OPETUSMINISTERIÖ 07.01.2008 OPETUSMINISTERIÖN JA HELSINGIN YLIOPISTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2007-2009 JA VOIMAVARAT VUODELLE 2008 TOIMINNALLISET TAVOITTEET VAIKUTTAVUUS JA LAADUNHALLINTA Yliopistojen toiminnan tavoitteita ohjaavat yliopistolaki, valtioneuvoston hyväksymä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma sekä valtioneuvoston periaatepäätös julkisen tutkimusjärjestelmän kehittämisestä. Yliopistojen tavoitteena on tutkimuksen, tutkijankoulutuksen, opetuksen ja taiteellisen toiminnan korkea laatu, jota tuetaan vahvistuvalla kansainvälisellä yhteistyöllä ja laatujärjestelmien kehittämisellä. Yliopistot vahvistavat toiminnallaan yhteiskunnan kestävää taloudellista ja kulttuurista kehitystä, hyvinvointia sekä kansainvälistä kilpailukykyä. Yliopistot uudistavat toimintojaan ja rakenteitaan tavoitteiden saavuttamiseksi ja tuottavuuden lisäämiseksi. Helsingin yliopisto profiloituu erityisesti tutkimukseen ja tutkijankoulutukseen. Yliopisto lujittaa asemaansa Euroopan parhaiden monitieteisten tutkimusyliopistojen joukossa ja jatkaa käytäntöä, jossa tutkimus ja koulutus arvioidaan säännöllisin väliajoin. Vuoden 2005 tutkimuksen ja hallinnon arvioinnin tuloksia käytetään hyväksi toteutettaessa rakenteellisen kehittämisen toimenpiteitä. Yliopisto jatkaa toimintojensa keskittämistä neljälle kampukselle ja mahdollistaa näin uudenlaiset yhteistyömuodot sektoritutkimuslaitosten kanssa. Yliopisto kehittää muiden pääkaupunkiseudun yliopistojen kanssa yhteistyötä ja toimintarakenteita tavoitteena synergian saavuttaminen, päällekkäisten toimintojen vähentäminen ja vaikuttavuuden vahvistaminen. Tutkimus, tutkijankoulutus ja taiteellinen toiminta Yliopistojen tieteellisessä tutkimuksessa ja taiteellisessa toiminnassa korostetaan laatua, kansainvälistymistä ja vaikuttavuutta. Tavoitteena on parantaa tutkimuksen johtamista ja organisointia sekä lisätä yliopistojen kansainvälistä tutkimusrahoitusta ja osallistumista kansainvälisiin tutkimushankkeisiin. Yliopistot toteuttavat osaltaan opetusministeriön toimenpideohjelmaa tutkijankoulutuksen ja -uran kehittämiseksi vuosille 2007-2011. Tieteellisten ja taiteellisten jatko-opintojen ensisijainen tavoite on tohtorintutkinto. Yliopistot tehostavat tutkijankoulutusta siten, että väittelijöiden keski-ikä (mediaani) laskee 32 vuoteen sopimuskauden loppuun mennessä. Tutkijakoulutuksen laatua, kansainvälistymistä, opiskelijavalintaa ja ohjausjärjestelyjä tehostetaan. Yliopistot vahvistavat tutkijanuran edellytyksiä ja tohtoreiden työelämävalmiuksia. Tutkijakouluihin rekrytoidaan aktiivisesti ulkomaisia opiskelijoita ja tutkijoita. Tavoitteena on, että vuonna 2009 tutkijakoulujen opiskelijoista 15 % on ulkomaalaisia. Yliopisto tehostaa tutkimustyön edellytyksiä ja rakenteita vuonna 2005 toteutetun tutkimuksen arvioinnin tulosten pohjalta. Yliopisto kehittää yliopistojen ja tieteiden rajat ylittäviä tutkimusyksikköjä ja -verkostoja. Pitkäjänteistä yhteistyötä kehitetään sidosryhmien, erityisesti tutkimusintensiivisten yritysten ja sektoritutkimuslaitosten kanssa. Yliopisto laajentaa tutkimushenkilöstön kansainvälistä rekrytointia. Tutkimussopimuksia tehdään tutkijoiden yhteistyön pohjalta korkeatasoisten kansainvälisten yliopistojen ja tutkimusorganisaatioiden kanssa. Helsingin yliopisto Sivu 1 (9)
