YMPÄRISTÖSELONTEON KEHITYSMITTAREIDEN PÄIVITYSTIEDOT VUODELTA 2009

Samankaltaiset tiedostot
TIKKURILAN VANTAAN TOIMIPAIKAN YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI

Tikkurilan Vantaan toimipaikka

KAJAANIN TEHTAAN VUODEN 2005 YMPÄRISTÖTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN

UPM Kajaanissa. UPM Smart UPM Cat sanomalehti- ja erikoissanomalehtipaperit. UPM Brite UPM News. UPM, Kajaani

Emas-raportti 2007 Nokian-tehdas

TIKKURILA OY TIKKURILA COATINGS OY TIKKURILA PAINTS OY TIKKURILA SERVICES OY YMPÄRISTÖSELONTEKO 2003

Emas-raportti 2011 Nokian-tehdas

YMPÄRISTÖRAPORTTI SICPA Oy:n ympäristö-, terveys- ja turvallisuusasioihin liittyvät päämäärät ja ohjelmat

Keski-Suomen energiatase Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Jyväskylän energiatase 2014

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Alkoholilain muutoksen seuranta Ennakkotietoja alkoholin vähittäismyynnin kehityksestä tammi elokuu

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Teknoksen ympäristöystävälliset maalausjärjestelmät metalliteollisuuteen

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Ympäristöselonteon vahvistamispäätös

kilpailutus Tuija Klaus

Työkalu WWF:n Green Office -vuosiraportointia varten (pohjatietoja indikaattoreista)

Emas-raportti 2010 Nokian-tehdas

Energian hankinta ja kulutus

Jyväskylän energiatase 2014

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei

M-real Äänekoski Paper EMAS -ympäristöselonteko päivitystiedot 2008

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Autoalan toimenpideohjelma

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Iltapäivän teeman rajaus

Materiaalikatselmus/ Materiaalitehokkuus Uponor Suomi Oy:ssä

Porvoon jalostamon ympäristötulos 2017

Ravintola-alan ympäristöasiat

Ympäristömerkinnät Hansaprintin painotuotteissa

Ympäristöohjelma kaudelle:

Energian hankinta ja kulutus

LEIRITOIMINNAN YMPÄRISTÖKÄSIKIRJA YMPÄRISTÖTOIMINTOJEN KARTOITUSLOMAKE. Järjestävä taho Leirin nimi Vierailun ajankohta 1. LEIRIN PERUSTIEDOT

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Yhdyskuntajätevesien suositussopimuksen liitemuistio

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Sähkönsäästökampanja kouluissa kevät Kauniaisten kaupunki Pirjo Korpinen

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

ENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi Energiakolmio Oy / / Marko Lirkki

YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU ENERGIATEHOKKUUS. Vastuullisuus / Vastuullisuus HKScanissa / Ympäristö HKSCAN VUOSIKERTOMUS 2015

Ympäristöselonteon vahvistamispäätös. Tikkurilan toimipaikat. Yhteiskuntavastuun raportti

Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille.

3 0, Etelä-Sucrnen aluehallintovirasto Hämeenlinna. Asiat:

Tikkurila. Varsinainen yhtiökokous Finlandia-talo. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

RAKENNUSTYÖMAIDEN JÄTEHUOLTO JA ROBOTIIKAN HYÖDYNTÄMISEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET

Elintarviketeollisuuden markkinatilanne

Emas-raportti 2008 Nokian-tehdas

Jätemäärien laskenta yrityksessä ja yhteisössä

Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011

N:o Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2016 Arviot vuosilta

SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS ESITYS

Energiatehokas koti - seminaari

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus

Ympäristö ja turvallisuus: päämäärät ja tavoitteet ; toteumat 2006, 2007

T o i m i i k o ta l o s i l ä m m i t y s -

TÄYTTÖOHJE KYSELY NMVOC-INVENTAARIOSSA TARVITTAVISTA LIUOTTIMIEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖMÄÄRISTÄ MAALIEN, LAKAN, PAINOVÄRIEN YMS.

