Olemme näkyvä ja innostava muutosvoima Amnestyn Suomen osaston toimintasuunnitelma 2016 17 Tavoitteemme on, että vuonna 2020 olemme näkyvä ja innostava ihmisoikeusliike, johon jokainen voi osallistua. Haluamme muutoksen siihen, miten Suomessa kohdellaan pakolaisia ja miten pakolaisuudesta keskustellaan. Haluamme riittävästi resursseja ja koordinoitua toimintaa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan Suomessa. Haluamme, että ihmisoikeuspuolustajat eri puolilla maailmaa saavat tehdä työtään ilman häirintää. Ihmisoikeustavoitteemme toteutuvat vain, jos kasvamme todelliseksi ihmisoikeuksien puolustajien yhteisöksi. Vuonna 2020 meillä on kymmeniä tuhansia aktiivisia toimijoita ja laaja kannatus suomalaisessa yhteiskunnassa. Vaikutamme päättäjiin. Osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun ja olemme esillä uutisissa, sosiaalisessa mediassa ja tapahtumissa. Olemme vahva muutosvoima. Tässä toimintasuunnitelmassa kerromme, millä tavoin saavutamme tavoitteemme seuraavan kahden vuoden aikana. Suunnitelma perustuu Amnestyn Suomen osaston strategiaan vuosille 2016-2019. Vaikuttamistyön päätavoitteet Pakolaiset ja turvapaikanhakijat: Kriisejä ja vainoa pakenevia ihmisiä suojellaan Maailmassa on enemmän pakolaisia kuin koskaan elinaikanamme ja Suomeen on tullut enemmän turvapaikanhakijoita kuin koskaan ennen. Niin Euroopan unionin kuin Suomen maahanmuuttopoliittiset linjaukset painottuvat maahanmuuton rajoittamiseen, eivät pakolaisten suojeluun. Pakolaisuuden taustoja ja valtioiden ihmisoikeusvelvoitteita ei ymmärretä. Uutisointi painottuu vaaratekijöihin ja logistiikan ongelmiin. Me haluamme muuttaa tätä suuntaa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa, aktiivisella vaikuttamistyöllä ja viestinnällä sekä kouluttamalla ja osallistamalla ihmisiä. Tämä on pääkampanjamme tällä suunnitelmakaudella. Vaikuttamistavoitteet: Pakolaisia, turvapaikanhakijoita ja siirtolaisia koskevan keskustelun ja politiikan tulee perustua suojelun ensisijaisuuteen. Keskitymme tulevina vuosian seuraaviin oikeuksiin: oikeus hakea turvapaikkaa, oikeus oikeudenmukaiseen turvapaikkamenettelyyn ja oikeus olla tulematta palautetuksi maahan, jossa ihminen on vaarassa joutua vakavien ihmisoikeusloukkausten kohteeksi. Haluamme myös muuttaa turvapaikanhakijoita koskevan keskustelun sävyä pois negatiivisuudesta ja ongelmakeskeisyydestä. Euroopan unionissa haetaan yhteisesti ratkaisuja pakolaiskriisiin. Vaadimme, että Suomen hallitus toimii sekä EU:n turvapaikkajärjestelmän toimeenpanemiseksi että järjestelmän muuttamiseksi jatkossa. Hallituksen tulee toimia EU:n sisäisen vastuunjaon puolesta, ei sitä vastaan. Hallituksen pitää edistää kansainvälistä suojelua saavien ihmisten vapaata liikkuvuutta EU:ssa ja taata turvapaikkajärjestelmässä turvatut oikeudet hakijoille täysimääräisesti. Pakolaisille on kehitettävä lisää laillisia ja turvallisia keinoja päästä suojelun piiriin. Suomen on nostettava pakolaiskiintiötä ja toimittava sen puolesta, että useampi valtio ottaa pakolaiskiintiöt käyttöön. Perheenyhdistämistä tulee helpottaa, ei kiristää. Säilöönoton on oltava poikkeus, ei pääsääntö, ja lasten säilöönotto on kiellettävä. Säilöönotolle on kehitettävä lisää vaihtoehtoja Suomessa. Vaadimme, että palautus- ja maastapoistamiskäytännöt kunnioittavat ihmisoikeuksia ja ehdotonta palautuskieltoa. Pakolaiskampanja on Suomen osaston pääkampanja. Mobilisoimme laajasti ihmisiä mukaan toimintaamme. Perustamme kampanjan tueksi aktiivien toimintaverkoston ja vahvistamme järjestöyhteistyötä. Teemme kampanjasuunnittelua yhdessä Amnestyn kampanjaan sitoutuneiden toimijoiden kanssa. Kampanjan digiviestintä
kannustaa toimimaan. Järjestämme aktiiveillemme koulutusta pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden oikeuksista ja siitä, miten turvapaikanhakijoihin liittyvään keskusteluun voi vaikuttaa. Tarjoamme tietoa pakolaisuudesta myös kouluissa. Viestimme pakolaisuudesta omissa kanavissamme ja mediassa sekä käytämme kampanjaa markkinoinnissamme. Ehdottamamme ratkaisut kriisin korjaamiseksi ovat osa yhteiskunnallista keskustelua. Olemme jatkuvassa yhteydessä keskeisiin viranomaisiin ja poliittisiin vaikuttajiin. Käytämme tarvittaessa myös oikeuskeinoja tavoitteidemme edistämiseksi. Naisiin kohdistuva väkivalta: Tarvitaan resursseja ja koordinaatiota Kymmenen vuoden kampanjoinnin jälkeen lakeja on muutettu ja toimintasuunnitelmia tehty. Työ naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan ei kuitenkaan vielä ole riittävästi resursoitua ja koordinoitua. Me haluamme tähän muutoksen: päättäjien on kannettava vastuunsa ja annettujen sitoumusten on näyttävä myös budjetissa. Vuoden 2017 kuntavaalien alla vaadimme kuntapäättäjiltä vastuuta naisten suojelemiseksi väkivallalta. Koulutamme ihmisiä ymmärtämään naisiin kohdistuvan väkivallan laajana ihmisoikeusongelmana ja tarjoamme kanavan toimia sen estämiseksi. Vaikuttamistavoitteet: Vaadimme, että vuonna 2018 valtion budjetissa on varattu riittävä rahoitus Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ehkäisevän ja torjuvan yleissopimuksen (Istanbulin sopimuksen) toimeenpanoon. Istanbulin sopimuksen toimeenpanon tavoitteena on alueellisesti kattava monipuolinen ja esteetön tukipalveluverkosto naisiin kohdistuvan väkivallan uhreille. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksessa naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan uhrien tulee olla yksi palvelupainopisteistä. Vahvistamme yhteistyötämme ihmiskaupan vastaisessa työssä mukana olevien järjestöjen kanssa. Yhteinen tavoitteemme on saada aikaan muutos nykyiseen lainsäädäntöön, joka mahdollistaa käännyttämisen seksityöepäilyn perusteella. Vuoden 2017 kuntavaalikampanjan tavoitteena on kertoa kuntapäättäjille, että ihmisoikeusvelvoitteet koskevat myös heitä ja saada heidät toimimaan aktiivisesti naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan. Laadimme kumppanijärjestöjen kanssa Istanbulin sopimuksen niin sanotun varjotoimeenpanosuunnitelman ja budjetin. Teemme teemasta pitkäjänteistä kampanjointia ja markkinointia, ja nostamme vaikuttamistyömme näkyväksi aktiivisella viestinnällä. Luomme uusia yhteistyökumppanuuksia ja vahvistamme Joku raja! - verkostoa pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Vuonna 2016 toteutamme kuntatutkimuksen, jota voimme käyttää kuntavaalien ja mahdollisten itsehallintoaluevaalien alla toteutettavissa kampanjoissamme. Sitoutamme valtuustoehdokkaita tavoitteisiimme ja kuntapäättäjiä kampanjan tukijoiksi. Aktivoimme tukijoitamme toimimaan kampanjassa. Kampanjasuunnittelua tehdään yhdessä kampanjaan sitoutuneiden toimijoiden kanssa. Tarjoamme kampanjasta ihmisoikeuskoulutusta ja teemme aktiivista mediatyötä. Ihmiseltä ihmiselle: Ihmisoikeuspuolustajat ja yksilötyö Kansalaisyhteiskunnan ja ihmisoikeuspuolustajien toimintaa rajoitetaan laeilla ja käytännöillä eri puolilla maailmaa. Monet joutuvat ihmisoikeuksia puolustaessaan itse ihmisoikeusloukkausten kohteeksi. Mobilisoimme ihmisiä toimimaan näiden henkilöiden puolesta. Toimintamuotoja on monia: lyhytkestoisia reaktiivisia vetoomuksia, pitkäaikaista yksilötyötä ja laajempaa kampanjointia.
Vaikuttamistavoitteet: Tavoitteemme on kaikissa tilanteissa saavuttaa mahdollisimman hyviä tuloksia yksittäisen ihmisen puolesta tehtävässä työssä. Olemme mukana tukemassa yksilötyön strategisempaa suuntaa kansainvälisellä tasolla. Suomen viranomaiset ovat entistä paremmin tietoisia EU:n ihmisoikeuspuolustajia koskevista suuntaviivoista ja Suomen ohjeistuksesta niihin liittyen. Viranomaiset myös käyttävät aktiivisesti suuntaviivoissa esitettyjä keinoja ihmisoikeuspuolustajien tukemiseen. Kansainvälisessä kampanjassa vaadimme rakenteellisia uudistuksia (kuten lainsäädäntömuutoksia) kohdemaissa, jotta ihmisoikeuspuolustajat pystyvät tekemään työtään. Osallistumme vuoden 2017 alussa alkavaan globaaliin kampanjaan ihmisoikeuspuolustajien puolesta. Kehitämme yhdessä aktivistien kanssa ihmisoikeuspuolustajia tukevaa vapaaehtoisverkostoa, johon muun muassa aiemmin maakoordinaattoreina toimineet aktivistit ohjataan. Koulutamme ihmisiä ymmärtämään ihmisoikeuspuolustajien tilannetta maailmalla ja kannustamme toimimaan solidaarisesti heidän ja muiden vainottujen puolesta. Kehitämme vuosittaisen Kirjeitä vapaudelle -kampanjan näkyvyyttä ja laajuutta ja luomme toimivan mallin pitkäaikaiselle yksilötyölle. Suunnittelemme ja toteutamme Kirjeitä vapaudelle -kampanjaa sekä pitkäaikaista yksilötyötä koordinoidusti ja huomioimme pääkampanjoiden ja prioriteettiteemojen vaikuttamistavoitteet. Tavoitteemme on, että yksittäisten ihmisten puolesta tehtävä ihmisoikeustyö on kaikkien tukijoiden ja jäsenten ulottuvilla ja kynnys osallistumiseen on matala. Lähetämme aktivisteille uutiskirjeitä, joissa esittelemme pitkäaikaisen yksilötyön nimikkohenkilöt ja ohjeistamme toimimaan heidän puolestaan. Toteutamme vuosittain vähintään neljä reaktiivista verkkovetoomuskampanjaa. Kampanjat saavat tuekseen kymmeniä tuhansia ihmisiä. Reaktiivisten kampanjoiden ympärille rakennamme tuloksellista vaikuttamistyötä, tukijaviestintää sekä markkinointia. Laajennamme myös SMS-hätäviestiverkostoa. Välitämme viranomaisille tietoja ja suosituksia vaarassa olevien ihmisoikeuspuolustajien tarvitsemasta tuesta. Olemme yhteydessä 1-3 lähetystöön ja saamme niiltä tietoja toiminnasta ihmisoikeuspuolustajien tukemiseksi. Tiedustelemme UM:n ihmisoikeusyksiköltä, millä tavalla lähetystöt toimeenpanevat Suomen kansallista ohjeistusta ihmisoikeuspuolustajista ja miten lähetystöjä ohjeistetaan ja koulutetaan suuntaviivojen ja ohjeistuksen toimeenpanoon. Kokeilemme mallia, jossa maakohtainen työ rajautuu pääsääntöisesti ihmisoikeuspuolustajateemaan Euroopassa (erityisesti Venäjällä ja Keski-Aasiassa) kansainvälisiin kampanjoihin perustuen. Viestintä- ja vaikuttamisanalyysin perusteella voimme lisäksi ottaa seurantaan 1-2 maata rajatuksi ajaksi. Venäjä pysyy yhtenä toiminnan painopisteenä. Osallistumme mahdollisesti toimintakauden loppupuolella Venäjän kansalaisyhteiskuntaa tukevaan kansainväliseen projektiin. Tämän hankkeen suunnitelmat tarkentuvat vuoden 2016 aikana. Muut ihmisoikeusteemamme Ihmisoikeuskasvatus: Ihmiset oppivat oikeuksistaan Jos ihmiset eivät tunne oikeuksiaan, he eivät voi vaatia niitä itselleen eivätkä muille. Ihmisoikeksia koskevan tiedon levittäminen on sekä tavoite itsessään että keino saada aikaan ihmisoikeusmuutosta. Ihmisoikeuskasvatus on integroitu kaikkiin yllä kuvattuihin päähankkeisiimme, ja nuorille suunnattu aktivismi kasvokkain sekä verkossa on koko toimiston vastuulla oleva kasvuhanke. (Katso alla: Kasvamme yhdessä ihmisoikeusliikkeeksi) Aktivoimme ja sitoutamme nuoria Tavoite: Nuoret ovat keskeinen kohderyhmä Amnestyn toiminnassa ympäri maailman. Kehitämme tapoja, joilla nuoret voivat toimia ihmisoikeuksien puolesta. Tavoitteemme on, että vuonna 2018 olemme löytäneet toimivat tavat tavoittaa nuoria ja saada heitä mukaan toimintaamme.
Kehitämme nuorisotoimintaa muun toiminnan yhteydessä. Otamme nuoret kohderyhmäksi uusissa viestintäkanavissa, kokeilemme eri nuorisotyön muotoja niin kasvokkain kuin verkossa ja osallistamme nuoria tapahtumien suunnitteluun. Toteutamme pilottiprojektin Helsingin nuorisoasiankeskuksen ja nuorisotalojen kanssa. Järjestämme pohjoismaisen nuorisotapahtuman Suomessa. Nuoria kutsutaan mukaan suunnittelemaan tapahtumaa mahdollisuuksien mukaan. Kokeilemme katuvarainhankkijoiden sitouttamista aktivisteiksi ja kannustamme sekä kustannamme nuoria osallistumaan pohjoismaiseen nuorisotapaamiseen ja eurooppalaiseen nuorisokokoukseen. Koulutuksen saatavuus taataan Tavoite: Vuonna 2018 olemme vakiinnuttaneet digitaaliset kokous- ja opetusalustat sekä kansainväliset avoimet verkkokurssit osaksi toimiston, aktivistien, opettajien ja tukijoiden oppimisen rutiineja. Tarjoamme tukijoillemme hyödyllistä tietoa ihmisoikeuksista ja taitoja, joilla tehdään vaikuttavaa ihmisoikeustyötä. Verkkokoulutukset ovat pääsääntöisesti avoimia kaikille ja markkinoimme niitä tukijoillemme kattavasti. Vuosikokouksen ja syysseminaarin yhteydessä järjestämme ihmisoikeuskoulutusta. Koulutamme aktiiveja vaikuttamistyöstä, mediatyöstä ja tapahtumien järjestämisestä osana pääkampanjoiden koulutusta. Koulutamme henkilökuntaa käyttämään tehokkaasti ja luovasti digitaalisia oppimis- ja etäyhteysalustoja. Käytämme virtuaalista kokous- ja koulutusalustaa osana järjestön koulutustoimintaa (mm. opettajien perus- ja täydennyskoulutuksessa, kampanjoissa, F2F-koulutuksissa tai päätöksenteossa). Markkinoimme Amnestyn kansainvälisiä verkkokursseja tukijoille ja muille kiinnostuneille (esim. yliopistojen kautta). Kerromme koulutuksista ja itseopiskelumateriaaleista säännöllisesti tukijoille sähköpostilla ja aktiiveille uuden aktivistiuutiskirjeen kautta. Ihmisoikeudet tunnetaan kouluissa Tavoite: Koulutamme opettajaksi opiskelevia ja opettajia ihmisoikeuksista ja opastamme heitä toteuttamaan uusien opetussuunnitelmien ihmisoikeustavoitteita. Tavoitteemme on, että yhä useammat koulut tarttuvat Amnestyn kouluille suunnattuihin kampanjoihin (päivätyökeräys ja Koulujen kirjemaraton) ja että opettajilla ja oppikirjoissa on yhä enemmän ihmisoikeustietoa, joka kannustaa toimintaan. Osallistumme Maailma koulussa -seminaarisarjaan luennoitsijana ja työpajan vetäjänä eri opettajankoulutuslaitoksilla. Osallistumme opettajien valtakunnalliseen täydennyskouluttamiseen yhdessä muiden globaalikasvatusjärjestöjen kanssa. Käytämme Ihmisoikeudet.net -sivustoa ja Johdatus ihmisoikeusajatteluun - verkkokurssia osana opettajien perus- ja täydennyskoulutusta. Vuosittain järjestämme Koulujen kirjemaratonin osana Kirjeitä vapaudelle -kampanjaa sekä osallistumme päivätyökeräykseen. Vaikutamme työmme kannalta keskeisiin koulutuspoliittisiin uudistuksiin, kuten lakeihin ja opetussuunnitelmien perusteisiin. Osallistumme globaalikasvatusverkoston oppikirjojen ihmisoikeussisältöjä koskevaan vaikuttamistyöhön. Olemme mukana Ihmisoikeudet.net -hankkeessa ja kehitämme verkkosivua opettajien ensisijaisena ihmisoikeuskasvatuksen tietolähteenä. Seksuaalinen suuntautuminen ja sukupuolten moninaisuus: Syrjintä historiaan Sukupuoli-identiteettiin, sukupuolen ilmaisuun ja seksuaaliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä on yleistä kaikkialla maailmassa. Myös Suomessa HLBTIQ-ryhmiin kuuluvien ihmisten syrjintä on laajamittainen ongelma, joka on ratkaistava ihmisoikeuslähtöisesti. Transihmisten mahdollisuus vahvistaa juridinen sukupuoli edellyttää heiltä tällä hetkellä toimenpiteitä, jotka ovat vastoin perus- ja ihmisoikeuksia.