Peruskoulutus Opetuksen laatua ja opintojen suunnittelu-, ohjaus- ja seurantajärjestelmiä kehitetään niin, että opintojen läpäisy tehostuu ja tutkintojen suorittamisajat lyhenevät. Yliopistot huolehtivat tutkinnonuudistuksen laadukkaasta toteuttamisesta. Opiskelija- ja työelämäpalautejärjestelmiä kehitetään. Tutkinnonuudistuksen toteutus arvioidaan valtakunnallisesti vuonna 2010. Yliopistot kehittävät opiskelijavalintoja siten, että tulossopimuskauden loppuun mennessä vähintään 50 prosenttia uusista opiskelijoista on samana vuonna tai edellisenä syksynä toisen asteen koulutuksen päättäneitä. Valintayksikköjen määrää vähennetään ja valinnoissa hyödynnetään entistä laajemmin lukion päättötodistusta ja ylioppilastutkintoa. Yliopistot osallistuvat valtakunnallisen yhteishakujärjestelmän kehittämiseen ja valmistautuvat järjestelmän käyttöönottoon lukuvuoden 2008-2009 opiskelijavalinnoissa. Helsingin yliopisto edistää opiskelijoiden valmistumista tavoiteajassa ja varmistaa ohjausresurssien tarkoituksenmukaisen käytön. Yliopisto kehittää perus- ja jatkotutkinto-opiskelijoiden ohjausjärjestelmän. Vuoden 2009 loppuun mennessä kaikkien alojen perus- ja jatkotutkinto-opiskelijoiden opintojen suunnittelussa ja ohjauksessa käytetään Oodi-konsortion ehops-työkalua. Eritystä huomiota kiinnitetään oppimistulosten laatuun ja arviointimenetelmien kehittämiseen. Yliopisto kehittää tutkintojen työelämärelevanssia vahvistamalla työelämäyhteyksiä ja edistämällä työnteon ja opintojen mielekästä yhteensovittamista. Kansainvälistyminen Yliopistot tiivistävät ja lisäävät kansainvälistä yhteistyötä, liikkuvuutta ja verkostoitumista. Tavoitteena on, että suomalaiset yliopistot ovat kilpailykykyisiä yhteistyökumppaneita erityisesti Euroopan korkeakoulutus- ja tutkimusalueella. Yliopistot lisäävät yhteistyötä Venäjän kanssa ja vahvistavat suomalaista Venäjän-asiantuntemusta. Yliopistot osallistuvat valtakunnallisen Aasia-ohjelman toteuttamiseen. Yliopistot osallistuvat Suomen kehityspoliittisten tavoitteiden toteuttamiseen. Yliopistot lisäävät englanninkielistä koulutustarjontaa erityisesti vahvuusaloillaan ja kiinnittävät erityistä huomiota opetukseen ja opetusmenetelmien laatuun. Ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita rekrytoidaan pääasiassa maisteritason opintoihin sekä jatkokoulutukseen. Opintojen ohjausta kehitetään ulkomaisten opiskelijoiden erityistarpeet huomioon ottaen. Suomen/ruotsin kielen ja suomalaisen kulttuurin opetusta ulkomaisille tutkinto-opiskelijoille lisätään. Yliopistot lisäävät kansainvälistä koulutustarjontaansa ottaen huomioon Unescon ja OECD:n hyväksymät suuntaviivat. Yliopistot kehittävät maisteri- ja tohtoritasolle yhteistutkinto-ohjelmia korkealaatuisten ulkomaisten yliopistojen kanssa. Yliopistot kehittävät ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden rekrytointipolitiikkaa ja yhdenmukaistavat valintakäytäntöjä. Opetusministeriö