TEKBARO 214 TEKNOLOGIABAROMETRI 214 TORSTI LOIKKANEN OLAVI LEHTORANTA MIKA NIEMINEN ANTTI PELKONEN TONI AHLQVIST PEKKA PELLINEN JULIA PARKKO Teknologiabarometri kansalaisten asenteista ja kansakunnan suuntautumisesta tietoon perustuvaan yhteiskuntaan
TEKBARO 214
JULKAISIJA Tekniikan Akateemiset TEK TAITTO Kirsi Pääskyvuori, Painomerkki Oy KANSIKUVA Pixhill.com PAINOPAIKKA Esa Print Oy, Lahti ISBN ISBN: 978-952-5633-97-9
TORSTI LOIKKANEN OLAVI LEHTORANTA MIKA NIEMINEN ANTTI PELKONEN TONI AHLQVIST PEKKA PELLINEN JULIA PARKKO TEKBARO 214 Teknologiabarometri kansalaisten asenteista ja kansakunnan suuntautumisesta tietoon perustuvaan yhteiskuntaan
Sisältö Lukijalle...5 1. Johdanto...6 2. Teknologiabarometrin keskeiset tulokset 2... 7 2.1. Barometrin rakenne...7 2.1.1. Indikaattorivalinta, laskentamenetelmä ja tulosten luotettavuus 1 2.1.2. Kyselyaineisto 14 2.2. Keskeiset tulokset...15 2.3. Keskustelua...2 3. Indikaattorit... 23 3.1. Osaaminen ja tiedon tuottaminen...23 3.1.1. Peruskoulutus 24 3.1.2. Yleissivistys ja osaaminen 27 3.1.3. Tieteellis-teknologinen osaaminen 29 3.2. Tietoyhteiskunnan kehittyminen...34 3.2.1. Investoinnit tutkimukseen ja 34 tuotekehitykseen 34 3.2.2. Tieto- ja viestintäteknologia 37 3.2.3. Uuden tiedon soveltaminen 44 3.3. Innovatiivinen yhteiskunta...48 3.3.1. Tiedon ymmärtäminen ja hallinta 48 3.3.2. Yrittäjyys ja uusiutuminen 53 3.3.3. Verkottuneisuus ja kansainvälisyys 56 4. Kysely... 79 4.1. Osaaminen ja tiedon tuottaminen...79 4.1.1. Tieteellis-teknologisen 79 osaamisen näkymät 79 4.1.2. Nuorten kiinnostus tiettyjä 81 ammatteja kohtaan 81 4.1.3. Nuorten kiinnostus yhteiskuntaan, 84 tieteeseen ja teknologiaan 84 4.2. Tietoyhteiskunnan kehittyminen...87 4.2.1. Suhtautuminen tutkimustoiminnan ja teknisen kehityksen tasoon Suomessa 87 4.2.2. Suhtautuminen tieteellis-teknologisiin instituutioihin ja organisaatioihin 9 4.2.3. Näkemyksiä tiedon ja tekniikan roolista suomalaisessa yhteiskunnassa 92 4.2.4. Näkemyksiä informaatioteknologian vaikutuksista työelämässä 97 4.2.5. Näkemyksiä julkisen sektorin 98 tuottavuuden kehittämisestä 98 4.3. Innovatiivinen yhteiskunta...99 4.3.1. Investointien suuntautuminen 99 4.3.2. Teknologian kehityksen potentiaaliset vaikutukset elämänlaatuun 11 4.4. Kestävä kehitys...14 4.4.1. Ympäristön uhkatekijät 14 4.4.2. Ympäristön tila ja viranomaistoiminta 16 Liite... 18 3.4. Kestävä kehitys...6 3.4.1. Sosiaalinen koheesio 6 3.4.2. Ympäristön suojelu 71 3.4.3. Ympäristön tila 74 6 TEKBARO 214
Lukijalle Teknologiabarometri on edennyt olemassaolonsa toiselle vuosikymmenelle. Nyt käsillä oleva julkaisu on kuudes toteutus vuonna 24 alkaneessa sarjassa. Barometri on herättänyt laajaa mielenkiintoa, ja avannut uusia näkökulmia innovaatiojärjestelmäämme koskevaan keskusteluun. Konsepti on osoittanut toimivuutensa, monet aiemmissa barometreissa esille nostetut näkökulmat ovat saaneet konkreettisen vahvistuksen toteutuneen kehityksen kautta. Vuoden 214 barometrin merkittävä uusi avaus on Etelä-Korean tulo indikaattoriosion vertailuryhmään. Maa on nopeasti noussut maailman innovaatiojohtajien joukkoon. Julkaisu tuo lisävalaistusta siihen millaisena korealainen toimintaympäristö näyttäytyy tässä tarkastelussa käytetyin indikaattorein. Koreaa koskevan materiaalin kokoamisesta on valtaosin vastannut Science and Technology Policy Institute STE- PI Soulissa. Aivan erityiset kiitokset SeogWon Hwangille ja Heejong Kangille, joiden työpanos on tehnyt mahdolliseksi vertailumaiden ryhmän laajentamisen. Barometrin kyselytutkimuksen nuorisoa koskeva osio on entiseen tapaan toteutettu yhteistyönä koulujen kanssa. Lämpimät kiitoksemme Eurajoen lukion, Lahden yhteiskoulun lukion, Laurin lukion (Salo), Maunulan lukion (Helsinki), Salpauksen lukion (Nastola) ja Savonlinnan yhteiskoulun lukion opettajille ja oppilaille hyvästä yhteistyöstä tälläkin toteutuskierroksella. Pekka Pellinen Tekniikan Akateemiset TEK TEKBARO 214 7
1. Johdanto Teknologiabarometri arvioi Suomen talouden ja yhteiskunnan teknillistieteelliseen osaamiseen ja kehitykseen perustuvaa suorituskykyä. Teknologiabarometrin indikaattoreihin perustuva osa vertaa Suomen kehitystä valittuihin vertailumaihin. Barometrin kyselyosa kartoittaa eri väestöryhmien arvoja, asenteita ja näkemyksiä sekä niissä tapahtuvia muutoksia. Indikaattoriosan yksittäiset ja yhdistelmäindikaattorit on koottu neljän aihealueen alle. Nämä kuvaavat nyky-yhteiskunnan tyypillisiä kehitys- ja siirtymävaiheita: informaatioyhteiskuntaa, tietoyhteiskuntaa, tietämysyhteiskuntaa, ja lopulta kestävään kehitykseen perustuvaa yhteiskuntaa. 1 Kyselyosa noudattelee pääosin indikaattoriosan rakennetta antaen yhteiskunnan kehitysnäkymistä tulevaisuussuuntautuneita näkemyksiä. Teknologiabarometrin tavoitteena on vahvistaa osaamisen kehittämisen tietoperustaa, tukea ja parantaa siitä käytävää yhteiskunnallista keskustelua sekä näiden tietojen ja keskustelujen perusteella tukea opetus- ja tutkimusvoimavarojen suuntaamista koskevaa päätöksentekoa julkishallinnossa ja elinkeinoelämässä. Ratkaisut teknologioita ja osaamisia koskevassa suuntaamisessa, niihin liittyvissä priorisoinneissa sekä voimavarojen kohdentamisessa ovat ydinkysymyksiä Suomen tulevaisuuden kilpailukyvyn kannalta. Teknologiabarometrin indikaattoriosa yhdistää talous-, innovaatio- ja yhteiskuntateorioiden perusteella kehitetyn mallin avulla tieteellisteknologista, taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä kuvaavaa indikaattoritietoa. Kyselyosa antaa indikaattoritietoa syventävää, sen taustalla olevaa, kansalaisten arvoja ja asenteita mittaavaa tietoa. Indikaattoritiedon perusteella on mahdollista luoda yhdistelmäindikaattoreita, jotka kertovat millainen kansakunnan tieteellisteknologinen tila ja yhteiskunnallinen kehitys ovat suhteessa vertailuryhmään. Vertailuryhmä koostuu Ruotsista ja Tanskasta, Alankomaista, Saksasta ja Isosta-Britanniasta sekä Yhdysvalloista ja Japanista. Tällä kertaa mukana vertailussa on myös Etelä-Korea. Kohderyhmäkyselyt tuottavat tietoa eri väestöryhmien arvoista, asenteista ja näkemyksistä suhteessa tieteellis-teknologiseen kehitykseen, siihen vaikuttaviin tekijöihin sekä tieteellisteknillisen tutkimuksen asemaan, tasoon ja vaikutuksiin maassamme. Kohderyhmäkyselyjen antama tieto selittää indikaattorivertailun havaintoja ja auttaa ymmärtämään, miksi kansakunnan tieteellis-teknologinen tila on se mikä se on. Kyselyn kohderyhminä ovat nuoret, Tekniikan Akateemisten Liiton TEK ry:n jäsenet, poliittiset päättäjät sekä suurimpien teollisuusyritysten teknologiajohtajat. 1 Composite indicators for information society, knowledge society, knowledge value society and society based on sustainable development are developed and produced by the Finnish Association of Graduate Engineers TEK together with the VTT Technical Research Centre of Finland. 8 TEKBARO 214
