Oletetaan, että funktio f on määritelty jollakin välillä ]x 0 δ, x 0 + δ[. Sen derivaatta pisteessä x 0 on



Samankaltaiset tiedostot
MS-A0102 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 4: Derivaatta

Oletetaan, että funktio f on määritelty jollakin välillä ]x 0 δ, x 0 + δ[. Sen derivaatta pisteessä x 0 on

Johdatus reaalifunktioihin P, 5op

MS-A010X Differentiaali- ja integraalilaskenta 1

MS-A010X Differentiaali- ja integraalilaskenta 1

MS-A010X Differentiaali- ja integraalilaskenta 1

Funktiot. funktioita f : A R. Yleensä funktion määrittelyjoukko M f = A on jokin väli, muttei aina.

Ratkaisuehdotus 2. kurssikoe

Ratkaisuehdotus 2. kurssikokeeseen

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 3: Jatkuvuus

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 2. viikolle /

Matematiikan tukikurssi

MATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN LAITOS Analyysi I Harjoitus alkavalle viikolle Ratkaisuehdotuksia (7 sivua) (S.M)

2 Funktion derivaatta

Analyysi 1. Harjoituksia lukuihin 4 7 / Syksy Tutki funktion f(x) = x 2 + x 2 jatkuvuutta pisteissä x = 0 ja x = 1.

Luku 4. Derivoituvien funktioiden ominaisuuksia.

MS-A010X Differentiaali- ja integraalilaskenta 1

Reaaliarvoisen yhden muuttujan funktion derivaatta LaMa 1U syksyllä 2011

Differentiaalilaskenta 1.

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 6 Maanantai

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 5 Maanantai

Matematiikan tukikurssi

5 Differentiaalilaskentaa

MS-A010X Differentiaali- ja integraalilaskenta 1

763101P FYSIIKAN MATEMATIIKKAA Seppo Alanko Oulun yliopisto Fysiikan laitos Syksy 2012

MS-A010X Differentiaali- ja integraalilaskenta 1

2 Funktion derivaatta

Derivaatan sovellukset (ääriarvotehtävät ym.)

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 5: Gradientti ja suunnattu derivaatta. Vektoriarvoiset funktiot. Taylor-approksimaatio.

3 Derivoituvan funktion ominaisuuksia

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 5: Taylor-polynomi ja sarja

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan peruskurssi 2

Matematiikan tukikurssi

MS-A010X Di erentiaali- ja integraalilaskenta 1

Antti Rasila. Kevät Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto. Antti Rasila (Aalto-yliopisto) MS-A0204 Kevät / 16

Matemaattisen analyysin tukikurssi

HY, MTO / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Todennäköisyyslaskenta IIa, syksy 2018 Harjoitus 3 Ratkaisuehdotuksia.

Matematiikka B1 - avoin yliopisto

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 4: Ketjusäännöt ja lineaarinen approksimointi

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 3: Osittaisderivaatta

A = (a 2x) 2. f (x) = 12x 2 8ax + a 2 = 0 x = 8a ± 64a 2 48a x = a 6 tai x = a 2.

d Todista: dx xn = nx n 1 kaikilla x R, n N Derivaatta Derivaatta ja differentiaali

Matematiikan tukikurssi

Analyysi I (sivuaineopiskelijoille)

Juuri 6 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty Vastaus: Määrittelyehto on x 1 ja nollakohta x = 1.

Matematiikan peruskurssi (MATY020) Harjoitus 7 to

VASTAA YHTEENSÄ KUUTEEN TEHTÄVÄÄN

0 kun x < 0, 1/3 kun 0 x < 1/4, 7/11 kun 1/4 x < 6/7, 1 kun x 1, 1 kun x 6/7,

Vastaus: 10. Kertausharjoituksia. 1. Lukujonot lim = lim n + = = n n. Vastaus: suppenee raja-arvona Vastaus:

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 2: Usean muuttujan funktiot