Ympäristöraportti Kirjavälitys 2018

Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus

Ympäristökartoituksen tarkastuslista Lomake opiskelijoille

Suominen Yhtymä Oyj. Osavuosikatsaus Esitys Suominen yhteensä

Energian hankinta ja kulutus

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Voimalaitosten todentaminen alkuperätakuujärjestelmässä ja jäännösjakauman laskenta

Rapusaaliin ja tuotannon kehitys, arvo ja käyttö

Kappale 5. Kuinka Puhdas tuotanto auttaa vähentämään jätteiden määrää ja kasvattamaan yrityksen voittoa: Case-esimerkki

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen.

Kierrätyksestä kiertotalouteen - valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen Keskustelutilaisuus Ylitarkastaja Sirje Stén

Suominen Yhtymä Oyj. Osavuosikatsaus Esitys Suominen yhteensä

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille kw

TRY-MITTARI TALONRAKENTAMISEN YMPÄRISTÖMITTARI

VALUN KÄYTÖN SEMINAARI 2019

Kiinteistö Oy Helsingin Teerikukonkuja 3-nimisessä varastorakennuksessa, osoitteessa Teerikukonkuja 3, Helsinki.

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari Raimo Inkinen, toimitusjohtaja

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2011

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. helmikuuta 2017 (OR. en)

Ympäristövastuu Ruukin teräspaalutuotteissa

Tariffit 2011 (versio 2/ )

Valtra. Perustettu: 1951 Liikevaihto: MEUR (* Henkilöstö: (*

Yksikkö

Ympäristönsuojelun kehitys 2016

EMS Light Nordic -seurantatyökalu

Energian hankinta ja kulutus

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelma

AJANKOHTAISTA YMPÄRISTÖASIOISTA. Marika Nyyssönen Milla Heiskanen

Suhdannetilanne vahvistunut yhä

Espoon kaupunki Pöytäkirja 63. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

»Osavuosikatsaus Q Joni Lukkaroinen toimitusjohtaja

Hiilijalanjälki. = tuotteen, toiminnan tai palvelun elinkaaren aikainen ilmastokuorma

Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto

olemassa olevan jakeluaseman ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen (YSL 55 2 mom.)

Transkriptio:

1 (6) 2.3.21 YMPÄRISTÖSELONTEON KEHITYSMITTAREIDEN PÄIVITYSTIEDOT VUODELTA 29 Tikkurilan ympäristöasioiden kehitystä seurataan vuosittain monien eri mittarien avulla. Tässä dokumentissa on päivitetty edellisessä EMAS-selonteossa esitetyt seurantamittarit ja kommentoitu lyhyesti muutoksia sekä niiden syitä. 1. YMPÄRISTÖTAVOITTEET JA TOTEUTUMA Oheisessa taulukossa on esitetty maalituotteiden valmistuksen ja käytön ympäristökuormituksesta seurattavia tietoja. Erityisen selkeästi vähenivät tuotannon jätteet sekä myytyjen tuotteiden sisältämien liuotteiden kokonaismäärä. Ominaispäästöjen kehitys ilmenee paremmin jäljempänä olevista taulukoista. Taulukko1. Ympäristökuormituksen kehittymistä kuvaavia mittareita Merkittävä ympäristönäkökohta Kotimaahan myytyjen tuotteiden kokonaisliuotemäärä (tn) Tuotannon liuotepäästöjen kokonaismäärä (tn) Tuotannon ongelmajätemäärä (tn) Kaatopaikkasijoitukseen menevä sekajäte (tn) Vaikutus ympäristöön Otsoninmuodostus alailmakehässä Otsoninmuodostus alailmakehässä Merkittävin tuotannon materiaalihukka Kokonaan hukkaan menevän materiaalin määrä 24 2 26 27 28 29 6 2 6 3 6 1 6 * 4 1 42 4 4 3 48 1 2 1 24 1 3 1 372 1 692 126 23 17 187 178 1 8 *Edellisessä selonteossa tuotteiden liuotemäärä v. 28 oli virheellisesti ilmoitettu todellista suuremmaksi - luku on nyt korjattu. Taulukko 2. Tärkeimpiä ympäristönsuojeluun liittyviä tavoitteita/avainhankkeita 29, niiden toteuma sekä vuoden 21 tavoitteet Avainhanke Tavoite 29 Toteuma 29 Tavoite 21 Kaatopaikkajätteen vähentäminen Tuotannon materiaalihukan vähentäminen Välittömien ympäristökustannusten vähentäminen Ympäristöriskikartoituksen suositusten toteuttaminen - 2 % Vähennys 4 % Vähenevä suunta jatkuu - % Vähennys, % Vähennys % edellisestä vuodesta - % Vähennys 6,1 % Vähennys % edellisestä vuodesta Suoja-allastukset yms. kuntoon Toteutettu - Tarkemmat tiedot suoritetuista toimenpiteistä on selostettu jäljempänä ao. indikaattorikuvaajien yhteydessä. PL 3, KUNINKAALANTIE 1, 131 VANTAA PUH. (9) 87 71, FAKSI (9) 877 69 Y-TUNNUS 19767-4, KOTIPAIKKA VANTAA, ALV rek.

