Perustettava KPK ICT Oy Liiketoimintasuunnitelma esitys (tiivistelmä) v2.0 8.4.2010
Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Palvelukeskuksen tavoite ja vaikuttavuus kuntasektorin toiminnan muutoksessa 3. Palvelukeskus kuntien ICT-toiminnan kehittäjänä 4. Visio, strategiset päämäärät, toiminta-ajatus ja liikeidea 5. Toimintaympäristö ja toimintamalli 6. ICT Palvelumalli tuotteistetut palvelut 7. Salkunhallinnan malli ja sisältö 8. Kokonaisarkkitehtuuri 9. Organisaatio ja johtaminen 10. Palvelukeskuksen perustamissuunnitelman talous ja rahoitus 11. Yhteenveto jatkotoimenpiteistä 2
Kuntien ICT-palvelukeskus johdanto Vaikuttavuus kuntien toiminnan kehittämisessä Kuntasektorilla on merkittävä tuottavuuden kehityspotentiaali. Paremmalla ICT:n hyödyntämisellä mahdollistetaan palvelujen tehostaminen ja sitä kautta toimintamenojen kasvun hillintä Palvelukeskuksen neuvotteluasema ja ostovoima mahdollistavat tietotekniikan ja toimintaprosessien kehittämisen ja tehostamisen, joka helpottaa eläköitymisen aiheuttamaa rekrytointihaastetta, parantaa kuntatoimijan* kilpailukykyä sekä siirtää resursseja ylläpitävästä työstä kehittävään toimintaan Palvelut Palvelukeskus järjestää ICT-asiantuntija-, sovellus- ja infrastruktuuripalveluita omistajilleen Palveluiden käyttöönotto pohjautuu suunnitelmalliseen palvelu-, kehitys- ja projektisalkun hallintaan ja se toteutetaan vuosille 2010-2014 määritellyn kehityspolun mukaisesti Toimintamalli Palvelukeskus on aktiivinen verkostoituja ja palveluiden kehittäjä Palvelukeskus järjestää asiakkaiden strategia- ja toimintalähtöisistä tarpeista johdettuja laadukkaita palveluita *Kuntatoimijalla tarkoitetaan kuntia, kuntayhtymiä ja muita kuntakonsernien yksiköitä 1. Johdanto 3
Kuntasektorin toimintaympäristön haasteet ja muutostrendit luovat painetta tuottavuuden ja laadun parantamiseen kunnissa Tuotteistamisen ja kustannuslaskennan puutteet Laadun varmistamisen ja vaikuttavuuden arvioinnin puutteet ICT-kehityksen suomat mahdollisuudet Kuntien palvelutuotannon henkilöstön eläköityminen Yksityisen sektorin työvoimatarpeet, yksityiset palvelut kasvavat Markkinoiden kehittymättömyys Hankintaosaamisen puutteet Varallisuuden kasvu lisää maksukykyä Maaseudun tyhjeneminen, taloudellisissa vaikeuksissa olevat alueet Väestön Kuntien ikääntyminen taloudellinen tilanne Muuttoliike kasvukeskuksiin kiihtyy Rahoitusongelmat Veropohjan muutokset maan eri osissa Ikärakenteen muutos muuttaa kysyntää ja tarpeita Kunta-asiakkaiden tarpeiden muuttuminen: palvelujen laatu ja määrä 2. Palvelukeskuksen tavoite ja vaikuttavuus kuntasektorin toiminnan muutoksessa 4
Uusiutuvat ICT-palvelut tarjoavat kuntasektorille keinoja ratkaista merkittävimpiä nykytilan haasteita sekä hyödyntää todettua tuottavuuden kehityspotentiaalia 1. Lisääntyvät vaatimukset tuottavuuden kasvattamiselle ja toiminnan kehittämiselle: Paremmalla tuottavuudella voidaan hillitä kustannusten kasvua ja vähentää näin painetta kunnallisverojen korotuksiin 2. Väestön ikääntyminen ja vähenevät resurssit: Suurten ikäryhmien eläköityminen tuo lähivuosina lisääntyviä rekrytointihaasteita. Uudet, vähemmän resursseja sitovat palveluprosessit mahdollistavat resurssien uudelleenkohdentamisen kuntien ydintoimintoihin sekä vähentävät akuuttia työvoimatarvetta 3. Kasvava palvelutarve ja kuntatoimijan kilpailukyvyn varmistaminen: Tuottamalla enemmän ja parempia palveluita kuntatoimija muuttuu houkuttelevammaksi asiakkailleen (veronmaksajat, yritykset, matkailijat jne.) Kuntien ja kuntayhtymien ulkoiset menot Investoinnit 11,0%, 4,13 mrd. Liiketoiminta 6,8%, 2,55 mrd. Muut palvelut 1,3%, 0,48 mrd. Yhdyskuntapalvelut 3,0%, 1,13 mrd. (vähennetty valmistus omaan käyttöön = 0,50 mrd. ) Menojen jakautuminen 2008 Lainanhoito 3,9%, 1,47 mrd. Opetus- ja kulttuuritoimi 22,0%, 8,24 mrd. Ulkoiset menot yhteensä 37,43 mrd. euroa Menot 2010-2015 Muut menot 1,8%, 0,65 mrd. Yleishallinto 2,8%, 1,04 mrd. Sosiaali- ja terveystoimi 47,4 %, 17,74 mrd. Säästöpotentiaali 256,24 mrd. 12,79 mrd. 2. Palvelukeskuksen tavoite ja vaikuttavuus kuntasektorin toiminnan muutoksessa 5
