Kiintiöpakolaisille uusia kuntapaikkoja Lapista Pelkosenniemi, Savukoski, Salla

Kiintiöpakolaisille uusia kuntapaikkoja Lapista Pelkosenniemi, Savukoski, Salla 6.6.2016 Lapin ELY-keskus/ Anne-Mari Suopajärvi Maahanmuuton tärkein syy sukupuolen mukaan Suomen ulkomailla syntynyt ulkomaalaistaustainen 15 64-vuotias väestö vuonna 2014 70 66 60 50 40 42 54 30 20 10 12 24 18 13 14 11 10 8 7 7 8 8 0 Perhesyyt Työ Pakolaisuus Opiskelu Muu syy Naiset Miehet Yhteensä UTH-tutkimus 2015 Hanna Sutela & Tarja Nieminen & Liisa Larja 1

kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2015 alueittain sekä kunnat, joissa yli 1 000 ulkomaan kansalaista Maakunta väestöstä Ahvenanmaa 10,1 Uusimaa 7,6 Pohjanmaa 5,0 Varsinais-Suomi 4,0 Kymenlaakso 3,9 Etelä-Karjala 3,6 Päijät-Häme 3,0 Pirkanmaa 2,8 Kanta-Häme 2,7 Pohjois-Karjala 2,2 Satakunta 2,2 Lappi 2,1 Keski-Pohjanmaa 2,1 Keski-Suomi 2,0 Etelä-Savo 2,0 Pohjois-Savo 1,9 Kainuu 1,8 Pohjois- Pohjanmaa 1,8 Etelä-Pohjanmaa 1,6 Koko maa 4,2 kansalaisia Suomessa yht. 229 765 Lapissa yht. 3 827 Kunta kansalaisia Helsinki 57 607 Espoo 26 243 Vantaa 21 520 Turku 11 539 Tampere 9 697 Oulu 5 235 Lahti 4 513 Jyväskylä 4 130 Vaasa 4 074 Kotka 3 353 Lappeenranta 3 261 Kuopio 2 691 Kouvola 2 411 Kerava 2 341 Hämeenlinna 2 314 Porvoo 2 116 Joensuu 2 111 Salo 2 108 Kirkkonummi 1 901 Pori 1 755 Hyvinkää 1 545 Rovaniemi 1 485 Maarianhamina 1 468 Lohja 1 398 Rauma 1 377 Järvenpää 1 290 Pietarsaari 1 272 Mikkeli 1 164 Kokkola 1 106 Nurmijärvi 1 080 Imatra 1 034 Raisio 1 021 Seinäjoki 1 021 Vihti 1 011 Tuusula 1 010 10,1 2,1 1,8 1,8 5,0 2,1 1,9 1,6 2,0 2,0 2,2 2,8 3,0 3,6 2,7 4,0 3,9 7,6 2,2 3 kansalaisten määrä Lapissa 2001-2015 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1863 2033 3359 3153 2900 2629 2361 3794 3827 3642 Ulkomaalaisten määrä Lapissa kasvaa Lapin maahanmuuttostrategian ennusteen mukaan vuonna 2030 Lapissa asuu 12 000 ulkomaan kansalaista (edellyttää 7 :n vuosittaista kasvua) Ennusteesta tullaan jäämään, mikäli nykyinen kasvuvauhti jatkuu (n. 4 :n kasvu 2012 lähtien) 1000 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 4 2

Lapin ulkomaan seutukunnittain 2015 Seutukunta 2013 2015 Tornionlaakso Tunturi- Lappi Seutukunta 2013 2015 Yht. 91 1,1 95 1,2 Pello 41 1,1 49 1,4 Ylitornio 50 1,1 46 1,1 Yht. 313 2,1 350 2,4 Enontekiö 37 2,0 37 2,0 Kittilä 135 2,1 146 2,3 Kolari 60 1,5 76 2,0 Muonio 81 3,4 91 3,9 Seutukunta 2013 2015 Pohjois- Lappi Yht. 245 1,4 265 1,6 Inari 95 1,4 106 1,6 Sodankylä 108 1,2 114 1,3 Utsjoki 42 3,3 45 3,6 265 Seutukunta 2013 2015 Itä-Lappi Yht. 158 0,9 145 0,9 Kemijärvi 77 1,0 66 0,8 Pelkosenniemi 12 1,2 6 0,6 Posio 27 0,7 29 0,8 Salla 38 1,0 38 1,0 Savukoski 4 0,4 6 0,6 Seutukunta 2013 2015 Rovaniemi Yht. 1498 2,3 1509 2,3 Ranua 16 0,4 24 0,6 Rovaniemi 1482 2,4 1485 2,4 Seutukunta 2013 2015 Kemi-Tornio 350 145 Yht. 1337 2,2 1463 2,5 Kemi 703 3,2 784 3,6 Keminmaa 58 0,7 60 0,7 Simo 16 0,5 21 0,6 Tervola 34 1,0 26 0,8 Tornio 526 2,4 572 2,6 95 1463 1509 5 Lapissa puhutaan n. 80:tä vierasta kieltä Suurimmat kieliryhmät 2015 125 119 105 132 917 178 214 219 290 222 242 247 venäjä englanti saksa arabia viro, eesti persia, farsi thai kiina kurdi vietnam somali turkki 3