2 (6) 2.3.21 2. YKSITTÄISTEN YMPÄRISTÖINDIKAATTOREIDEN KEHITYS 2.1 YMPÄRISTÖMYÖTÄISTEN TUOTTEIDEN OSUUS MYYNNISTÄ Vesiohenteisten tuotteiden osuus kasvoi selvästi erityisesti teollisessa maalauksessa ja jonkin verran myös sisustus- ja rakennusmaalauksessa. Tämän suuntauksen vahvistaminen onkin eräs Tikkurilan ympäristömyötäisten tuotteiden markkinaosuuden kasvattamisen päätavoitteista. 1 8 6 4 2 24 2 26 27 28 29 tav. 212 Kauppa- ja rakennusmaalit Teollisuusmaalit, vesiohenteisten osuus % Kuva 1. Vesiohenteisten ja liuotteettomien tuotteiden osuus kotimaan myynnistä. 2.2 ENERGIAN JA VEDEN KÄYTTÖ,8,6,4,2 Energian kulutus kwh/tuotelitra 24 2 26 27 28 29 Kuva 2. Energian kulutus. Vaikka energian kokonaiskäyttö laski, tehdasalueella käytetty sähkö suhteessa tuotelitraan kasvoi. Tämä johtuu perusenergian tarpeesta (lämmitys & ilmastointi), mikä on riippumaton tuotetuista litroista. Kemianteollisuuden energiatehokkuussopimuksen tavoitteiden (vähennys 1% 28 21) saavuttamiseksi perustettu projektiryhmä kehittää konkreettisia toimenpiteitä energian kulutuksen vähentämiseen. Veden kokonaiskulutus laski, mutta myös sen kulutus tuotettua maalilitraa kohti laskettuna nousi hieman - valtaosa vedestä on ns. saniteettivesiä. PL 3, KUNINKAALANTIE 1, 131 VANTAA PUH. (9) 87 71, FAKSI (9) 877 69 Y-TUNNUS 19767-4, KOTIPAIKKA VANTAA, ALV rek.

