Innovaatiopolitiikan vaikuttavuus ja kehittämishaasteet Teollisuusneuvos Antti Valle Eduskunnan työ- ja elinkeinojaosto 11.5.2016
Innovaatiot vaikuttavat positiivisesti talouteen BKT/asukasluku 90000 80000 70000 60000 BKT:n ja Innovaatioindeksin suhde (2013) Norja Luxenburg Sveitsi 50000 40000 30000 20000 10000 Tanska Ruotsi Irlanti Alankomaat Itävalta Islanti Suomi Belgia Ranska Saksa UK Italia EU (28) Espanja Kreikka Kypros Malta Portugali Slovenia Liettua Tsekki Slovakia Viro Latvia Puola Unkari Romania Kroatia Bulgaria 0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6 0,7 0,8 0,9 Innovaatioindeksi Lähde: Innovation Union Scoreboard 2014, Eurostat
Innovaatiot vaikuttavat talouskasvuun monen kanavan kautta Teknologian kehitys 0,35 prosenttiyksikköä BKT:n ka. vuotuisesta kasvusta tuli ICT-investoinneista (1995-2013). Luova tuho Uudet yritykset korvaavat vanhat matalan tuottavuuden yritykset. Resurssit ohjautuvat tuottavampaan käyttöön. Investoinnit aineettomaan pääomaan vastasivat 0,5 prosenttiyksikköä BKT:n ka. vuotuisesta kasvusta EUmaissa (1995-2007). Kokonaistuottavuuden kasvu Vastasi 0,7 prosenttiyksikköä BKT:n ka. vuotuisesta kasvusta (1995-2013). Yhteensä voivat vastata jopa puolta talouskasvusta* * Luku vaihtelee riippuen maasta, maan taloudellisesta kehitystasosta sekä suhdannetilanteesta. Lähde: OECD Innovation strategy 2015. Luvut OECD-maista ellei toisin mainita.
Suomen vahvuudet Aineeton pääoma Henkiset voimavarat Rahoitus ja tuki Lähde: Euroopan komissio, Innovation Union Scoreboard 2015
Innovaatiopolitiikan vaikuttavuus ja haasteet Riskinjako kehitysharppausten mahdollistamiseksi Yritysten ja tutkimuksen yhteistyö Suomen perinteinen vahvuus: lainapainotteisuus haastaa Pääomasijoitusmarkkinaa kehitetty määrätietoisesti Yritysten oma vastuu uudistumisestaan Tutkimustulosten tehokkaampi hyödyntäminen Hallituksen kärkihankkeen tavoite, lisärahoitusta suunnattu Kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen: innovaatiopankki Innovaatiotoiminnan laaja-alaistuminen Koskee kaikkia hallinnonaloja Suurempi joukko yrityksiä uudistumaan: innovaatiopalveluseteli Innovaatiojärjestelmän onnistuminen yrityksen ja kasvun näkökulmasta OECD-arviointi antaa eväitä jatkolle, mm. TIN:lle
Julkinen t&k-rahoitus (2009=100) 140 120 100 80 60 40 Yliopistot Yliopistolliset keskussairaalat Suomen Akatemia Tekes Valtion tutkimuslaitokset Muu rahoitus 20 120 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 T&k-menot (2009=100) 110 100 90 80 70 Yritykset Julkinen sektori korkeakoulut 60 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015* Lähde: Tilastokeskus: Tutkimus- ja kehittämistoiminta * ennakkotieto
Milj. Tutkimus- ja kehittämisrahoitus organisaatioittain 700 600 500 400 300 200 100 0 Yliopistot Yliopistolliset keskussairaalat Suomen Akatemia Tekes Valtion 2015 2016 tutkimuslaitokset Muu rahoitus Lähde: Tilastokeskus: Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa 2016
700 600 Tekesin tavoitteena riskinoton lisäys - rahoituksessa lainapainotus kasvanut 569 578 589 562 569 596 557 HO-vähennys -130 milj./vuosi HO kärkihankelisäykset + 132 milj. 2016-2018 500 400 446 450 486 445 432 400 360 452 Lainavaltuus Avustusvaltuus 300 271 INKA 200 100 123 128 103 117 137 167 167 147 Pääomasijoitukset 10 20 0 0 10 20 30 4 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 TA (Avustusvaltuudet sisältävät avustukset julkiseen ja yritysten tki-toimintaan sekä ESAn ohjelmamaksut) Yhteensä (ml.inka, PO) Yritysten osuus avustuksista
Hallitusohjelman kärkihankkeita kasvun ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi HO tavoite HO tavoite HO tavoite HO tavoite Työllisyys ja kilpailukyky Osaaminen ja koulutus Biotalous ja puhtaat ratkaisut Digitalisaatio ja normien purkaminen Suomi on kilpailukykyinen maa, jossa yrittäminen, omistaminen ja investoiminen on nykyistä kannattavampaa. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan laatu ja vaikuttavuus ovat kääntyneet nousuun. Suomi on bio- ja kiertotalouden sekä cleantechin edelläkävijä. Suomi on ottanut tuottavuusloikan julkisissa palveluissa ja yksityisellä sektorilla tarttumalla digitalisaation mahdollisuuksiin. Kärkihanke Kärkihanke Kärkihankkeet Kärkihanke Kilpailukyvyn vahvistaminen elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi Hiilettömään, puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä Rakennetaan digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristö 9
Lupaavia kasvun lähteitä Suomelle Aloja, joissa kansainväliset markkinat kasvavat ja Suomella on korkeaa osaamista Terveysala Puhtaat ratkaisut Biotalous Digitalisaatio Suomen vahvuudet Laadukkaat biopankit Tietojärjestelmät Terveydenhuollon rekisterit Homogeeninen perimä Työllistää 20 000 henkilöä Liikevaihto lähes 5 mrd., josta viennin osuus yli puolet Suomen vahvuudet: Tuulivoima Jätteestä/biomassasta energiaa Energiatehokkuuspalvelut Kasvavat markkinat Globaalin markkinan kasvuennuste yli 800 mrd. vuosina 2014 20 Uudet biotuotteet: Energia Liikennepolttoaineet Erilaiset kemikaalit Vienti Yli 14 mrd. Kasvuarvio Uusien biotuotteiden osuus metsäalan vientituloista 50 % vuonna 2030 Suomen vahvuudet: Valmistavan teollisuuden osaaminen Teollisuusautomaation traditio Mobiili-, mobiilisovellus- ja elektroniikkaosaaminen Kiinnostava maa kokeiluille ja t&k&itoiminnalle
Innovaatiopolitiikan painopisteet TEM
Finland is the leading country regarding innovation cooperation between companies and academia Innovation cooperation between companies, universities and R&D institutes Share of all innovating companies 2010 2012 % Source: Eurostat, Community Innovation Survey