Matematiikan tukikurssi

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (CHEM) Luento 2: Usean muuttujan funktiot

sin(x2 + y 2 ) x 2 + y 2

Matematiikkaa kauppatieteilijöille

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 5. viikolle /

Matematiikan tukikurssi

Talousmatematiikan perusteet: Luento 6. Derivaatta ja derivaattafunktio Derivointisääntöjä Ääriarvot ja toinen derivaatta

1. Määritä funktion f : [ 1, 3], f (x)= x 3 3x, suurin ja pienin arvo.

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 1: Parametrisoidut käyrät ja kaarenpituus

Mapu 1. Laskuharjoitus 3, Tehtävä 1

Injektio (1/3) Funktio f on injektio, joss. f (x 1 ) = f (x 2 ) x 1 = x 2 x 1, x 2 D(f )

Talousmatematiikan perusteet: Luento 6. Derivaatta ja derivaattafunktio Derivointisääntöjä Ääriarvot ja toinen derivaatta

Toispuoleiset raja-arvot

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Yhteenveto, osa I

Maksimit ja minimit 1/5 Sisältö ESITIEDOT: reaalifunktiot, derivaatta

1.1. YHDISTETTY FUNKTIO

k-kantaisen eksponenttifunktion ominaisuuksia

1. Olkoon f :, Ratkaisu. Funktion f kuvaaja välillä [ 1, 3]. (b) Olkoonε>0. Valitaanδ=ε. Kun x 1 <δ, niin. = x+3 2 = x+1, 1< x<1+δ

Luku 2. Jatkuvien funktioiden ominaisuuksia.

Kaikkia alla olevia kohtia ei käsitellä luennoilla kokonaan, koska osa on ennestään lukiosta tuttua.

Funktion raja-arvo ja jatkuvuus Reaali- ja kompleksifunktiot

Matematiikan tukikurssi

jakokulmassa x 4 x 8 x 3x

l 1 2l + 1, c) 100 l=0

Juuri 12 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty

Johdatus tekoälyn taustalla olevaan matematiikkaan

Matematiikka B1 - TUDI

Matematiikan perusteet taloustieteilij oille I

Diskreetti derivaatta

Matematiikan tukikurssi: kurssikerta 12

Mikäli funktio on koko ajan kasvava/vähenevä jollain välillä, on se tällä välillä monotoninen.

Juuri 7 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty c) sin 50 = sin ( ) = sin 130 = 0,77

MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy Millä reaaliluvun x arvoilla. 3 4 x 2,

Yhdistetty funktio. Älä sekoita arvo- eli kuvajoukkoa maalijoukkoon! (wikipedian ongelma!)

Matematiikan taito 9, RATKAISUT. , jolloin. . Vast. ]0,2] arvot.

Kuva 1: Funktion f tasa-arvokäyriä. Ratkaisu. Suurin kasvunopeus on gradientin suuntaan. 6x 0,2

l 1 2l + 1, c) 100 l=0 AB 3AC ja AB AC sekä vektoreiden AB ja

KERTAUSHARJOITUKSIA. 1. Rationaalifunktio a) ( ) 2 ( ) Vastaus: a) = = 267. a) a b) a. Vastaus: a) a a a a 268.

Tekijä Pitkä matematiikka a) Ratkaistaan nimittäjien nollakohdat. ja x = 0. x 1= Funktion f määrittelyehto on x 1 ja x 0.

Lisätehtäviä. Rationaalifunktio. x 2. a b ab. 6u x x x. kx x

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 4: Ketjusäännöt ja lineaarinen approksimointi

Sinin jatkuvuus. Lemma. Seuraus. Seuraus. Kaikilla x, y R, sin x sin y x y. Sini on jatkuva funktio.