Palvelukeskus luo vaikuttavuutta niin yhteiskunnan, kuntatoimijan kuin yksittäisen kunta-asiakkaan tasolla Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Tuottavuuden kasvu: uudet kustannustehokkaat tavat toteuttaa parempia palveluita Toiminnan yhdenmukaistaminen: prosessien ja järjestelmien yhdenmukaistamisen mahdollistamat merkittävät rakennemuutokset Keskitetty kehityshankkeiden ohjaus: investointien kohdentaminen suurinta vaikuttavuutta sisältäviin hankkeisiin Toimintavarmuuden ja valmiussuunnittelun paraneminen Vaikuttavuus kuntatoimijan näkökulmasta Palvelutuotannon rakenteellinen uudistaminen: kuntien kehitysvoimavarojen kohdistamisen kuntien ydintoimintaprosessien kehittämiseen ja kunta-asiakkaiden palveluiden parantamiseen Toiminnan tehostaminen: henkilöstösidonnaisen työn kohdentaminen kuntatoimijan ydintoimintaan Osaamisen ja jatkuvuuden varmistaminen: asiantuntijaverkosto tukee kuntatoimijan toimintaa ja minimoi ICT-osaamistarpeisiin liittyviä riskejä Neuvotteluaseman vahvistaminen: kuntasektorin neuvotteluaseman vahvistaminen suhteessa ICT-alan kaupallisiin toimijoihin Välineiden ja työkalujen kehittäminen: laadukkaammat tuottavuustyökalut kuntatoimijan henkilöstölle Vaikuttavuus kunta-asiakkaan näkökulmasta Edullisemmat, laadukkaammat ja läpinäkyvämmät palvelut: parempi hinta-laatusuhde sekä saatavuus Uudenlaisten palveluiden kehittäminen: joustava palvelutarjonta pienille ja erikoistuneemmille käyttäjäryhmille Tietosuojan ja -turvan paraneminen Kuntaasiakas Yhteiskunta Palvelukeskus Kuntatoimija 2. Palvelukeskuksen tavoite ja vaikuttavuus kuntasektorin toiminnan muutoksessa 6
Yksittäisen kuntatoimijan näkökulmasta palvelukeskuksen mahdollistamat hyödyt pohjautuvat keskitettyjen palveluiden käytöstä saataviin kustannussäästöihin Hyödyt kuntatoimijalle Palveluprosessit: Vähemmän henkilötyötä sitovista palveluprosesseista saatavat kustannussäästöt, jotka lisääntyvä sähköinen asiointi mahdollistaa Järjestelmäintegraatioista saatavat toiminnan tehostumisen säästöt (esim. asiointihistorian parempi saatavuus) sekä tiedon parempi käytettävyys ICT: ICT infrastruktuuripalveluiden keskittämisestä ja kilpailutuksesta saatavat ostoihin liittyvät kustannussäästöt Ylläpito- ja tukikustannusten pieneneminen siirryttäessä standardoituihin ICT-ratkaisuihin Tietohallintoa johdetaan ammattimaisemmin Kuntatoimijan järjestelmäkirjon vähentymisestä saatavat kustannussäästöt Tasaiset palvelumaksut ja vähentyvä tarve investointipiikeille Tietohallinnon kehittäminen Investoinnit kuntatoimijalle Palveluprosessit: Viestintään ja koulutukseen liittyvät kustannukset Uudistettavien palveluprosessien kehittämiskustannukset Uudistettavien palveluprosessien käyttöönottokustannukset Muutosjohtamisen sekä muutosten läpiviemisen kustannukset ICT: KPK ICT:n asiakasomistajaksi liittymisen kustannus ICT-kehityssuunnitteluun osallistumisen kustannukset Uusien sovelluspalveluiden käyttöönottokustannukset ja palvelumaksut Keskittämiseen liittyvät kustannukset 2. Palvelukeskuksen tavoite ja vaikuttavuus kuntasektorin toiminnan muutoksessa 7
Kuntien ICT-menojen kasvun pienentäminen ja järkevämpi kohdentaminen ylläpidosta kehittämiseen edellyttää ICTratkaisujen yhtenäistämistä Nykytilan haasteet Suuri järjestelmäkirjo runsaasti erilaisia järjestelmiä, sovelluksia ja tekniikoita samaa tietoa joudutaan hakemaan ja päivittämään useasta eri järjestelmästä tekniikka osin vanhaa Toimialakohtaisuus toimialat ovat itsenäisiä ICT-ratkaisujensa suhteen (siilomaisuus) osaoptimoituja ICT-ratkaisuja Kuntakohtaisuus erilaisia ratkaisuja samoilla toimialoilla tai toiminnoissa samoja toimialasovelluksia räätälöidään ja käytetään eri tavoin samoista toimialasovelluksista eri versioita ohjelmalisenssien hankinta ja hallinta Kustannuskehitys nykyisellä mallilla ICT-toimintojen kustannuskehitys jatkuu ongelmallisena eikä toiminnan kehittämistä kyetä täysimääräisesti toteuttaa Hallinto ja talous 30% Sosiaali- ja terveystoimi 40% Tekninen ympäristötoimi 14% Kuntien ICT-menot Menojen jakautuminen 2007 Menot 2010-2015 Sivistystoimi 16% Säästöpotentiaali 6,30 mrd. 0,64 mrd. Säästetyt ICTresurssit suunnataan ylläpidosta kehitystyöhön 3. Palvelukeskus kuntien ICT-toiminnan kehittäjänä 8
