Tekninen lautakunta 57 01.09.2015 Kontiolahden teknisen lautakunnan lausunto Joensuun alueelliselle jätelautakunnalle koskien sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmää 262/11.01.05/2015 Tekninen lautakunta 57 1 Asian yleisesittely Jätehuoltoviranomainen pyytää toimialueensa kunnilta tässä asiassa uudel leen lausuntoja 4.9.2015 mennessä. Itä-Suomen hallinto-oikeus on kumon nut jätelautakunnan aiemman päätöksen vuodelta 2013 ja palauttanut asian uudelleen käsiteltäväksi. Kumoutuneessa päätöksessä jä te lau ta kunta oli päättänyt pitäytyä nykykäytännössä. Aiemmassa lausunnossaan tekninen lautakunta katsoi tarpeelliseksi siir tymi sen kunnan järjestämään kuljetukseen. Lausuntopyynnössä halutaan myös kunnan vesihuoltolaitoksen kantaa asiaan, Jätelain valvontaviranomaisina toimivilta kuntien ym pä ris tön suo je lu viran omai sil ta on pyydetty asiassa lausuntoa erikseen. Kunnan jä te huol to viran omai nen voi valita kiinteistöittäisen liet teen kul je tuk sen jär jes tä mis ta vaksi jatkossa kiinteistön haltijan järjestämän liet teen kul je tuk sen vain, mikäli jä te lain 37 :n mukaiset edellytykset täyttyvät. Edellytykset ovat seuraavat: - Tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin. - Jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa tervey del le tai ympäristölle. - Päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityi ses ti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viran omais ten toimintaan. Vaikka em. edellytykset täyttyisivät, voi jätehuoltoviranomainen päättää siirtymisestä kunnan järjestämään lietteiden kuljetukseen. Konsulttitoimisto FCG Suunnittelu ja tekniikka on laatinut jätelautakunnalle ra por tin sako- ja umpikaivolietteiden jätteenkuljetuksen nykytilasta. Kunnan lausunnossa on pyydetty tarkastelemaan sako- ja um pi kai vo liet teiden kiinteistöittäisen kuljetuksen järjestämistä em. edellytysten nä kö kulmas ta. 2 Jätehuoltoviranomaisen velvollisuudet kaivolietteiden osalta Kunnan (tai alueellisen jätehuoltoviranomaisen) on järjestettävä sako- ja
um pi kai vo liet teen jätehuolto vakituisten ja vapaa-ajan asuntojen, muun asu mi sen sekä julkisoikeudellisten yhteisöjen ja yhdistysten osalta. Lietteen kuljetus kiinteistön keräyspaikasta käsittelypaikkaan voidaan toteut taa joko Kunnan järjestämänä, jolloin kunta kilpailuttaa lietteen kuljetuksen; tai Kiinteistön haltijan järjestämänä, jolloin kiinteistön haltija sopii kul je tus yrit täjän kanssa lietteen kuljetuksesta. Jätelain mukaan kunnan, jossa jätteenkuljetus lain voimaan tullessa on hoidet tu kiinteistön haltijan järjestämänä (eli ns. sopimusperusteisesti), on tarkas tel ta va jätteenkuljetuksen järjestämistä laissa annettujen edel ly tys ten mukaisesti ja tehtävä päätös kuljetusjärjestelmästä. Määräaika pää tök sen tekemiselle on umpeutunut 1.5.2013. Mikäli päätetään siirtyä kiin teis tön haltijan järjestämästä kuljetuksesta kunnan järjestämään kuljetukseen, siirty mi sen tulee tapahtua aikaisintaan 1.5.2017. Kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa on järjestämistavasta riippumatta nou da tet ta va kunnan jätehuoltomääräyksiä. Jäte on toimitettava kunnan mää rää mään vastaanotto- tai käsittelypaikkaan. Jätteen kuljettajan on annet ta va