selvittää yhdessä yliopistojen kanssa mahdollisuudet yliopistojen väliseen yhteistyöhön ulkomaisten opiskelijoiden valintakäytäntöjen keventämiseksi. Yliopisto käyttää täysimääräisesti hyväksi eurooppalaisten tutkimusyliopistojen LERU-verkoston ja muiden tutkimusintensiivisten verkostojen yhteistyömahdollisuudet. Ulkomaalaisille opiskelijoille suunnatut palvelut tuotetaan pääosin yhdessä metropolialueen muiden yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Venäjä-yhteistyötä kehitetään opetusministeriön Venäjä-strategiaan pohjautuvassa Finnish-Russian Cross-Border University-hankkeessa (CBU). Helsingin yliopisto Sivu 2 (9)
Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Yliopistot vahvistavat yhteyksiään elinkeino- ja työelämään. Yliopistot tehostavat tutkimustulosten ja osaamisen liiketoiminnallista ja yhteiskunnallista hyödyntämistä sekä innovaatiopalveluja. Yliopistot vahvistavat yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen edellytyksiä. Yliopistot verkostoituvat alueiden keskeisten toimijoiden kanssa. Yliopistojen aluetoiminnot kootaan riittävän laajoiksi kokonaisuuksiksi siten, että ne saavuttavat toiminnassaan korkean laadun ja vaikuttavuuden. Alueellisessa toiminnassa toteutetaan yhteisrahoitteista toimintamallia. Yliopistot selkeyttävät yhteistyötään ja työnjakoaan ammattikorkeakoulujen kanssa alueen tarpeet huomioon ottaen. Yliopistot laativat elinikäisen oppimisen strategian ottaen huomioon tutkintokoulutuksen, avoimen yliopisto-opetuksen ja täydennyskoulutuksen tarjoamat mahdollisuudet. Avoimen yliopisto-opetuksen ja täydennyskoulutuksen laatua ja vaikuttavuutta parannetaan toimintamallia uudistamalla, laatujärjestelmää kehittämällä ja kokoamalla yhteen alueellista tarjontaa. Yliopistot lisäävät työelämässä olevien mahdollisuuksia suorittaa alempaan korkeakoulututkintoon kuuluvia opintoja. Yliopiston yhteistyöalueista keskeisin on pääkaupunkiseutu. Yliopiston koordinaatiovastuulla olevien Lahden ja Mikkelin yliopistokeskuksen ympärillä olevat Päijät-Hämeen ja Etelä-Savon maakunnat sekä Kymenlaakso ovat aluetoiminnan painopisteitä. Toimintaa yliopistokeskuksissa ja etäpisteissä tehostetaan keskittämällä voimavaroja projektiluontoiseen elinikäiseen koulutukseen ja paikallista yrittäjyyttä tukevaan tutkimus- ja kehitystoimintaan. Harjoittelukoulut Harjoittelukoulut huolehtivat opetuksensa ja ohjatun harjoittelun korkeasta tasosta läheisessä vuorovaikutuksessa yliopiston kanssa. Opettajankoulutuksen määrällisten muutosten vaikutukset harjoittelutarpeeseen ja koulujen toiminnan laajuuteen arvioidaan. Yliopistot ja harjoittelukoulut varautuvat toiminnan volyymin muutoksiin. Harjoittelukoulut kehittävät monipuolista ohjattua harjoittelua yhteistyössä harjoittelukoulujen sijaintikuntien koulutoimen ja muiden alan toimijoiden kanssa. HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN Yliopistot kehittävät työyhteisöään siten, että niiden kilpailukyky työnantajina, henkilöstön työkyky ja -tyytyväisyys ovat hyvällä tasolla. Yliopistot tehostavat johtamista ja hallintoa. Yliopistot tukevat henkilöstön urakehitystä ja