TAHKOLUODON MERITUULI- PUISTO, PORI MELUMALLINNUS

Vastaanottaja Suomen Hyötytuuli Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 21.2.2014 Viite 1510009197 TAHKOLUODON MERITUULI- PUISTO, PORI MELUMALLINNUS

TAHKOLUODON MERITUULIPUISTO, PORI MELUMALLINNUS Päivämäärä 21.2.2014 Laatija Tarkastaja Veli-Matti Yli-Kätkä Janne Ristolainen Meluselvitys tuulivoimalaitoshankkeen osayleiskaavaa ja muita mahdollisia lupa-asioita varten Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 12/2013 aineistoa. http://www.maanmittauslaitos.fi/avoindata_lisenssi_versio1 _20120501 Viite 1510009197 Ramboll Niemenkatu 73 15140 LAHTI T +358 20 755 611 F +358 20 755 7801 www.ramboll.fi

MELUMALLINNUS SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ 1 2. MELUN OHJEARVOT 1 2.1 Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset ohjearvot 1 2.2 Ympäristöministeriön ohjeen "Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" suunnitteluarvot 2 3. MELUMALLINNUKSEN TIEDOT 3 3.1 Melunlaskentaohjelma ja laskentamalli 3 3.2 Melulaskenta 3 3.3 Maastomalli ja rakennustiedot 4 3.4 Tuulivoimalatiedot 4 3.4.1 Häiritsevyyskorjaukset 5 3.4.2 Pientaajuinen melu 5 4. TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET 6 4.1 Mallinnuksen tulokset 6 4.2 Melutasot verrattuna VNp 993/1992 melutason yleisiin ohjearvoihin 7 4.3 Melutasot verrattuna Ympäristöministeriön ohjeen "Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" suunnitteluarvoihin 7 4.4 Alueen yleiset tuuliolosuhteet ja niiden vaikutus melutasojen esiintyvyyteen 7 4.5 Alueen melulähteiden yhteisvaikutukset 8 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Meluvyöhykekartta, Tahkoluodon merituulipuisto Meluvyöhykekartta, Tahkoluodon merituulipuisto, Meri-Porin tuulipuisto ja Kirrinsantaan suunnitellut voimalat Meluvyöhykekartta, Meri-Porin tuulipuisto ja Kirrinsantaan suunnitellut voimalat

MELUMALLINNUS 1 1. YLEISTÄ Suomen Hyötytuuli Oy suunnittelee 13 uuden merituulivoimalan rakentamista Tahkoluotoon Poriin. Tässä selvityksessä on mallinnettu tuulivoimalaitosten aiheuttamat melutasot niiden ympäristössä. Melumallinnus tehtiin VTT:n Ehdotus tuulivoimamelun mallinnuksen laskentalogiikkaan ja parametrien valintaan raportin mukaisilla laskentaparametreilla. Kyseessä on kaavoitusvaiheen selvitys, joten mallinnuksessa käytetty laskentamalli oli ISO 9613-2. Työ on tehty Suomen Hyötytuuli Oy:n toimeksiannosta ja siitä on Rambollissa vastannut projektipäällikkö ins.(amk) Janne Ristolainen. Melumallinnuksen ja raportoinnin on tehnyt suunnittelija DI Veli-Matti Yli-Kätkä. Tilaajan puolelta yhteyshenkilönä oli Miia Suuriniemi. 2. MELUN OHJEARVOT 2.1 Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset ohjearvot Valtioneuvosto on antanut melutason yleiset ohjearvot (Valtioneuvoston päätös 993/92). Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyvyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätös ei koske ampuma- ja moottoriurheiluratojen melua. Päätöstä ei myöskään sovelleta teollisuus-, katu- ja liikennealueilla eikä melusuoja-alueiksi tarkoitetuilla alueilla. Taulukossa 1 on esitetty päivä- ja yöajan ohjearvot ulkona ja sisällä. Taulukko 1. VNp 993/1992 mukaiset yleiset melutason ohjearvot Ulkona Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Uudet asuinalueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat Loma-asumiseen käytettävät alueet 3), leirintäalueet ja virkistysalueet taajamien ulkopuolella sekä luonnonsuojelualueet Sisällä L Aeq, enintään Päivällä (07 22) Yöllä (22 07) 55 db 50 db 1) 55 db 45 db 1) 45 db 40 db 2) Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneet 45 db - 1) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa 2) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä 3) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja L Aeq = melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso)

MELUMALLINNUS 2 Jos melu sisältää impulsseja tai ääneksiä tai on kapeakaistaista, mittaustuloksiin lisätään 5 db ennen niiden vertaamista ohjearvoihin. Impulssimaisuus- tai kapeakaistaisuuskorjaus tehdään sille ajalle, jolloin melu on impulssimaista tai kapeakaistaista. 2.2 Ympäristöministeriön ohjeen "Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" suunnitteluarvot Ympäristöministeriö asetti 30.9.2010 työryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella ehdotus tuulivoimarakentamisen kaavoitusta, vaikutusten arviointia ja lupamenettelyjä koskevaksi ohjeistukseksi. Työryhmän raportti "Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012 Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" julkaistiin heinäkuussa 2012. Melun osalta ohjeessa on todettu, etteivät Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset melutason yleiset ohjearvot sovellu tuulivoimamelun haittojen arviointiin ja ohjeessa annetaan suunnitteluohjearvot tuulivoimamelulle. Toisaalta Ympäristöministeriön ELY:jen alueidenkäyttövastaaville lähettämässä tiedotteessa (Nunu Pesu 24.9.2012) on todettu, että "Tuulivoimamelun suunnitteluohjearvoja ei ole tarkoitettu sovellettavaksi jo rakennettuihin ja käytössä oleviin tuulivoimaloihin. Tuulivoimamelun suunnitteluohjearvoja ei myöskään sovelleta jo lainvoiman saaneisiin kaavoihin tai lupiin." Ympäristöministeriön ohjeessa on sanottu suunnitteluohjearvoista seuraavaa: Tuulivoimarakentamisen suunnitteluohjearvot ovat riskienhallinnan ja suunnittelun apuväline. Niiden avulla voidaan tunnistaa tuulivoimarakentamiseen parhaiten soveltuvat alueet. Näillä suunnitteluohjearvoilla pyritään varmistamaan, ettei tuulivoimaloista aiheudu kohtuutonta häiriötä ja että esimerkiksi asuntojen sisämelutasot pysyvät asumisterveysohjeen mukaisina. Seuraavassa taulukossa on eritelty tuulivoimarakentamista koskevat ulkomelutason suunnitteluohjearvot. Taulukko 2. Tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot Asumiseen käytettävillä alueilla, loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamissa, virkistysalueilla Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamien ulkopuolella, leirintäalueilla, luonnonsuojelualueilla* L Aeq Päiväajalle (07 22) L Aeq Yöajalle (22 07) 45 db 40 db 40 db 35 db Muilla