8 Potenssisarjoista. 8.1 Määritelmä. Olkoot a 0, a 1, a 2,... reaalisia vakioita ja c R. Määritelmä 8.1. Muotoa

Matriisit ja optimointi kauppatieteilijöille

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 4 Maanantai

MS-A0102 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1

Transkriptio:

Derivaatta Erilaisia lähestymistapoja: geometrinen (käyrän tangentti sekanttien raja-asentona) fysikaalinen (ajasta riippuvan funktion hetkellinen muutosnopeus) 1 / 19

Derivaatan määritelmä Määritelmä 1 Oletetaan, että funktio f on määritelty jollakin välillä ]x 0 δ, x 0 + δ[. Sen derivaatta pisteessä x 0 on f f (x 0 + h) f (x 0 ) f (x) f (x 0 ) (x 0 ) = lim = lim, h 0 h x x0 x x 0 jos raja-arvo olemassa. Funktio on derivoituva, jos sillä on derivaatta jokaisessa määrittelyjoukon (= avoin väli) pisteessä. Merkintöjä: f (x 0 ) = Df (x 0 ) = df dx, x=x0 f = Df = df dx. 2 / 19

Korkeamman kertaluvun derivaatat Jos funktion derivaatta f (x) on määritelty jollakin avoimella välillä ]x 0 δ, x 0 + δ[, niin voidaan tutkia funktion f erotusosamäärää pisteessä x 0. Näin saadaan toisen kertaluvun derivaatta f (x 0 ) = D 2 f (x 0 ) = d 2 f dx 2. x=x0 Jatkamalla samaan tapaan voidaan määritellä korkeamman kertaluvun derivaatat f (x), f (4) (x),... Merkintä: C n (]a, b[) = {f : ]a, b[ R f on n kertaa derivoituva välillä ]a, b[ ja f (n) on jatkuva} Tällaisia funktioita kutsutaan n kertaa jatkuvasti derivoituviksi. 3 / 19

Linearisointi ja differentiaali Derivaatan määritelmä johtaa approksimaatioon f (x 0 ) f (x) f (x 0) x x 0 f (x) f (x 0 ) + f (x 0 )(x x 0 ) Oikean puoleinen lauseke on funktion f linearisointi eli differentiaali pisteessä x 0. Sille käytetään merkintää df. Linearisoinnin kuvaaja y = f (x 0 ) + f (x 0 )(x x 0 ) on funktion kuvaajan pisteeseen (x 0, f (x 0 )) asetettu tangenttisuora. Differentiaalin merkitys tulee paremmin esille vasta usean muuttujan funktioiden yhteydessä. Myöhemmin käsitellään funktion f approksimointia myös korkeamman asteen polynomien avulla (Taylor-polynomi). 4 / 19

Derivaatan fysikaalinen tulkinta Jos x = x(t) on kappaleen yksiulotteisen liikkeen paikkakoordinaatti hetkellä t, niin sen hetkellinen nopeus on v(t) = x (t) = ẋ(t). Näistä viimeinen on tavallinen merkintä fysiikassa. Vastaavalla tavalla a(t) = v (t) = x (t) = x(t).. on kappaleen hetkellinen kiihtyvyys. Yleisemmin: Ajasta riippuvan funktion f (t) hetkellinen muutosnopeus on f (t). 5 / 19

Laskusääntöjä 6 / 19 Lineaarisuus D(f (x) + g(x)) = f (x) + g (x) D(cf (x)) = cf (x), kun c R on vakio Tulon derivoimissääntö D(f (x)g(x)) = f (x)g(x) + f (x)g (x) Osamäärän derivoimissääntö ( ) f (x) D = f (x)g(x) f (x)g (x) g(x) g(x) 2 Yhdistetyn funktion derivoimissääntö D(f (g(x)) = f (g(x))g (x) Tälle käytetään nimitystä ketjusääntö = Chain Rule; nimen tausta liittyy osittaisderivaattoihin, joista lisää kurssilla Differentiaali- ja integraalilaskenta 2.