KPK ICT mahdollistaa merkittäviä hyötyjä kuntien tietohallinnon ja ICT-resurssien kohdentamiseen tulevaisuudessa Tietohallinnon vaikuttavuutta, ICT:n laatua ja kustannustehokkuutta voidaan parantaa Tietohallinnon asiantuntijatuen ja IT-hallinnan kyvykkyyden vahvistamisen avulla Prosessien sähköistämisen aiheuttamaa resurssitarpeen kasvua voidaan hallita yhteiseen, avoimeen arkkitehtuuriin perustuvien ratkaisujen avulla Infrastruktuuripalvelujen palveluaikavaatimuksien kasvuun (mm. 24/7) ja tehostamiseen voidaan vastata vakioinnilla, ICT-tuotannon kokoamisesta ja yhteishankinnasta saatavilla volyymieduilla. Tietohallinnon asiantuntijat Ratkaisut ja sovellukset Infrastruktuuripalvelut työasemat - kapasiteetti - tietoliikenne Tietohallinnon asiantuntijat Ratkaisut ja sovellukset Infrastruktuuripalvelut työasemat - kapasiteetti - tietoliikenne Tietohallinnon asiantuntijat Ratkaisut ja sovellukset ICTmenot Infrastruktuuripalvelut työasemat - kapasiteetti - tietoliikenne Nyt Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Nykymalli KPK ICT 3. Palvelukeskus kuntien ICT-toiminnan kehittäjänä 9
Palvelukeskuksen strategisena tavoitteena on mahdollistaa kuntien tarjoamien palveluiden laadun parantaminen hilliten samalla kustannusten nousua VISIO KPK ICT on arvostettu, laadukas ja osaava kumppani kuntien ja muun julkishallinnon toimintakentässä. Palvelukeskus järjestää asiakkaiden strategia- ja toimintalähtöisistä tarpeista johdettuja laadukkaita palveluita. STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT 1. Palvelukeskuksen palvelut ovat vuoteen 2014 mennessä mahdollistaneet merkittävän omistajakuntien palveluiden vaikuttavuuden kasvun sekä tuottavuuden nousun, joka näkyy parantuneena palvelun laatuna ja kuntien menojen kasvun rajoittumisena 2. Palvelukeskus mahdollistaa toimintamallien ja kuntapalveluiden uudistamisen 3. Palvelukeskus on aktiivinen verkostoituja ja palveluiden kehittäjä yhteistyössä toimittajien kanssa 4. Visio, strategiset päämäärät, toiminta-ajatus ja liikeidea 10
Tavoitteisiin päästään kehittämällä ja automatisoimalla kuntien palveluprosesseja sekä tehokkaalla ICT:n hyödyntämisellä TOIMINTA-AJATUS 1. Palvelukeskuksen toiminta-ajatus perustuu ylivertaiseen kunta-alan strategian ja toimintalähtöisten ICT-tarpeiden ymmärtämiseen 2. Palvelukeskus toimii verkostomaisesti yhteistyössä kuntien sekä muiden julkisten- ja kaupallisten toimijoiden kanssa kuntien toiminnan kehittäjänä ja ICT-ratkaisujen järjestäjänä omaa ostovoimaansa hyödyntäen 3. Palvelukeskus kehittää ICT-pohjaisia konsepteja, prosesseja ja palveluita asiakkaittensa vaikuttavuuden ja tuottavuuden parantamiseksi sekä toimintaprosessien yhtenäistämiseksi ja integroimiseksi 4. Palvelukeskus toimii kuntien omistuksessa mahdollistaen omistajakuntien suorahankinnat, ja sen tavoitteena ei ole tuottaa enemmän voittoa kuin mitä vakaan ja kehittyvän toiminnan rahoituksen turvaamiseksi tarvitaan LIIKEIDEA 1. Palvelukeskuksen asiakkaina ovat kunnat, kuntayhtymät ja muut kuntakonsernien yksiköt, joista tässä esityksessä käytetään nimitystä kuntatoimija. Palvelukeskus palvelee asiakkaitaan kaksikielisesti. 2. Palvelukeskuksen keskeiset kilpailuedut ovat Kuntatoimijoiden ydintoimintojen ja prosessien tuntemus ICT alueen asiantuntemus ja palvelut, joiden avulla asiakkaat saavuttavat vaikuttavuutta ja tuottavuutta ICT markkinatuntemus ja toimittajariippumattomuus Ylivertainen ostovoima ja implementointikyky verrattuna yksittäiseen kuntatoimijaan ICT-toiminnan ja -palveluiden jatkuva strategia- ja toimintalähtöinen kehittäminen ja ohjaus 3. Palvelukeskuksen kehittämisen fokus on toiminnassa eikä järjestelmissä tai ratkaisuissa, joita se hankkii kustannustehokkaasti markkinoilta. Yhtiö toimii kaupallisin periaattein verkottaen toimittajia avoimesti keskenään. 4. Visio, strategiset päämäärät, toiminta-ajatus ja liikeidea 11