alueilla (esim. teollisuusalueilla) ei sovelleta ei sovelleta * yöarvoa ei sovelleta luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä L Aeq = melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso) On huomattava, että taulukon suunnitteluohjearvoja sovelletaan vain asumiseen, lomaasumiseen ja virkistykseen käytettävillä alueilla sekä leirintä- ja luonnonsuojelualueilla. Tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot määritetään A-taajuuspainotettuna keskiäänitasona L Aeq erikseen päiväajan (klo 7-22) ja yöajan (klo 22-7) osalta. Kyse ei ole hetkellisistä enimmäisäänitasoista. Mikäli tuulivoimalan ääni on laadultaan erityisen häiritsevää eli ääni on tarkastelupisteessä soivaa (tonaalista), kapeakaistaista tai impulssimaista tai se on selvästi sykkivää (amplitudimoduloitua eli äänen voimakkuus vaihtelee ajallisesti), lisätään laskenta- tai mittaustulokseen 5 desibeliä ennen suunnitteluohjearvoon vertaamista. Ulkomelutason suunnitteluohjearvojen lisäksi asuntojen sisätiloissa käytetään Terveydensuojelulain (763/94) sisältövaatimuksiin pohjautuen asumisterveysohjeen mukaisia taajuuspainottamattomia tunnin keskiäänitasoon L eq,1h perustuvia suunnitteluohjearvoja koskien pienitaajuista melua. Sisämelutasot voidaan arvioida ulkomelutasojen perusteella ottamalla huomioon rakennusten vaipan ääneneristävyys. Taulukko 3. Yöaikaisen pienitaajuisen sisämelun ohjearvot terssikaistoittain (Asumisterveysohje, STM:n oppaita 2003:1) Kaista / Hz L eq, 1h / db 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 74 64 56 49 44 42 40 38 36 34 32

MELUMALLINNUS 3 Oppaassa mainituista häiritsevyyskorjauksista on todettava, että niitä ei lisätä automaattisesti tuulivoimalaitosten meluun, sillä melutason alhaisemmat suunnitteluohjearvot huomioivat jo tuulivoimalaitosten melun muuta melua häiritsevämmän luonteen. Lisäys tehdään ainoastaan siinä tapauksessa, että melu voidaan todeta erityisen häiritseväksi tarkastelupisteessä (esim. asutuksen tai loma-asuntojen kohdalla). Ympäristöministeriön meluasiantuntija Ari Saarinen on lausunut amplitudimodulaation häiritsevyyskorjauksesta seuraavaa (sähköposti A. Saarinen 10.10.2013): Amplitudimodulaatioon eli sykintään sovellettava sanktiomenettely perustuu ylisykintään (excess amplitude modulation), joka lisää melun häiritsevyyttä altistuvassa kohteessa. Tarkoitus on, että voimalan valmistaja melupäästön takuuarvossa huomioi asian. Lisäystä ei tehdä automaattisesti. Amplitudimodulaation voimakkuus on mahdollista selvittää jälkikäteen tehtävissä mittauksissa, joten myös toiminnanharjoittajalla on vastuu ja syy edellyttää valmistajan antavan luotettavat ja riittävät tiedot melupäästöstä. YM ohjeistus ei siis edellytä lähtökohtaisesti sitä, että sanktiomenettelyä sovelletaan amplitudimodulaation osalta kaikkiin tuulivoimaloihin. Ohjeistus edellyttää, että valmistaja ottaa melupäästön takuuarvossa asian huomioon ja toiminnanharjoittaja huomioi YSL 5 :n velvoitteet. Ympäristönsuojelulaki (86/2000, YSL) nostaa ennaltaehkäisyn ja haittojen minimoinnin sekä varovaisuus- ja huolellisuusperiaatteet keskeisiksi ja edellyttää toiminnanharjoittajan selvilläolovelvollisuutta toimintansa ympäristövaikutuksista (5 ). 