Eräitä derivaattoja D(vakiofunktio) = 0 D(x r ) = rx r 1, r 0 D(sin x) = cos x, D(cos x) = sin x De x = e x, D ln x = 1/x, kun x 0 (näihin palataan myöhemmin) 7 / 19

Erikoistapauksen perustelu Esimerkki 2 Johdetaan funktion f (x) = x 2 derivaatta kohdassa x 0 : Erotusosamäärä on sievennettynä f (x 0 + h) f (x 0 ) h = (x 0 + h) 2 x0 2 h = 2x 0 + h, = x 2 0 + 2x 0h + h 2 x 2 0 h joten rajalla h 0 saadaan derivaataksi f (x 0 ) = 2x 0. Derivaattafunktion lauseke on siis muotoa f (x) = 2x, kun x R. 8 / 19

Hankalampi perustelu Esimerkki 3 Johdetaan funktion f (x) = sin x derivaatta kohdassa x 0 : Erotusosamäärä saadaan yhteenlaskukaavan avulla muotoon sin(x 0 + h) sin(x 0 ) h Koska (perustelut seuraavalla sivulla) = sin x 0 cos h + cos x 0 sin h sin x 0 h sin h = cos x 0 h + sin x cos h 1 0. h sin h cos h 1 lim = 1 ja lim = 0, h 0 h h 0 h niin derivaataksi saadaan f (x 0 ) = cos x 0 1 + sin x 0 0 = cos x 0. 9 / 19

Hankalampi perustelu (jatkoa) Geometrinen tarkastelu yksikköympyrän avulla (sinin ja kosinin määritelmä!) johtaa epäyhtälöön cos h < sin h h < 1 kaikilla 0 < h < π/2. Koska cos h 1, kun h 0, niin ensimmäinen raja-arvo seuraa. Lisäksi (muista sin 2 h + cos 2 h = 1) cos h 1 h = (cos h 1)(cos h + 1) h(cos h + 1) = cos2 h 1 h(cos h + 1) = sin h h sin h cos h + 1 1 0 2 = 0, kun h 0, joten toinenkin raja-arvo on perusteltu. 10 / 19

Esimerkkejä Käytännössä derivaatat voidaan laskea laskusääntöjen ja tunnettujen derivaattojen avulla: D(x 3 4x 2 + 6) = 3x 2 8x D( 1 + 5x 2 ) = 1 2 (1 + 5x 2 ) 1/2 D(1 + 5x 2 ) = 5x/ 1 + 5x 2 D(x 2 cos(3x)) = D(x 2 ) cos(3x) + x 2 D(cos(3x)) = 2x cos(3x) + x 2 ( sin(3x) D(3x)) = 2x cos(3x) 3x 2 sin(3x) D(sin(1/x)) = cos(1/x)d(1/x) = cos(1/x) ( 1/x 2 ) = cos(1/x)/x 2, kun x 0 11 / 19

Yleisiä tuloksia Olkoon f : [a, b] R. Jos f on derivoituva pisteessä x 0 ]a, b[, niin se on jatkuva pisteessä x 0. Perustelu: Seuraa derivaatan määritelmästä. (Rollen lause) Jos f on derivoituva paikallisessa ääriarvohdassa x 0 ]a, b[, niin f (x 0 ) = 0. Perustelu: Erotusosamäärän toispuoleiset raja-arvot ovat 0 ja 0 paikallisessa ääriarvokohdassa. (Väliarvolause) Jos f on jatkuva välillä [a, b] ja lisäksi derivoituva avoimella välillä ]a, b[, niin on olemassa sellainen piste c ]a, b[, että f f (b) f (a) (c) =, ts. f (b) f (a) = f (c)(b a). b a Perustelu: Sovelletaan Rollen lausetta apufunktioon g(x) = f (x) f (b) f (a) (x a). b a 12 / 19

Väliarvolauseen seurauksia Jos f (x) = 0 kaikissa avoimen välin pisteissä x, niin f on vakiofunktio tällä välillä Jos f (x) 0 jollakin välillä, niin f on kasvava; jos f (x) 0 jollakin välillä, niin f on vähenevä Jos edellisen kohdan lisäksi f (x) = 0 ainoastaan yksittäisissä pisteissä, niin f on aidosti kasvava/vähenevä. Esimerkki: f (x) = x 3. 13 / 19