opiskelijoiden hyvinvointia ja opiskelukyvyn kehittämistä.tavoitteena on pysyväisluontoisten tehtävien hoitaminen vakinaisissa palvelussuhteissa. Tutkimukseen ja ammattiin liittyviin eettisiin kysymyksiin kiinnitetään erityistä huomiota. Yliopistot edistävät tasa-arvoisen työ- ja tiedeyhteisön kehittymistä. Yliopistojen henkilöstöpolitiikan arvioinnin ja seurannan mahdollistamiseksi tilinpäätöksiin sisällytetään henkilöstötilinpäätös tai tätä vastaavat henkisten voimavarojen hallinnan tiedot. Helsingin yliopisto kehittää työyhteisöään innostavaksi, kannustavaksi ja palkitsevaksi työ- ja oppimisympäristöksi. Helsingin yliopisto Sivu 3 (9)
TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Yliopistot kehittävät toiminnallista tehokkuutta ja rakenteita vapauttaen voimavaroja yliopistojen ydintehtävien hoitamiseen. Erityistä huomiota kiinnitetään painoalojen vahvistamiseen, kansainvälistymiseen, uusien kasvualojen ja huippututkimuksen kehittämiseen. Yliopistot kehittävät toimintaansa ja rakenteitaan ottaen huomioon opetusministeriön 8.3.2006 esittämät linjaukset korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen periaatteista. Vuoteen 2011 mennessä tuottavuusohjelman tavoitteena on yliopistoissa 1000 (harjoittelukouluissa 81) henkilötyövuoden väheneminen ja lisäksi yliopistoissa vastaavan suuruinen uudelleen kohdennus. Lähtökohtana henkilöstöjärjestelyille on yliopistojen rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelmat, joissa esitettyjä hankkeita ministeriö osin tukee hankerahoituksella. Pääosa järjestelyistä tapahtuu yliopiston omin voimavaroin. Yliopistot laajentavat toimintansa rahoituspohjaa hankkimalla suoran budjettirahoituksen lisäksi täydentävää rahoitusta. Täydentävän rahoituksen tulee tukea yliopistojen perustehtäviä ja niihin liittyviä tavoitteita. Yliopistojen kustannuslaskentaa kehitetään siten, että se mahdollistaa kokonaiskustannusmallin toteuttamisen. Yliopisto kehittää tilankäytön tehokkuutta. Kampuksittain määritellään ydintoimintojen tarvitsemat ydinkiinteistöt, joihin sitoudutaan pitkillä vuokrasopimuksilla ja toisaalta puskurikiinteistöt, joista on mahdollista luopua. Kalliiden erityistilojen ja -laitteiden käyttöä tehostetaan luomalla eri toimijoiden yhteiskäytön mahdollistavia toimintaympäristöjä. Yliopisto vähentää hallinnollisen työn määrää kehittämällä kampuspohjaisesti hallinnon ja tukipalvelujensa toimintatapoja ja rakenteita sekä selkeyttämällä eri toimijoiden tehtävänjakoa ja yhteistyötä. Varsinaista budjettirahoitusta täydentävän rahoituksen osuus on vähintään 38 prosenttia yliopiston kokonaisrahoituksesta. Yliopiston liiketaloudellisen toiminnan tulotavoite vuonna 2008 on 60 000 000 ja kannattavuustavoite 1 800 000 (3% tuloista). Yhteistoimintatutkimuksen tulotavoite on 72 000 000. Lahjoitusten arvioitu määrä on 1 500 000 ja sponsoritulojen 200 000 Harjoittelukoulujen nettoutettavia tuloja arvioidaan vuonna 2008 kertyvän 68 000 euroa, josta 61 000 liiketaloudellisesta toiminnasta ja 3 000 yhteisrahoitteisesta toiminnasta. Yliopisto varautuu rakenteellisen kehittämisen toimenpiteissään valtioneuvoston 25.5.2007 tekemän kehyspäätöksen mukaiseen määrärahakehitykseen uudistaen rakenteitaan siten, että se samalla toteuttaa tuottavuusohjelman tavoitteita. Yliopisto uudistaa ja tehostaa talous- ja henkilöstöhallinnon toimintojaan ja osallistuu osana yliopistojen rakenteellista kehittämistä yliopistojen palvelukeskuksen palvelutarjonnan suunnitteluun oman yliopiston käyttöön. Helsingin yliopisto Sivu 4 (9)
MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET Alakohtaiset tavoitealueet Tohtorit Ylemmät kk-tutk. Joista aineenop. Teologinen koulutus 14 150 35 Humanistinen koulutus 51 535 150 Kasvatustieteellinen koulutus 22 287 75 Yhteiskuntatieteellinen koulutus 40 320 15 Psykologian koulutus 7 50 4 Oikeustieteellinen koulutus 15 240 0 Luonnontieteellinen koulutus 118 440 130 Maatalous-metsätieteellinen koulutus 39 260 0 Lääketieteellinen koulutus 90 113 0 Hammaslääketieteellinen koulutus 7 35 0 Eläinlääketietieteellinen koulutus 11 60 0 Farmasian koulutus 9 45 0 Yhteensä 423 2 535 409 Yliopistokohtaiset tavoitealueet Alemmat korkeakoulututkinnot 2 500 Perustutkinto-opiskelijoiden kansainvälinen opiskelijavaihto, lähtevät 1 100 Perustutkinto-opiskelijoiden kansainvälinen opiskelijavaihto, saapuvat 1 100 Ulkomaalaiset perustutkinto-opiskelijat 1 400 Ulkomaalaiset jatkotutkinto-opiskelijat 770 Avoimessa yliopistossa opiskelevat (laskennalliset kokovuotiset opiskelijapaikat) 4 400 Avoimen yliopisto-opetuksen väylä 250 Harjoittelukoulujen ohjatun opetusharjoittelun määrä 6 300 Helsingin yliopisto Sivu 5 (9)
VOIMAVARAT VUONNA 2008 Toimintamenot Tulossopimuksen 2007-2009 tavoitteiden saavuttamiseksi vuodelle 2008 yliopiston toimintamenomomentille (momentti 29.50.01) esitetään: Vuosi 2006 Vuosi 2007 Vuosi 2008 Perusrahoitus 271 921 000 211 140 000 222 990 000 Hankerahoitus 14 283 000 13 908 000 15 887 000 Tuloksellisuusraha 11 632 000 66 950 000 66 321 000 Yhteensä 297 836 000 291 998 000 305 198 000 Edelliseltä vuodelta siirtyneet 62 546 000 70 051 000 0 Lisätalousarviot 2 106 000 1 690 000 0 Perusrahoitus Perusrahoitukseen sisältyy lisäyksenä 10 994 000 uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta ja virka- ja työehtosopimuksesta seuraaviin palkankorotuksiin. Perusrahoitukseen sisältyy 10 435 000 tutkijakoulujen palkkausmenoihin. Helsingin yliopistolle osoitetun biotekniikan erityisrahoituksen perustaso säilytetään vuoden 2006 tasolla (6 miljoonaa euroa). Perusrahoitus osoitetaan ensisijaisesti biokeskusten (Biocentrum Helsinki ja Biotekniikan instituutti) toiminnan tukemiseen. Suomen genomikeskus liitetään osaksi molekyylilääketieteen tutkimuskeskusta. Opetusministeriö varautuu vuosina 2007-2009 hankerahoituksella biokeskusten ja molekyylilääketieteen tutkimuskeskuksen yhteisten tutkimus- ja infrastruktuurihankkeiden tukemiseen sekä muuhun biokeskusten välisen toiminnan rakenteelliseen kehittämiseen. Hankerahalla edistetään biokeskusten järjestäytymistä kansalliseksi keskukseksi ja mahdollistetaan resurssien, infrastruktuurien ja osaamisen hyödyntäminen ja kansainvälisesti merkittävän tutkimuskokonaisuuden muodostuminen. Helsingin yliopisto Sivu 6 (9)
