Mikä GAS -menetelmässä haastaa ja mikä tuntuu helpolta? Jari Turunen Apulaisylilääkäri

Samankaltaiset tiedostot
Tuloksia ja johtopäätöksiä GASin kehittävästä käyttöönotosta näkökulmana ammatilliset tavoitteet

Miten laadin tavoitteet ammatillisessa kuntoutuksessa?

Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa

Mikä GAS-menetelmä on? Seija Sukula Kehittämispäällikkö, FT Kela

GAS-menetelmä Kurssityöntekijöiden koulutuspäivät

Goal Attainment Scaling (GAS) kuntoutuksen tavoitteiden asettamisessa

Ammatillisten tavoitteiden laatiminen

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake

Seurantakysely kuntoutuksen palveluntuottajille TK2-mallin mukaisen kuntoutuksen toteuttamisesta

GAS-menetelmää käytetty

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

SMART! Tavoitteen asettaminen.

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö,

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Työpajojen purku- Haasteet ja ratkaisut ammatillisessa kuntoutuksessa

Työkykyjohtamisen tila

GAS:ia käytetty Vaikeavammaisten MS-kuntoutujien moniammatillinen avokuntoutus l. Vake-hanke 2 vuoden GAS Teema GAS

Sisällys MÄÄRÄMUOTOISEN TAULUKKOLASKENTATIEDOSTON OHJE PALVELUNTUOTTAJALLE

Paja 3, Tampere

Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toisen vaiheen arviointitutkimus. Palveluntuottajan näkökulma

Sisällys MÄÄRÄMUOTOISEN TAULUKKOLASKENTATIEDOSTON OHJE PALVELUNTUOTTAJALLE. Luonnos

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN

Palvelumuotoilu ja tuleva tuotteistamisen malli

Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

Mitä prosesseja työhönkuntoutukseen liittyy, mitä on meneillään? Yksilön ja työyhteisön keinot työssä pysymisen tukena

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet?

Kuntoutuksen ja koulun yhteistyö. Tarja Keltto/Vamlas 2017

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry

yhteenveto Salassapitovelvollisuus

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake

Arjen toimintakyky ja Asiakaslähtöinen tavoitteenasettelu

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

1 Kuntoutuksen kehittäminen

Mittarit Vuosiraportit Kehittämistoiminnan rahoitus. Kehittämispäällikkö Seija Sukula

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk.

Kuntoutuksen hyödyn arvioinnin ja raportoinnin kehittämisprojekti. Sari Miettinen Projektipäällikkö

Mittarit ja mittaaminen. Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä

Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo

Ammatillisen kuntoutuksen voi aloittaa etänä. Jari Turunen, apulaisylilääkäri

Terveysosasto Kuntoutusryhmä. Uusien vuosiraporttien satoa

MUUTOS. Mitä tarvitaan tavoitteiden saavuttamisessa? Elämänmuutos tarvitsee suuntaa ja päämääriä. Muutos on

Taustaa. PURA - toiminnasta työkyky

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake

Paremmilla kehityskeskusteluilla osaaminen tehokäyttöön!

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus

OPPIA IKÄ KAIKKI -HANKE.

Nykytila Tavoitetila Ihannetila Toimenpiteet Arviointi Mittari/Seurantatapa

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen

Monien menetelmien riemu ja rikkaus tutkimuksessa. Saila Huuskonen BMF-kevätseminaari

Kyselyn toteuttaa Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi).

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso

JOHDANTO SOSIAALISEN TILINPITOON:

Näin haet KIILA-kuntoutuskurssia

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa

YYA-SOPIMUS VAIKUTTAVUUTTA EDISTÄVIEN SOPIMUSTEN AIKAANSAAMISEKSI. HanselNetwork 2.0

Kelan TK 2 hankkeen koulutuspäivä Avire Oy. Työterveyshuollon erikoislääkäri Hanna Joensuu

TEO-HANKE/LUONNOS - ASKELMALLI - PÄÄTAVOITTEET

MIKÄ ON RIITTÄVÄÄ HAITTOJA VÄHENTÄVÄSSÄ TYÖSSÄ? Kati Savolainen Hede Kumpulainen Osis II-hanke