Strategiset tavoitteet ohjaavat toimintaa vaiheiden läpi Käynnistysvaihe 2010 Sisäänottovaihe 2011 Järjestäytymisvaihe 2012 Rationalisointivaihe 2013 2014 Tuloksellisuus / palvelut Toiminta painottuu asiantuntijapalveluihin KPK ICT on ottanut vastuun tärkeimmistä asiakaskuntien toimialasovelluksista Merkittävä määrä sähköisen asioinnin palveluita käytössä Uudet palveluiden tuotantotavat ovat mahdollistanut merkittävät hyödyt kunnille Asiakkaat ja asiakkaan prosessit KPK ICTn ja julkisen sektorin sidosryhmien roolit selkeät Asiakkailla olemassa palvelusopimukset, jotka ohjaavat toimintaa. Omistaja-asiakkaat osallistuvat tulosohjaukseen ja seurantaan Kunta-asiakkaan kehityssalkku on osa KPK ICT:n salkunhallintaa. Kunnat investoivat merkittävästi toimintatapojen muutokseen Elämänkaariajattelu ohjaa toimintaa: sektorikohtaiset sovellukset vähentyneet Sisäiset prosessit Tavoitetilan toimintamallit, - prosessit ja kokonaisarkkitehtuuri määritetty ICT-toimitusprosessit kypsiä Käyttäjälähtöinen innovaatio- ja kehitystoiminta tuottanut merkittäviä tuloksia Kuntakentän ICTosaamisverkosto täysimääräisesti toiminnassa Osaaminen ja henkilöstö Henkilöstö- ja osaamissuunnitelmat määritelty Yleinen kuntakentän ICT-perus-osaaminen hyvällä tasolla Henkilöstö- ja osaamissuunnitelmat täysimääräisesti käyttöönotettu Tuotanto- ja kehitysresurssit kohdennettu optimaalisesti 4. Visio, strategiset päämäärät, toiminta-ajatus ja liikeidea 12
KPK ICT:n palvelualueet muodostetaan verkoston tunnistettujen osaamisalueiden mukaisesti Operatiivisen toiminnan näkökulmasta jokainen osaamisverkoston toimija järjestää tietyt peruspalvelut omalle palvelualueelle Kehittämistoiminnan näkökulmasta osaamisverkoston toimijat erikoistuvat omien vahvuuksien ja kyvykkyyksien mukaisesti sekä vastaavat oman erikoistumisalueen jatkuvasta kehittämisestä kansallisesti OPERATIIVINEN TOIMINTAMALLI ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA KEHITTÄMISEN JA ERIKOISTUMISEN TOIMINTAMALLI 5. Toimintaympäristö ja toimintamalli 13
ASIAKKUUDEN HALLINTA TOIMITTAJA- JA SIDOSRYHMÄ- SUHTEIDEN HALLINTA Palvelukeskus integroi toimittajien tarjoamia sovelluksia ja asiantuntijuutta valmiiksi, kuntatoimijoiden toimintoja hyödyntäviksi konsepteiksi, ratkaisuiksi ja palveluiksi OMISTAJAOHJAUS KPK ICT TOIMITTAJAT ASIAKKAAT ICT-PALVELUIDEN SUUNNITTELU Uudet innovaatiot ja kehitysmahdollisuudet Asiakkaiden palvelutarpeet ja -vaatimukset ICT-PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN KPK ICT ostaa strategian mukaisia palveluita Palveluiden järjestämisen ohjaus ja seuranta palvelusopimuksen avulla ICT-PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN HALLINTO SIDOSRYHMÄT Toiminnan ja palveluiden kehittämisen jatkuva läpinäkyvyys ASIAKASOHJAUS Prosessin 1 ohjausryhmä Prosessin 2 ohjausryhmä Prosessin 3 ohjausryhmä 5. Toimintaympäristö ja toimintamalli 14
KPK ICT:n palvelut ryhmitellään asiantuntija-, sovellusja infrastruktuuripalveluihin, joita kuntatoimija hyödyntää valitsemansa kehityspolun mukaisesti Ratkaisujen hallinta* Ratkaisujen hallinta käsittää KPK ICT:n yhdessä kuntatoimijan kanssa tekemän palvelu- ja kehityssuunnittelun sekä palveluiden seurannan ja tuen. ICT Asiantuntijapalvelut Asiantuntijapalvelut sisältävät asiakastilanteeseen räätälöityjä kehitys- ja muutostöitä, jotka tukevat KPK ICT:n teknologiapohjaisten palveluiden käyttöönottoa kunnassa tai, jotka tarjotaan erillisinä palveluina kuntakentän asiakkaille. Sovelluspalvelut Sovelluspalvelut jakautuvat toimialasovelluksiin, jotka tuottavat lisäarvoa kunnassa tapahtuvaan prosessiin / kansalaispalveluun sekä mahdollistaviin sovelluksiin, jotka tukevat toimialasovelluksia yhteisillä ominaisuuksilla. ICT Infrastruktuuripalvelut ICT Infrastruktuuripalvelut sisältävät kunnille ja muille asiakkaille tarjottavia käyttäjä-, kapasiteetti-, tietoliikenne- ja toimistopalveluita. * sisältyy KPK ICT:n Asiakkuudenhallinnan hoitomalliin 6. ICT Palvelumalli tuotteistetut palvelut 15