3 (6) 2.3.21 2.3 LIUOTEPÄÄSTÖT 1 8 6 4 2 24 2 26 27 28 29 luparaja Kuva 3. Tuotannon liuotepäästö (VOC) ja laskennallinen hiili/c-päästö tn/v Liuotepäästöt mitataan yhden mittausviikon ajalta ja tuloksen perusteella lasketaan koko vuoden päästöt. Yleensä mittaukset on pyritty järjestämään silloin, kun tuotanto on suurimmillaan (keväällä tai alkusyksystä). Vuonna 28 mittaukset siirtyivät kuitenkin hiilivetyanalysaattorin rikkoutumisen ja korjauksen viivästymisen vuoksi loppusyksylle, jolloin tuotanto oli keskimääräistä selvästi pienempi. Vuoden 28 mittaustulokset ovat siten todellista pienemmät, minkä osoittaa myös se, että vuoden 29 päästö on edellisvuotista suurempi vaikka tuotanto laski. Liuotepäästö sinänsä alittaa selvästi ympäristöluvassa sallitun rajan. Jotta vastaisuudessa saadaan luotettavat lukemat, päätettiin kyseiset mittaukset tehdä aina vuosineljänneksittäin. 2.4 TEOLLISUUSJÄTEVEDEN LAATU 4 3 3 2 2 1 1 24 2 26 27 28 29 Luparaja Kuva 4. Teollisuusjäteveden sinkkikuormitus kg/vuosi Yhtenä lupaehtona oleva jäteveden sinkkikuormitus on ollut matalalla tasolla. Joissakin mittauksissa esiintyi jäteveden käsittelyn ph:n säätövaikeuksien vuoksi vähäisiä sinkkipitoisuuden ylityksiä. Säätölaitteiston luotettavuutta parannetaan vuoden 21 alussa. Myös yksittäisiä vähäisiä BTEX- liuotepitoisuuden ylityksiä ilmeni. Vuonna 29 järjestelmä muutettiin siten, että pumppaus viemäriin keskeytyy jätevesien keruusäiliöön asennettujen kaasunilmaisimien hälytyksestä. NT-tehtaalle on asennettu erillinen jätevesien ilmastussäiliö pieniä liuotemääriä sisältävien vesien esikäsittelyyn. PL 3, KUNINKAALANTIE 1, 131 VANTAA PUH. (9) 87 71, FAKSI (9) 877 69 Y-TUNNUS 19767-4, KOTIPAIKKA VANTAA, ALV rek.

4 (6) 2.3.21 2. ONGELMAJÄTTEET JA MATERIAALIHUKKA 3 2 2 1 1 24 2 26 27 28 29 tav 29 Kuva. Ongelmajätteet; g/tuotelitra Ongelmajätemäärä putosi edelliseen vuoteen verrattuna selvästi. Osa vähennyksestä aiheutui tuotantomäärän laskusta. Erityisen ilahduttavaa oli kuitenkin se, että tarkemman hyödyntämisen yms. toimenpiteiden ansiosta myös suhteellinen jätemäärä/materiaalihukka (g/tuotettu litra) laski n. %, vaikka valmistetut eräkoot pienenivät. Asetettu tavoite saavutettiin. 2.6 MUUT JÄTTEET 4 3 2 1 24 2 26 27 28 29 Kuva 6. Kaatopaikkajätteet; g/tuotelitra Sekajätteen (= kaatopaikkajäte) määrä väheni merkittävästi. Suurin syy tähän oli jätelajittelun ohjeistuksen ja lajittelun parantuminen. Energiajätepuristimien ja -säiliöiden järkevällä sijoittelulla saatiin sekajätteenä aiemmin toimitettu energiajäte ohjattua oikeisiin keruupaikkoihin ja jatkokäsittelyyn. Siten pystyttiin osaltaan pienentämään myös jätteiden hävityskustannuksia. PL 3, KUNINKAALANTIE 1, 131 VANTAA PUH. (9) 87 71, FAKSI (9) 877 69 Y-TUNNUS 19767-4, KOTIPAIKKA VANTAA, ALV rek.