2. Teknologiabarometrin keskeiset tulokset 2 2.1. Barometrin rakenne Teknologiabarometrin indikaattorit on koottu neljän teema-alueen alle. Näillä pyritään kuvaamaan nyky-yhteiskunnan tyypillisiä ominaisuuksia ja kehitysulottuvuuksia. Valittuja kohdemaita vertaillaan neljällä ulottuvuudella. Näitä nimitetään raportissa informaatioyhteiskunnaksi, tietoyhteiskunnaksi, tietämysyhteiskunnaksi sekä kestävän kehityksen yhteiskunnaksi. Monien talouksien ja kansakuntien kohdalla nämä ulottuvuudet ovat seuranneet toisiaan vaiheina, mutta eivät suoraviivaisesti tai lineaarisesti, koska moderni yhteiskunta kussakin tapauksessa sisältää samanaikaisesti elementtejä useista näistä ulottuvuuksista. Myös eri kansakuntien ja talouksien rakenteelliset ominaisuudet, dynamiikka ja osaamisintensiivisyys ovat erilaisia, ja teknillistaloudellisten järjestelmien eri osien kehitysvaiheet poikkeavat toisistaan. Kehitys voi viedä useisiin eri suuntiin, myös negatiiviseksi tai taantumiseksi ymmärrettävään suuntaan. Ajatus kehityksestä informaatioyhteiskunnasta kohti kestävän kehityksen yhteiskuntaa pitää sisällään myös näkemyksen kehityksen toivottavasta suunnasta. Kuvio 1. Teknologiabarometrin sisältö. Tutkimus- ja tuotekehitys-investoinnit Tieteellisteknillinen osaaminen Peruskoulutus Tilastollisista ja muista tietolähteistä on saatavissa näille ulottuvuuksille ominaisia ja niiden tilaa kuvaavia ja niitä luonnehtivia indikaattoreita. Näiden kehitysulottuvuuksien mukaisesti ryhmiteltynä teknologiabarometrin indikaattorit ja niiden yhdistelmät antavat mahdollisuuden tarkastella ja vertailla teknillistaloudellisia sekä sosioekonomisia muutoksia ja dynamiikkaa eri maissa. Kukin teknologiabarometrin neljä osakokonaisuutta sisältää kolme indikaattorirypästä, joita kuvataan Kuviossa 1. Kuvio 1:ssä lähdetään liikkeelle paljolti yhteiskunnan osaamispanostuksia kuvaavasta ulottuvuudesta, jota nimitämme informaatioyhteiskunnaksi. Informaatioyhteiskunta ymmärretään yhteiskuntana, jossa informaation tuottamisella, käsittelyllä, välittämisellä ja hyödyntämisellä on keskeinen rooli kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Tiedon ymmärtäminen Tietoyhteiskunta! ja hallinta Ympäristön hallinta Tietämysyhteiskunta! Yrittäjyys Tieto- ja viestintäteknologian käyttö Yleissivistys ja osaaminen Kestävä yhteiskunta Ympäristön tila Verkottuneisuus ja kansainvälisyys Uuden tiedon soveltaminen 2 Teknologiabarometrin sisältö on tässä julkaisussa vastaava kuin julkaisuissa TEKBARO24, TEKBARO25, TEKBARO27, TEKBARO21 ja TEKBARO212. Käytetyt indikaattorit on lueteltu Taulukossa 1 aihealueittain. Joitakin indikaattoreita on vuosien mittaan poistettu tai vaihdettu lähinnä aineistojen saatavuussyistä. Tällä kertaa mukaan otettavat indikaattorit on päivitetty kauttaaltaan niiden saatavuuden ja relevanssin mukaisesti. TEKBARO 214 9
Tätä ulottuvuutta kuvaavia indikaattoreita ovat mm. väestön koulutus- ja sivistyspanostukset, niiden vaikutuksia kuvastavat peruskoulutuksen ja yleissivistyksen taso sekä tieteellis-teknillinen osaaminen. Tietoyhteiskunnaksi nimittämäämme ulottuvuutta kuvaavat indikaattorit liittyvät tutkimus- ja kehitysinvestointeihin, tieto- ja viestintäteknologian käyttöön sekä uuden tiedon soveltamiseen. Osaamisen ja erityisesti tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksien ymmärtämisellä ja niiden soveltamiskyvyllä on tärkeä merkitys niin yksityisen sektorin kuin koko yhteiskunnan toimivuuden, tehokkuuden, suorituskyvyn ja tuottavuuden kannalta. Suomen vuoden 1998 kansallisessa tietoyhteiskuntastrategiassa tietoyhteiskunta määriteltiin yhteiskunnaksi, jossa tieto ja osaaminen ovat sivistyksen perusta ja keskeisin tuotannontekijä ja jossa tieto- ja viestintätekniikka tukee laajasti yksilöiden, yritysten ja muiden yhteisöjen vuorovaikutusta, tiedon välittämistä ja hyödyntämistä sekä palveluiden tarjoamista ja niiden saavuttamista. Määrällisen informaation sijaan korostuu merkityksellisen tiedon rooli. Vuosille 27 214 laaditun uusitun tietoyhteiskuntastrategian mukaan teknologia on sitten 199 lopun kypsynyt laajojen yhteiskunnallisten muutosten mahdollistajaksi, joiden toteuttaminen edellyttää rakenteiden ja toimintamallien uudistamista teknologian käyttöönoton rinnalla. Tiedolla on entistä suurempi merkitys yhteiskunnan keskeisenä voimavarana, jota teknologian avulla voidaan hyödyntää tehokkaammin kuin koskaan aikaisemmin. Strateginen painopiste onkin siirtynyt tieto- ja viestintätekniikkaa hyväksikäyttävästä yhteiskunnasta tietoperusteiseen 1 TEKBARO 214 kasvuun suuntautuvaan yhteiskuntaan. Teknologiabarometrissa informaatioyhteiskunnan muovautumista tietoyhteiskunnaksi mitataan yleisten kehityspanosten sijasta näiden kohdentumisella tieteellis-teknologisen osaamisen kehittämiseen, tieto- ja viestintäteknologioiden hyödyntämiseen sekä sillä, mitä tuloksia edellä mainituilla investoinneilla saadaan aikaan. Seuraavaa ulottuvuutta kutsumme tietämysyhteiskunnaksi ja tätä kuvaavat indikaattorit liittyvät tiedon ymmärtämiseen ja hallintaan, yrittäjyyteen sekä verkottuneisuuteen ja kansainvälistymiseen. Tietämysyhteiskuntaa määrittelevät siis korostetusti tietotuotteet, yrittäjyys sekä kansalaisten, yritysten ja julkisyhteisöjen verkottuneisuus ja toimintojen kansainvälisyys. Käsityksemme mukaan menestyneimmät innovaattorit kykenevät ongelmiensa ratkaisemiseksi parhaiten hyödyntämään erilaisia asiantuntemuksen ja osaamisen lähteitä sekä toteuttamaan tavoitteensa tiiviissä vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Neljättä yhteiskuntakehitystä kuvaavaa ulottuvuutta nimitämme kestävän kehityksen yhteiskunnaksi. Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Kestävää kehitystä kuvaavat indikaattorit liittyvät laadullista hyvinvointia heijastavaan ympäristön tilaan ja sen hallintaan sekä monipuolisesti yhteiskunnan ja väestön koheesiota kuvaaviin tietoihin kuten tulonjakoon, sukupuolten väliseen tasa-arvoon ja työllisyystilanteeseen. Teknologiabarometrin käyttämä modernin yhteiskunnan ulottuvuuksia kuvaava jaottelu on samansuuntainen kuin Ilkka Niiniluodon pohdinta tietoon perustuvien yhteiskuntajärjestysten kehityskulusta. Tietotekniikkayhteiskunnassa tietokoneet ja uudet sähköiset viestintävälineet mahdollistavat datan ja informaation yhä lisääntyvän käsittelyn ja siirtämisen. Taitotietoyhteiskunnaksi voidaan kutsua yhteisöä, jossa on runsaasti taitoon ja osaamiseen liittyvää tietoa. Kolmantena, ymmärrysyhteiskunnaksi tai valistusyhteiskunnaksi voidaan nimittää sivistyksen tai viisauden yhteiskuntaa, jossa tiedolla on välinearvon ohella myös itseisarvo ja jossa tiedon hallintaan ja soveltamiseen liitetään lisäksi moraalinen näkemys hyvän elämän päämääristä. Kestävän kehityksen vaihe sisältää kaikki tämän käsitteen kolme pilaria eli sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen kestävyyden. Teknologiabarometrin tarkastelukehys mahdollistaa rakenteellisia vertailuja niin kokonaistalouden tasolla kuin yksittäisillä teollisuuden tasoilla esimerkiksi innovaatiotoiminnan intensiteetin osalta, sekä vastaavien sosioekonomisten muutosten osalta. Kehitysulottuvuuksien sisällyttäminen vertailevaan tarkasteluun lisää ymmärrystämme talouksien ja innovaatiojärjestelmien pitkän aikavälin muutoksista ja niiden dynamiikasta. Lisäksi useat nykyiset suorituskykyvertailut perustuvat pääosin innovaatiojärjestelmien kehittämiseen käytettyihin panostietoihin kuten yksityisiin ja julkisiin tutkimus- ja kehitysinvestointoihin, vaikka olennaisinta on tieto näiden panostusten tuloksista ja vaikutuksista maiden suorituskyvyn ja hyvinvoinnin kannalta pidemmällä aikajaksolla, esimerkiksi tietoteknii-
kan vaikutuksista yksityisen ja julkisen sektorin tuottavuuden kasvuun. Teknologiabarometrin indikaattori- ja kyselyosion rakenne ja sisältö pyrkivätkin painottamaan talouden ja innovaatiojärjestelmän panostustietojen ohella monipuolisesti niillä aikaansaatuja tuotoksia ja vaikutuksia. Tietoon ja osaamiseen perustuvan yhteiskunnan kehittymisen rinnalla barometrista voidaan erottaa myös taustalla olevien toimijoiden, organisaatioiden sekä koko yhteiskunnan tasoja kuvaavia mittareita. Jotkut indikaattorit kuvaavat yksittäisten kansalaisten tilaa ja heidän arvomaailmaansa ja ratkaisujaan (peruskoulutus, yleissivistys ja osaaminen, arvopohja), jotkut organisaatioiden toimintaa (t&k-investoinnit, tieto- ja viestintäteknologian käyttö, uuden tiedon soveltaminen, ympäristön suojelu) ja jotkut koko yhteiskunnan tilaa, toimintatapoja ja arvostuksia (tiedon ymmärtäminen ja hallinta, yrittäjyys ja uusiutuminen, verkottuneisuus ja kansainvälisyys, ympäristön tila). Arvopohjalla tarkoitetaan yksilöiden, talouselämän vaikuttajien, poliittisten päättäjien ja koko yhteiskunnan arvovalintoja. Nämä heijastuvat mm. kansalaisten terveydessä, tulonjaossa, työllisyydessä ja sukupuolten tasa-arvossa. Arvovalinnat vaikuttavat myös ympäristön suojeluun ja viimein ympäristön tilaan. Arvovalinnat, eri ammattien nauttima arvostus ja kiinnostus tieteeseen ja teknologiaan ammattina tai yleensäkin uuden tiedon soveltamiseen vaikuttavat myös teknologian kehitykseen ja viimein myös talouden ja hyvinvoinnin kehitykseen. Näitä kysymyksiä tarkastellaan barometrin kyselyosiossa. Teknologiabarometri mittaa lukuisia yhteiskunnallisen kehityksen osatekijöitä, joista hahmottuu yleiskuva vertailtavien maiden kehityksestä toisiinsa nähden. Tätä kehitystä kuvataan yhteiskuntien neljää ulottuvuutta (informaatio-, tieto-, tietämys- ja kestävän kehityksen yhteiskunta) kuvaavien indikaattoriryppäiden avulla. Teknologiabarometri kuvaa valittujen kohdemaiden keskinäistä sijoittumista ja siinä tapahtuneita muutoksia käytettävissä olevien tilastollisten tietojen ja myös muiden käytettävissä olevien relevanttien tutkimusten tms. tietojen valossa. Tiivistetysti Informaatioyhteiskunnan tilaa kuvataan barometrissa nuorten lukutaitoa, matemaattista ja luonnontieteellistä osaamista (PISA vertailut) sekä koulutus- ja t&k-panostuksia kuvaavilla indikaattoreilla (Kuvio 1, valkoinen alue). Tietoyhteiskuntaa kuvaavat indikaattorit liittyvät uuden tiedon soveltamiseen, tieto- ja viestintäteknologian ja yritysten ja julkisten t&k-menojen osuuteen bruttokansantuotteesta (Kuvio 1,keltainen alue). Tietämysyhteiskuntaa kuvaavat indikaattorit liittyvät patentointiin, tieteellisten julkaisujen osuuteen, yrittäjyysaktiivisuuteen, aloittavien yritysten osuuteen, riskipääomasijoituksiin, yksityisen sektorin investointeihin, ulkomaisiin suoriin sijoituksiin sekä ulkomaankaupan BKT-osuuteen (Kuvio 1, oranssi alue). Kestävän kehityksen yhteiskuntaa kuvaavat indikaattorit liittyvät ympäristön tilaan, ympäristön suojeluun sekä laajasti yhteiskunnan sosiaaliseen koheesioon ja väestön arvopohjaan, joita kuvaavat mm. tulonjakoa, sukupuolten välistä tasa-arvoa tai työllisyystilannetta koskevat indikaattorit (Kuvio 1, vihreä alue).. Indikaattorivertailun lisäksi teknologiabarometri sisältää neljälle eri vastaajaryhmälle suunnatun kyselyn. Nämä ryhmät ovat Tekniikan Akateemisten Liiton TEK ry:n jäsenet, lukiolaisnuoret, poliitikot ja elinkeinoelämän edustajat. Kyselyn tavoitteena on täydentää ja monipuolistaa indikaattorivertailun tuloksia vertailemalla näiden neljän vastaajaryhmän näkemyksiä keskenään sekä vertailemalla niitä teknologiabarometrin tuloksiin. Kysely on jaettu indikaattoritarkastelun mukaisesti neljään osaan: osaaminen ja tiedon tuottaminen, tietoyhteiskunnan kehittyminen, innovatiivinen yhteiskunta ja kestävä kehitys. Ensimmäisessä osassa esitetään vastaajaryhmien arviot tieteellis-teknologisen osaamisen näkymistä sekä nuorten kiinnostuksessa tiettyjä ammatteja kohtaan. Kyselyn toisessa osassa Tietoyhteiskunnan kehittyminen esitetään vastaajaryhmien arvioita suomalaisen tutkimustoiminnan ja teknisen kehityksen tilasta sekä erilaisista yhteiskunnallisista instituutioista, jotka vaikuttavat sekä tutkimustoiminnan että yleensä yhteiskunnalliseen kehitykseen. Kyselyn kolmas osa tarkastelee innovatiivista yhteiskuntaa. Innovatiivisen yhteiskunnan mittareina arvioidaan investointeja ja yritysaktiivisuutta sekä teknologian kehityksen vaikutuksia elämänlaatuun. Kyselyn neljännessä osassa esitetään arvioita kestävästä kehityksestä, erityisesti ympäristön uhkatekijöistä että ympäristön tilasta ja viranomaistoiminnasta. TEKBARO 214 11