3. MELUMALLINNUKSEN TIEDOT 3.1 Melunlaskentaohjelma ja laskentamalli Melumallinnukset on tehty SoundPlan 7.1 -melulaskentaohjelmalla ja siihen sisältyvää ISO 9613-2 -melulaskentamallia käyttäen. SoundPlan -melulaskentaohjelmistosta saa lisätietoa www.soundplan.eu internet-sivustolta. Malli huomioi kolmiulotteisessa laskennassa mm. maastonmuodot sekä etäisyysvaimentumisen, ilman ääniabsorption, esteet, heijastukset ja maanpinnan absorptio-ominaisuudet. ISO 9613-2 -mallissa tuulen nopeutta tai suuntaa ei voida varioida, vaan laskentamallissa on oletuksena lievä myötätuuli melulähteestä laskentapisteeseen päin. Laskentaepävarmuudeksi laajakaistaiselle melulle on kohtuullisessa myötätuulitilanteessa annettu 100 1000 m laskentaetäisyyksillä ±3 db. Arvo on ilmoitettu tilanteessa, jossa lähteen maksimikorkeus on 30 metriä maanpinnan yläpuolella. 3.2 Melulaskenta Meluvyöhykelaskennat on tehty laskentapisteverkkoon ja ohjelma interpoloi melutasot laskentapisteiden välisille alueille. Ehdotuksen mukaisessa melumallinnuksessa ympäröivän vesialueen ja maaston pinnanlaatu ja - muoto huomioidaan melumallinnuksessa. Tässä tapauksessa tuulivoimala sijaitsee tasaisella sijoituspaikalla, sillä hankealueen korkeuserot ovat alle 40 metriä. Näin ollen maanpinnalle käytetään maaperän vaikutuskerrointa G = 0,4 ja vesialueille kerrointa G = 0. Taulukko 4. Tuulivoimamelun meluvyöhykelaskennassa käytetyt parametrit Laskentamalli ISO 9613-2 Laskentaverkko Laskentaetäisyys Heijastusten lukumäärä 3 Maanpinnan absorptio Ilman absorptio Sääolosuhteet 20 x 20 m välein 4 m korkeudella pinnasta max 5000 m melulähteestä - maanpinnan vaikutuskerroin maa-alueella 0,4 (akustisesti puolikova) - vaikutuskerroin vesialueella 0 (akustisesti kova) standardin ISO 9316-1 mukainen - ilmanpaine 1013,25 mbar - suhteellinen kosteus 70 % - lämpötila 15 C - meteorologinen korjaus = 0 db (neutraali stabiili sääolosuhde)

MELUMALLINNUS 4 Esitetyt melutasot ovat suoraan mallinnuksen tuloksia, eikä niihin ole lisätty mitään mahdollisia häiritsevyyskorjauksia. 3.3 Maastomalli ja rakennustiedot Maastomalli on laadittu Maanmittauslaitoksen maastotietokannan aineistosta, jossa korkeuskäyrät ovat 2,5 metrin välein. Maastomallissa ei huomioitu rakennuksia. Mallissa ei ole huomioitu metsäkasvillisuutta melua vaimentavana tekijänä. Metsäkasvillisuus voi vaimentaa melua, mikäli kasvillisuusvyöhyke on riittävän korkea ja syvyys on suuri. Kuitenkin ympäristömeluarvioinneissa pääsääntöisesti kasvillisuuden vaikutusta ei oteta huomioon, koska vyöhykkeiden pysyvyydestä ei voida olla varmoja (esim. puuston avohakkuut). Myöskään laskentamallien kyvystä huomioida luotettavasti puuston vaikutus melun etenemiseen oikein ei ole vielä riittävästi tutkittua tietoa. 