(6) 2.3.21 7 %,8 % 11 % 3 % 4 % 4 % 6 % 14 % Biojäte Energiajae Keräysmetalli Keräyspaperi ja -pahvi Kuva 7. Jätelajien jakauma 29. Merkittävin muutos eri jätelajien keskinäisissä suhteissa oli ongelmajätteiden määrän suhteellisen osuuden pienentyminen n. %. Tämä heijastuu positiivisesti sekä ympäristökustannuksiin että materiaalihukkaan. 2.7 VÄLITTÖMÄT YMPÄRISTÖKUSTANNUKSET 6 4 3 2 1 24 2 26 27 28 29 tavoite 29 Kuva 8. Välittömät ympäristökustannukset; snt/tuotelitra Jätemäärien vähentämistoimet näkyvät myös ympäristökustannuksissa. Kustannukset tuotettua litraa kohti laskivat n. 6,1 % ja tavoite (- %) saavutettiin. Yleinen kustannusten vähentämistavoite vaikutti mm. siten, että jätevirtojen hyödyntämiseen paneuduttiin entistä tarkemmin. 2.8 YMPÄRISTÖINVESTOINNIT Varsinaisiin ympäristöinvestointeihin kului n. 1. Merkittävimmät parannuskohteet olivat: - varastorakennus 44:n allastus - piha-alueen öljynerotuskaivojen hälytysjärjestelmän parannus - Finnresin-tehtaan reaktioveden käsittelylaitteiston parantaminen - jäteveden ilmastusjärjestelmän tekeminen NT-tehtaalle PL 3, KUNINKAALANTIE 1, 131 VANTAA PUH. (9) 87 71, FAKSI (9) 877 69 Y-TUNNUS 19767-4, KOTIPAIKKA VANTAA, ALV rek.

6 (6) 2.3.21 2.9 MUUT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA VAARATILANTEET Ulkopuolisilta ei tullut toimintaan liittyviä haju- tms. valituksia. Kaikista turvallisuuden kannalta merkittävistä vaaratilanteista (kaksi laitteen ylikuumenemista ja rekan moottoripalo tehdasalueella) on tehty analyysit ja niissä esiin tulleet korjaavat toimenpiteet on toteutettu. Hätätilannevalmiuden ylläpitämiseksi pidettiin useita koulutustilaisuuksia. 3. LUPAEHTOJEN JA LAKISÄÄTEISTEN VAATIMUSTEN TOTEUTUMINEN Kaikki ympäristöluvan velvoitteet ja jätevesisopimuksen ehdot (kts. kohta 2.4) sekä muut toimintaa koskevat lakisääteiset määräykset täytettiin. Häiriöpäästöihin ja onnettomuustilanteisiin kohdistuva ympäristöriskianalyysi tehtiin vuodenvaihteessa 28/29. Merkittävimmäksi muutostarpeeksi tunnistettiin varastorakennuksen 42 allastuksen parantaminen: parannus toteutettiin vuoden 29 alkupuolella. 4. AVOINTEN OVIEN PÄIVÄN TEEMANA YMPÄRISTÖTURVALLISUUS Lokakuussa pidettiin lähiympäristön asukkaille avointen ovien päivä. Tilaisuuden tarkoituksena oli esitellä, miten maalia valmistetaan ja näyttää konkreettisesti, kuinka turvallisuusjärjestelyt on järjestetty niin, että ympäristön asukkaille aiheutuu mahdollisimman vähän vaaraa tai haittaa toiminnasta. Tilaisuudessa oli mm. tehdaspalokunnan sammutusnäytös, ensiapuryhmän toiminnan esittely sekä ympäristöaiheisia esitelmiä. Avointen ovien päivän kävijöitä oli noin 2 ja palaute tilaisuuden annista oli varsin positiivista.. YMPÄRISTÖSELONTEON PÄIVITYSTIETOJEN VAHVISTAMINEN DNV Certification Oy/Ab on akkreditoituna todentajana (FIN-V-2) tarkastanut Tikkurila Oyj:n Vantaan toimipaikan EMAS-selonteon ajantasaistustiedot vuodelta 29. Tarkastuksen perusteella on todettu 29-3-17, että päivitystiedot täyttävät EU:n EMAS-asetuksen (EY) N:o 761/21 vaatimukset. DNV Certification Oy/Ab PL 3, KUNINKAALANTIE 1, 131 VANTAA PUH. (9) 87 71, FAKSI (9) 877 69 Y-TUNNUS 19767-4, KOTIPAIKKA VANTAA, ALV rek.