MERI-LAPIN KEHITTÄMISKESKUS LAPIN LIITTO MERI-LAPIN KEHITTÄMISKESKUKSEN LAUSUNTO MAAKUNTAOHJELMA 2014-2017 LUONNOKSESTA Meri-Lapin kehittämiskeskus toteaa lausuntonaan seuraavaa. Maakuntaohjelman visio Visio on ymmärrettävästi laaja-alainen, mutta tavoittelemisen arvoinen. Esitämme, että visiossa korostetaan matkailualan ohella myös Lapin teollisuutta. Lappi on kansainvälinen, kehittyvä ja inspiroiva arktisen liiketoiminnan, teollisuuden, koulutuksen ja tutkimuksen keskus sekä arktisten alueiden tunnetuin matkailukohde. Visiona toimii hyvin luonnoksen vision ensimmäinen osa. Vision toisen osan sisältö on luonteeltaan täydentävä ja siten tarpeeton. Ohjelman määrälliset tavoitteet Tavoitteeksi otettu Lapin maakunnan väestömäärä 183.000 asukasta on toki realistinen, mutta tulisiko tavoitella vahvempaa väestöpohjaa. Ohjelmassa asetettu työpaikkatavoitteen voisi ajatella edellyttävän vahvempaa väkiluvun kasvua kuin luonnoksessa esitetty n. 1.000 asukkaan kasvu. Ohjelmassa tavoitellaan 300 uutta yritystä. Lapin kannalta tässä tavoitteessa on merkityksellistä tavoitella erityisesti pk -yritysten (henkilömäärä 10 50 työntekijää) lukumäärän kasvua. Kun jaetaan ohjelman uusien työpaikkojen määrä (2.000) uusien yritysten määrällä (300), päästää uusien yritysten keskikoossa mikroyrityksen tasolle. Olisiko strategisesti perustellumpaa tavoitella määrältään vähäisempää pk -yritysten määrää, joiden työllisyystavoite voisi olla ohjelmassa asetettu 2.000 uutta työpaikkaa. Työttömyysasteen tavoitteeksi ohjelmassa on asetettu 14 % työttömyyden ollessa tällä hetkellä 17 %. Tavoite on realistinen ja se on linjassa uusien yritysten ja työpaikkojen kehityksen kanssa.
Ohjelman strategiset valinnat ja niiden mukaiset kärkihankkeet Avoin ja arktinen Lappi kilpailukykyä ja työtä Tässä strategisessa osiossa painotetaan Lapin elinkeinorakennetta ja siinä olevaa kehittämispotentiaalia. Strategiassa painotetaan alhaisempaa BKT -osuutta ja korkeampaa työllistämisastetta edustavaa matkailuelinkeinoa korkeampaa BKT - osuutta ja matalampaa työllistämisastetta edustavaa perusteollisuutta vasten. Valinta ei ole välttämättä toimiva, koska siinä on vaarassa unohtua teollisuuden kehittymiseen sisältyvä kasvu- ja kehityspotentiaali, joka on matkailuelinkeinoa suurempaa. Lapin maakunnan kehittämisen tulee perustua myös Perämerenkaaren teollisuuteen. Mahdollisimman korkea jalostusaste on Lapille tärkeää. Siksi strategisen valinnan Avoin ja arktinen Lappi toteutumiseksi on välttämätöntä, että luonnonvaroja jalostavan teollisuuden toimintaedellytykset turvataan sekä pk-yritysten uusien jalostusratkaisujen syntymistä edistetään. Korkea jalostusaste tukee myös teollisuus- ja kaivospalveluyritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Lapin luonnonvarojen jalostamisessa tulee huomioida uudet tehokkaat ekologiset ratkaisut, koska ne luovat Lapin yrityksille liiketoimintamahdollisuuksia ja avaavat ovia kansainvälisille markkinoille. Lapin vahvimmiksi erikoistumisaloiksi on mainittu kaivostoiminta ja matkailu. Lisäksi perus- ja metsäteollisuuden roolin on todettu olevan vahva. Maakunnan elinkeinorakennetta käsittelevässä kappaleessa pitäisi erikseen mainita metalliteollisuuden erittäin vahva rooli maakunnassa, eikä painottaa ainoastaan kaivos- ja metsäteollisuutta. Esimerkiksi vuonna 2012 Lapin metalliteollisuuden tuotannon bruttoarvo oli yli kaksinkertainen ja jalostusarvo noin 1,5 -kertainen metsäteollisuuteen nähden. Kaivostoiminnan osuus oli marginaalinen em. toimialoihin nähden. Toimipaikkojen määrissä suhdeluvut ovat samankaltaisia. Metalliteollisuus on nyt ja sen pitäisi olla myös tulevaisuudessa eräs Lapin strategisia kärkitoimialoja johtuen mm. Kemi-Tornion alueelle tehdyistä mittavista investoinneista. Tämän tulisi näkyä omana kohtanaan myös strategisen valinnan loppuosassa näkyvissä toimenpiteissä. Vuonna 2012 Lapin kaikkien toimialojen liikevaihto oli 9,8 Mrd euroa. Tästä pelkästään Kemi-Tornio alueen teollisuuden osuus oli 42% (4,1 Mrd ), koko Lapin teollisuuden liikevaihdon ollessa 4,57 Mrd euroa. Majoitus- ja ravitsemustoiminnan liikevaihto koko Lapissa vuonna 2012 oli 340 M. 1. Innovaatio- ja kasvuohjelma luonnonvaroja jalostaville pk-yrityksille teollisuuspalveluyrityksille matkailuyrityksille 2. Lumi- ja jäärakentamisen sovellukset 3. Tornion LNG terminaali 4. Arktisen luonnonvaratutkimuskeskuksen perustaminen Lappiin