GAS vaativan kuntoutuksen osastolla ft Maarit Siljoranta tt Niina Kansanen Kuntoutusosasto

Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto. Ryhmä: AK15VA1. Minna Väisänen Opettaja, tutkintovastaava

Kehittämisprosessin vaihemalli. Pirkko Mäkinen Asiantuntija, Työturvallisuuskeskus

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

LAPSEN OIKEUS OSALLISTUA KUNTOUTUKSEENSA (LOOK)- LAPSEN EDUN ARVIOINTI -HANKE

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen

TE-toimiston palvelut

Työyhteisön kulutuskestävyys

VÄLITYÖMARKKINOILLA ASIAKASTYÖTÄ TEKEVIEN HENKILÖIDEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN KAINUUSSA. Veera Valtanen, Markku Similä.

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö

Tutkimussuunnitelmaseminaari. Kevät 2012 Inga Jasinskaja-Lahti

Miten ammatillisia tavoitteita voidaan aikaansaada?

GAS-menetelmän koulutusmateriaali kevät 2010

Ohjeistus laatia kirjaston käyttösäännöt

Oppimistulostiedot osana JEDUn toiminnan kehittämistä

GAS- menetelmä ja ammatillinen kuntoutus- mitä lisäarvoa? Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Tuloksellisuuden seuranta. Veli-Matti Vadén

Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä

Lark työpaja

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake

GAS menetelmä. Käsikirja, versio 4. Seija Sukula, Kirsi Vainiemi Kela

The Survey of Health, Ageing and Retirement in Europe 2017

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Nykytila Tavoitetila Ihannetila Toimenpiteet Arviointi Mittari/Seurantatapa

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä?

Työssäoppimisjakson päiväkirja

Merkityksellistä johtamista. Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana

Transkriptio:

Mikä GAS -menetelmässä haastaa ja mikä tuntuu helpolta? Jari Turunen Apulaisylilääkäri

Omistautuu työllesi pysyminen pääsy paluu 1.12.2015

Mihin GAS tavoitteet perustuvat? Tilanneanalyysi tärkeä, riittävä, monipuolinen Mihin keskitytään? Muutoksen tarve on paikallistettava jos ei ole muutostarvetta, tarvitaanko kuntoutusta? SMART periaate Oleellinen, relevantti

Muutamia haasteita Monimutkaiset, epäselvät tavoitteet Joskus tavoitteen jakaminen kahdeksi auttaa Tavoitteet voivat jäädä irrallisiksi, eivät linjassa kyseisen kuntoutusmuodon yleisten tavoitteisen kanssa

Määrälliset vaiko laadulliset asteikot Määrällisiä tavoitteita on yleensä enemmän Myös Kiresuk et al suosittelevat sellaisia Toisaalta laadullinen asteikon käyttö kuvaa tavoitteen suunnassa etenemistä rikkaammin ja avaa kuntoutuksen harmaata laatikkoa Laadullisten asteikkojen laatiminen on kuitenkin haasteellista Itse suosittelen laadullisia asteikkoja

Mikä on tavoitetasoa parempi tulos? Jos tavoiteltu tulos on saavutettu, voiko tulos olla vielä paremmin? Määrällisissä mittareissa suht helppoa Laadullisissa tarvitaan usein uusi ulottuvuus +1 ja +2 tasoille Työstä poissaoloja ei enää ole, josko viihdyn töissä paremmin... Jos tupakointi on lopetettu, mikä olisi paremmin?

Voiko ylläpitotavoitteita tehdä? Silloin mikään ei tavallaan muutu Asteikon laatiminen on tietyllä tavalla mahdotonta, koska muutoksen logiikkaa ei saada aikaiseksi Voidaanko pohtia muutoksen ajallista pysyvyyttä mittariksi? Silloinkin toivottu tulos on toistaiseksi... Mikä voisi olla paremmin? Kannattaa ohjata laatimaan muutokseen tähtääviä tavoitteita