3.4 Tuulivoimalatiedot Tuulivoimalamallina oli Gamesa G128, jonka napakorkeus on 120 metriä ja teho 4,5 MW. Valmistajan ilmoittama voimalan A-painotettu äänitehotaso L WA on 107,5 db, kun tuulennopeus on 8 m/s 10 metrin korkeudella maanpinnasta. Melupäästöarvot syötettiin melumalliin 1/3- oktaavikaistoittain voimalan taajuusjakauman mukaisesti. Kirrinsantaan suunniteltujen voimaloiden voimalamallina melumallinnuksissa oli Siemens SWT-3.0-113, jonka napakorkeus on 123 metriä ja äänitehotaso 105,5 db. Melupäästöarvot syötettiin melumalliin oktaavikaistoittain. Taulukko 5. Tuulivoimalaitosten koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Nykyinen/Uusi Tunnus Koordinaatit, ETRS-TM35FIN Napakorkeus, Äänitehotaso, E / lon N / lat m db Tahkoluodon merituulipuisto Uusi 2 201014 6847416 120 107,5 Uusi 3 200612 6847026 120 107,5 Uusi 4 201196 6846604 120 107,5 Uusi 5 200030 6846635 120 107,5 Uusi 6 200983 6846152 120 107,5 Uusi 7 201434 6845739 120 107,5 Uusi 8 200515 6845804 120 107,5 Uusi 9 202325 6845234 120 107,5 Uusi 10 201705 6845161 120 107,5 Uusi 11 201272 6844824 120 107,5 Uusi 12 200170 6844918 120 107,5 Uusi 13 202190 6844649 120 107,5 Uusi 14 200705 6844555 120 107,5 Meri-Porin tuulipuisto Nykyinen Pilot 001 200837 6845306 80 107 Nykyinen Eteläselkä 1 208907 6843526 60 99,6 Nykyinen Eteläselkä 2 208979 6843280 60 99,6 Nykyinen Eteläselkä 3 209049 6843042 60 99,6 Nykyinen Eteläselkä 4 209130 6842770 60 99,6 Nykyinen Eteläselkä 5 209367 6842783 70 106,4 Nykyinen Räpsöönsunti 1 206023 6842327 31 99,6 Nykyinen Räpsöönsunti 2 205976 6842622 50 99,6 Nykyinen Tahkoluoto 1 202056 6845864 80 105,6 Nykyinen Tahkoluoto 2 202397 6845950 50 99,6 Nykyinen Tahkoluoto 3 202381 6846216 50 99,6 Nykyinen Tahkoluoto 4 202425 6846468 50 99,6 Nykyinen Tahkoluoto 5 203202 6846554 90 104,1 Nykyinen Tahkoluoto 6 203639 6846462 100 105,7 Kirrinsanta Uusi 1 209222 6841675 123 105,5 Uusi 2 209132 6842153 123 105,5 Uusi 3 210807 6839761 123 105,5 Uusi 4 211306 6839679 123 105,5

MELUMALLINNUS 5 3.4.1 Häiritsevyyskorjaukset Tuulivoimalaitosten valmistajien standardin IEC 61400 mukaan määritetyissä melutiedoissa ei oteta kantaa laitoksen tuottaman melun amplitudimoduloituneisuuteen. Tuulivoimalaitosvalmistajat antavat melun kapeakaistaisuudelle ja impulssimaisuudelle tavanomaisesti takuun vain laitoksen lähietäisyydellä. Selvityksissä tutkittu voimalaitosmalli ei valmistajan ilmoitusten mukaan tuota merkittävästi kapeakaistaista melua. Tuulivoimaloiden tapauksissa kapeakaistaisen melun lähteenä on useimmiten vaihteisto, koneisto tai esimerkiksi jäähdytin. Tämän melun osuus tuulivoimalaitoksen kokonaismelupäästöistä on varsin pieni. Pääosa tuulivoimalaitoksen melusta on laajakaistaista aerodynaamista melua, joka on lähtöisin voimalan lavoista. 3.4.2 Pientaajuinen melu Suunnitteilla olevan merituulipuiston aiheuttamaa pientaajuista melua tarkasteltiin puistoa lähinnä olevien loma-asuntojen ja vakituisten asuintalojen kohdalla (4 tarkastelupistettä). Tarkastelupisteet on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Pientaajuisen sisämelun tarkastelupisteiden (1-4) sijainnit. Pientaajuisen melun laskenta tehtiin käyttäen VTT:n melumallinnusraportissa ehdotettua menetelmää (DSO 1284, 2011). Laskentatulokset on esitetty kuvassa 2.