L Hospitalin sääntö Raja-arvojen laskeminen derivaatan avulla; erilaisia versioita mm. tyyppiä 0/0 tai / oleville raja-arvoille; myös toispuoleisille. Tärkein tapaus: Lause 4 Oletetaan, että f (x 0 ) = g(x 0 ) = 0 ja funktiot f, g ovat derivoituvia jollakin välillä ]x 0 δ, x 0 + δ[. Jos on olemassa, niin f (x) lim x x 0 g (x) f (x) lim x x 0 g(x) = lim f (x) x x 0 g (x). 14 / 19

Todistus Erikoistapauksessa g (x 0 ) 0 perustelu on lyhyt: f (x) g(x) = f (x) f (x 0) g(x) g(x 0 ) = (f (x) f (x 0))/(x x 0 ) (g(x) g(x 0 ))/(x x 0 ) f (x 0 ) g (x 0 ). Yleisessä tapauksessa tarvitaan ns. yleistettyä väliarvolausetta, jonka mukaan f (x) g(x) = f (c) g (c) jossakin pisteessä c ]x 0, x[. Huomaa, että osoittajassa ja nimittäjässä on sama piste c, joten derivaattojen jatkuvuutta ei tarvita! 15 / 19

Esimerkki Esimerkki 5 Koska sin(4x)/x on muotoa 0/0 kohdassa x = 0, niin voidaan (yrittää) soveltaa L Hospitalin sääntöä: sin(4x) 4 cos(4x) lim = lim = 4. x 0 x x 0 1 Koska derivoidulla muodolla on raja-arvo 4, niin lasku on pätevä. Jos derivoitu raja-arvo on edelleen muotoa 0/0, niin sääntöä voidaan yrittää käyttää toisen (tai useamman) kerran. Muoto 0/0 on aina tarkistettava: cos x lim x 0 x lim x 0 sin x 1 = 0. 16 / 19

Ääriarvotehtävät Funktiolla f : A R on paikallinen maksimi/minimi pisteessä x 0 A, jos x 0 on funktion f maksimi-/minimikohta jollakin välillä A [x 0 δ, x 0 + δ]. Paikallinen ääriarvo = paikallinen maksimi tai minimi; voi esiintyä myös määrittelyvälin päätepisteessä. Paikallinen ääriarvo voi tulla (i) derivaatan nollakohdassa (ii) määrittelyvälin päätepisteessä, tai (iii) sellaisessa kohdassa, jossa funktio ei ole derivoituva. Jos tiedetään etukäteen, että funktiolla on maksimi/minimi, niin etsitään kaikki mahdolliset paikalliset ääriarvokohdat (vrt. edellinen), lasketaan niissä funktion arvot ja valitaan näistä suurin/pienin. 17 / 19

Esimerkki Esimerkki 6 Määritetään funktion f : [0, 2] R, f (x) = x 3 6x, suurin ja pienin arvo. Derivaatan nollakohdat: f (x) = 3x 2 6 = 0 x = ± 2. Koska 2 [0, 2], niin lasketaan arvot f (0) = 0, f ( 2) = 4 2, f (2) = 4, joista voidaan valita funktion pienin arvo 4 2 ja suurin arvo 0. 18 / 19

Kuperuus 19 / 19 Kupera eli konveksi alue D R 2 : jos x, y D, niin myös niiden välinen yhdysjana [x, y] D Välillä I R määritelty funktio on kupera eli konveksi, jos sen kuvaajan yläpuolinen tasoalue on kupera; tähän riittää se että kuvaajalle piirretyt sekantit ovat aina kuvaajan yläpuolella, kaavana f ((1 t)x + ty) (1 t)f (x) + tf (y), kun x, y I, t [0, 1]. Erityisesti: jos f (x) 0 koko välillä, niin f on konveksi Funktion käännepiste: kohta, jossa kuvaajalla on tangentti ja funktion kuperuussuunta vaihtuu. Esimerkiksi, jos f (x) vaihtaa merkkiä. Jos funktion f derivaatan nollakohdassa x 0 on f (x 0 ) < 0, niin kyseessä on paikallinen maksimi; jos f (x 0 ) > 0, niin kyseessä on paikallinen minimi. Tapauksessa f (x 0 ) = 0 tilannetta täytyy tutkia tarkemmin.