Liian pitkän aikavälin tavoitteet Ammatillisena tavoitteena ammattiin valmistuminen tai työllistyminen Äärimmäisen relevantti ja tärkeä tavoite Kuka arvioi tavoitteessa etenemistä? Kannattaa pilkkoa pienemmiksi osiksi Realistinen toteutumisaikataulu

GAS prosessin istuttaminen kuntoutukseen Oma aikansa ja paikkansa kuntoutumisprosessissa Ei irrallinen, outo, erillään tehtävä kummajainen Aikaa, opastusta tarvitaan, parhaimmillaan kuntoutuja itse laatii ne loppuun saakka Työohjeet, malliesimerkkejä jne Onneksi on käytössä lähes kaikessa KELA:n kuntoutuksessa

Pseudotavoitteet Todellinen tavoite jää eri syistä kirjaamatta Laaditaan sen rinnalle ns pseudotavoite, joka on esimerkiksi helppo laatia (tai saavuttaa) Liikuntaa voi olla helpompi lisätä jos on jo sitä valmiiksi lisännyt kuin kehittää työpaikan ontuvia neuvottelukäytäntöjä Kuntoutuksen ammattilaisen on oltava skarppina Tavoitteen asettamista voi ja kannattaa ohjata!

Yhteisen osaamisen kehittäminen Pelkkä peruskoulutus ei riitä GAS klinikat, n 2 h/kerta Arvioidaan työryhmittäin mahdollisimman käytännönläheisesti tavoitteen asettamista ja syntyneitä tavoitteita kuntoutujien GAS - lomakkeiden pohjalta Riittävä taajuus

GAS -klinikka Toimivaksi sisällöksi on muodostunut klinikan aloittaminen ytimekkäällä noin 15 minuutin perusteita kertaavalla osuudella (SMART, apukysymykset) GAS:n laatimisen lyhyt ohjeistus on myös syytä käydä jokaisessa klinikassa läpi Tämän jälkeen analysoidaan 5 10 GAS - lomaketta em. periaatteiden mukaisesti

GAS-klinikka Tutkimme, vastaavatko mittarit tavoitteita ja ovatko ne selkeitä ja helppoja käyttää Kukin tavoite kannattaa käydä läpi SMART - logiikan mukaisesti Voisiko ulkopuolinen, esimerkiksi GASklinikan vetäjä, ongelmitta arvioida tavoitteet ja niissä etenemisen yhdessä kuntoutujan kanssa ilman työryhmän apua?

Tilastollinen analyysi T-scorejakauman avulla voidaan tutkia ovatko tavoitteet olleet keskimäärin sopivan haasteellisia

Helpotusta? Tuoreehkon kuntoutusta käsittelevän katsausartikkelin mukaan asteikon laatimista voi sujuvoittaa määrittämällä ensin nykytilanne ja toivottu/odotettu/tavoiteltu tulos, jonka jälkeen mittari rakennetaan loppuun saakka Nykytilanne on tällöin selvästi odotettua matalampi taso (-2) ja toivottu/odotettu tulos vastaa tavoitetasoa (0) Tällöinkin muutokseen rohkaiseva logiikka kannattaa pitää mielessä ja virittää -2 -taso mahdollisuuksien mukaan hieman nykytilannetta paremmaksi

Tekijyys Oleellinen ja tärkeä sekä keskustelua herättävä kysymys on asiantuntijan rooli Asiantuntijan tehtävänä ei ole laatia kuntoutujan tavoitteita tai asteikkoja Asiantuntijan on huolehdittava siitä että valitut tavoitteet ovat selkeitä ja oikeasti merkityksellisiä Asiantuntijan on autettava kuntoutujaa hänelle merkityksellisen tavoitteen ja sille järkevän ja riittävän haasteellisen mittarin laatimisessa

Lopuksi Lohdullista on että hyvä tavoite syntyy ja mittari ja asteikko löytyvät kyllä kunhan niitä tarpeeksi yhdessä mietitään ja jäsennetään Hyvä keino on kysyä kuntoutujalta itseltään, mistä hän voisi päätellä, että hän on edennyt tavoitteen mukaisesti Jos tavoite on oikeasti merkityksellinen, tähän kysymykseen pitäisi olla helppo vastata Huolellisen tilanneanalyysin merkitys!