Vaikuttamistavoitteet: Vaadimme itsemääräämisoikeuteen perustuvaa translakia, joka mahdollistaa sukupuolen juridisen vahvistamisen henkilön omalla ilmoituksella. Lujitamme kumppanuuksia sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvän syrjinnän vastaisessa työssä ja toimimme esimerkiksi sen puolesta, että äitiyslaissa tunnustetaan naisparien vanhemmuus heti lapsen syntymähetkestä. Teemme aktiivista vaikuttamistyötä lainsäädäntömuutosten aikaansaamiseksi ja tuemme äitiyslakia koskevaa kansalaisaloitetta. Vaikuttamistyön lisäksi viestimme ja kampanjoimme näistä teemoista. Vahvistamme pohjoismaista yhteistyötä transihmisten oikeuksien puolustamiseksi ja tiivistämme entisestään yhteistyötä muiden suomalaisten järjestöjen kanssa. Teemme sateenkaariverkoston toimintaa näkyvämmäksi ja vahvistamme sen toimintaa pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Tuotamme Pride-kokonaisuuden, joka näkyy niin Pride-kulkueiden yhteydessä, digitaalisissa kanavissa kuin onnistuneena varainhankintana. Jatkamme ja syvennämme yhteistyötä pietarilaisten HLBTIQ-järjestöjen kanssa ja aktivistimme osallistuvat tapahtumiin Pietarissa. Taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet: Ihmisoikeudet ovat jakamattomia Taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet (TSS-oikeudet) nähdään yhä liian usein oikeudellisten sitoumusten sijaan vapaaehtoisina tavoitteina, jotka voidaan sivuuttaa taloudellisesti haastavina aikoina. Erityisesti marginalisoidussa asemassa olevien ihmisten oikeudet eivät toteudu. Ihmisten on pystyttävä vaatimaan oikeuksiensa toteutumista ja hallitusten on huomioitava toimiensa vaikutukset TSS-oikeuksien toteutumiseen. Vaikuttamistavoitteet: EU:n komission käynnistämät rikkomusmenettelyt romanilasten syrjinnästä koulutuksessa johtavat tilanteen paranemiseen Tšekissä ja Slovakiassa. Uusia rikkomusmenettelyitä käynnistetään oikeudesta asuntoon. Aborttilainsäädäntöä muutetaan Irlannissa ja El Salvadorissa. Suomen hallitus huomioi TSS-oikeudet arvioidessaan toimiensa ihmisoikeusvaikutuksia. Osallistumme romanien syrjintää koskevaan eurooppalaiseen kampanjointiin, seuraamme EU:n komission rikkomusmenettelyiden etenemistä ja viestimme niistä. Tuemme vapaaehtoisten romanikoordinaattoreidemme työtä ja teemme yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa. Osallistumme kansainvälisen My body my rights - kampanjan Irlannin ja El Salvadorin aborttilainsäädäntöä koskeviin toimintapyyntöihin. Kun vaikutamme kansallisen ihmisoikeustoimintaohjelman sisältöön ja toimeenpanoon (ks. alla), pidämme TSS-oikeudet mukana työssä. Ihmisoikeusjärjestelmän vahvistaminen: Suomen ihmisoikeuslinjaukset ja rakenteet toimivat Suomen hallituksen tulee olla esimerkillinen ihmisoikeuksien kunnioittamisessa ja edistämisessä niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Yllämainittujen prioriteettiteemojen lisäksi vaikutamme myös Suomen ihmisoikeusrakenteisiin, yritysvastuuseen, verkkovalvontaan sekä tarvittaessa muihin ihmisoikeuskysymyksiin. Vaikuttamistavoitteet: Hallitus laatii kunnianhimoisen kansallisen ihmisoikeustoimintaohjelman ja toteuttaa sitä sekä ulkosuhteita koskevaa ihmisoikeusstrategiaa aktiivisesti. Ihmisoikeusrakenteita, kuten kansainvälisten ihmisoikeusasiain neuvottelukuntaa ja ihmisoikeuskeskuksen yhteydessä toimivaa ihmisoikeusvaltuuskuntaa, kehitetään entistä vaikutusvaltaisemmiksi toimijoiksi. Ihmisoikeusvaikutusten arviointi otetaan osaksi hallituksen ja viranomaisten päätöksentekoa.