Lappi on valmis vastaanottamaan rakennemuutoksen - Lapissa on osaamista ja hyvinvointia - yhdessä tekemisen meininkiä Tekstiosiossa ja toimenpiteissä on korostettu työvoiman saatavuuteen liittyviä kehittämistarpeita koko Barentsin alue huomioiden. Tässä yhteydessä tulisi korostaa erikseen myös Pohjoiskalotin alueen työmarkkinoiden toimivuutta Suomen, Ruotsin ja Norjan välillä, sillä sekin on tällä hetkellä haasteellista erinäisistä rajaesteistä johtuen. Tällä hetkellä Norrbottenin työllisyystilanne on erinomainen ja Lapista tulisi olla mahdollisimman helppoa käydä töissä Ruotsin puolella. Barentsin alue on maantieteellisesti erittäin laaja ja on vaikea nähdä, että miten Lapissa pystyttäisiin vaikuttamaan ja huomioimaan laajasti työvoimatarpeisiin liittyvää kehittämisyhteistyötä mm. Komin, Arkangelin ja Nenetsin alueet huomioiden. Perämerenkaarelle sijoittuvat Lapin keskeisimmät teknologia- ja innovaatioympäristöt, jotka linkittävät mm. Lapin ammattikorkeakoulun Oulun ja Luulajan yliopistojen kanssa tehtävään TKI -työhön. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottamisen yhteydessä tulee nostaa esille teknologia- ja innovaatioympäristöt, Digipolis ja JaloteräsStudio. Lapin ammattikorkeakoulun merkitystä ja roolia Kemi-Tornio alueella ei saa vaarantaa millään tavalla. 1. Lapin korkeakoulukonsernin innovaatio-ohjelma. 2. Olosuhdeosaamisen kaupallistaminen arktisessa teollisuudessa ja kaivostoiminnassa. 3. Yrityslähtöinen TKI -toiminta. Lapin yhteydet ovat kunnossa - tulla tänne ja toimia täällä ja täältä Tämän osion keskeinen teema on Lapin liikenneinfrastruktuurin säilyttäminen nykyisellä tasolla sekä erityisesti tietoliikenneyhteyksien kehittäminen ja hyödyntäminen. Strategian tavoitteet ovat ehdoton edellytys Lapin elinvoiman ja asukkaiden ja yritysten toimintaedellytysten säilymiselle. Lapin edunvalvonnan tulee keskittyä maakuntaohjelman tämän osion tavoitteiden toteuttamiseen. EU:ssa on tehty hiljattain päätös Botnian käytävän liittämisestä osaksi Euroopan laajuista TEN-T -ydinverkkoa. Kyseessä on Suomen ja Lapin kannalta liikennepoliittisesti erittäin merkittävä päätös, mutta sitä ei ole huomioitu Lappisopimuksen liikennejärjestelmää käsittelevässä kappaleessa lainkaan! Perämerenkaaren liikenneyhteydet (mm. Tornio/raja/Röyttä - Keminmaa/Laurila rataosuuden sähköistäminen, nelostien kunnostus Kemi-Oulu) tuleekin nostaa keskeiseksi lähivuosien kärkihankkeeksi maakunnassa (molemmat nostettava esille myös visioon 2017), sillä kyseessä on kansainvälinen liikenneyhteys Suomesta Länsi-Eurooppaan sekä toisaalta myös Etelä-Suomeen. Botnian käytävän infrastruktuurin ja kv -liikenneyhteyksien rakentaminen on ensimmäinen askel mahdollisten Jäämeren yhteyksien toteuttamiseksi tulevina vuosikymmeninä. Tornio-Laurila radan sähköistäminen ei ole monien muiden Lapin rataosuuksien tavoin kytköksissä Lapin kehittyvän kaivosteollisuuden tarpeisiin, sillä kyseessä on