Lapin koko väestö vuonna 2015 Lapin vieraskielinen väestö vuonna 2015 7 Ulkomaalaisten työttömyysaste on korkein Pohjois- Karjalassa, Kaakkois-Suomessa ja Keski-Suomessa KOKO MAA 0 10 20 30 40 50 60 02 UUSIMAA 03 VARSINAIS-SUOMI 14 SATAKUNTA 15 HÄME 04 PIRKANMAA 05 KAAKKOIS-SUOMI 06 ETELÄ-SAVO 09 POHJOIS-SAVO 10 POHJOIS-KARJALA 08 KESKI-SUOMI 16 ETELÄ-POHJANMAA 07 POHJANMAA 12 POHJOIS-POHJANMAA 11 KAINUU 13 LAPPI 20 AHVENANMAA 27,1 2016 Helmikuu 2015 Helmikuu Ulkomaalaisten työttömien työnhakijoiden -osuus ulkomaalaisesta työvoimasta ELY-keskuksittain Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, Työnvälitystilasto ja Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto 4

SUOMEN VASTAANOTTAMAT PAKOLAISET ELY-KESKUKSITTAIN (Sarake 2000 piilotettu) (v astaanottokeskuksissa kuntaan osoittamista odottav at henkilöt eiv ät sisälly ELY -keskuskohtaisiin lukuihin) ELY-KESKUS 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 YHT. Uusimaa 450 504 329 452 350 310 510 669 498 1 036 845 851 1 090 1 190 9 375 Varsinais-Suomi 352 172 62 123 85 56 134 185 114 208 218 232 297 316 2 652 Satakunta 35 4 1 7 3 2 17 5 26 15 9 24 16 59 223 Häme 56 83 43 81 49 50 32 79 73 129 139 137 128 237 1 348 Pirkanmaa 175 195 129 143 137 108 127 159 126 223 240 267 307 289 2 774 Kaakkois-Suomi 124 81 132 139 137 98 94 176 206 267 206 265 252 214 2 453 Etelä-Savo 22 27 36 94 68 92 71 67 74 59 107 110 63 91 1 059 Pohjois-Savo 9 15 50 39 14 51 37 33 40 34 28 134 92 644 Pohjois-Karjala 34 20 22 38 58 27 61 104 180 191 217 77 92 91 1 219 Keski-Suomi 79 83 71 62 63 47 54 57 88 57 62 81 70 64 1 037 Etelä-Pohjanmaa 26 1 1 32 4 1 23 6 23 30 1 148 Pohjanmaa 279 123 148 175 164 110 223 152 196 359 274 307 228 348 3 210 Pohjois-Pohjanmaa 101 93 121 76 129 62 135 132 189 302 225 221 248 167 2 303 Kainuu 23 119 58 141 112 41 142 152 102 98 103 92 142 112 1 499 Lappi 92 54 34 81 106 93 138 195 239 217 191 151 216 174 2 021 YHTEENSÄ 1 857 1 558 1 202 1 662 1 501 1 142 1 793 2 170 4 176 3 207 2 893 2 873 3 284 3 444 31 965 SUOMEN VASTAANOTTAMAT PAKOLAISET STATUKSEN MUKAAN STATUS 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 YHT. kiintiöpakolaiset 739 569 562 735 766 547 657 749 769 541 743 666 707 1 167 10 673 ol.luv an saaneet tp-hak. 798 562 347 779 367 435 763 908 1 266 2 274 1 542 1 826 1 991 1 582 15 712 perheeny hdistämiset 320 427 293 148 368 160 373 562 576 392 608 381 586 695 6 073 YHTEENSÄ 1 857 1 558 1 202 1 662 1 501 1 142 1 793 2 219 2 611 3 207 2 893 2 873 3 284 3 444 32 458 9 Käsitteet Turvapaikanhakija = henkilö, joka hakee suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta valtiosta. Henkilöllä ei ole vielä oleskelulupaa Suomessa Kiintiöpakolainen = YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR) pakolaiseksi katsoma henkilö, jolle on myönnetty oleskelulupa Suomeen pakolaiskiintiön puitteissa. kiintiöpakolaiset tulevat/valitaan yleensä pakolaisleireiltä kiintiöpakolaiset tulevat suoraan kuntaan ja kunnan asukkaiksi 10 5