Hankerahoitus Alueellinen ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus 318 000-70 000 Eco Studies ja Coop Network Studies -verkostohankkeet (2007-2009) - 168 000 Kaupunkitutkimus -yhteistyösopimuksen velvoitteet (2007-2008, 84 000 2009) - 80 000 Tutkimusperustaisen sosiaalityön koulutuksen kehittäminen (2007-2009) Biotekniikka 600 000-600 000 CMM -tutkimuskeskuksen perustaminen (1 100 000 2007, 2008-2009) Kansainvälistyminen 1 150 000-120 000 Aleksanteri-instituutti -yhteiskunnallisen palvelutehtävän kehittäminen (2007-2009) - 200 000 Kansainvälisten opiskelijoiden suomen ja ruotsin kielen opetuksen ja henkilökunnan kulttuurienvälisen osaamisen kehittäminen Helsingin metropolialueen korkeakouluissa (2008-2010) - 100 000 Konfutse-instituutti (2008-2009) - 350 000 Metropolialueen korkeakouluyhteistyö ja yliopistojen koulutuksen kansainvälisen rekrytointi- ja hakujärjestelmän kehittäminen (450 000 2007, 2008-2009) - 200 000 Monitieteinen oppimisentutkimuksen CICERO -verkosto (2007-2008) - 100 000 Suomen jäsenyyden hyödyntäminen European Southern Observatory (ESO) -järjestössä (2008-2010) - 80 000 Vironkielen professuuri (2007-2009) Kansallinen terveysprojekti 335 000-200 000 Eläinlääketieteen koulutuksen laajentaminen, 15 opiskelijapaikan lisäys vuonna 2008 (hankerahoitus vuoden 2013 loppuun asti) (300 000 2009, 430 000 2010, 570 000 2011) - 95 000 Hammaslääketieteen koulutuksen laajentaminen, 10 opiskelijapaikan lisäys vuonna 2008 (hankerahoitus vuoden 2012 loppuun asti) (190 000 2009, 285 000 2010, 380 000 2011) - 40 000 Logopedian koulutuksen laajennettu sisäänotto -loppuunsaattaminen (2007-2008) Nano-ohjelma 1 500 000-1 500 000 Helsingin yliopiston nanoympäristön varustaminen (2007-2008, 1 000 000 2009) Opettajienkoulutus 2 044 000-180 000 Aikuisopetukseen suuntautuvat opettajan pedagogiset opinnot (2007-2009) - 120 000 Englanninopettajien pätevöittämiskoulutus 2007-2009 (yhteensä 40 osallistujalle) (2007-2009) - 330 000 Erityisopettajien laajennusohjelma (320 000 2007, 2008-2009) - 450 000 Humanistisen ja luonnontieteellisen alan suoravalinta (400 000 2007, 400 000 2009) - 200 000 Kenttäkouluverkoston toiminnan vakinaistaminen (2007-2009) - 450 000 Luokanopettajan koulutus - laajennusohjelman loppuunsaattaminen (2007-2009) - 200 000 Monikulttuurisen taustan omaavien opettajien kouluttaminen (150 000 2007, 300 000 2009) - 14 000 Opettajankoulutukseen kuuluvan ohjatun harjoittelun kehittäminen ja toteuttaminen kenttäkouluissa - 100 000 Pienryhmäisten uskontojen ja elämänkatsomustiedon aineenopettajakoulutus (90 000 2007, 2008-2009) Opiskeluprosessien kehittäminen 1 600 000-150 000 Luonnontieteellisen koulutuksen kehittäminen (2007-2009) - 500 000 Maisterikoulutuksen uudelleen suuntaaminen ja kansainvälistäminen (2007-2008) - 50 000 Opiskelijavalinnan kehittäminen (yhteishaku) - 800 000 Tutkinnonuudistuksen seuranta ja kolmas sykli (2007-2009) - 100 000 VAKAVA - valtakunnallinen kasvatusalan valintahanke (80 000 2007, 2008-2009) Helsingin yliopisto Sivu 7 (9)
