KIRJALLINEN KYSYMYS 194/2001 vp Alopecia-potilaiden Kela-korvaukset Eduskunnalle Alopecia on harvinainen sairaus, joka aiheuttaa sitä sairastavalle pälvikaljuuntumista. Pälvikaljuuntuminen tarkoittaa, että henkilöltä irtoaa karvoja usein läiskittäin aiheuttaen hänelle haittaa. Alopeciaa on kolmea eri muotoa, pälvikalju pienillä alueilla päässä (alopecia areata), totaalinen kaljuuntuminen pään alueella (alopecia totalis) sekä sen kaikkein vaikein muoto, jossa karvat katoavat sekä pään että kehon alueelta (alopecia universalis). Alopecia aiheuttaa sitä sairastavalle haittaa, ja Kela korvaa harkinnanvaraisesti alopeciasta koituvia kustannuksia. Ongelmaksi Kelan käytännössä on kuitenkin koettu, ettei Kelan säännöstöissä ole mainittu alopeciaa erillisenä tautinimikkeenä. Tämän vuoksi potilaat ovat joutuneet taistelemaan erilaisten korvausten (peruukin ym. hankinnat) saamisesta. Esimerkiksi psoriasista sairastavat Kelan säädöstöissä tunnustetaan. Jotta erityiseti alopecian vaikeita muotoja sairastavat saisivat tarvitsemansa korvaukset sairauden aiheuttamista kustannuksista, tulisi Kelan säännöstöön sisällyttää myös alopecia korvaukseen oikeuttavana sairautena. Kelan käytäntöä korvauksen myöntämisen osalta tulisi yhdenmukaistaa ja korvauskäytäntöä laajentaa kattamaan taudin todelliset kustannukset. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miksi alopecia ei mm. psoriasiksen tapaan ole Kelan säännöksissä korvaukseen oikeuttava sairaus, vaan pelkästään harkinnanvaraisen korvauskäytännön piirissä ja aikooko ministeriö muuttaa Kelan säännöksiä siten, että niihin sisällytetään alopecia ja erityisesti sen vaikeimmat muodot korvaukseen oikeuttavana sairautena? Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 2001 Säde Tahvanainen /sd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Säde Tahvanaisen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 194/2001 vp: Miksi alopecia ei mm. psoriasiksen tapaan ole Kelan säännöksissä korvaukseen oikeuttava sairaus, vaan pelkästään harkinnanvaraisen korvauskäytännön piirissä ja aikooko ministeriö muuttaa Kelan säännöksiä siten, että niihin sisällytetään alopecia ja erityisesti sen vaikeimmat muodot korvaukseen oikeuttavana sairautena? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Sairausvakuutuslain 4 :n mukaan korvataan sairauden perusteella tarpeellisen sairauden hoidon kustannuksista. Sairausvakuutuslain 5 :n mukaan sairaanhoitoon liittyvien tai vakuutetun muutoin tarvitsemien siteiden, sidosten, tekojäsenien tai muiden apuvälineiden hankkimista ei korvata tämän lain mukaan. Sairausvakuutuslain 5 a :n mukaan lääkkeiden sairausvakuutuskorvauksen edellytyksenä on, että valmisteella on korvausperusteeksi hyväksytty kohtuullinen tukkuhinta. Alopecia, suomeksi kaljuus, on luokiteltu kansainvälisessä tautiluokituksessa ihosairauksiin. Kaljuus voi esiintyä joko miestyyppisenä taikka pälvikaljuutena, johon muotoon sisältyy myös kaikkien ihokarvojen puuttuminen. Taudin hoitona voivat olla joko lääkehoidot taikka peruukki. Miestyyppisen kaljuuden tiedetään myös olevan miespuolisessa väestössä normaalisti esiintyvä ilmiö, jota ei ole rinnastettava sairauteen. Silloin kun kaljuuden on aiheuttanut joku lääkeaine, kuten sytostaatit, taikka kyse on esimerkiksi vamma-arvesta, on tilanne arvioitava hoitojen osalta tapauskohtaisesti. Sairausvakuutuslain mukaan lääkehoitoa korvattaessa noudatetaan korvausperusteena yleensä Lääkelaitoksen vahvistamaa käyttöaiheen mukaista käyttöä, eikä valmisteita voida korvata, ellei niillä ole sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimivan lääkkeiden hintalautakunnan vahvistamaa korvausperusteeksi hyväksyttyä tukkuhintaa. Minoksidiili- ja finasteridi-lääkeaineita sisältäviä valmisteita on eräissä tapauksissa käytetty pälvikaljuisuuden hoidossa ja niiden käyttöaiheena on miestyyppinen kaljuus, alopecia androgenica, mutta näillä valmisteilla ei ole korvausperusteeksi vahvistettua kohtuullista tukkuhintaa. Miestyyppisen kaljuuden hoitamiseksi käytettävät lääkehoidot tai muut toimenpiteet eivät ole sairausvakuutuslain nojalla korvattavia silloin, kun on kyse miehen ikääntymiseen liittyvästä ilmiöstä eikä sairaudesta. Pälvikaljuisuuden hoitoon määrättyjen tavallisimpien lääkeaineiden osalta pälvikaljuisuus ei kuitenkaan kuulu Lääkelaitoksen niille vahvistamiin käyttöaiheisiin eikä valmisteilla ole myöskään korvausperusteeksi hyväksyttyä kohtuullista tukkuhintaa, joten niiden korvaaminen sairausvakuutuslain no- 2