Suomi tukee lakisääteistä, kattavaa ja sitovaa lainsäädäntöä yritysten ihmisoikeuksia koskevan huolellisuusvelvoitteen vahvistamiseksi. Suomi kunnioittaa ihmisoikeuksia myös verkossa ja kansallista turvallisuutta suojaavissa toimissa. Lainsäädäntöhankkeissa terrorismilainsäädännön ja verkkovalvontatoimivaltuuksien kehittämiseksi kunnioitetaan perus- ja ihmisoikeuksia eikä Suomeen luoda yksityisyyden suojaa murentavaa massavalvontaohjelmaa. Vaikutamme kansallisen ihmisoikeustoimintaohjelman sisältöihin ja toimeenpanoon yhdessä muiden järjestöjen kanssa. Ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin kehittämisen tulee olla ohjelman keskiössä. Osallistumme aktiivisesti erilaisten ihmisoikeusrakenteiden toimintaan. Laadimme kansainvälisille valvontaelimille raportteja Suomen ihmisoikeustilanteesta Suomen kansallisten raporttien käsittelyn yhteydessä ja kirjoitamme Suomea koskevan osuuden Amnestyn vuosiraportista. Vaikutamme yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden kansalliseen toimeenpanoon, EU:n konfliktimineraaleja koskevaan säädöshankkeeseen sekä YK:n piirissä käytävään keskusteluun yritysten ihmisoikeusvastuuta koskevan sitovan kansainvälisen sopimuksen aikaansaamiseksi. Otamme aktiivisesti kantaa meneillään oleviin kotimaan lainsäädäntöhankkeisiin ja muihin verkkovalvontaa koskeviin kysymyksiin. Seuraamme tarpeen mukaan yllä olevien tavoitteiden lisäksi rankaisemattomuuteen, turvallisuuteen, kriiseihin ja terrorismiin liittyviä ihmisoikeusongelmia ja julkaisemme kuolemanrangaistusta koskevat tilastot vuosittain. Kasvamme yhdessä ihmisoikeusliikkeeksi Ihmisoikeustavoitteemme toteutuvat vain, jos kasvamme niin globaalisti kuin Suomessa muutosvoimaksi, vahvaksi ihmisoikeuspuolustajien yhteisöksi, jossa ihmiset haluavat olla mukana. Nämä tavoitteet läpäisevät pääkampanjoille ja ihmisoikeuskasvatukselle asetettuja ihmisoikeustavoitteita. Tavoitamme yhä useampia digitaalisesti Tavoite: Olemme omassa viiteryhmässämme johtava toimija digitaalisen viestinnän kentällä. Niin markkinointi-, kampanja- ja varainhankintatyössä kuin ihmisoikeuskasvatuksessa digitaaliset kanavat ovat keskiössä ja siksi niihin investoidaan myös taloudellisesti. Toteutamme vuosittain vähintään neljä integroitua reaktiivista vetoomuskampanjaa. Reaktiivisten kampanjoiden kautta saamme vuosittain 8 000 10 000 uutta Amnestyn tukemisesta kiinnostunutta henkilöä. Kampanjoihin tavoitellaan vuoden 2016 aikana yhteensä 80 000 allekirjoitusta ja vuoden 2017 aikana 100 000 allekirjoitusta. Kehitämme aktivistiviestintää vuonna 2016: tarjoamme toimintaan sitoutuneille aktivisteille säännöllisen uutiskirjeen, jossa kerromme osallistumisen mahdollisuuksista sekä vaikuttamistyöstämme. Uutiskirje tavoittaa aktivistit ja sillä on 5000 tilaajaa vuoden 2017 lopussa. Uudistamme verkkosivujen aktivismiosion vuonna 2016. Kehitämme sosiaalisen median kanavistamme vuorovaikutteisempia ja vahvistamme asiantuntijoiden läsnäoloa mm. Twitterissa. Seuraamme uusien kanavien kehittymistä ja otamme uusia medioita käyttöön tarpeen mukaan, erityisesti nuorisonäkökulmasta. Kehitämme viestintää laadullisesti luomalla ihmisläheistä, osallistavaa ja innostavaa sisältöä. Tiivistämme Amnesty-lehden ja verkkoviestinnän yhteistyötä ja pyrimme monikanavaiseen sisällöntuotantoon. Tuomme sosiaalisessa mediassa käytävään keskusteluun Amnestyn näkökulmia nopeilla ja ajankohtaisilla reaktioilla.