Käynnistysvaihe Sisäänottovaihe KPK ICT:n palvelutarjonta käynnistetään kuntatoimijoiden tarpeisiin kohdennetuilla ICT-asiantuntijapalveluilla Ensimmäiset tarjottavat sovelluspalvelut Tietohallinnon johtamisen palvelut Tietoturvan asiantuntijapalvelut ICT-Arkkitehtuurien asiantuntijapalvelut Hankintojen ICTasiantuntijapalvelut ICT-projektipalvelut Prosessien kehittämisen asiantuntijapalvelut Palveluseteliportaali Sähk. palveluseteli THH-järjestelmät palveluna Asianhallinnan palvelut Kunta-asiakkaiden sähköinen asiakaspalvelu Tiedolla ohjaamisen palvelu SOTE-järjestelmäpalvelut Keskitetty käyttövaltuushallinta Yhteisölliset työkalut Integraatiopalvelu Maksaminen VRK Liittymä Suostumus ja Valtuutus LDAP integraatio Vetuma tunnistus Lokitietojen hallinta Prosessipankki Komponenttipankki 6. ICT Palvelumalli tuotteistetut palvelut 16
Palvelusalkku ja sen sisältämä palveluiden tuotteistusprosessi linkittyy KPK ICT:n kehityshankkeiden ja projektien hallintamalliin Salkunhallinta* Palvelusalkku Kehityssalkku Projektisalkku * KPK ICT salkunhallinta perustuu soveltuvin osin KuntaIT:ssä rakennettuihin hankehallinnan käytäntöihin Palvelusalkku: Palvelusalkku sisältää KPK ICT palvelukeskuksen palvelutuoteportfolion sovelluspalveluiden, asiantuntijapalveluiden sekä infrastruktuuripalveluiden osalta Palvelusalkun sisältämät palvelut on tuotteistettu ja tarjolla kuntien hyödynnettäviksi Kehityssalkku: Kehityssalkku sisältää KPK ICT:n omien kehityshankkeiden lisäksi näkyvyyden muissa organisaatioissa käynnissä oleviin KPK ICT:n kannalta relevantteihin hankkeisiin Kehityshanke-ehdotukset valmistellaan asiaankuuluvan prosessin mukaisesti kehityshanke-esityksiksi, joiden pohjalta niiden eteenpäin viemisestä tehdään päätökset Kehityshankkeet ryhmitellään strategisten ohjelmien alle Projektisalkku: Projektisalkku sisältää KPK ICT:n hankehallinnan piiriin kuuluvat hankekokonaisuuksien alle ryhmittyvät toteutusprojektit. Projektisalkussa seurattavat projektit hyödyntävät KPK ICT:n projektihallintametodologiaa 7. Salkunhallinnan malli ja sisältö 17
Kuntien ICT-arkkitehtuurin nykytilanne on siiloutunut ja toteutettu kuntatoimijakohtaisesti Kunnan tietotekniikka tukee toimialaa hyvin, mutta erillisenä Arkkitehtuuri ja sovellusvalikoima eroavat merkittävästi kunnittain Kunnan yhteisten toimialueriippumattomien järjestelmien käyttö työllistää integraation puutteiden takia Kunnissa on käytössä lukuisia järjestelmiä, joihin tallennetaan esimerkiksi reskontratietoja. Näitä tietoja siirretään useiden järjestelmien välillä Laskutukseen liittyviä tietoja kerätään toimialan järjestelmissä ja siirretään taloushallinnon järjestelmiin Nykytilassa liittymät esimerkiksi kirjanpitoon ja laskutukseen vaativat yleisesti useita yksittäisiä sovellusintegraatiorajapintoja Sosiaali- ja terveystoimi Toimialuee n Toimialueen sovellus sovellus Tietorekisteri Tietorekisteri Sovellus Sovellus Kirjanpito Kuntatoimija Pankit Reskontra Reskontra Työntekijä (virastot) Kunnan asiakkaat Kumppanit Sivistystoimi Tekninen toimi Hallintopalvelut Toimialuee n Toimialueen sovellus sovellus Tietorekisteri Tietorekisteri Toimialuee n Toimialueen sovellus sovellus Tietorekisteri Tietorekisteri Toimialuee n Toimialueen sovellus sovellus Tietorekisteri Tietorekisteri Yhteydet sidosryhmiin: VRK, Kela, Vero Sovellus Sovellus Johtaminen Talous, HR Muut tukitoimet Sovellus Kirjanpito Sovellus Sovellus Laskutus Laskutus Sovellus 8. Kokonaisarkkitehtuuri 18