Suomen vastaanottamat pakolaiset 2001 2014 statuksen mukaan 2014 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 2001 11 Vuosi Lappiin vastaanotetut pakolaiset 2007-2016 Luvan saaneet turvapaikanhakijat Kiintiöpakolaiset Perheenyhdistämiset Yhteensä 2007 123 15-138 2008 127 42 26 195 2009 150 2010 92 2011 104 2012 114 2013 135 2014 81 86 (joista itsenäisesti muuttaneita 22) 118 (joista itsenäisesti muuttaneita 60) 75 (joista itsenäisesti muuttaneita 28) 31 (joista itsenäisesti muuttaneita 2) 62 (joista itsenäisesti muuttaneita 1) 47 (joista itsenäisesti muuttaneita 14) 3 239 7 217 12 191 6 151 18 215 44 172 2015 85 23 (joista itsenäisesti muuttaneita 5) 12 120 2016 (27.5.2016 mennessä) - 50 (joista itsenäisesti muuttaneita 3) 8 58 Yhteensä 1 011 549 (joista itsenäisesti muuttaneita 135) 136 12 1 696 6

Kuntapaikkoja tarvitaan moninkertainen määrä Vuonna 2015 Suomeen saapui 32 476 turvapaikanhakijaa, heistä SM:n arvion mukaan n. 10 000 saa oleskeluluvan Suomeen vuoden 2016 aikana Oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita tulisi TEM:n asettaman tavoitteen mukaisesti sijoittaa Lapin kuntiin lähes 900. Lapin ELY-keskuksen oman arvion mukaan oleskeluluvan saaneille tarvittaisiin n. 600 kuntapaikkaa, jonka mukaisesti tehty kuntapaikkaesityksiä kunnille, joissa on vastaanottokeskus Rovaniemi, Kemi, Tornio, Tervola, Kemijärvi, Kolari ja Ranua Tällä hetkellä sopimus yhteensä 230 kuntapaikasta, Kemissä ja Torniossa päätöksentekoprosessi vielä kesken (päätökset kesäkuussa 2016) Aikaisemmat kiintiöpakolaisia vastaanottaneet kunnat (Roi, Kemi ja Tornio) eivät nykyisestä turvapaikanhakijatilanteesta pysty ottamaan kiintiöpakolaisia vastaan. 13 Pakolaisten kuntapaikat, tilanne 25.5.2016 ELY-keskusalue Vastaanottosopimuksia kunnissa Kuntapaikkojen tulostavoite 2016 Kuntapaikat 1.1.2016 Kuntapaikat 20.5.2016 Uusimaa 25 2 819 196 696 Häme 16 729 70 146 Kaakkois-Suomi 14 573 70 50 Varsinais-Suomi (sis. Ahvenanmaa) 14 470 162 225 Satakunta 13 251 20 208 Pirkanmaa 12 789 141 248 Keski-Suomi 11 663 150 269 Pohjanmaa 15 714 220 240 Etelä-Pohjanmaa 6 264 90 90 Pohjois-Savo 10 285 105 285 Etelä-Savo 5 144 125 125 Pohjois-Karjala 7 211 50 200 Pohjois-Pohjanmaa 10 887 95 110 Kainuu 2 191 75 75 Lappi 7 892 120 230 YHTEENSÄ 167 9 882 1 689 3197 Avointen vastaanottosopimusten kautta kunnat ovat varautuneet noin 600 kuntapaikalle siirtyvän vastaanottoon (eivät sisälly taulukon lukuihin). Näistä suurin osa Hämeen ja Kaakkois-Suomen alueilla. 14 7