Vuosien 2016 ja 2017 aikana kehitämme Amnestyn toimiston henkilökunnan digitaalista osaamista niin, että sitä on kaikissa tiimeissä. Koulutamme henkilökuntaa ja kannustamme käyttämään tehokkaasti ja luovasti digitaalisia oppimis- ja etäyhteysalustoja. Kehitämme avoimeen yhteissuunnitteluun sopivia työtapoja. Saamme yhä useammat mukaan toimintaan Tavoite: Lisäämme tukijoidemme aktiivisuutta ja saamme toimintaan mukaan uusia tukijoita ja aktiiveja. Työhömme on helppo tulla mukaan. Tarjoamme pääkampanjoissa aktivismia ja ihmisoikeuskoulutusta kaikille tukijoille ja kiinnostuneille. Osallistamme jäseniä, tukijoita ja aktiiveja pääkampanjoihin tavoitteellisten ja kohderyhmälähtöisesti suunniteltujen toimintapyyntöjen kautta. Kampanjoihin liittyvät tapahtumatoteutukset suunnitellaan osana kampanjoiden viestinnän ja mobilisoinnin kokonaisuutta. Voimavarat keskitetään pääkampanjoihin liittyvään tapahtumanäkyvyyteen. Työhömme on entistä helpompi osallistua ja kutsumme aktiivit mukaan erityisesti pääkampanjoiden suunnitteluun ja toteutukseen. Viestintätiimi tukee teemaverkostojen työtä mahdollisuuksien mukaan, suunnittelee tapahtumia yhdessä verkostojen kanssa ja auttaa niitä viestimään työstään. Integroidulle aktivismille ja kehittämiselle laadimme vuosittaisen toimintasuunnitelman ja aktivismille laadimme vaikuttavuutta ohjaavaa seurantaa ja mittaristoa. Toiminnan tuloksellisuutta arvioidaan neljännesvuosittain. Hyödynnämme jäsen- ja tukijarekisteriä myös aktivismin koordinoinnissa ja kehittämisessä. Luomme uusia yhteistyömuotoja Tavoite: Vahvistamme verkostojamme Amnestyn vaikuttavuuden lisäämiseksi. Teemme yhteistyötä yritys- ja kulttuurikentän kanssa ihmisoikeus- ja kasvutavoitteidemme toteutumiseksi. Tapahtumayhteistyöllä tuemme pääkampanjoiden toteutusta, mutta se on myös yleisesti näkyvyyttämme tukevaa ja uusien tukijoiden ja toimijoiden rekrytointiin tähtäävää. Yhteistyö nähdään myös osana brändityötämme. Laadimme suunnitelman verkosto- ja sidosryhmätyön kehittämiseksi osaston työssä ja vahvistamme uusia yhteistyökumppanuuksia erityisesti mediataloihin ja valtakunnallisiin tapahtumiin. Toteutamme vuosittain yhden laajemman tapahtumayhteistyön, jossa on vahvasti mukana varainhankinnallinen näkökulma. Yhteistyön hyödyllisyys arvioidaan. Pienempimuotoista tapahtumayhteistyötä (mm. elokuva- ja kesäfestivaalit) ja artistiyhteistyötä varten laadimme valmiit konseptit, joiden toteuttaminen ei sido suurta määrää henkilökunnan resursseja. Ihmisoikeuskasvatuksen tueksi haemme pitkäaikaista koulutusyhteistyön kumppania. Teemme strategista mediaviestintää Tavoite: Amnesty tunnetaan tuloksellisesta ihmisoikeustyöstään niin globaaleissa kuin kotimaan kysymyksissä. Mediatyömme on aktiivista ja tehokasta sekä todennetusti tuloksekasta. Amnesty esiintyy verkkouutisissa noin 150 300 kertaa kuukaudessa ja printtijulkaisuissa 80 180 kertaa kuukaudessa. Osallistumme strategisten teemojemme osalta aktiivisemmin yhteiskunnalliseen keskusteluun ja lisäämme proaktiivista mediatyötä. Tavoitteena on aktivoida keskustelua ja saada siten aikaan näkyvää muutosta. Kehitämme viestintää yhdessä vaikuttamistiimin kanssa siten, että asiantuntijamme ovat oman alansa kysytyimpiä asiantuntijoita mediassa sekä aktiivisia keskustelijoita sosiaalisessa mediassa. Rakennamme pitkäjänteistä yhteistyösuhdetta avaintoimittajien kanssa. Laajennamme julkisuuskuvaamme siten, että Amnesty miellettäisiin yhä enemmän myös järjestöksi, jonka toimintaan voi tulla mukaan. Priori-
teettiteemoille laadimme viestintäsuunnitelmat tukemaan kampanjointityötä. Tartumme myös tiettyihin ajankohtaisiin kysymyksiin, joihin kohdistuu hetkellistä suurta mielenkiintoa (esim. Rio de Janeiron olympialaiset), ja tuomme niiden ihmisoikeusulottuvuudet esiin. Teemme tehokasta markkinointia Tavoite: Tuemme varainhankintaa ja osallistumista tehokkaalla markkinoinnilla. Tavoitteena on saavuttaa markkinoinnin ja varainhankinnan toimenpiteillä strategiassa linjatut kasvutavoitteet. Keskitymme kolmeen osa-alueeseen: uusien tukijoiden hankintaan, tukijapysyvyyteen sekä kertalahjoituksiin. Markkinoinnin pääteemat ovat samat kuin strategiset painopisteemme. Lisäksi vuonna 2017 Amnestyn Suomen osaston 50-vuotisjuhlavuosi nousee markkinoinnin teemaksi. Teemme vuosittaisen markkinointisuunnitelman. Parannamme tukijapysyvyyttä testaamalla ja kehittämällä eri toimenpiteitä. Rakennamme toimivat mittarit, joiden avulla voimme seurata onnistumistamme. Turvaamme riittävän kasvun Riippumattomuutemme turvaamiseksi rahoituksemme perustuu sitoutuneisiin lahjoittajiin. Etsimme uusia tukijoita aktiivisesti, olemalla läsnä ihmisten arjessa. Tavoitteemme on tukijamäärän nostaminen yli 55 tuhanteen ja tulojen kasvu yli 5 miljoonaan vuoteen 2020 mennessä. Vuosittainen taloudellinen kasvutavoitteemme on 6 prosenttia. Kuukausilahjoittaminen on jatkossakin tärkein lahjoittamismuoto. Muilla kuin kuukausilahjoituksilla on kuitenkin