- ja kemikaalivarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa. Öljysäiliöt tulee tarkastuttaa ja puhdistaa viimeistään kymmenen vuoden kuluessa säiliön käyttöönotosta. Tämän jälkeen säiliöt on tarkastettava aina edellisestä tarkastuksesta laaditun tarkastuspöytäkirjan mukaisesti, kuitenkin vähintään kymmenen vuoden välein. Polttonestesäiliöt tulee varustaa lapon- ja ylitäytönestimillä sekä lukitusmahdollisuudella. Maanpäälliset säiliöt on sijoitettava tiiviille alustalle. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annettuja ohjeita. Toiminnanharjoittajalla tulee olla saatavilla riittävästi ympäristövahinkojen torjuntalaitteita ja tarvikkeita mahdollisten vahinkojen varalle. Kemikaalien ja polttoaineiden käsittely ja varastointi on järjestettävä siten, ettei maaperän ja pohjaveden pilaantumista pääse tapahtumaan. (YSL 7, 8, 43, 45, JäteL 4, 6 ) Toiminnan raportointi 12. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa Lahden seudun ympäristöpalveluille vuosittain ennen lannanlevityksen aloittamista kuitenkin viimeistään maaliskuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - eläinmäärät - toteutuneet lantamäärät - tiedot lannanlevitysaloista ja mahdollisista uusista lannan vastaanottosopimuksista - kuolleiden eläinten määrä, varastointipaikka ja käsittelytavat - tiedot laitoksen toiminnassa havaituista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. (YSL 46, YSA 30, JäteL 5, 51, 52 ) Toiminnan muutokset ja muut määräykset 13. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialaansa liittyvän parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava laitoksen oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. (YSL 4, 5. 43, YSA 19 ) 14. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi Lahden seudun ympäristöpalveluille. Kemikaalivahingoista tulee tehdä ilmoitus myös alueelliselle palo- ja pelastusviranomaiselle. (YSA 30 ) 15. Toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista, toiminnanharjoittajan vaihtumisesta, tuotannon muuttamisesta, lisäämisestä tai lopettamisesta tulee tehdä ilmoitus Lahden seudun ympäristöpalveluille. Toiminnan lopettamisesta tulee ilmoittaa Lahden seudun ympäristöpalveluille vähintään kolme kuukautta ennen lopettamista mahdollisten lopettamiseen liittyvien määräysten an-
tamista varten. Toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai toiminnan oleelliseen muuttamiseen on oltava ympäristölupa. (YSL 28, 43, 46, 83, YSA 30 ) Yksilöidyt perustelut Lahden seudun ympäristölautakunta katsoo, että edellä annetut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta laitoksen toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Hakemuksen ja annettujen lupamääräysten mukaisesti toimiessaan eläinsuojasta ei voida nykytietämyksen mukaisesti katsoa aiheutuvan terveyshaittaa, muuta merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Luvan myöntämisen edellytykset hakijan lupahakemuksessa esitetylle eläinmäärälle ovat sen mukaiset, ettei eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta tai haittaa synny. Toiminta ei ole ristiriidassa kaavoituksen kanssa. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saattavat vaihdella kulloisenkin tuotantotilanteen mukaan sekä eläinaineksen uusimisen yhteydessä. Toimintaa tulee kuitenkin harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevien eläinten yhteenlasketun eläinyksikkömäärän puitteissa siten, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa tai muita ympäristövaikutuksia. (lupaehto 1) Varastotilavuusvaatimus perustuu maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevaan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiin. Tilavaatimus sisältää eläinsuojan normaalit pesuvedet. Lietesäiliöiden vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelman mukaisena. Samalla rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Lietesäiliöitä koskeva tarkkailu- ja selvitysvelvoite ja mahdollisesti havaittujen vaurioiden välitön korjausvelvoite on annettu sen varmistamiseksi, ettei toiminnasta aiheudu suoria valumia maaperään. Lietettä on käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu pinta- tai pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa tai haittaa yleiselle viihtyvyydelle. (lupaehdot 2,3) Toiminnassa syntyvät jätevedet ovat voimakkaasti kuormittavia, joten niiden asianmukainen käsittely on tarpeen pilaantumisen ehkäisemiseksi. Valtioneuvoston asetuksessa (542/2003) talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla määrätään mahdolliselta käsittelyltä vaadittava puhdistusteho. (lupaehto 4) Peltopinta-alavaatimus perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen. Toiminnanharjoittajalla on riittävästi peltopinta-alaa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin estämiseksi. Toiminnanharjoittaja on aina vastuussa siitä, ettei YSL 8 :n tarkoittamaa pohjaveden pilaantumista tapahdu. Lannan käyttö lannoitteena pohjavesialueilla, varsinkin pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella sekä lannan levitys talousvesikaivojen lähiympäristössä aiheuttaa pohja- ja kaivovesien pilaantumisriskin. Talousvesikaivojen suojaetäisyydet perustuvat maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn estämistä koskevan valtioneuvoston asetuksen liitteessä kolme suositeltuihin suoja-alueiden leveyksiin. (lupaehdot 5,6) Eläinsuojan lähiympäristössä on asutusta, joten haju- ja kärpäshaitan ehkäisemiseksi on kiinnitettävä erityistä huomiota. Rakenteellisin ja toiminnallisin keinoin voidaan kärpästen lisääntymiselle otollisia olosuhteita tehokkaasti välttää sekä vähentää hajua aiheuttavien yhdisteiden haihtumista itse eläinsuojassa. Vaikka levityksen aikainen hajuhaitta on lyhytaikaista eikä sen sellaisenaan voida katsoa aiheuttavan kohtuutonta rasitusta, tulee haju- ja viihtyvyyshaittaa pyrkiä vähentämään sellaisina ajankohtina, jolloin haitta on ilmeinen. (lupaehdot 7,8)