ICT-arkkitehtuurin tavoitteet Tavoitetilassa kuntien ICT-toiminta ja järjestelmäkehitys pohjautuu julkishallinnon yhteiseen ja KPK ICT:n kokonaisarkkitehtuuriin Elämänkaarimallia tuetaan rikkomalla nykyiset siiloutuneet rakenteet uudistetulla palvelurakenteella, standardoituja avoimia rajapintoja toteuttavilla integraatioratkaisuilla ja master datan hallinnalla Uusien innovatiivisten palveluiden syntymistä kiihdytetään järjestämällä avoin pääsy tietoon alati uudistuvien kansallisen lainsäädännön ja EU:n asettamien rajoitteiden puitteissa Arkkitehtuuriratkaisujen tulee tukea sähköistä asiointia ja optimoitujen prosessien automaatiota kuntakentällä soveltuviksi todistettujen ratkaisujen avulla Ratkaisujen uudelleenkäyttöön ohjataan arkkitehtuuristandardeilla, uudelleen käytettävillä komponenteilla (ml. SaaS-palvelut) ja avoimen lähdekoodin periaatteilla (ml. kuntien ja toimittajien avoimuusjulistus), joita käytetään kilpailutusten arviointikriteereinä Arkkitehtuurit mahdollistavat tehokkaan palvelukehityksen aidosti kilpailutetussa monitoimittajaympäristössä 8. Kokonaisarkkitehtuuri Kuntatoimija, kaupallinen palveluntarjoaja tai poikkeustapauksessa KPK ICT KPK ICT / THH Kunta Jakelukanavat asiakkaille, kumppaneille, luottamushenkilöille ja työntekijöille Uudet palvelut ja käyttöliittymät Uudet työkalut ja alustat Vanhat ja kehitettävät sovellukset sekä yhteydet muihin palveluihin 19
Kansallinen toimija KPK ICT/THH Kunta Kuntatoimijoiden käyttämät tavoitetilan tietovarannot ja omistajuus mm. terveystiedot, sosiaalitiedot, opetustiedot Kunta, kuntayhtymä, kuntakonsernit ja konserniyhtiöt Paikallinen Data warehouse Operatiiviset järjestelmät ml. kannat Standardit tietomallit ja rajapinnat Operatiivinen asiakastieto Perustietovaranto Palvelutuotteet Asiakkaan palvelut KPK ICT Toimittajat Laskentatunniste KPK THH Muu tietovaranto Paikkatieto Sähköinen KRYSP arkisto Tilikartta Työntekijät Tilastot Standardit tietomallit ja rajapinnat Kansalliset toimijat: VIP, VRK, Vero, Kela, VM, STM, OPM KANTA-arkisto Koodistot Oppilasrekisteri CRMperustiedot Kansalainen (ml. perhesuhteet) Yritykset (ml. konsernirakenteet) Yhteisöt 8. Kokonaisarkkitehtuuri 20
KPK ICT/THH Kunta Uusi kuntatoimijoiden palveluarkkitehtuuri Kuntatoimijoiden työntekijät ja luottamushenkilöt Palvelukanava kunnan työntekijöille ja luottamushenkilöille Asiakkaat (internet) Kumppanit (extranet) Palvelukanavat asiakkaille (virastot, palvelupisteet, internet, mobiili jne.) Jakelukanavat asiakkaille, kumppaneille, luottamushenkilöille ja työntekijöille KPK ICT KPK THH Lapsiperheiden ja nuorten palvelut Muut palvelut Asuminen ja rakentaminen Terveydenhuolto Senioripalvelut Hallintopalvelut Taloushallinto Tukipalvelut Henkilöstöhallinto Työvoimavuokraus Uudet palvelut ja käyttöliittymät Yhteiset palvelut Tietovarasto Standardit tietomallit ja rajapinnat Integroitu palveluympäristö Standardit tietomallit ja rajapinnat Uudet työkalut ja alustat Kuntatoimija, kaupallinen palveluntarjoaja tai poikkeustapauksessa KPK ICT Nykyjärjestelmät Kunnan tietovarastot Uudet järjestelmät Yhteydet VRK, Kela, Vero Vanhat ja kehitettävät sovellukset sekä yhteydet muihin palveluihin *Tuetaan yksilön ja organisaation tunnistamista 3. osapuolten menetelmillä (Vetuma, pankit, teleoperaattorit,...) 8. Kokonaisarkkitehtuuri 21
KPK ICT/THH Kunta Integroitu palveluympäristö Kuntatoimijoiden työntekijät ja luottamushenkilöt Palvelukanavat Asiakkaat (internet) Kumppanit (extranet) Jakelukanavat asiakkaille, kumppaneille, luottamushenkilöille ja työntekijöille KPK ICT KPK ICT:n palvelut KPK THH KPK THH:n palvelut Uudet palvelut ja käyttöliittymät Standardit tietomallit ja rajapinnat Asianhallinta Verkkopalvelualusta Prosessipankki Master datakone Käyttövaltuushallinnan alusta (tunnistaminen*, globaali SSO, identiteetin federointi ja käyttöoikeuksien hallinta) Komponenttipankki Taloushallintojärjestelmät Uudet työkalut ja alustat Tietovarasto SOA-palvelu / Integraatioalusta Henkilöstöhallintajärjestelmät Standardit tietomallit ja rajapinnat Kuntatoimija, kaupallinen palveluntarjoaja tai poikkeustapauksessa KPK ICT Nykyjärjestelmät Kunnan tietovarastot Uudet järjestelmät Yhteydet VRK, Kela, Vero Vanhat ja kehitettävät sovellukset sekä yhteydet muihin palveluihin *Tuetaan yksilön ja organisaation tunnistamista 3. osapuolten menetelmillä (Vetuma, pankit, teleoperaattorit,...) 8. Kokonaisarkkitehtuuri 22