Uusia kuntia tarvitaan kiintiöpakolaisten vastaanottoon Lapin ELY-keskus on 9.5.2016 esittänyt 14 Lapin kunnalle (jonka alueella ei ole vastaanottokeskusta) neuvottelujen käynnistämistä kiintiöpakolaisten vastaanottamiseksi Alustavat neuvottelut: Sodankylä (30.5), Pelkosenniemi, Savukoski, Salla (6.6.), Kittilä (13.6.), Ylitornio (15.8.), Posio (17.8.), Muonio ja Enontekiö (29.8) Keminmaa, Simo ja Pello kieltäytyneet neuvottelemasta Utsjoki ja Inari eivät vastanneet neuvotteluesitykseen Tavoitteena on saada vähintään 80 uutta kuntapaikkaa kiintiöpakolaisille kuntien päätökset ja sopimukset v. 2016 aikana kiintiöpakolaiset kuntiin v. 2017 15 Suomen vastaanottamat kiintiöpakolaiset vuosina 2009-2016 RYHMÄT 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Irakilaiset Syyriasta 300 350 200 Irakilaiset & iranilaiset Turkista Myanmarilaiset Thaimaasta Kongolaiset Ruandasta/ eteläisestä Afrikasta* 150 200 120 150 200 150 150 150 150 150 150 150 150* Afganistanilaiset Iranista 150 300 200 150 150 Sudanilaiset Egyptistä 150 Syyrialaiset naapurimaista 500 650 650 Hätätapaukset 100 130 100 100 100 100 100 100 Kiintiö yhteensä 750 750 750 750 750 1 050 1 050 750 16 8

Kiintiöpakolaisten vastaanotto Eduskunnan päättämä v. 2016 Suomen pakolaiskiintiö on 750 henkilöä: 650 syyrialaista kiintiöpakolaista 100 hätätapausta Kiintiöpakolaisten valintaa varten tehdään valintamatkoja, joilla Suomen edustajat haastattelevat UNHCR:n kiintiöpakolaisiksi ehdottamat henkilöt Migri tekee päätöksen valittavista henkilöistä haastattelujen ja muiden asiakirjojen pohjalta 17 Kunta varautuu vastaanottoon ELY-keskus sopii kunnan kanssa kiintiöpakolaisten saapumisesta ennakkoon sovituille kuntapaikoille kiintiöpakolaiset ovat heti saapuessaan kunnan asukkaita ja oikeutettuja kunnan palveluihin Kunta varautuu vastaanottoon ja kotoutumispalvelujen järjestämiseen kunnassa yhteistyössä TE-toimiston ja muiden toimijoiden (esim. järjestöt) kanssa: asumisen järjestäminen varhaiskasvatus- sekä esi- perusopetus sosiaali- ja terveyspalvelut tulkkaus alkukartoitus, kotoutumissuunnitelma ja kotoutumiskoulutus muut kotoutumista tukevat palvelut 18 9

Kotoutumiskoulutus edistää kielen oppimista sekä koulutukseen ja työelämään pääsyä Kotoutumiskoulutus järjestetään pääosin työvoimakoulutuksena, mutta voi olla myös omaehtoista Kotoutumiskoulutuksessa painotetaan suomen kielen opetusta ja valmiuksia suomalaisessa yhteiskunnassa toimimiseen Myös kunta voi sekä järjestää kotoutumiskoulutusta että ohjata maahanmuuttajan hakeutumaan joko järjestämäänsä kotoutumiskoulutukseen tai muun toimijan järjestämään omaehtoiseen opiskeluun Kotoutumiskoulutuksen valtakunnallisia malleja on uudistettu tavoitteena nopeuttaa työelämään ja jatko-opintoihin siirtymistä: Tavoitteena on vahva alku: aikaistaa koulutuksen käynnistämistä ja nopeuttaa koulutuspolun läpäisyä Maahanmuuttajien alkukartoituksen toteutusta ja sisältöjä syvennetään, jotta asiakas ohjautuisi yhdellä kerralla mahdollisimman oikealle koulutuspolulle Lisätään koulutuksen räätälöitävyyttä hyödyntäen aiemmin hankittua osaamista Ammatillisen koulutuksen sisältöjä lisätään ja niiden osuutta kotoutumiskoulutuksissa vahvistetaan Koulutuksen sisään tuodaan muita tukevia elementtejä, mm. kartoituksia, ohjausta, kokeiluja, työelämäjaksoja yms. Hankitaan ammatillisia koulutuksia, jotka sisältävät suomen kielen ja yhteiskuntatietouden opiskelua - kielikoulutuksessa huomioidaan painotetusti ko. 19 ammattialan kieli ja sanasto Kiintiöpakolaisilla oikeus Kelan etuuksiin Kiintiöpakolaisilla on oikeus (samoin edellytyksin kuin muillakin Suomessa vakinaisesti asuvilla) Kelan asumisperusteisiin etuuksiin, kuten sairausvakuutusetuuksiin työmarkkinatukeen yleiseen asumistukeen lapsilisään 20 10