2.1.1. Indikaattorivalinta, laskentamenetelmä ja tulosten luotettavuus Tilastoindikaattoreiden tiedot kerätään Suomen ohella seitsemästä maasta: Ruotsista, Tanskasta, Alankomaista, Isosta Britanniasta, Saksasta, Japanista ja Yhdysvalloista. Pääasiallisena aineistolähteenä on Euroopan Unionin tilastovirasto Eurostat. Kustakin osaindikaattorista kerätään viimeisin saatavissa oleva kansainvälisesti vertailukelpoinen tilastotieto. Joistakin maista, esimerkiksi Japanista, tämä tieto saattaa kertyä huomattavasti hitaammin kuin toisista. Tällä on vaikutusta siihen, minkä vuoden tietoihin vertailu perustetaan. Tällä kertaa mukana on tietoja myös Etelä-Koreasta. Tekbaro214:ssa puolet uusimmista tilastotiedoista on peräisin vuodelta 212, neljännes vuodelta 211 ja neljännes sitä aikaisemmilta vuosilta. Tuoreimpia tietoja ovat taloudelliset tiedot, kun taas ympäristön tilaa kuvaavia tiedot päivittyvät hitaammin. Pääsääntöisesti maiden suhteellinen sijoittuminen toisiinsa nähden käyttäytyy varsin vakaasti vertailussa mukana olevien tilastoindikaattorien valossa. On tietysti eri asia, kuvaako tämä sijoittuminen riittävästi niitä osatekijöitä, jotka muuttuneessa tilanteessa tulisi ottaa huomioon. Kyse on indikaattorivalinnasta. Talouden rakennetta kuvaavat makrotaloudelliset indikaattorit, kuten koulutusmenojen, tutkimus- ja kehittämismenojen, tietotekniikkamenojen, kiinteiden investointien, korkean teknologian tuotannon ja viennin, suorien sijoitusten, ulkomaankaupan, energian kulutuksen ja ympäristönsuojelumenojen osuudet bruttokansantuotteesta ovat varsin kattavasti mukana tarkastelussa. Mukana on lisäksi osuuksia väestöstä tai kotitalouksista kuten työllisyys- ja työttömyysaste, uusien yrittäjien osuus, korkeasti koulutettujen osuus, tieteellisten julkaisujen määrä tuhatta asukasta kohti ja laajakaistayhteyksien yleisyys, tai osuuksia yrityksistä kuten aloittavien yritysten osuus, innovaatiotoimintaa harjoittavien yritysten osuus ja sähköisesti ostavien yritysten osuus. Ennen yhdistelmäindikaattorien laskemista kunkin osaindikaattorin vuosikohtaiset pisteluvut standardoidaan tarkasteltavassa maaryhmässä. Standardoitujen lukujen keskiarvo on nolla. Jos jonkin maan pisteluku on nollan alapuolella, se tarkoittaa, että maa sijoittuu keskiarvon alapuolelle. Jos luku on nollan yläpuolella, maa sijoittuu keskiarvon yläpuolelle. Yhdistelmäindikaattorien pisteluvut lasketaan näiden osaindikaattorien standardoitujen pistelukujen aritmeettisena keskiarvona. Yhdistelmäindikaattorien laskennassa on otettu sellainen vapaus, että jos jollakin osaindikaattorilla ei ole pistelukua joltakin vuodelta, käytetään jonkin toisen vuoden lukuja. Standardoitu pisteluku voidaan tulkita maan suhteellista sijoittumista kuvaavaksi indeksiluvuksi. Yhdistelmäindikaattorit kuvaavat siis maiden suhteellista asemaa muihin vertailuryhmän maihin nähden. Tässä indeksissä Suomen sijoittuminen riippuu: 1. Maaryhmästä. Muutoksia arvioitaessa on tärkeää että maaryhmä pysyy samana eli tietoja on samoista maista kuin viimeksi. Joskus voi tosin sattua, että maaryhmällä ei ole suurta vaikutusta. 2. Maiden tiedoista ja niissä tapahtuneista, vertailukelpoisuuteen vaikuttavista muutoksista. Näiden arviointi on kuitenkin jossakin määrin vaikeaa. Yleensä samasta tietolähteestä poimitut tiedot oletetaan vertailukelpoisiksi. 3. Indikaattorikorista eli siitä mitä mittareita laskennassa käytetään. Kaikilla käytetyillä, myös samaa asiaa kuvaavilla indikaattoreilla on yhdistelmäindikaattorissa sama paino. Indeksien painorakenne ei siis muutu. Tuloksia arvioitaessa on syytä huomata, että vaikka Suomen kehitys olisi myönteistä kaikilla käytetyillä mittareilla, voi muiden maiden vielä parempi kehitys aiheuttaa Suomen suhteellisen sijoituksen putoamisen. Indeksin tulos heijastaakin usein sitä, kuinka hitaasti tai nopeasti Suomessa edetään suhteessa vertailuryhmän maihin. Joskus jopa yhden maan nopea hyppäys jättää varjoonsa muiden maiden suotuisan kehityksen. Tällöin oletetaan, että tämä hyppäys ei ole mittausvirhe. Mittausvirheiden mahdollisuus herättää kysymyksen teknologiabarometrin tilastollisen kuvauksen luotettavuudesta ja sen herkkyydestä virheellisille havainnoille. Usein virheelliset tai epäluotettavat havainnot paljastuvat vertailemalla yksittäisten indikaattorien 12 TEKBARO 214
aikasarjoja maiden kesken. Valitettavasti kaikista teknologiabarometrissa käytetyistä tiedoista ei kuitenkaan ole kattavaa tai sisällöllisesti muuttumatonta aikasarjaa olemassa, pikemminkin vain yksittäisiä mittauksia. Tällaisia indikaattoreita ovat mm. PISA -vertailut, GEM -tutkimukset, monet ympäristön tilaa kuvaavat indikaattorit sekä useat muualta kuin Eurostatista kerättävät tiedot (OECD, YK, jne.). Tekbaro214:ssa on toteutettu indikaattorien käytettävyys- ja saatavuusarviointi. Muutamia indikaattoreita on poistettu tai vaihdettu joko siksi että niitä ei ole enää samansisältöisinä saatavana tai että kyseinen indikaattori on todettu vanhentuneeksi. Myös muuttunut toimialaluokitus on saattanut aiheuttaa sen, että joitakin indikaattoreita ei enää löydy käytetyistä tietolähteistä. Aikaisemmin käytetyt aikasarjat ovat myös saattaneet muuttua takautuvasti tai jostakin vuodesta alkaen. Käytetyt luvut ovat lisäksi voineet olla ennakollisia. Tekbaro214:ssa ei enää käytetä seuraavia aikaisemmin teknologiabarometrissa käytettyjä indikaattoreita: aikuisten asiatekstien lukutaito, dokumenttien lukutaito ja kvantitatiivinen lukutaito. Näistä ei ole päivitettyjä tietoja saatavilla. Myöskään peruspalveluiden saatavuudesta verkossa (% 2 peruspalvelusta) ei löytynyt päivitettyjä tietoja. Viimeisimmät tiedot näistä olivatkin jo lähellä 1 prosenttia. Samaan sarjaan menee aikaisemmin käytetty tieto yritysten verkkosivujen yleisyydestä (% kaikista yrityksistä), se ei ole enää mukana. Myös alailmakehään otsonia muodostavien yhdisteiden päästöt suhteessa BKT:een on jätetty pois, samoin torjunta-aineiden käyttö pinta-alaa kohti. Uutena tietona löytyisi torjunta-aineiden myynti, mutta sitä ei ole käytetty. Osaamisintensiivisten palvelualojen työllisyys (% työvoimasta) on korvattu työvoimalla korkean teknologian teollisuudessa ja palveluissa (% kokonaistyövoimasta). Lähi- ja kaukopuhelujen