Keski-Suomen Aikajana

Transkriptio

1

2 Keski-Suomen Aikajana Aikajanassa kuvataan ja analysoidaan Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla, painotuksena Keski-Suomen avainalat. Katsauksissa erityisteema 2/2012 = yritysten kasvu ja supistuminen. Mukana myös T&K, investoinnit ja suhdannenäkymät. Yritystoiminnan ja aluetalouden kuvaajat: liikevaihto: alueella toimivien yritysten liikevaihto alv-ilmoitusten mukaan (Tilastokeskus (TK) asiakaskohtainen suhdannepalvelu) vienti: alueella toimivien yritysten viennin arvo (sama tietolähde kuin liikevaihto) henkilöstömäärä: arvio henkilötyövuosista; laskettu alueella toimivien yritysten palkkasumman (työnantajasuoritusten mukaan) perusteella (TK asiakaskoht. suhd.palv.) tietojen korjautuminen: liiketoimintakuvaajat korjautuvat tietojen tarkentuessa vuosi taaksepäin; uusimmassa katsauksessa pieniä poikkeamia edellisiin verrattuna tietojen alueellisuus: toimipaikkojen sijainnin mukaisesti aikajänne: tiedot neljännesvuosittain vuoden 2012 ensimmäiseen neljännekseen asti toteutunut kehitys ei ennusteita kausitasoitus: avainkuvaajat kausitasoitettuja indeksejä (v =100), tasoitusmenetelmä X11 toimialaluokitus:tol 2008

3 Käsitteet ja tietolähteet Alue: Liiketoimintakuvaajien alueena on Keski-Suomen maakunta. Arvonlisäys lasketaan markkinatuotannossa vähentämällä yksikön tuotoksesta tuotannossa käytetyt välituotteet ja markkinattomassa tuotannossa laskemalla yhteen palkansaajakorvaukset, kiinteän pääoman kuluminen ja mahdolliset tuotannon ja tuonnin verot. Tietolähde: Tilastokeskus, aluetilinpito. Henkilöstömäärällä tarkoitetaan yritysten kokopäivätyöllisten määrää. Henkilöstömäärän indikaattori estimoidaan yritys- ja toimipakkarekisterin kahden vuoden takaisesta henkilöstötiedosta ansiotason muutoksesta puhdistetun palkkasummakehityksen perusteella. Yrittäjien henkilöstömäärä estimoidaan liikevaihdon kehityksen perusteella. Indikaattorin laskenta: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Indeksisarjat, jotka esitetään kuvioissa, ovat kausitasoitettuja trendejä. Kausitasoitusmenetelmänä X11. Liikevaihto on alueella toimivien yritysten myynnin yhteenlaskettu arvo. Toimialoittainen liikevaihtokuvaaja esitetään kunkin ajankohdan mukaisin käyvin arvoin. Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu, verohallinnon alv-suoritustiedot. Tietojen korjautuminen: Liikevaihto- ja henkilöstömäärätiedot korjautuvat tietojen tarkentuessa vuoden päähän taaksepäin. Tästä syystä uusimman katsauksen tiedoissa on poikkeamia aikaisempiin katsauksiin verrattuna. Toimipaikkojen määrä on laskettu niistä Keski-Suomessa toimivista yrityksistä, jotka on sisällytetty yritysten henkilöstömäärien laskentaan. Mukana ovat toimivat yritykset, joiden palkkasumma vastaa vähintään yhtä kokopäivätyöllistä. Suhdannenäkymät: Elinkeinoelämän keskusliitto, suhdannebarometri. Suhdannebarometri perustuu teollisuus- ja palveluyrityksille tehtävään kyselyyn. Suhdannenäkymä-saldoluku kuvaa yritysten yleisiä lähitulevaisuuden suhdanneodotuksia. Saldoluku on suhdanteiden paranemista odottavien ja huononemista odottavien vastaajien %-osuuksien erotus. Työllisyyden käsite kattaa kaikki henkilöt (sekä palkansaajat että itsenäiset yrittäjät), jotka toimivat jollain aluetilinpitoon kuuluvalla tuotantotoimialalla. Tietolähde: Tilastokeskus, aluetilinpito. Huom. aluetilinpidon työllisyystiedot poikkeavat joiltain osin työssäkäyntitilaston ja muiden tietolähteiden tiedoista.

4 Keski-Suomen plussat, miinukset ja kysymysmerkit Keski-Suomen plussat Kasvu jatkui Keski-Suomen palvelualoilla, kärjessä osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut ja hyvinvointipalvelut. Maakunnan avainklustereista energia-ala on kasvanut vahvasti. Yritysten henkilöstömäärä on kasvanut viimeisen kahden vuoden aikana. Maakunnassa on paljon kasvavia yrityksiä, jotka ovat avainasemassa aluetalouden kasvussa ja rakennemuutoksessa. Keski-Suomen teollisuusyritysten suhdanneodotukset ovat valtakunnallisesta keskiarvosta poiketen varsin positiivisia. Tekesin tutkimus- ja kehitysrahoitus kääntyi nousuun viime vuonna. Keski-Suomen miinukset Maakunnan vienti ei vedä. Teknologiateollisuuden liikevaihto on jäänyt kauas vuosien tason alapuolelle. Yritysten investointihalukkuus on alhaista epävarmana aikana. Jalostusaloilla henkilöstömäärä vähenee Palvelualoilla suhdanneodotukset ovat kääntyneet negatiivisiksi. Nuorten työttömyysluvut ovat korkeat. Keski-Suomen kysymysmerkit Miten Keski-Suomen yritysten tutkimus- ja kehittämispanostukset saadaan nousemaan vähintään valtakunnalliselle keskitasolle? Löytyykö maakunnasta riittävästi osaavaa työvoimaa eläkkeelle siirtyvien kokeneiden ammattilaisten tilalle? Kuinka metsäteollisuuden ja Puolustusvoimien vähennysten jättämät aukot saadaan paikattua? Kärsiikö Keski-Suomen yritysten vienti heikentyneistä lentoyhteyksistä?

5 Indeksi ESIMERKKI AIKAJANASTA: Maakunnan yritysten vienti kääntyi loivaan kasvuun vuoden 2012 alussa. Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä vienti oli edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna 5 % alemmalla tasolla. Vuodesta 2007 vienti on supistunut lähes neljänneksen ja vuoden 2008 huipputasosta 29 %. Yritysten liikevaihto ja vienti Keski-Suomessa ja liikevaihto koko maassa kaikki toimialat, indeksi 2007= /1 2009/1 2010/1 2011/1 2012/1 Vienti Keski-Suomi Liikevaihto koko maa Liikevaihto Keski-Suomi