Valtio tukee pakolaisten kotoutumispalveluiden järjestämistä kuntakorvauksin Korvaukset jakautuvat laskennallisiin sekä toteutuneiden kulujen mukaan maksettaviin korvauksiin Lisäksi pakolaisten kuntiin siirtymistä on viime vuosina tuettu EU-rahoitteisin korvauksin Valtion maksamien korvausten edellytyksenä kotoutumislain mukaisesti tehty kunnan kotouttamisohjelma ja ELY-keskuksen kanssa tehty sopimus kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä 21 Tunturi-Lappi Enontekiö Kolari Muonio Kittilä Tornionlaakso Pello Ylitornio Kotouttamisohjelmat Lapissa (toukokuu 2016) Pohjois-Lappi Inari Sodankylä Utsjoki Itä-Lappi Kemijärvi Salla Pelkosenniemi Posio Savukoski Kemi-Tornion seutukunta Meri-Lapin seudullinen kotouttamisohjelma Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio Rovaniemen seutukunta Rovaniemi Ranua Kunnat joissa ohjelma tehty on merkitty vihreällä ja kunnat joista ohjelma puuttuu punaisella 22 11

Pakolaisista maksettavat kotoutumislain mukaiset korvaukset Laskennalliset korvaukset alle 7-vuotiaat 6 845 / hlö /vuosi 7-vuotta täyttäneet 2 300 / hlö / vuosi Laskennallinen korvaus maksetaan 4 vuotta kiintiöpakolaisista 3 vuotta oleskeluluvan saaneista turvapaikanhakijoista Laskennallinen korvaus on tarkoitettu kattamaan kotoutumista tukevaa toimintaa, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, kulttuuri- ja vapaa-ajantoimintaa sekä osallisuutta edistäviä palveluja. 23 pakolaisista maksettavat kuntakorvaukset Kunnan järjestämä alkukartoitus 700 euroa/ alkukartoitukseen osallistunut henkilö Alkukartoituksen perusteella henkilö ohjataan hänen tarvitsemiinsa palveluihin. Työikäisille ja työmarkkinoille suuntautuville alkukartoitus tehdään TEtoimistossa ja muille kunnassa. Toimeentulotuen kustannukset korvataan täysimääräisesti kolmelta vuodelta Tulkkauskustannukset korvataan täysimääräisesti ilman määräaikaa Sosiaali- ja terveydenhuollon erityiskustannukset korvataan enintään 10 vuodelta erityiskustannukset ovat pääosin vamman tai sairauden aiheuttamia huomattavia kustannuksia maksetaan toteutuneiden kustannusten mukaan 24 12

Esimerkkejä vamman/sairauden perusteella korvattavista erityiskustannuksista Kehitysvammalaissa (519/1977) ja vammaispalvelulaissa (381/1987) tarkoitettujen palvelujen ja tukitoimien kustannukset, kuten henkilökohtainen apu, koti- ja kuljetuspalvelut, palveluasuminen, kuntoutustoiminta, apuvälinepalvelut, asunnon muutostyöt, vammaisten työllistymistä tukeva toiminta ja vammaisten henkilöiden työtoiminta Psyykkisistä ja traumaperäisistä sairauksista johtuvat toimenpiteet, kuten psykiatrinen hoito, psykoterapia, laitos- ja perhehoito, kuntoutus Syövästä, sydänsairaudesta ja neurologisesta sairaudesta tai muusta vakavasta sairaudesta aiheutuvat pitkäaikaiset ja huomattavat kustannukset, kuten erikoissairaanhoito (osasto- ja avohoito), kotisairaanhoito, kotipalvelut, kuntoutus Amputaatiosta johtuvat kustannukset (proteesien uusiminen ja huolto) Tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvat toimenpiteet ja muu hoito 25 Esimerkkejä erityisistä muista syistä kunnalle aiheutuvista kustannuksista lastensuojelulain 36 :n mukaisia muita kuin lyhytaikaisia avohuollon tukitoimenpiteitä (esim. perhetyö, tukihenkilö- tai tukiperhetoiminta, perhetyö, perhekuntoutus ja perheleirit) lastensuojelun jälkihuollon huomattavia kustannuksia sijaishuollon kustannuksia, kuten sijoitettujen lasten luonapitokustannukset, lasten tapaamiskulut (matkat, yöpymiset), yhteydenpitokulut ensi- ja turvakotisijoituksiin liittyviä kustannuksia erityispäivähoidon kustannuksia peruspäivähoidon ylittävältä osin kansainvälistä suojelua saavalle henkilölle Suomessa syntyneen vammaisen tai sairaan lapsen huomattavia hoitokustannuksia lyhytaikaista, mutta kallista sairaalahoitoa (esim. leikkaus ja sen jälkihoito) kansainvälistä suojelua saaville varattavien asuntojen odotusajan välttämättömiä kustannuksia, esim. vuokria, sähkölaskuja, kalustamiskustannuksia silloin, kun asunnon varaamista ennen hlön/perheen Suomeen tuloa/kuntaan muuttoa ei ole voitu välttää vanhustenhuollon erityiset toimenpiteet 26 13