hinnat on korvattu liikkuvien laajakaistojen yleisyydellä sekä kiinteiden laajakaistojen (vähintään 1 Mbps ja vähintään 1 Mbps) yleisyydellä. USPTO:n myöntämät korkean teknologian patentit miljoonaa asukasta kohti on korvattu USPTO:n myöntämillä patenteilla miljoonaa asukasta kohti. Uutena indikaattorina on mukana markkinoille uusia tuotteita tuoneiden osuus innovaatiotoimintaa harjoittaneista pk-yrityksistä. Lisäksi joidenkin indikaattoreiden laskentaa on muutettu tai yksinkertaistettu. Tällaisia ovat esimerkiksi indikaattorit, joita ei löydy valmiiksi suhteessa väestöön tai bruttokansantuotteeseen. Koska valitut indikaattorit tai niiden aikasarjat ovat usein muuttuneet niistä luvuista, joita käytettiin edellisessä teknologiabarometrissa, myös edellisen kierroksen tulokset laskettiin uudelleen uusilla indikaattoreilla tai uusilla aikasarjoilla. Tämän ja edellisen kierroksen uudestaan lasketut tulokset on kuvattu kuvioissa 2-4. Yhdistelmäindikaattoreita tulkittaessa on syytä huomata joidenkin maiden kapea tietopohja tai tietojen puuttuminen kokonaan. Esimerkiksi Etelä-Korean tieteellis-teknologinen osaaminen perustuu vain kolmeen indikaattoriin: korkea-asteen koulutuksen saaneeseen väestönosaan, naisten osuuteen tutkijoista ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan henkilöstön osuuteen työvoimasta. Kuviossa 4 puolestaan uuden tiedon soveltamisessa Etelä-Koreasta ei ole yhtään indikaattoritietoa. Tässä tapauksessa uuden tiedon soveltaminen saa vertailuryhmän keskiarvon eli arvon nolla. Sitä ei tule tulkita Etelä-Korean sijoitukseksi uuden tiedon soveltamisessa. Tällaiset datarajoitukset on mainittu asianomaisten kuvien kohdalla. TEKBARO 214 13
Taulukko 1. Teknologiabarometrin indikaattorit aihealueittain. Informaatio Tieto Nuorten lukutaito Peruskoulutus Nuorten matemaattinen osaaminen Nuorten luonnontieteellinen osaaminen Yleissivistys ja osaaminen Koulutusmenojen osuus BKT:sta (%) Korkea-asteen koulutuksen saanut väestönosa (% 25 64 -ikäluokista) Uudet tiede- ja teknologia-alan korkea-asteen tutkinnot (promillea 2 29 -ikäluokasta) Tiede- ja teknologia-alan tohtorin tutkinnot (% 25-34 ikäluokasta) Tutkimus- ja kehittämistoiminnan henkilöstön osuus (% työvoimasta) Tieteellisteknologinen osaaminen Naisten osuus tutkijoista (%) Työvoima korkean ja keskikorkean teknologian teollisuudessa (% kokonaistyövoimasta) Työvoima korkean teknologian teollisuudessa ja palveluissa (% kokonaistyövoimasta) Osallistuminen elinikäiseen oppimiseen (% 25-64 ikäluokasta) Yritysten T&K-menojen osuus BKT:sta (%) T&K-investoinnit Julkisten T&K-menojen osuus BKT:sta (%) Julkisen rahoituksen osuus T&K-menoista (%) Tietotekniikkamenojen osuus BKT:sta (%) Viestintätekniikkamenojen osuus BKT:sta (%) Internet-yhteyden yleisyys kotitalouksissa (% kotitalouksista) Internetin käyttöaste koko väestön keskuudessa (%) Kotitalouksien laajakaistayhteyksien yleisyys (% kotitalouksista) Matkapuhelinten yleisyys koko väestön keskuudessa, liittymiä per 1 asukasta Tieto- ja viestintäteknologia Liikkuvien laajakaistojen yleisyys koko väestön keskuudessa (%) Kiinteiden laajakaistojen väh. 1 Mbps yleisyys koko väestön keskuudessa (%) Kiinteiden laajakaistojen väh. 1 Mbps yleisyys koko väestön keskuudessa (%) Verkko-ostoksia tehneiden Internet-käyttäjien osuus väestöstä (%) Sähköisesti ostavien yritysten osuus (% yrityksistä, pl. mikroyritykset ja rahoituspalvelut) Sähköisen myynnin osuus yritysten liikevaihdosta (%, pl. mikroyritykset ja rahoituspalvelut) Pk-yritysten osuus julkista t&k-rahoitusta saaneista yrityksistä (%) Innovaatiotoimintaa harjoittaneiden pienten yritysten osuus (% yrityspopulaatiosta) Innovaatiotoimintaa harjoittaneiden keskisuurten yritysten osuus (% yrityspopulaatiosta) Uuden tiedon soveltaminen Markkinoille uusia tuotteita tuoneiden osuus innovaatiotoimintaa harjoittaneista pienistä yrityksistä, % Markkinoille uusia tuotteita tuoneiden osuus innovaatiotoimintaa harjoittaneista keskisuurista yrityksistä, % Innovaatioyhteistyötä tehneiden osuus innovaatiotoimintaa harjoittaneista pienistä yrityksistä, % Innovaatioyhteistyötä tehneiden osuus innovaatiotoimintaa harjoittaneista keskisuurista yrityksistä, % 14 TEKBARO 214
Tietämys Kestävä kehitys Tiedon ymmärtäminen ja hallinta Yrittäjyys Verkottuneisuus ja kanvaisvälisyys Terveys Tulonjako Työllisyys Sukupuolten välinen tasa-arvo Ympäristönsuojelu Ilmanlaatu Biologinen monimuotoisuus EPO:on tehdyt patenttihakemukset miljoonaa asukasti kohti USPTO:n myöntämät patentit miljoonaa asukasta kohti Tieteellisten artikkelien määrä tuhatta asukasta kohti Työn tuottavuus (BKT työtuntia kohti) Korkean teknologian alojen tuotannon arvo, osuus BKT:sta (%) Korkean ja keskikorkean teknologian alojen arvonlisäys, osuus BKT:sta (%) Korkean teknologian vienti, osuus koko viennistä (%) Markkinaehtoiset osaamisintensiiviset palvelut, osuus BKT:sta (%) Yrittäjyysaktiivisuus, osuus aikuisväestöstä (%) Yritysten aloitusvaiheen pääomasijoitukset, osuus BKT:sta (%) Yritysenkelien osuus aikuisväestöstä (%) Aloittavien yritysten osuus aktiivisista yrityksistä (%) Yksityisen sektorin investointiaste (%) Maahan tulevien ja maasta lähtevien ulkomaisten suorien sijoitusten osuus BKT:sta (%) Maasta lähtevien suorien sijoitusten kannan osuus BKT:sta (%) Maahan tulevien suorien sijoitusten kannan osuus BKT:sta (%) Ulkomaisen rahoituksen osuus yrityssektorin T&K:menoista, osuus BKT:stä (%) Avoimuus kansainväliselle kaupalle, tavaroiden tuonnin ja viennin arvo, osuus BKT:stä (%) Avoimuus kansainväliselle kaupalle, palveluiden tuonnin ja viennin arvo, osuus BKT:stä (%) Elinajan odote vuosissa, miehet Elinajan odote vuosissa, naiset Terveen elinajan odote vuosissa, miehet Terveen elinajan odote vuosissa, naiset Tulonjaon suhdeluku, tulonjaon epätasaisuus Köyhyysriski ennen sosiaalisia tulonsiirtoja (%) Köyhyysriski sosiaalisten tulonsiirtojen jälkeen (%) Työllisyysaste (% 15-64 ikäluokasta) Ikääntyneiden työllisyysaste (% 55-64 ikäluokasta) Työttömyysaste (%) Nuorisotyöttömien osuus (%) Pitkäaikaistyöttömien osuus (%) Ansiotulojen veroaste (%) Naisten osuus kansanedustuslaitoksessa (%) Naisten osuus kansallisessa hallituksessa (%) Naisten työllisyysaste (%) Sukupuolten välinen palkkaero (% miesten keskimääräisestä tuntiansiosta) Sijoitukset ympäristönsuojeluun, euroa henkilöä kohden Sijoitukset ympäristönsuojeluun, osuus BKT:sta (%) Kasvihuonekaasupäästöjen määrä henkilöä kohden Kasvihuonekaasupäästöjen määrä, osuus BKT:stä (%) Energiaintensiteetti, energian kokonaiskulutus suhteessa BKT:een Uusiutuvien energialähteiden osuus kokonaisenergian tuotannosta, osuus sähkön kulutuksesta (%) Rikkioksidipäästöjen määrä, osuus BKT:stä (%) Typpioksidipäästöjen määrä, osuus BKT:stä (%) Haihtuvien organisten yhdisteiden päästöt suhteessa BKT:een Uhanalaisten nisäkäslajien osuus (% tunnetuista nisäkäslajeista) Uhanalaisten pesivien lintulajien osuus (% tunnetuista pesivistä lintulajeista) Luonnonsuojelualueiden ouus kokonaispinta-alasta (%) TEKBARO 214 15