Rakenteellinen kehittäminen 2 750 000-150 000 Helsingin yliopiston kirjastolaitoksen rakenteellinen yhtenäistäminen (2007-2009) - 2 000 000 Tutkimusprofiilin vahvistaminen - 100 000 Viikin kampuksella toimivien tiedekuntien välisen opetus- ja tutkimusyksikön kehittäminen (2007-2008) - 500 000 Yliopiston rakenteellinen kehittäminen (sis. Kouvolan käännöstiede ja kääntäjäkoulutus) (2008-2009) Tietoyhteiskunta 850 000-150 000 Avoimen yliopiston valtakunnallinen verkkopalvelu (www.avoinyliopisto.fi) (2007-2009) - 200 000 Avointen yliopistojen sähköisten palvelujen kehittäminen (2008-2009) - 200 000 Luonnontieteellisen keskusmuseon kehittämisprojekti (tietojärjestelmä ja museoiden yhteistoiminta) (2008-2009) - 300 000 Tieteellisten aineistojen verkkopalvelu (2007-2009) Varustaminen 3 300 000-900 000 Laitestrategian mukaiset laitehankinnat (2 000 000 2007) - 2 400 000 Rakennushankkeisiin liittyvä varustaminen (Viikin C-rakennus, Vuorikatu 5, eläinmuseo) Yliopistojen yhteishankkeet (ml. verkostot) 1 440 000-150 000 HILMA-Naistutkimuksen yliopistoverkosto (2007-2009) - 60 000 Hermes, sosiaalipsykologian ja työpsykologian yhteistyöhanke (2007-2009) - 300 000 Ilmakehätieteet - ileaps - SMEAR (250 000 2007, 2008-2009) - 80 000 Nuorisotutkimuksen yliopistoverkosto (2007-2009) - 50 000 Tiedeviestinnän koulutus yhteistyössä OY:n kanssa (2007-2009) - 800 000 Tier-2 grid laskentajärjestelmä (2008-2010) HARJOITTELUKOULUT Tulossopimuksen 2007-2009 tavoitteiden saavuttamiseksi vuodelle 2008 harjoittelukoulun toimintamenomomentille (momentti 29.50.03) esitetään: Vuosi 2006 Vuosi 2007 Vuosi 2008 Perusrahoitus 14 198 000 14 229 000 14 702 000 Hankerahoitus 14 000 0 0 Tuloksellisuusraha 0 0 17 000 Yhteensä 14 212 000 14 229 000 14 719 000 Edelliseltä vuodelta siirtyneet 1 628 000 1 414 000 0 Lisätalousarviot 4 000 124 000 0 Perusrahoitus Perusrahoitukseen sisältyy lisäyksenä 465 000 uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta ja virka- ja työehtosopimuksesta seuraaviin palkankorotuksiin. Helsingin yliopisto Sivu 8 (9)
TULOSSOPIMUKSEN SEURANTA JA RAPORTOINTI Tässä sopimuksessa asetettujen tavoitteiden ja sopimuksen muuta toteutumista arvioidaan vuosittain tulosneuvottelujen yhteydessä. Sovittu rakenteellisen kehittämisen hankerahoitus arvioidaan uudelleen, mikäli hankkeet eivät etene suunnitellulla tavalla. Rakenteellisen kehittämisen ja tuottavuushankkeiden toimenpiteitä, voimavarojen uudelleen kohdentamista ja henkilöstövaikutuksia seurataan vuosittaisen tilinpäätösraportoinnin yhteydessä. Opetusministeriö antaa tulosneuvottelujen suullisen palautteen lisäksi yliopistoille talousarvioasetuksen edellyttämän tilinpäätöskannanoton. Yliopisto toimittaa annettuja määräaikoja noudattaen KOTA -tietokantaan pyydetyt tiedot ja varautuu KOTA -tietokannan kehittämisen edellyttämiin muutoksiin omissa seuranta- ja raportointijärjestelmissään. Allekirjoittajat Sakari Karjalainen Ylijohtaja Ilkka Niiniluoto Rehtori Anita Lehikoinen Johtaja Kari Suokko Hallintojohtaja Liitteet: Liite 1. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen rahoitus Liite 2. Harvinaiset kielet ja kulttuurit Liite 3. Kansalliskirjastoa koskeva liite Helsingin yliopisto Sivu 9 (9)