Pakolaisten vastaanoton kustannuksia korvautuu kunnalle myös muina valtionosuuksina Kunnan maahanmuuttajataustaisen väestön osuus vaikuttaa kunnan valtionosuuden määrään ja se lasketaan vieraskielisyyskertoimella Valtionosuuksiin sisältyy myös koulutustausta- ja työttömyyskertoimet tukevat kuntaa kotoutumisprosessin alkuvaiheen ylittämisessä -> pakolaisten työllistyminen saattaa kestää kantaväestöä kauemmin ja osalla vain vähän Suomessa tunnustettavaa koulutusta kotoutumisprosessin alkuvaihetta sekä tietä koulutukseen ja työelämään voidaan nopeuttaa mm. kotoutumispalveluilla ja kotoutumiskoulutuksella Kuntien muut tuki- ja rahoitusmahdollisuudet Pakolaisten vastaanottoa viime vuosina tuettu EU-rahoituksella ns. Sylvia-hankkeen (TEM) kautta Kunnille maksettu mm. laskennallisen korvauksen lisäkorvausta ja 20 000 euron bonusrahaa uusille pakolaisten vastaanoton aloittaneille kunnille Vuosien 2016 ja 2017 osalta Sylvia-rahoituksen kohdentaminen vielä auki OKM jakaa valtionavustuksina rahoitusta mm. hankkeisiin, joilla tuetaan kotoutumista nuorisotyön ja kulttuurin avulla Kunnat voivat hakea ESR-rahoitusta kotoutumista tukeville hankkeille sekä Leader-rahoitusta kotouttamisen paikalliseen kehittämiseen maaseudulla Myös Raha-automaattiyhdistys rahoittaa erilaisia kotoutumista tukevia hankkeita TEM:n kotouttamisen osaamiskeskus voi tukea kotoutumista edistävää järjestötoimintaa 28 14

Maahanmuutto elävöittää kuntia pitkällä aikavälillä pakolaisten vastaanotto yksi askel Kunnan väestöpohja kasvaa Maahanmuuttajat usein elävöittävät ja monipuolistavat kunnan elinkeinoelämää ja tuovat mukanaan kansainvälistä näkökulmaa Kiintiöpakolaiset ovat yleensä perheitä, joissa on eriikäisiä lapsia voi olla merkitystä esim. peruskoulun tai muun opetus- ja koulutustarjonnan säilymiselle tai lisääntymiselle kunnassa Pakolaisten joukossa on samaa osaamispotentiaalia kuin muilla perusteilla Suomeen saapuneissa Vastaanottamalla pakolaisia kunta tukee osaltaan ihmisoikeuksien toteutumista sekä moninaista ja avonaista yhteiskuntaa 29 Parhaan hyödyn maahanmuutosta kunta saa panostamalla vastaanottoon ja kotoutumispalveluihin sekä avoimeen ilmapiiriin, jotta uusista tulijoista tulee pysyviä kuntalaisia. 30 15

Kiitos! Yhteystiedot: Anne-Mari Suopajärvi Maahanmuuttopäällikkö, Lapin ELY-keskus p. 0400 741 601 anne-mari.suopajarvi@ely-keskus.fi 31 16