aikaisempaa tärkeämpi rooli. Enemmän sitoutuneita säännöllisiä tukijoita Tavoite: Tukijapysyvyydellä on ratkaiseva merkitys varainhankinnalle. Kun tunnemme tukijamme, kehitämme tukijaviestintäämme ja tarjoamme tukijoillemme sitouttavaa toimintaa, vähennämme menetettyjen tukijoiden määrää. Tavoitteemme on rekrytoida 5 550 uutta kuukausilahjoittajaa vuonna 2016 ja 6 000 vuonna 2017. Tavoitteemme on, että alle 4000 ihmistä vuodessa luopuu tukemisesta. Kasvattamalla kuukausitukijoiden määrää 2000 tukijalla vuodessa (netto) takaamme maltillisen kasvun. Rekrytoimme uusia kuukausilahjoittajia kolmea tietä: katurekrytoinnilla (F2F) (3000 4000), televarainhankinnalla (900 2000) ja digitaalisella varainhankinnalla (900 2000). Vaikutamme pankkeihin ja muihin maksupalveluntarjoajiin parempien ja kestävämpien toistuvien maksuratkaisujen löytämiseksi. Nämä vaativat investointeja tietojärjestelmiin ja laitteistoihin. Uusia tukijoita digitaalisten kanavien kautta Tavoite: Kasvatamme merkittävästi digitaalisen varainhankinnan roolia. Tämä on toimintakauden suurin varainhankinnan kehittämiskohde. Rekrytoimme 900 2000 uutta kuukausitukijaa digitaalisten kanavien kautta. Lisäksi digitaalinen viestintä toimii tärkeänä lähteenä televarainhankinnan kaksiportaiselle tukijahankinnalle, jonka tavoitteena on rekrytoida 900 2000 uutta kuukausitukijaa vuodessa. Käytämme omaa ja ulkoista osaamista digitaalisen varainhankinnan kasvattamiseksi. Meillä on digitaalisen varainhankinnan ja viestinnän vaatimat tekniset valmiudet. Kehitämme tukijahallintajärjestelmäämme niin, että se tukee digitaalisen varainhankinnan tavoitteiden seurantaa, analysointia ja tilastointia. Teemme liittymisen Amnestyn tukijaksi verkossa mahdollisimman helpoksi.
Muut pysyvät varainhankintamuodot Tavoite: Kasvutavoitteen saavuttamiseksi Amnestyn on tarjottava monipuolisia tapoja tukea ihmisoikeustyötä, kuukausilahjoittamisen vaihtoehtona tai rinnalla. Tavoitteemme on, että tukijamme tuntevat testamenttilahjoittamisen mahdollisuuden ja testamenttilahjoittamista markkinoidaan säännöllisesti. Jatkamme muita pysyviä varainhankintamuotoja ja keräämme vähintään 150 000 euroa kertalahjoituksia. Pysyviksi varainhankintakeinoiksi ovat juurtuneet vuosijäsenmaksut, SMS-verkosto, kertalahjoitukset verkossa, digitaaliset painostuskortit, päivätyökeräys, kertalahjoituskirjeet sekä tuotemyynti (Amnesty Store). Suuntaamme testamenttimarkkinointia Amnestyn omille tukijoille ja suurelle yleisölle. Vuonna 2017 hyödynnämme Amnestyn 50-vuotisjuhlavuoden markkinoinnin tuomat varainhankinnalliset mahdollisuudet kaikissa varainhankintakanavissa. Rohkeita kokeiluja Tavoite: Nykyisten varainhankintakeinojen lisäksi Amnesty on jatkuvasti eturintamassa uusien varainhankintakeinojen kehittämisessä. Meillä on tekniset valmiudet, tahtotila ja osaaminen kokeilla uusia kanavia. Pysyvien varainhankintamuotojen lisäksi kokeilemme vuosittain vähintään kahta uutta varainhankintakeinoa. Hyödynnämme sekä omaa, ulkoista että Amnestyn kansainvälistä osaamista uusien varainhankintakeinojen löytämiseksi. Uudet varainhankintakeinot voivat olla perinteisiä ja Amnestylle uusia tai sellaisia, joista olemme aiemmin luopuneet (esim. lipaskeräys, arpajaiset). Ne voivat myös olla kokonaan uutta ajattelua, kehittämistä ja innovaatioita vaativia (esim. digitaaliset keräyskampanjat). Vahvempi organisaatio Amnesty on jäsendemokraattinen liike, joka voi hyvin vain, jos jäsenistö aktiivisesti osallistuu päätöksentekoon ja toiminnan suunnitteluun. Vuosikokoukseen ja syysseminaariin pitää olla helppo tulla. Johtokunta valvoo toiminnan strategista suuntaa. Osallisuuden ja jäsendemokratian kehittäminen Tavoite: Vuonna 2020 jäsenemme voivat aidosti vaikuttaa organisaation suuntaan, osallistua päätöksentekoon ja oppia ihmisoikeuksista. Aktiivinen osallisuus tarkoittaa sitä, että tavoitteet toiminnalle asetetaan yhdessä toiminnassa mukana olevien kanssa ja aktiivien vastuunkantoa toiminnan suunnittelussa tai päätöksenteon koko kaaressa tuetaan. Osallisuutta kehitetään erityisesti osana jäsendemokratian vahvistamista. Johtokunta vahvistaa avoimuutta, osallisuutta ja moninaisuutta päätöksenteossa. Luomme suunnitelman päätöksenteon kehittämiselle. Päätöksenteko on avointa ja kutsumme erityisesti sitoutuneita aktiiveja ja tukijoita osallistumaan siihen myös digitaalisesti. Luottamushenkilöt ja aktiivit osallistuvat aktiivisesti vuosikokouksen ja syysseminaarin suunnitteluun. Vuosikokous ja syysseminaari kohtauspaikkana Tavoite: Amnestyn vuosikokous ja syysseminaari kokoavat Amnestyn jäseniä ja tukijoita yhteen. Kehitämme vuosikokousviikonloppua ja edeltävää koulutuspäivää aktiivien tapahtumaksi, jossa on mahdollisuus oppia ajankohtaisista kampanjoista ja menetelmistä (esim. lobbaus), tavata omia verkostojaan ja jakaa osaamistaan muille aktiiveille. Uudistamme vuosikokousta osallistavammaksi, jotta jäsendemokratia toteutuisi entistä paremmin.