Palvelukeskuksen juridinen rakenne toteutetaan osakeyhtiömuotoisena, missä kuntatoimijat toimivat yhtiön perustajina ja omistajina KPK ICT Oy On kuntatoimijoiden omistama osakeyhtiö Järjestää in house -palvelua vain omistajilleen, jolloin omistajatahojen ei tarvitse kilpailuttaa yhtiöltä hankittavia palveluita Ei voi osallistua avoimiin tarjouskilpailuihin, vaan se toimii ainoastaan in house -markkinalla tuottaen palveluita, jotka omistajatahot ovat strategisena päätöksenä päättäneet hankkia Alkupääomitus tapahtuu kuntien oman pääoman ehtoisella sijoituksella 1 /kuntalainen. Myöhemmin toisessa vaiheessa mukaan tulevat kunnat sijoittavat 3 ja vastaavasti kolmannen vaiheen kunnat 6 per kuntalainen Kunnat merkitsevät (ostavat) yhden osakkeen kutakin kuntalaista kohden. Muut kuntatoimijat merkitsevät (ostavat) kukin yhden osakkeen. Suunnitelman mukaan Sitra ja muut markkinaehtoiset rahoittajat myöntävät käynnistämisvaiheessa tarvittavan rahoituksen yhtiölle. Omistajakunnat antavat rahoitusjärjestelyn edellyttämän takauksen tai muun vakuuden Omistamisen periaatteet määritellään yhtiöjärjestyksessä ja tarvittaessa osakassopimuksessa Sitra Markkinaehtoiset rahoittajat Oman/vieraan pääoman ehtoinen rahoitus Kuntasektori 100 % omistus KPK ICT Oy perustettava yhtiö 9. Organisaatio ja johtaminen 23
9. Organisaatio ja johtaminen Omistajaohjausta toteuttavat yhtiön toimielimet ja niiden toiminnan taustalla oleva yhtiöjärjestys (ja mahdollisesti osakassopimus), joka sisältää omistajaohjauksen periaatteet Hallituksen nimeäminen Yhtiökokous Vastuuvapauden myöntäminen Strategian kehittäminen Vision viestintä hallitukselle Riskien hallinta Hallitus Toiminnan laillisuuden valvonta Strategian toteutus ja raportointi Hankesalkun hallinta Suorituksen ohjaus Toimitusjohtaja Johtoryhmä Tulosten seurantaprosessi ja raportointi Toiminnan suunnittelu ASIAKKUUDEN HOITOMALLI Uusien asiakkaiden hankintaprosessi Toimitusprosessi Asiakassuhteenhoitoprosessi Asiakaspalveluprosessi Ohjausryhmät Tuotetarjooman hallinta- ja kehitysprosessi 9. Organisaatio ja johtaminen 24
KPK ICT:n organisaatio on linjassa määritetyn prosessikartan kanssa Yhtökokous Hallitus Raportointi Toimitusjohtaja Innovaatiot ja teknologiat Asiakkuuden hoito Palveluiden johtaminen Hallinto & kehittäminen Voidaan hankkia myös ostopalveluna Aluevastaavat Ohjelmavastaavat* Palveluvastaavat* P Menetelmävastaava Hallinto Asiakasvastaavat, ratkaisupäälliköt Asiakasvastaavat Asiakasvastaavat Asiantuntijat** * Osa kehitysvastuista ja palveluvastuista hoidetaan alueissa ** Asiantuntijapalveluiden palveluvastaava on asiantuntijoiden esimies 9. Organisaatio ja johtaminen 25
KPK ICT ja Kuntien palvelukeskus talous- ja henkilöstöhallinto (THH) järjestävät molemmat THH-alueen palveluita asiakasomistajilleen THH-alueen ICT-palveluita järjestetään (KPK ICT) ja tuotetaan (KPK THH) omistaja-asiakaskunnille kahdella eri tavalla: 1. KPK THH tuottaa asiakkaalle THH-alueen kokonaispalvelun sisältäen THH ICT-palvelut. Tässä vaihtoehdossa KPK ICT järjestää THH ICT -palvelut sisäisesti yhtiöiden välillä 2. KPK ICT järjestää asiakkaalle THH-alueen ICT-palvelut, jolloin asiakas operoi omalla organisaatiollaan ja toimintamalleillaan hyödyntäen THH ICT -palveluita Lisäksi KPK ICT ja perustettava KPK THH suunnittelevat ja konseptoivat yhteisen asiakkuuden hallinnan hoitomallin, jonka avulla luodaan yhteiset näkemykset ja toimintatavat asiakkuuden hallinnan sekä asiakaspalvelun osalta. Omistaja-asiakas / Kuntatoimija ASIAKKUUDEN HALLINNAN HOITOMALLI 2. ICT-alueen kokonaispalvelu (ml. THH ICT) 1. THH-alueen kokonaispalvelu (ml. ICT-palvelut) KPK ICT 1. THH -alueen ICT-palvelut KPK THH 9. Organisaatio ja johtaminen 26