MELUMALLINNUS 6 Pientaajuinen melu L eq, db 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Asumisterveysohje 1 2 3 4 50 63 80 100 125 160 200 Taajuuskaista, Hz Kuva 2. Pientaajuinen melu Tahkoluodon merituulipuistoa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Kuvasta nähdään, että laskennan perusteella sisämelutaso lähimmissä häiriintyvissä kohteissa alittaa Asumisterveysohjeessa pientaajuiselle sisämelulle asetetut terssikaistakohtaiset ohjearvot. 4. TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET 4.1 Mallinnuksen tulokset Laskennalliset meluvyöhykkeet (A-painotettu keskiäänitaso) on esitetty liitteissä 1-3. Melukuvaan on merkitty asuin- ja lomarakennukset värikoodein Maanmittauslaitoksen maastotietokannan tietojen pohjalta. Melukuvissa on esitetty mallinnustulokset ilman mahdollisia häiritsevyys- tai muita korjauksia. Ympäristöministeriön mukaan häiritsevyyskorjauksia (mahdollisen impulssimaisuuden, kapeakaistaisuuden tai erityisen voimakkaan amplitudimodulaation vuoksi) ei lisätä automaattisesti mitattuun tai laskettuun melutasoon, vaan ainoastaan siinä tapauksessa, että melun voidaan todeta olevan ko. kriteerit täyttävää. Tällaisia tilanteita esiintyy tyypillisesti vain poikkeavissa sääolosuhteissa ja niiden esiintyminen voidaan luotettavasti todeta ainoastaan mittauksilla. VTT:n raportissa (VTT-R-04565-13) esitetyn mukaisesti kaavoitusvaiheen melumallinnuksessa ei tarkastella impulssimaisuuden tai amplitudimodulaation vaikutuksia. Koska nykyiset tuulivoimalaitokset eivät aiheuta merkittävää kapeakaistaista melua ja kun melun kapeakaistainen luonne tyypillisesti vielä vähenee etäisyyden kasvaessa melulähteestä kuuntelupisteeseen, ei tuulivoimamelun arvioida olevan kapeakaistaista tarkastelluilla (satojen metrien) etäisyyksillä. Liitteessä 1 esitetyn mallinnuksen (tässä hankkeessa suunnitellut tuulivoimalaitokset) 35 40 db:n meluvyöhykkeelle ei jää suunnitellun tuulivoimapuiston ympäristössä yhtään loma-asuntoa tai vakituista asuinrakennusta. Liitteessä 2 esitetyn mallinnustilanteen (kaikki nykyiset ja suunnitellut tuulivoimalaitokset) 35 40 db:n meluvyöhykkeellä on edellisessä kappaleessa mainitun loma-asunnon lisäksi suunnitellun Tahkoluodon merituulipuiston tuulivoimaloiden koillispuolella 10 loma-asuntoa ja itäpuolella yksi loma-asunto sijaitsee 35 db:n vyöhykkeen rajalla. Liitteessä 3 on esitetyssä (muut kuin tämän hankkeen mukaiset voimalaitokset Tahkoluodon ympäristössä) mallinnustilanteessa Kaanaan asuinalueella, Reposaaren eteläosassa ja Kuninkaankarin alueella lukuisia vakituisia ja loma-asuntoja sijoittuu 35-40 db meluvyöhykkeelle. Nykyisten voimalaitosten ja muiden kuin tässä hankkeessa suunniteltujen tuulivoimalaitosten meluvaikutukset kohdistuvat pääosin muualle kuin tämän hankkeen lähialueelle.