Ministerin vastaus KK 194/2001 vp Säde Tahvanainen /sd jalla ei ole mahdollista. Apuvälineiden, kuten peruukin, hankkimista ei korvata sairausvakuutuslain nojalla. Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2001 Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Säde Tahvanainen /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS 194/2001 rd: Varför omfattas inte alopecia på samma vis som t.ex. psoriasis av FPA:s bestämmelser om sjukdomar som berättigar till ersättning utan endast av ersättningspraxis där ersättning övervägs från fall till fall och avser ministeriet ändra FPA:s bestämmelser om sjukdomar som berättigar till ersättning så att de även omfattar alopecia och då framför allt de svåraste formerna av sjukdomen? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Enligt 4 sjukförsäkringslagen betalas sjukförsäkringsersättning vid sjukdom för nödvändiga kostnader för sjukvård. Enligt 5 sjukförsäkringslagen ersätts kostnader för anskaffning av bandage, förband, stödförband, proteser eller andra hjälpmedel, som erfordras i samband med sjukvård eller som dem försäkrade annars är i behov av inte enligt sjukförsäkringslagen. Enligt 5 a är en förutsättning för att ett läkemedel skall ersättas att ett skäligt partipris som kan godtas som ersättningsgrund har fastställts för det. Alopecia, eller flintskallighet på svenska, har i internationell sjukdomsklassifikation klassificerats som en hudsjukdom. Skallighet kan uppträda antingen som manligt håravfall eller också som fläckvist håravfall. Till den senare typen hör ytterligare avsaknad av allt kroppshår. Behandling av sjukdomen kan utgöras av antingen läkemedelsbehandling eller också peruk. Skallighet hos män anses allmänt vara ett normalt förekommande fenomen hos den manliga befolkningen som inte kan likställas med sjukdom. Då skalligheten har förorsakats av ett läkemedel, så som cellgifter, eller när det rör sig om t.ex. ett ärr åsamkat av en olycka, måste varje fall bedömas enskilt med avseende på behandlingen. Enligt sjukförsäkringslagen används som ersättningsgrund vid ersättning av läkemedelsbehandling vanligen användningen enligt den av Läkemedelsverket fastställda indikationen för läkemedlet. Läkemedel kan inte ersättas om läkemedelsprisnämnden vid social- och hälsovårdsministeriet inte fastställt ett skäligt partipris för läkemedlet som kan godtas som ersättningsgrund. Läkemedel som innehåller minoxidil och finasterid har i en del fall använts för vård av fläckvist håravfall medan deras indikation är manligt håravfall, alopecia androgenica. För dessa läkemedel har dock inget skäligt partipris som kan godtas som ersättningsgrund fastställts. Läkemedel eller andra åtgärder som används för behandling av manligt håravfall ersätts inte med stöd av sjukförsäkringslagen om det rör sig om en företeelse till följd av mannens åldrande och inte av en sjukdom. När det gäller de vanligaste läkemedlen som ordineras för behandling av fläckvist håravfall så hör dock inte fläckvist håravfall till de indikationer som fastställts av Läkemedelsverket och det har heller inte fastställts ett skäligt partipris som kan godtas som ersättningsgrund. Därmed kan inte heller dessa lä- 4
Ministerns svar KK 194/2001 vp Säde Tahvanainen /sd kemedel ersättas med stöd av sjukförsäkringslagen. Hjälpmedel, så som peruker, ersätts inte med stöd av sjukförsäkringslagen. Helsingfors den 20 mars 2001 Social- och hälsovårdsminister Maija Perho 5