Tuloslaskelma Markkinaosuus noin 40 % vuonna 2014 Tuloslaskelma Pääomalainen korko 3% Käynnistysvaihe 2010 Sisäänottovaihe 2011 Järjestäymisvaihe 2012 Rationalisointivaihe (1) 2013 Rationalisointivaihe (2) 2014 Liikevaihto 1 117 927 25 059 333 47 866 220 64 007 355 76 663 950 Kulut -1 306 662-21 566 856-35 237 572-47 574 699-57 594 770 htv 44 97 148 190 191 Poistot -1 338 000-5 031 725-7 857 263-9 832 613-9 804 325 Liikevoitto -1 526 734-1 539 249 4 771 385 6 600 043 9 264 855 Liikevoitto-% -6,1 % 10,0 % 10,3 % 12,1 % Pääomalainan korot -540 000-540 000-540 000-540 000-540 000 Tulos ennen veroja -2 066 734-2 079 249 4 231 385 6 060 043 8 724 855 Verot 0 0-22 205-1 575 611-2 268 462 Tilikauden tulos -2 066 734-2 079 249 4 209 181 4 484 432 6 456 393 10. Palvelukeskuksen perustamissuunnitelman talous ja rahoitus 27
Tase Kassa ja oma pääoma riittävät vuoden 2014 lopussa pääomalainojen takaisinmaksuun Tase VASTAAVAA Käynnistysvaihe 2010 Sisäänottovaihe 2011 Järjestäymisvaihe 2012 Rationalisointivaihe (1) 2013 Rationalisointivaihe (2) 2014 Käyttöomaisuus 4 014 000 13 757 175 17 202 063 15 270 850 10 705 375 Myyntisaamiset 139 741 3 132 417 5 983 277 8 000 919 9 582 994 Kassa 12 547 857 870 282 1 062 554 7 182 698 18 000 000 VASTAAVAA YHTEENSÄ 16 701 598 17 759 874 24 247 894 30 454 467 38 288 369 VASTATTAVAA Oma pääoma + pääomalainat 16 538 266 15 064 017 19 843 198 24 507 630 31 089 023 Oma pääoma Sijoitettu vapaa oma pääoma 605 000 1 210 000 1 780 000 1 960 000 2 085 000 Edellisten tilikausien voitto/tappio 0-2 066 734-4 145 983 63 198 4 547 630 Tilikauden tulos -2 066 734-2 079 249 4 209 181 4 484 432 6 456 393 Oma pääoma ilman pääomalainoja -1 461 734-2 935 983 1 843 198 6 507 630 13 089 023 Vieras pääoma Pääomalaina 18 000 000 18 000 000 18 000 000 18 000 000 18 000 000 Ostovelat 163 333 2 695 857 4 404 696 5 946 837 7 199 346 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 16 701 598 17 759 874 24 247 894 30 454 467 38 288 369 Pääomalainen korko 3% Pääomalainat 18 milj., korko 3 % Sijoitus omaan pääomaan 1 / kuntalainen 10. Palvelukeskuksen perustamissuunnitelman talous ja rahoitus 28
Kassavirta Kassavirta Käynnistysvaihe 2010 Sisäänottovaihe 2011 Järjestäymisvaihe 2012 Rationalisointivaihe (1) 2013 Rationalisointivaihe (2) 2014 Tilikauden tulos -2 066 734-2 079 249 4 209 181 4 484 432 6 456 393 Poistot 1 338 000 5 031 725 7 857 263 9 832 613 9 804 325 Investoinnit -5 352 000-14 774 900-11 302 150-7 901 400-5 238 850 Käyttöpääoman muutos 23 592-460 151-1 142 021-475 501-329 566 Lainan nostot Lainan lyhennykset Pääomalainan nostot 18 000 000 Pääomalainan lyhennykset Sijoitukset omaan pääomaan 605 000 605 000 570 000 180 000 125 000 Osingonmaksu Kassavirta 12 547 857-11 677 575 192 272 6 120 144 10 817 302 Kassa Käynnistysvaihe 2010 Sisäänottovaihe 2011 Järjestäymisvaihe 2012 Rationalisointivaihe (1) 2013 Rationalisointivaihe (2) 2014 Kassa alussa 0 12 547 857 870 282 1 062 554 7 182 698 Kassan muutos 12 547 857-11 677 575 192 272 6 120 144 10 817 302 Kassa lopussa 12 547 857 870 282 1 062 554 7 182 698 18 000 000 Pääomalainen korko 3% Pääomalainat 18 milj. Omaa Pääomaa yhteensä 2,1 milj. 10. Palvelukeskuksen perustamissuunnitelman talous ja rahoitus 29
KPK ICT:n valmisteluprosessi KPK ICT:n valmisteluprosessi jatkuu siten, että kunnille ja kuntayhtymille toimitetaan ehdotus 04/2010, minkä pohjalta kunnat käynnistävät omat päätöksentekoprosessinsa KPK ICT:n asiakasomistajuudesta. Tavoitteena on, että aiesopimukset allekirjoitettaisiin 06/2010, KPK ICT:n perustamiskokous järjestettäisiin 08/2010, jonka jälkeen toiminta käynnistettäisiin. Ensimmäiset ICT-alueen asiantuntijapalvelut käynnistetään suunnitelman mukaisesti 01/2011 mennessä. Neuvottelusitoumus Sopimusneuvottelut Palvelukeskusten perustaminen Neuvottelusitoumusten käsittely ja päätökset osallistumisesta neuvotteluvaiheeseen Kuntakohtaiset aloitusneuvottelut ja perustietojen kerääminen Palveluiden läpikäynti, perustamisehdotusten valmistelut ja esittelyt Kuntien päätöksenteko palvelukeskusten asiakasomistajuudesta Palvelukeskusten perustaminen Palvelukeskusten toiminnan käynnistäminen Sitoumukset pyydettiin 30.10 mennessä Perustamis-ehdotukset kunnille Aiesopimus palvelukeskusten perustamisesta Palvelukeskusten perustamiskokous Ensimmäiset palvelut tuotannossa 10/09 11/09 04/10 06/10 08/10 01/11 11. Yhteenveto jatkotoimenpiteistä 30