Markkinoimme syysseminaaria laajasti kaikille avoimena, ajankohtaiseen teemaan tarttuvana laadukkaana foorumina, jonka vetonaulana toimivat kiinnostavat kutsuvieraat, päättäjät ja vaikuttajat. Tapahtuman suunnittelussa ja toteutuksessa omien asiantuntijoidemme, aktiivien ja sidosryhmien rooli on tärkeä. Johtokunnan työn kehittäminen Vuosina 2016 2017 johtokunta arvioi ja kehittää omaa työskentelyään. Perehdytämme uudet johtokunnan jäsenet heti valinnan jälkeen. Perehdytyksestä vastaavat vanhat johtokunnan jäsenet, toiminnanjohtaja ja tiimipäälliköt. Johtokunta pitää varsinaisten kokoustensa välissä tarvittaessa omia epävirallisia tapaamisia. Johtokunnan jäsenet, jotka eivät vuosikokouksen jälkeen jatka tehtävässään, kirjoittavat omasta kaudestaan lyhyet loppuraportit. Kehittyvä toimisto Jäsenistön panos on korvaamattoman arvokasta järjestöllemme. Työmme ei kuitenkaan olisi mahdollista ilman ammattitaitoista toimistoa. Henkilöstö tukee ja koordinoi jäsenistön osallistumista ja toimii myös itsenäisinä asiantuntijoina. Haluamme olla houkutteleva työpaikka. Henkilöstöjohtaminen on läsnä kaikessa suunnittelussa, kun jaetaan vastuuta ja rooleja, määritellään ja arvioidaan tavoitteita sekä annetaan palautetta. Strateginen johtaminen Tavoite: Panostamme strategiseen henkilöjohtamiseen ja johtajakoulutukseen. Strateginen johtaminen tarkoittaa henkilöstön työprosessien, johtamisen ja toimintakulttuurin kehittämistä oppimista ja vuorovaikutusta tukeviksi. Johtaminen mahdollistaa tehokkaan verkostoitumisen sekä nopean ja oikea-aikaisen työn. Vahvistamme erityisesti johdon osaamista ja panostamme työmme tulosten parempaan mitattavuuteen. Strategisella johtamisella taataan oikea määrä työntekijöitä, joilla on sopiva koulutus ja taidot. Strateginen suunnittelu tuottaa tietoa tulevasta henkilöstötarpeesta. Kehitämme henkilöstön osaamista, tarkastamme toimenkuvia ja työtehtäviä ja asetamme vuositavoitteet strategian mukaisesti. Henkilöstömme tehtävät ja toimenkuvat toteuttavat osaston strategiaa. Tyytyväinen henkilöstö Tavoite: Ammattitaitoinen ja työssään viihtyvä henkilökunta toimii sovituilla työaloilla ja edistää niiden päämääriä suunnitelmallisesti ja hyvässä yhteistyössä. Olemme turvalliseksi, tasapuoliseksi ja luotettavaksi koettu työnantaja sekä hyvinvoiva työyhteisö. Keskitymme hyvien käytäntöjen ja yhtenäisten toimintatapojen vahvistamiseen. Tarjoamme henkilöstölle yhteiskoulutuksia sekä henkilökohtaisia kursseja. Edistämme terveyttä ja hyvinvointia palkallisella liikuntatunnilla sekä edullisella työpaikkahieronnalla. Toimiva taloushallinto Tavoite: Taloushallinto on laadukasta, avointa ja päätöksentekijöiden tarpeita vastaavaa. Raportointi tukee toiminnan suunnittelua ja sen seurantaa. Sähköisen kirjanpidon käyttäminen takaa taloushallinnon tehokkuuden ja avoimuuden. Kehitämme työtapoja ja raportointia siten, että budjettivastuussa olevat henkilöt saavat talousluvut oikeassa muodossa oikeaan aikaan. Kehitämme jatkuvasti talouden raportointia. Luotettava IT ja korkea tietoturva Tavoite: IT on turvallinen ja tehokas ihmisoikeustyön työkalu Järkeistämme ja tehostamme IT-prosessejamme. Huolehdimme toimiston tietoturvasta sekä teknologisesti että kouluttamalla henkilöstöä. Kehitämme ja laajennamme jäsenrekisteriohjelmaamme (CRM) ja varmistamme sen tietojen turvallisuuden. Huolehdimme erityisen arkaluontoisen viestinnän tietoturvasta. Vahvistamme yhteistyötä kansainvälisen sihteeristön ja muiden osastojen IT-henkilöstön kanssa hyvien toimintatapojen ja teknologisten ratkaisujen suhteen.
Yhteydet kansainväliseen liikkeeseen Amnesty on globaali ihmisoikeusliike ja kontaktimme kansainvälisiin ja eurooppalaisiin toimijoihin ovat tiiviitä. Ilman jatkuvaa vuoropuhelua emme olisi niin vahvoja kuin olemme. Tavoite: Suomen osaston painoarvo kansainvälisessä liikkeessä vahvistuu. Osallistumme aktiivisesti kansainvälisen liikkeen suunnitteluprosesseihin ja tarjoamme osaamistamme erilaisiin tehtäviin. Hyödynnämme kansainvälisen liikkeen koulutuksia ja toimimme omaaloitteisesti tarpeellisten prosessien käynnistämiseksi. Ylläpidämme tiiviitä suhteita Brysselin toimistoon ja muiden Pohjoismaiden osastoihin.