MELUMALLINNUS 7 4.2 Melutasot verrattuna VNp 993/1992 melutason yleisiin ohjearvoihin Mallinnetut melutasot alittavat yöajan ohjearvon 40 db kaikkien Tahkoluodon merituulipuistoa lähimpien asuinrakennusten ja loma-asuntojen kohdalla. 4.3 Melutasot verrattuna Ympäristöministeriön ohjeen "Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" suunnitteluarvoihin VTT:n raportin mukaan suunnitteluohjearvoihin verrattaessa ei huomioida laskennan epävarmuutta, kun käytetään ohjeistuksen mukaisia vakioituja laskentaparametreja. Laskennan koko epävarmuus on tällöin sisällytetty valmistajan ilmoittamaan melupäästöarvoon. Yöajan suunnitteluohjearvoon 40 db verrattuna melutaso hankealueen ympäristön vakituisten asuntojen kohdalla on alle suunnitteluohjearvon. Liitteessä 1 esitetyssä mallinnustilanteessa (vain tämän hankkeen mukaiset tuulivoimalaitokset) yhden vakituisen asutuksen läheisyydessä sijaitsevan loma-asunnon kohdalla melutaso on yli 35 db, mutta loma-asunnon voidaan katsoa sijaitsevan taajaman alueella tai sen välittömässä läheisyydessä, joten asuinalueille annettu ohjearvo 40 db ei ylity. Liitteen 2 mallinnuksen (alueen kaikki nykyiset ja suunnitellut tuulivoimalaitokset) mukaan yhteismelutaso hankealueen ympäristön loma-asuntoalueilla ylittää yöajan suunnitteluohjearvon 35 db noin kymmenen loma-asunnon kohdalla Tahkoluodon koillispuolella. Reposaaren, Kaanaan ja Kuninkaankarin asuinalueilla melutaso jää alle suunnitteluohjearvon 40 db. Liitteen 3 mallinnustilanteessa (muut kuin tämän hankkeen tuulivoimalaitokset) yöajan ohjearvo 35 db ei ylity yhdenkään loma-asunnon kohdalla suunnitellun Tahkoluodon merituulipuiston läheisyydessä. Reposaaren, Kaanaan ja Kuninkaankarin asuinalueilla melutaso jää alle suunnitteluohjearvon 40 db. 4.4 Alueen yleiset tuuliolosuhteet ja niiden vaikutus melutasojen esiintyvyyteen Tuuliolosuhteet vaikuttavat tuulivoimalaitoksen meluntuottoon. Meluntuotto ei kasva lineaarisesti tuulennopeuden mukana ja äänitehotason voimistuminen pysähtyy tai alkaa laskea yleensä noin 7-11 m/s tuulennopeudella. Hiljaisemmalla tuulennopeudella voimalaitoksen äänitehotaso saattaa olla merkittävästi maksimiarvoa hiljaisempi. Tuulennopeus vaihtelee päivä- ja yöaikana ja hetkittäinen äänitaso vaihtelee sen mukaisesti. Mallinnuksen tulokset vastaavat keskiäänitasoja tilanteessa, jossa tuulennopeus on koko päivä- tai yöajan niin voimakas, että voimalan äänitehotaso on maksimissaan koko tarkastelujakson ajan. Todellinen päivä- ja yöajan keskiäänitaso laitosten ympärillä riippuu tarkastelujakson tuulisuudesta ja mallinnuksen mukaiset melutasot edustavatkin lähelle äänekkäintä mahdollista tilannetta. Kuva 3. Tuuliruusu Suomen Tuuliatlaksesta Tahkoluodon tuulipuiston kohdalta Tuulennopeuden lisäksi myös tuulensuunta vaikuttaa melun leviämiseen. Alueella vallitseva tuulensuunta on lounaasta. Tällöin mallinnuksen mukaisia melutasoja voi esiintyä useimmin voima-