jätehuoltoviranomaiselle vuosittain tiedot kiinteistöistä, joilta jätettä on noudettu, sekä noutokerroista. Kunnan jätehuoltoviranomaisen pää töksel lä kiinteistön haltijan järjestämä kuljetusjärjestelmä voi olla käytössä vain osassa kuntaa. Mikäli jätehuoltoviranomainen päättää, että jätteenkuljetus järjestetään jatkos sa kiinteistön haltijan järjestämänä, on sen seurattava päätöksen täytän töön pa noa ja sen edellytysten täyttymistä sekä tarvittaessa käsiteltävä jät teen kul je tus ta koskeva asia uudelleen. 3 Nykytilanne lietteiden kuljetuksessa Sako- ja umpikaivolietteen kuljetus hoidetaan tällä hetkellä kaikissa alueen kun nis sa kiinteistön haltijan järjestämänä. Kiinteistön haltija tilaa lietteen tyh jen nyk sen ja kuljetuksen alueella toimivalta yritykseltä, ja voi ha lu tessaan kilpailuttaa palvelun eri kuljetusyritysten kesken. Viemäriverkon ulkopuolisia asuinkiinteistöjä, joiden jätevesijärjestelmä sisäl tää sakokaivoja tai umpisäiliöitä, on jätelautakunnan alueella arviolta noin 10 000-15 000 (ml. sekä vakituiset että vapaa-ajan kiinteistöt). Jo kaises sa kunnassa on vähintään yksi lietteen vastaanottopaikka. Siir to vie märiä pitkin pääosa lietteestä johdetaan käsiteltäväksi Kuhasalon jä te ve denpuh dis ta mol le Joensuuhun, lisäksi jätevesilietettä käsitellään Ilomantsin jäte ve den puh dis ta mos sa ja Stora Enson Uimaharjun tehtaan puh dis ta mossa. Alueella toimii noin 40 yritystä, joilla jätehuoltorekisteriin (aiemmin jä te tiedos to) hyväksymisen perusteella on oikeus lietteiden kuljetukseen.
4 Tarkasteltavat vaihtoehdot 4.1 Kunnan järjestämä lietteenkuljetus Kunnan järjestämässä lietteenkuljetuksessa kuljetuksen järjestämisestä vas taa kuntien yhteinen jätehuoltoyhtiö Puhas Oy kilpailuttamalla kul je tukset toimialueella. Kilpailuttaminen on tehtävä hankintalakia noudattaen ja si ten, että erilaisilla kuljetusyrityksillä on mahdollisuus osallistua kil pai lu tukseen. Toimialue voidaan kilpailutuksessa jakaa useaan eri urak ka-alu eeseen esimerkiksi kunnittain tai muuten jätehuollon järjestämisen kannalta tar koi tuk sen mu kai sel la perusteella. Kilpailutuskausi on määräaikainen, esimer kik si viisi vuotta. Tarjouspyynnössä voidaan asettaa ehtoja esimerkiksi kul je tus ka lus tol le. Sakokaivojen ja umpisäiliöiden tyhjennyksiin liittyvästä asiakaspalvelusta ja laskutuksesta vastaa Puhas Oy. Kiinteistön haltija tilaa tyhjennykset yh tiön asiakaspalvelusta. Kunnan järjestämän lietteen kuljetuksen maksuista päät tää jätehuoltoviranomainen eli Joensuun alueellinen jätelautakunta. Mak sut perustuvat kuljetusten kilpailutuksiin ja ovat julkisoikeudellisia maksu ja. Jätehuoltoviranomaisen ylläpitämä kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen rekis te ri, joka koskee myös sako-ja umpikaivojen lietteen jätehuoltoa, voidaan toteuttaa hyödyntäen jätehuoltoyhtiön asiakastietoja. 