Suomelle ja Lapille strategisesti tärkeä kv- liikenneyhteys ja se on mahdollista toteuttaa jo lähivuosina. Myös VR on ilmoittanut viime kuukausina olevansa kiinnostunut kehittämään rajat ylittävää raideliikennettä Suomen ja Ruotsin välillä, mutta todennut samassa yhteydessä, että infrastruktuuri on saatava ensiksi ajan tasalle. Perämerenkaaren liikennehankkeiden läpimenoa tulisi edistää mm. maakunnallisten suunnitteluasiakirjojen ja kaavoituksen sekä valtakunnallisten liikennepoliittisten strategioiden ja ohjelmien kautta. Kappaleessa tulee mainita myös Tornion Röyttän satamaliikenteen turvaaminen ja kehittäminen, sillä kyseessä on vuoden 2013 tilastojen perusteella ulkomaan tonnimäärillä mitattuna Lapin vilkkain satama (Tornio 2,5 milj. tn. / Kemi 1,8 milj. tn.). Lisäksi Röyttään on tulossa lähivuosina LNG -terminaali, joka nostaa satamaalueen strategista painoarvoa tulevaisuudessa. Lappi-sopimuksessa tuodaan hyvin esille Kemin sataman merkitys Lapissa, ja tämä tarkastelu tulee ulottaa koskemaan myös Tornion satamaa. Vaikka Meri-Lappi on Lapin logistinen keskus, niin tätä ei tuoda selvästi esille Lappi-Sopimuksessa. 1. Kemi-Tornion lentoliikenteen palvelutason ja saavutettavuuden turvaaminen. 2. Ajoksen ja Röyttän satamien kehittäminen osana Lapin liikennejärjestelmäsuunnitelmaa, Ajoksen meriväylän syventäminen. 3. Bothnian käytävän liikenneyhteyksien kehittäminen radan sähköistämien rajat ylittävä henkilöliikenne mm. Luleå yhteys VT Kemi-Oulu palvelutason nosto/ ohituskaistat 4. Yritysten digiosaamisen valmennusohjelmat. Lapin aluerakennetta kehitetään hyväksi havaitulla linjalla Tässä osiossa lähtökohtana on Lapin maakunnan kehittäminen kahteen maakuntakeskukseen ja eräisiin teemallisiin (matkailu, kaivostoiminta) aluekeskuksiin perustuen. Strategia tulee keskittämään maakunnan toiminnot 6 8 keskukseen muun maakunnan palvelujen ja toimintojen hiipuessa. Strategiavalinta on perusteltavissa rajallisten kehittämisresurssien keskittämisen kannalta ja se lienee valitettava tulevaisuuden näkymä. Mikäli maakunnan kehittäminen perustuu edellä olevalla tavalla keskusten välille ja ympärille syntyviin kehityskäytäviin, niin niiden ulkopuolisten alueiden asukkaiden välttämättömät toimintaedellytykset tulee turvata etä-, liikkuviin ja sähköisiin palveluihin perustuen. Lapin aluerakennetta käsittelevässä kappaleessa on vahvasti otettu kantaa kehityskäytäviin mm. seuraavasti: Lappi Euroopan arktisena porttina vaatii yhden vahvan kehittämiskäytävän, Jäämeren käytävän, Kemi-Torniosta Kirkkoniemeen ratalinjausta mukaillen. Meri-Lapin kehittämiskeskus vaatii, että Lappisopimuksessa tuodaan kehittämisvyöhykenäkökulma esille siten, että maakunnassa on kaksi toiminnallis-taloudellisesti merkittävää kehittämisvyöhykettä eli Perämerenkaari (tunnustettu jo EU-tasollakin osaksi TEN- T ydinverkkoa) sekä Jäämerenkäytävä (vasta ideatasolla). Jäämeren käytävää suunnitellessa tulee Lapissa tuoda esille kaikissa suunnitteluasiakirjoissa tässä
vaiheessa niin tekstiosioissa kuin karttapohjillakin vaihtoehtoisina reitteinä sekä Läntinen Jäämeren käytävä (Tornionjokilaakso Tromssa) että Itäinen Jäämerenkäytävä (Rovaniemen kautta Kirkkoniemeen / Venäjälle). Maakunnan edun mukaista ei ole lukittautua yhteen vaihtoehtoon tilanteessa, jossa koko Jäämeren käytävän suunnittelu on vasta alkutekijöissään eikä varsinaisesta toteuttamisvuodesta tai vuosikymmenestäkään ole täyttä varmuutta. Muut maakunnan kehittämisvyöhykkeet tukeutuvat Perämerenkaareen sekä Jäämeren käytävään. Samassa kappaleessa on nostettu esille rajat ylittävät liikenneyhteydet, mutta ei ole tuotu millään muotoa esille Suomen ja Ruotsin välisten liikenneyhteyksien ja infrastruktuurin kehittämistarpeita Kemi-Tornio-Haaparanta alueella. Tämä tulee huomioida lopullisessa Lappi-sopimuksessa. Myös Tornion satamalla on keskeinen rooli osa Perämeren ja Lapin liikennejärjestelmän toimivuutta. Muut kommentit Lapin maakuntaohjelman tulee ottaa selkeämmin huomioon sekä Teollinen-Lappi että Elämys-Lappi. Erityisesti näiden toimialojen intressien törmääminen luonnon ja luonnonvarojen hyödyntämisessä tulee estää tai ainakin lieventää. Lappibrändistä ei tule muodostua teollisuus- ja kaivostoimintaa estävä.