MELUMALLINNUS 8 loiden koillispuolella. Myös etelä- ja pohjoistuulet ovat kuvan 3 tuuliruusun perusteella yleisiä. Hankealueen itä- ja länsipuolella mallinnuksen mukaisten melutasojen esiintyminen on harvinaisempaa. 4.5 Alueen melulähteiden yhteisvaikutukset Liitteiden 2 ja 3 mallinnuskuvia vertaamalla nähdään, miten suunniteltu tuulipuisto vaikuttaa tuulivoimaloiden aiheuttamaan melutasoon lähimpien asuintalojen ja loma-asuntojen kohdalla. Liitteestä 3 nähdään, että nykytilanteessa tuulivoimapuiston koillispuolen loma-asuntoalueen kohdalla tuulivoimaloiden aiheuttamat melutasot jäävät alle yöajan suunnitteluohjearvon 35 db, mutta ohjearvo ylittyy (melutaso enimmillään noin 37 db) suunnitellun tuulivoimapuiston ja nykyisten voimaloiden yhteisvaikutuksesta kymmenen loma-asuntoalueella sijaitsevan lomaasunnon kohdalla. Tahkoluodon satamalle ja teollisuusalelle tehdyissä kahdessa ympäristömeluselvityksessä (Akukon, 26.3.2009 ja 28.5.2010) on mallinnuksin ja mittauksin selvitetty alueen melulähteistä lähiympäristöön aiheutuvia melutasoja. Uudemmassa selvityksessä on mallinnettu melutasoja suunnitellun tuulipuiston koillispuolella loma-asuntoalueella sijaitsevilla saarilla. Alueelle (saaret Fofängi ja Keski-Paakari), jossa tuulivoimamelu ylitti loma-asuntoalueella suunnitteluohjearvot, tehdyissä mallinnuksissa satama- ja teollisuusalueen laitosten aiheuttama ympäristömelutaso oli 49 db. Tärkein melulähde mallinnuksessa oli Stena Recycling Oy:n murskauslaitos, jonka aiheuttama melutaso saarilla oli 46-47 db. Selvityksen mukaan murskaamon meluta voitaisiin melko helposti vähentää niin, että se täyttäisi toiminnalle annetun lupaehdon (45 db). Loma-asutukselle annetun ohjearvon (40 db) saavuttaminen olisi kuitenkin selvityksen mukaan erittäin vaativaa ja käytännössä tuskin mahdollista. Murskauslaitoksen aiheuttama melutaso on siis noin kymmenen desibeliä tuulivoimaloiden aiheuttamaa melutasoa suurempi koillispuolen loma-asuntoalueen lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Taustamelutaso vaikuttaa merkittävästi tuulivoimalaitoksen äänen havaitsemiseen. Tuulivoimalaitoksen tuottaman äänen havaittavuutta nostaa sen taustamelusta poikkeava jaksottaisuus. Taustamelutaso tietyissä olosuhteissa (tietynlainen tuuliprofiili, lehdettömät puut) saattaa olla havaintopisteessä niin alhainen, että tuulivoimalaitoksen vaimeakin ääni voi olla havaittavissa. Toisenlaisissa olosuhteissa taas huomattavasti voimakkaampi tuulivoimalaitoksen käyntiääni saattaa peittyä taustamelun (tuulen humina puissa, liikenne) alle. Taustaäänten peittovaikutus riippuu paitsi äänitasosta, myös äänen taajuusjakaumasta. Sataman ja teollisuusalueen mallinnetut melutasot ovat sitä luokkaa, ettei tuulivoimalaitosten aiheuttamaa melua pysty erottamaan lähellekään kaikissa sääoloissa, sillä tuulen ja teollisen toiminnan sekä liikenteen aiheuttama taustaääni peittää tuulivoimalaitoksen äänen alleen suurimman osan ajasta. Tietyissä olosuhteissa taustamelun ollessa hiljaista tuulivoimalaitosten ääni saattaa kuitenkin olla kuultavissa lähimpien loma-asuntojen kohdalla. Tuulivoimalaitosten melun on todettu olevan häiritsevää alhaisemmilla äänitasoilla kuin esim. liikennemelun. Tuulivoimalaitoksen melun häiritsevyyteen vaikuttaa tuulivoimalaitoksen aiheuttaman äänitason lisäksi esim. tuulen ja alueen muun toiminnan aiheuttaman taustaäänten peittovaikutus, tuulivoimalaitosten näkyvyys maisemassa ja kuulijan yleinen asenne tuulivoimaa kohtaan. Lahdessa 21. päivänä helmikuuta 2014 RAMBOLL FINLAND OY Janne Ristolainen projektipäällikkö Veli-Matti Yli-Kätkä suunnittelija