Tilalla kuolleiden raatojen ja muun eläinjätteen asianmukaisella hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle. Jätelain mukaan hyödyntämiskelpoiset jätteet on hyödynnettävä ja jätehuolto on järjestettävä siten, ettei jätteistä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Ongelmajätteet voivat olla kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia vaarallisia terveydelle tai ympäristölle, mikä tulee huomioida niiden käsittelyssä ja varastoinnissa. Säiliöiden säännöllisellä tarkistuttamisella ehkäistään vuotojen syntymistä ja tiiviiltä alustalta mahdolliset vuodot on helppo havaita ja siistiä pois. Polttoainesäiliöt on suositeltavaa varustaa katoksella ja riittävän suurella tiiviillä suoja-altaalla, joka kattaa myös polttoainepumpun. Asianmukaisella torjuntakalustolla haittoja voidaan vähentää vahinkotilanteessa. Maaperän ja pohjaveden pilaaminen on kielletty, pilaantumisen aiheuttaja on vastuussa aiheuttamastaan haitasta. (lupaehdot 9,10,11) Kirjanpitoa- ja raportointia sekä toiminnan lopettamisesta ilmoittamista koskevat määräykset on annettu valvonnallisista syistä. (12,15) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja siinä mielessä seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. (13) Häiriö- ja muita poikkeuksellisia tilanteita koskevat määräykset ovat tarpeen päästöjen minimoimiseksi sekä valvonnallisista syistä. (14) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta lupaa. Tämä lupa on voimassa kunnes uusi lupapäätös on tullut lainvoimaiseksi. Lupamääräysten tarkistaminen Toiminnanharjoittajan tulee tehdä uusi hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi 12.11.2019 mennessä. Hakiessaan lupamääräysten tarkistamista luvan haltijan on liitettävä hakemukseen muutoin vaadittavien selvitysten ohella riittävää asiantuntemusta käyttäen laadittu selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan toteutumisesta toiminnassa ja mahdollisuuksista tehostaa aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemistä ja vähentämistä. (YSL 55 ) Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta Jos asetuksella annetaan tämän lain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4-8, 28, 35-38, 41-43, 45, 51-59, 62, 83, 96, 97, 103, 105 :t Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 4, 7, 16-19, 21-23, 29, 30 :t Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 12, 15, 17, 19, 51, 52 :t
Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (931/2000) Maa- ja metsätalousministeriön eläinjätteen käsittelyä koskeva asetus nro 1022/2000 (muut. nro 6/2001) Nastolan kunnan jätehuoltomääräykset 6, 12 Nastolan kunnan ympäristönsuojelumääräykset 25 Edellisten lisäksi lupamääräyksiä laadittaessa on sovellettu ympäristöministeriön 30.9.1998 antamaa ohjetta kotieläintalouden ympäristönsuojelusta, Maa- ja metsätalousministeriön MMM-RMO C4 rakentamismääräyksiä ja - ohjeita kotieläinrakennuksen ympäristönhuollosta (10.2.2002) sekä Suomen ympäristökeskuksen julkaisua Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (2002). PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Lahden seudun ympäristölautakunta tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Lahden kaupungin ja Nastolan kunnan ilmoitustauluilla sekä Nastola-lehdessä sekä Lahden kaupungin/lahden seudun ympäristöpalveluiden internetsivuilla: www.lahti.fi > Asuminen ja ympäristö > Ympäristönsuojelu > Lupa-asiat. Tieto päätöksestä lähetetään myös asianosaisille. YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELYMAKSU Hakijalta peritään tästä päätöksestä Lahden seudun ympäristöpalveluille ympäristöluvan käsittelystä aiheutuvat kulut Lahden seudun ympäristölautakunnan ympäristölupataksapäätöksen mukaisesti (23.1.2007 6 ). Tämän päätöksen käsittelymaksu on 1 770 euroa. Päätöksen antaminen Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Antopäivä on 12.11.2009. MUUTOKSENHAKU Ympäristölupapäätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Asian on valmistellut ja lisätietoja antaa ympäristönsuojelutarkastaja Hanna Suhonen, p. 814 3538 / 044-780 1488. Liite 1. (kartta) P ä ä t ö s e h d o t u s Ympäristöjohtaja: Lahden seudun ympäristölautakunta päättää edellä esitetyn mukaisesti myöntää ympäristöluvan Aarno Maatalan eläinsuojalle Nastolan kunnan Immilän kylässä, osoitteessa Vehkosillantie 476, Rn:o 532-403-11-68.
Päätös: Ehdotus hyväksyttiin Tarja Laitinen selosti asiaa kokouksessa. Toimenpiteet: ote hakijalle, lausunnonantajille ja Hämeen ympäristökeskukselle (hallintovalitus Vaasan hallinto-oikeudelle) Pöytäkirjanotteen oikeaksi todistaa Lahdessa 12.11.2009 Pöytäkirjanpitäjä Mika Vuorikoski Rakennuslakimies Saaja Aarno Maatala, Vehkosillantie 476, 15560 Nastola Nastolan kunta / Tekniset palvelut, PL 4, 15561 Nastola Hämeen ympäristökeskus, PL 29, 15141 Lahti Tiedoksisaajat Tiedoksi sisäinen