2.1.2. Kyselyaineisto Nyt käsillä oleva julkaisu edustaa jo kuudetta sukupolvea teknologiabarometreja. Aiemmat versiot ovat ilmestyneet vuosina 24, 25, 27, 21 ja 212. Kaikki teknologiabarometrit on toteutettu jotakuinkin kahden vuoden välein. Instrumentin perusarkkitehtuuri on koko ajan pyritty pitämään ennallaan vertailukelpoisuuden säilyttämiseksi, sisällön yksityiskohtia on sen sijaan päivitetty vastaamaan toimintaympäristössä ja lähdeaineistossa tapahtuvia muutoksia. Tämän tutkimuksen kyselyaineisto kerättiin keväällä 214. Edellisen barometrin tapaan kyselytutkimuksen aineiston käsittely on raportissa erotettu omaksi itsenäiseksi kokonaisuudekseen. Kyselytutkimus on kohdistettu neljälle yhteiskunnan kehityksen kannalta avainryhmäksi arvioidulle vastaajajoukolle: Tekniikan Akateemisten Liiton TEKin jäsenille, nuorille, poliitikoille ja elinkeinoelämän edustajille. Ensimmäinen vastaajaryhmä TEKin jäsenet muodostuu järjestön luottamushenkilöistä, valtuuston ja valiokuntien jäsenistä. Tässä vastaajaryhmässä on 72 vastausta. Toinen vastaajaryhmä on nuoret, ja otos kerättiin kuudesta lukiosta eri puolilta Suomea. Lukiot olivat: Eurajoen lukio, Lahden yhteiskoulun lukio, Laurin lukio (Salo), Maunulan lukio (Helsinki), Salpauksen lukio (Nastola) ja Savonlinnan yhteiskoulun lukio. Oppilaitokset ovat samat kuin viime kyselyssä. Vastaajat olivat lukioikäisiä opiskelijoita ja abiturientteja. Kysymyksiin vastasivat tämän otoksen kaikki vastaajat. Ryhmän nuoret vastauksia oli yhteensä 15 kappaletta. Vuosiluokkien vaihtumisesta johtuen vastanneet nuorisoa edustavat henkilöt eivät olleet samoja kuin edellisillä teknologiabarometrin kyselykierroksilla. Kolmas ryhmä on poliitikot, jonka perusjoukko muodostuu eduskunnan jäsenistä, maakuntaliittojen johdosta ja seitsemän suurimman kaupungin valtuustojen jäsenistä. Kyselyyn vastasi 43 poliitikkojen ryhmän edustajaa. Kyselyn neljäs vastaajaryhmä on elinkeinoelämän edustajat. Elinkeinoelämän edustajien perusjoukko muodostuu tuotekehitysinvestoinneilla mitattuna sadasta suurimmasta suomalaisesta yrityksestä. Yrityksestä kyselyyn on vastannut kehitys- ja innovaatiotoiminnasta vastaava johdon edustaja. Näistä saatiin 38 yrityksen otos. Eri vastaajaryhmille osoitettiin omat kysymyssarjansa. Aineiston runsauden vuoksi keskitymme tässä esittelemään vastaajaryhmien väliset näkemyserot ja muutokset suhteessa edellisen Teknologiabarometrin tuloksiin. Kuvioissa vastaajaryhmien keskimääräisen vastauksena esitetään keskiarvo. 16 TEKBARO 214
2.2. Keskeiset tulokset Teknologiabarometrin indikaattorivertailun päätuloksia on koottu seuraaviin kuvioihin. Kuvio 2 kuvaa maiden sijoittumista neljän nyky-yhteiskunnan tyypillisiä ominaisuuksia ja kehitysulottuvuuksia kuvaavan teema-alueen alle, joita nimitämme informaatioyhteiskunnaksi, tietoyhteiskunnaksi, tietämysyhteiskunnaksi sekä kestävän kehityksen yhteiskunnaksi. Vertailussa on nyt mukana myös Etelä-Korea. Bruttokansantuotteen kehitys on hidastunut Suomessa ja TEKBARO214:n joissakin vertailumaissa ja tämä on vaikuttanut ja on otettava huomioon niiden indikaattoreiden kohdalla, joissa tapahtunutta kehitystä verrataan BKT:hen. Informaatioyhteiskunnan mittareissa (koulutus, yleissivitys ja osaaminen, tieteellisteknologinen osaaminen) Suomi sijoittuu Korean jälkeen toiseksi, mutta on selvästi Korean takana. Lisäksi kehityssuunta Suomessa on voimakkaasti laskeva. Ruotsi on alempana kuin edellisissä teknologiabarometreissa ja Suomen tavoin laskevassa kehityksessä. Tanska on Ruotsin edellä kolmantena ja nousussa. Sekä Suomen että Ruotsin heikkenemisen taustalla ovat erityisesti heikentyneet PISA-tutkimuksen tulokset sekä korkean ja keskikorkean teknologian teollisuuden työvoimaosuuden aleneminen kokonaistyövoimasta. Suomessa myös t&k-henkilöstön osuus kokonaistyövoimasta on alentunut joskin se on edelleen vertailumaista korkeimmalla tasolla. Heikentyneestä kehityssuunnasta huolimatta Suomi on informaatioyhteiskunnan mittareiden mukaan vertailumaiden keskiarvon yläpuolella kaikkien kolmen indikaattoriryhmän osalta, niin Kuvio 2. Vertailumaiden suhteellinen sijoittuminen informaatioyhteiskunnan, tietoyhteiskunnan, tietämysyhteiskunnan sekä kestävän kehityksen yhteiskunnan ominaisuuksia ja kehitysulottuvuuksia kuvaavien indeksien mukaan. 3 Informaatio 1,,8,6,4,2, -,2 -,4 -,6 -,8-1, Tieto 1,,8,6,4,2, -,2 -,4 -,6 -,8-1, TEKBaro 212 TEKBaro 214 TEKBaro 212 TEKBaro 214 3 Yhdysvalloilla, Korealla ja Japanilla on useassa indikaattorissa kapeampi datapohja tai ei dataa lainkaan, josta syystä ne eivät ole täysin vertailukelpoisia muiden maiden vastaavien indikaattoreiden kanssa. Erityisesti tämä koskee Tietämys indikaattorikokonaisuutta. TEKBARO 214 17
peruskoulutuksessa, yleissivistyksessä kuin tieteellisteknologisessa osaamisessakin. Tietoyhteiskunnan mittareilla (t&k-investoinnit, tieto- ja viestintätekniikan käyttö, uuden tiedon soveltaminen) Suomi on selvästi Koreaa ja Ruotsia jäljessä. T&k-investoinneista Koreasta on hyvät tiedot, mutta tietotekniikan käyttöä kuvaavia indikaattoritietoja on vain kolme. Kotitalouksien Internet- ja laajakaistayhteyksien yleisyydessä Korea on selkeästi ykkönen, se on kärkitasoa myös Internetin käyttöasteessa koko väestön keskuudessa. Koreassa lähes kolmannes viennistä on korkean teknologian vientiä. Vain Yhdysvallat ja Iso-Britannia ovat vuonna 26 yltäneet lähelle samaa tasoa, 26 prosenttiin. Suomessa korkean teknologian viennin osuus on pudonnut rajusti. Tietoyhteiskunnan indikaattoriryhmien osalta Suomi on vertailumaiden keskiarvon yläpuolella t&k-investoinneissa, lievästi keskiarvon yläpuolella tieto-ja viestintäteknologian käytössä, mutta hieman keskiarvon alapuolella uuden tiedon soveltamisessa. Tietämysyhteiskunnan mittareilla (tiedon ymmärtäminen ja hallinta, yrittäjyys ja uusiutuminen, verkottuneisuus ja kansainvälisyys) mitattuna Suomi on keskitasoa, Ruotsi ykkönen ja nousussa. Myös Alankomaat menestyy hyvin kansainvälisyyden takia. Korean indeksiluku ei ole vertailukelpoinen, EU:n Community Innovation Survey-innovaatiokyselyyn perustuvaa tietoa Koreasta ei ollut käytettävissä. Aloittavien yritysten osuudesta aktiivisista yrityksistä Koreasta, Tietämys 1,,8,6,4,2, -,2 -,4 -,6 -,8-1, 1,,8,6,4,2, -,2 -,4 -,6 -,8-1, Kestävä kehitys TEKBaro 212 TEKBaro 214 TEKBaro 212 TEKBaro 214 18 TEKBARO 214