4.2. Kiinteistön haltijan järjestämä lietteenkuljetus Kiinteistön haltijan järjestämässä lietteenkuljetuksessa kotitalous solmii kulje tus so pi muk sen valitsemansa kuljetusyrityksen kanssa. Mikäli alueella toimii useita kuljetusyrityksiä, kiinteistön haltija voi kilpailuttaa lietteen tyh jennys- ja kuljetuspalvelun. Kiinteistön haltija tilaa tyhjennykset suoraan kuljetusyrityksestä. Kul je tuksen hinnasta päättää yritys, ja kuljetusmaksu on yksityisoikeudellinen maksu. Kuljetusyritys laskuttaa kiinteistön haltijaa keskinäisen sopimuksen perus teel la. Kuljetusyrityksillä on velvollisuus toimittaa jätehuoltoviranomaiselle määrä-ajoin kiinteistökohtaiset tiedot tekemästään lietteenkuljetuksesta. Jä tehuol to vi ran omai nen ylläpitää kiinteistöittäisestä lietteenkuljetuksesta re kiste riä. Kuntatekniikan päällikkö Sauli Hyttinen: Kunnan kilpailuttaman lietteenkuljetusjärjestelmän edut: - Kuntalaiset saavat palvelun tasapuolisin ja syrjimättömin ehdoin, koko kun nan kattavasti. - Kuljetukset voidaan reitittää alueittain, jolloin kustannukset vähenevät. - Nykyaikaiset omakotitalojen pienpuhdistamot vaativat asiantuntevan tyhjen nyk sen. - Kuntalaiset saisivat kaikki jätehuollon palvelut samasta paikasta (asia kaspal ve lu, laskutus ja kuljetusten ohjaus). - Jäteviranomainen voi käyttää samaa rekisteriä sekä seka- ja biojätteen
kul je tus ten että sako- ja umpikaivojen tyhjennysten valvontaan. - Tyhjennystiedot päivittyvät kunnan järjestämässä mallissa suoraan re kiste riin. - Urakoitsijan ja jätevedenpuhdistamon kannalta suuri helpotus on se, että tyh jen nyk sen kuittaaminen sähköisesti ajonohjausjärjestelmään riittäisi täyt tä mään siirtoasiakirjavelvoitteen. - Tasaisesti ympäri vuotta reititetyt kuljetukset vähentävät kau si kuor mi tus ta jätevedenpuhdistamolla. - Laskutuksen hoituminen Puhas Oy:n kautta helpottaisi myös urakoitsijan työ tä. - Tyhjennystietojen sähköinen siirtyminen helpottaa urakoitsijan ra por tointia. Kunnan kilpailuttaman lietteenkuljetusjärjestelmän heikkoudet: - Tyhjennysajankohdan sopiminen kiinteistön omistajan kanssa voi olla han ka laa - Tyhjennyksissä voidaan tarvita erilaista kalustoa samalla alueella (trak tori ve toi nen perävaunu, kuorma-auto) - Vähän käytettyjen kiinteistöjen kaivoja voidaan tyhjentää, vaikka var sinais ta tarvetta ei olisi (kuitenkin jätehuoltomääräykset vaativat sen joka tapauk ses sa). Nykyjärjestelmän (sopimusperusteisen) heikkoudet: - Maksut ovat tapauskohtaisia. - Kuljetuksia ei tehdä suunnitelmallisesti, vaan satunnaisten tilausten mukaan. - Jäteviranomaisen pitää tehdä rekisteri, jossa ovat kaivojen sijaintitiedot ja tyh jen nys tie dot ja viranomaisen on itse ylläpidettävä järjestelmää. Tietojen ke rää mi nen on hyvin vaikeaa. - Kaikki tyhjennetty liete ei päädy hyväksyttyihin kohteisiin - Jos kiinteistönhaltijan järjestämässä järjestelmässä haluttaisiin pysyä, jonkin lai sen selvityksen tekeminen olisi varmasti joka tapauksessa tar peen. - Tällä hetkellä valvontaa ei viranomaisen toimesta ehditä tehdä, koska työka lu ja tähän ei ole. Nykyjärjestelmän vahvuudet: - Kiinteistön omistaja voi tilata tyhjennyksen haluamaltaan urakoitsijalta. - Kiinteistön omistaja on paikalla tyhjennystä tehtäessä. Yhteenveto: Kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen valintaedellytysten täyt tymi nen: Ehto 1 Tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin Kuljetuspalveluja on saatavilla ilmeisesti hyvin. Hinnat vaihtelevat etäi syyksien yms. mukaan. Ehto 2 Jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jäte huol lon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle
tai ympäristölle; Ei toteudu. Lietteiden päätyminen asianmukaiseen käsittelyyn ei ole varmaa. Jätehuollon alueellinen kehittäminen on vaikeaa tässä jär jes tel mässä. Ehto 3 Päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityi ses ti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viran omais ten toimintaan. Voi toteutua kotitalouksien osalta. Kuitenkin kilpailutuksella voidaan ai na kin olettaa saatavan edullisempi hintataso kuin sopimusperusteisessa tyh jennyk ses sä. Myös työn laatu kokonaisuudessaan parantuisi, kun tyh jen nyksiä hoitaisivat alaan hyvin perehtyneet ammattilaiset. Jätelaki vaatii umpi- ja sakokaivolietteiden tyhjennysten valvonnan. Vi ranomais val von ta on hyvin vaikea tehdä tässä järjestelmässä. Vesihuoltopäällikkö: Vesihuoltolaitoksella on lietteen vastaanottopaikka Uurossa. Se tulisi toden nä köi ses ti toimimaan myös kunnan kilpailuttamassa järjestelmässä riippuen siitä, velvoitetaanko urakoitsijat käyttämään alueella olemassa ole via vastaanottopaikkoja. Lietteen vastaanoton hinnoittelussa jouduttaisiin todennäköisesti yh te näistä mään hintoja ja Kontiolahden vesihuoltolaitoksen yksihintajärjestelmä tuli si todennäköisesti muuttumaan eri hinnoiksi sakokaivo- ja um pi kai vo lietteil le. Yhteen hintaan siirtyminen johtui aikoinaan vaikeudesta valvoa mitä liet tei tä urakoitsijat todellisuudessa asemalle toivat. Kunnan kil pai lut ta massa järjestelmässä tämä olisi paremmin hallinnassa. Lieteasema on ajoittain ollut pois käytöstä, koska lietteen mukana tullut kivi ai nes on tukkinut laitteiston. Kunnan kilpailuttamassa järjestelmässä sako kaivo jen kuntoa tulisi todennäköisesti tarkkailtua paremmin, jolloin nämä on gel mat vähenisivät. Lisätietoja: kuntatekniikan päällikkö Sauli Hyttinen, p. 040 127 3264 Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta päättää antaa Joensuun alueelliselle jä te lau ta kun nal le lietteiden kuljetusjärjestelmästä seuraavan lausunnon: 1. Kunnan kilpailuttamaan järjestelmään siirtyminen on perusteltua siir tymä ajan umpeuduttua, koska lain mukaiset ehdot pysymiseksi kiin teistön haltijan itse järjestämässä kuljetuksessa eivät toteudu. 2. Kilpailutusalueet on jaettava siten, että myös pienillä yrittäjillä on mahdol li suus tarjota palveluitaan. ---------
Keskustelun aikana Vesa Kuronen ehdotti, että Kontiolahden kunta jatkaa ny kyis tä kiinteistönhaltijajärjestelmää sako- ja umpikaivolietteiden kul je tuksis sa. Kuljetusjärjestelmä on toimiva ja täyttää lain asettamat vaatimukset. Jertta Ha ri nen kannatti Vesa Kurosen tekemää ehdotusta. Oli tehty teknisen johtajan tekemästä pohjaehdotuksesta poikkeava kan natet tu päätösehdotus, joten asiasta tuli äänestää. Päätettiin, että teknisen johtajan ehdotusta kannattavat äänestävät "Jaa" ja Vesa Kurosen ehdotusta kannattavat äänestävät "Ei". Äänestys suo ri tet tiin avoimena. Äänestyksesä annettiin kahdeksan ääntä. Teknisen johtajan poh ja eh do tuksen puolesta äänesti Sakari Mustonen. Vesa kurosen tekemän kan na te tun päätösehdotuksen puolesta äänestivät Jertta Harinen, Heidi Hakola, Ve sa Kuronen, Pirita Lassila, Samuli Simonen, Minna Koskimies ja Sari Pot tonen. Päätös: Puheenjohtaja totesi äänestystulokseksi tulleen äänin 7-1 Vesa Kurosen eh do tuk sen.