Yhdysvalloista ja Japanista ei ole vastaavaa tietoa. Tietämysyhteiskunnan indikaattoriryhmien mukaan Suomi on hieman vertailumaiden keskiarvon yläpuolella tiedon ymmärtämisessä ja hallinnassa, mutta keskitasolla verkottuneisuudessa ja kansainvälisyydessä. Ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää kehitystä mittaavassa indikaattorikokonaisuudessa Suomi on vertailumaiden keskitason alapuolella. Ruotsi ja Alankomaat ovat kärjessä. Suomen sijoitus selittyy korkealla energiaintensiteetillä ja ilmanlaatuun vaikuttavien päästöjen BKTosuudella, joka tosin on viime vuosina selvästi alentunut. Väestön terveydessä Ruotsi on selkeästi kärjessä, Suomi, Tanska ja Saksa keskiarvon alapuolella. Tulonjaon tasaisuudessa ja köyhyysriskin alhaisuudessa Alankomaat on kärjessä ja Suomi ja Ruotsi lähellä sen tulonjaon suhdelukua, ja Saksa Alankomaita lähimpänä köyhyysriskin alhaisuudessa. Peränpitäjä tulonjaon tasaisuudessa ja köyhyysriskissä on Iso-Britannia, ja Yhdysvaltain, Korean ja Japanin tiedot puuttuvat. Sukupuolten välisessä tasa-arvossa peränpitäjiä ovat Korea ja Japani. Ekologisesti ja sosiaalisesti kestävän kehityksen indikaattoriryhmien osalta Suomi on hieman vertailumaiden keskiarvon alapuolella arvovalinnoissa (sosiaalinen koheesio), mutta tätä selvemmin alapuolella ympäristön tilaa ja erityisesti ympäristön suojelua kuvaavien indikaattoriryhmien mukaan. Kokonaisindeksi 1,,8,6,4,2, -,2 -,4 -,6 -,8-1, TEKBaro 212 TEKBaro 214 TEKBARO 214 19
Kuvio 3. Suomen vahvat ja heikot alueet vertailumaihin verrattuna. Keskiarvo TEKBaro 212 TEKBaro 214 Ympäristön suojelu Arvovalinnat Ympäristön tila Peruskoulutus 2, 1,5 1,,5, -,5-1, -1,5-2, Yleissivistys ja osaaminen Investoinnit tutkimukseen ja tuotekehitykseen Tieteellis-teknologinen osaaminen Verkottuneisuus ja kansainvälisyys Tieto- ja viestintäteknologian käyttö Yrittäjyys ja uusiutuminen Uuden tiedon soveltaminen Tiedon ymmärtäminen ja hallinta 2 TEKBARO 214
Kuvio 4. Korean vahvat ja heikot alueet vertailumaihin verrattuna. Katkoviivalla merkitty data-aineisto osin vajavainen. Keskiarvo TEKBaro 212 TEKBaro 214 Ympäristön suojelu Arvovalinnat Ympäristön tila Peruskoulutus 2, 1,5 1,,5, -,5-1, -1,5-2, Yleissivistys ja osaaminen Investoinnit tutkimukseen ja tuotekehitykseen Tieteellis-teknologinen osaaminen Verkottuneisuus ja kansainvälisyys Tieto- ja viestintäteknologian käyttö Yrittäjyys ja uusiutuminen Uuden tiedon soveltaminen Tiedon ymmärtäminen ja hallinta TEKBARO 214 21
Koreasta perspektiiviä Suomen kehitykselle TEKBARO214:n uusi vertailumaa Etelä-Korea antaa mielenkiintoisia näkymiä monien vertailumittareiden osalta myös Suomen kehitystä ajatellen. Korea on vertailumaiden paras t&k-investoinneissa ja on nousu-uralla kun taas kolmanneksi sijoittuvan Suomen tilanne on heikentynyt. Korkean teknologian vientiosuus on Koreassa lähes 3 prosenttia kun se Suomessa on laskenut noin 7 prosenttiin. Suomen tietoyhteiskuntakehitys on aiemmissa teknologiabarometreissa osoittautunut verkkaiseksi ja tällä kertaa Suomi sijoittuu Korean ja Ruotsin jälkeen kolmanneksi. Korea on vertailumaiden paras kotitalouksien Internet- ja laajakaistayhteyksien yleisyydessä ja se on kärkitasoa myös Internetin käyttöasteessa koko väestön keskuudessa. Korea on Suomen edellä myös yrittäjyysaktiivisuudessa. Suomi on puolestaan Korean edellä mm. maasta lähtevien suorien sijoitusten sekä maahan tulevien suorien sijoitusten BKT-osuuksissa. Korea-Suomi vertailu on kiinnostava myös sosiaalisen koheesion ja kestävän kehityksen mittareiden valossa. 15-64-vuotiaiden työllisyysaste on Suomessa Koreaa korkeampi, työttömyysaste puolestaan Koreassa Suomea alhaisempi, alle 4 prosentin. Samoin nuorisotyöttömiä Koreassa oli vuonna 212 noin 9 prosenttia, Suomessa kymmenisen prosenttia enemmän. Sosiaalisen koheesion sukupuolten asemaa koskevissa vertailuissa naisten edustus parlamentissa samoin kuin naisten työllisyysaste ovat Koreassa Suomea alempia ja sukupuolten palkkaerot Suomea suuremmat. Ympäristöä koskevissa vertailuissa on myös eroja. Sijoitukset ympäristönsuojeluun ovat Koreassa huomattavasti Suomea korkeammat, 22 TEKBARO 214 2,2 prosenttia BKT:stä kun ne Suomessa ovat yhden prosentin tasolla (vuoden 29 tiedot). Kasvihuonekaasupäästöt ovat Koreassa henkilöä kohti Suomea alhaisemmat mutta BKT:tä kohti korkeammat. Rikki- ja typpidioksidipäästöt ovat Koreassa Suomea alemmalla tasolla (vuoden 211 tiedot). Uhanalaisten nisäkäslajien ja lintulajien osuus Koreassa on Suomea alhaisempi ja luonnonsuojelualueiden osuus puolestaan Suomessa Koreaa korkeampi. 2.3. Keskustelua Suomen innovaatiojärjestelmän perinteisissä vahvuuksissa osin heikkenemistä Suomen vahvuudet TEKBARO-vertailuissa ovat aiemmin liittyneet erityisesti informaatio- ja tietoyhteiskuntavaiheiden ulottuvuuksia kuvaaviin indikaattoreihin, erityisesti koulutukseen, tieteellisteknologiseen osaamiseen sekä t&kinvestointeihin. Näiden vahvuuksien ylläpito ja vahvistaminen ovat keskeisiä edellytyksiä Suomen talouden ja yhteiskunnan kehitykselle myös jatkossa. Suomen perinteisesti tunnettu ja tunnustettu koulutusjärjestelmä on PISA-tutkimusten mukaan kuitenkin heikentynyt suhteellisesti verrattuna erityisesti aasialaisiin kilpailijoihin kuten Shanghai, Hongkong, Singapore sekä TEKBARO214:n vertailumaihin, Japaniin ja Etelä-Koreaan. Nuorten osaaminen on laskussa lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä. Ongelmaratkaisua mittaavassa uudessa PISA-osiossa suomalaisoppilaiden pistemäärä oli kuitenkin OECD-maiden neljänneksi korkein ja Euroopan maiden paras. Nuorten lukutaito on edelleen korkealla tasolla, vuoden 212 PISA-tutkimuksen mukaan Suomi sijoittui kolmanneksi ja oli OECD-maista paras. T&k-menoissa ja niiden BKT-osuudessa Suomi on edelleen kansainvälisesti korkealla tasolla, mutta sekä yritys- että julkisen sektorin t&k-menot ovat viime vuosina kääntyneet laskuun. BKT-osuuden vertailussa t&k-menojen vähenemä näkyy itse BKT-mittarin alentuneen tason takia todellista lievempänä. Lisäksi on huomattava, että t&k-menojen volyymi Suomessa on globaalissa vertailussa varsin pieni ja siksi pienikin lasku niissä on maalle merkittävä. T&k-toiminnan työvoimaosuus on Suomessa alentunut, mutta pysynyt vertailumaista korkeimpana. Alankomaissa ja Saksassa tämä osuus on vertailumaista selvimmässä kasvussa. Samoin työvoiman osuus korkean teknologian teollisuudessa ja osaamisintensiivisissä palveluissa oli Suomessa vuonna 212 vertailumaiden korkein joskin alentunut vuodesta 21. Vuodelta 211 olevan vertailutiedon mukaan Suomi johtaa vertailumaita myös korkean teknologian alojen tuotannon arvon osalta BKT-osuudella mitattuna. Yritysenkelien osuus aikuisväestöstä on Suomessa edelleen alhainen erityisesti Ruotsiin ja Yhdysvaltoihin verrattuna, mutta kuitenkin hieman noussut, kuten on myös aloittavien yritysten osuus aktiivisista yrityksistä. Yksityisen sektorin investointiaste Suomessa oli vuonna 212 vertailumaiden korkein, mutta Yhdysvaltojen, Korean ja Japanin vastaavat tiedot eivät olleet TEKBARO214:n käytettävissä. ja järjestelmä on mittavien haasteiden edessä Suomen taloudellinen ja yhteiskunnallinen kehitys on vuonna 214 samanaikaisesti suhdan-
neluonteisten, elinkeinoelämän ja julkistalouden rakenteellisten, sekä myös Euroalueen tulevaisuuteen liittyvien haasteiden edessä. Suhdannekehityksessä on nähtävissä joitakin positiivisia merkkejä esimerkiksi teollisten investointien osalta, mutta tarvittavat rakenteelliset uudistukset erityisesti julkisella sektorilla etenevät verkkaisesti. Tutkimusmenojen laskusuunta uhkaa osaltaan talouden osaamispohjaisia uudistuksia. Myös työn tuottavuus, yksi keskeisiä talouskehityksen indikaattoreita, on Suomessa hieman alentunut vuodesta 28 alkaen. TEKBARO214:n kyselyosion vastauksissa tuotiin esille huolta Suomen innovaatiojärjestelmän kehityksestä. Erityisesti TEKin jäsenten, poliitikkojen ja yritysjohdon usko tieteen kykyyn tuottaa luotettavia tuloksia oli kuitenkin edelliskyselystä parantunut, mutta erityisesti TEKin jäsenten käsitys Suomen tieteen ja teknologisen tutkimuksen tulevaisuudennäkymistä on aiemmista kyselyistä edelleen heikentynyt. Yhtenä syynä tähän saattavat olla tutkimusrahoituksessa tapahtuneet yllä mainitut muutokset. TEKBARO214:n kyselyosion vastauksissa TEKin jäsenet arvioivatkin tutkimusrahoituksen riittävyyden melko huonoksi ja näkevät tilanteen muita vastaajaryhmiä negatiivisimmin. Rahoituspohjan heikkenemisen sijaan TEKin jäsenet korostavat tutkimuksen merkityksestä talouden ja yhteiskunnan kannalta: he ovat jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että tieto on tulevaisuudessa yhä tärkeämpi voimavara: vaikka tieteellinen tutkimus vaatii paljon taloudellisia voimavaroja, siihen panostaminen antaa heidän mukaansa yhteiskunnalle korkean koron. TEKBARO214:n kyselyosio tuo esille myös joitakin myönteishenkisiä näkymiä: yritysjohdon vastaukset indikoivat varovaista joskin positiivista suuntaa tuotekehityspanostusten tulevan vuoden kehityksestä. Samoin yritysjohto on varovainen t&k-investointiensa suuntautumisesta. Kasvusuunnassa näyttäisivät olevan valmistus- ja ympäristöteknologiat, elektroniikka ja lievästi myös tieto- ja viestintäteknologiat ja energiateknologiat. Arvioissa tekniikan vaikutuksista elämänlaatuun TEKin jäsenet ja poliitikot uskovat erityisesti ympäristöteknologioiden, bioja lääketeknologioiden sekä energiateknologioiden parantavan elämänlaatuamme seuraavan 2 vuoden aikana. Julkisen sektorin uusiutuminen ja sosiaalinen koheesio Tietoyhteiskuntakehityksellä on merkitystä erityisesti julkisen sektorin erilaisten tehostamistarpeiden osalta. Yli 7 prosenttia poliitikoista näkeekin tietotekniikan ja sähköisten palveluiden lisäämisen julkispalveluissa tehokkaimpana keinona julkissektorin tuottavuuden parantamisessa - kasvua edelliseen kyselyyn on yli 1 prosenttia. Samoin aiempaa kyselyä useammat poliitikot arvioivat hallinnonalojen yhteistyön esteiden poistamisen ja yhteistyön tehostamisen kaikkein tehokkaimmaksi tavaksi julkissektorin tuottavuuden parantamiseksi. Edellisessä kyselyssä yli puolet heistä arvioi kuntien yhdistämisen olevan tehokas keino julkissektorin tuottavuuden parantamisessa, mutta tässä kyselyssä luku laski runsaaseen 3 prosenttiin. Julkistaustaisten sektorikohtaisten organisaatioiden yhdistämistä ja organisaatioiden siirtoa paikkakunnalta tuki poliitikoista aiempaa huomattavasti vähäisempi määrä. Julkisen sektorin kehityksellä on läheinen yhteys sosiaalisen koheesion kehitykseen, jota koskevassa vertailussa Suomi sijoittuu alle keskitason ja sijoitus on hieman heikentynyt sitten edellisen teknologiabarometrin. Työllisyysaste (koko väestön työllisyysaste on 15-64-vuotiaiden työllisten prosenttiosuus samanikäisestä väestöstä) Suomessa on noussut kuten muissakin vertailumaissa. Kansalaisten terveydessä ja työllisyydessä Suomi sijoittuu keskiarvon alapuolelle ja erityisesti terveen elinajan odote niin naisten kuin miestenkin kohdalla on Suomessa edelleen selvästi useimpia vertailumaita alhaisempi. Nuorisotyöttömien osuudessa Suomi sijoittuu vuoden 212 tietojen mukaan kolmanneksi Ruotsin ja Iso-Britannian jälkeen. Energia- ja ympäristövertailussa vaihtelua ja petrattavaa Ympäristökysymyksissä energiaintensiteetti on Suomessa vuonna 211 edelleen vertailumaista korkein, mutta uusiutuvien energialähteiden osuus kokonaisenergiatuotannosta on korkea, lähes 3 prosenttia. Ruotsissa se on kuitenkin mm. vesivoiman takia lähes 6 prosenttia. Biodiversiteettiä koskevassa vertailussa (mitattuna uhanalaisten nisäkäslajien ja pesivien lintulajien määrällä sekä luonnonsuojelualueiden laajuudella) Suomi kuuluu vertailumaiden kärkeen Ruotsin jälkeen. Ympäristösuojelun kokonaisindeksissä Suomi sijoittuu alle keskitason ja sen tilanne on edellisestä vertailusta heikentynyt. TEKBARO214:n kyselyosion vastausten mukaan poliitikot pitävät vakavimpina ympäristöuhkina merien ja järvien saastumista, öljyn ja kivihiilen käyttöä polttoaineena sekä kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttamaa ilmaston lämpenemistä TEKBARO 214 23